Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.

Nyt on ilpit päällä ja maalämpö huililla ku säästelen kaivoo, ilppien kanssa on helpompi katella tasasesta pohjakulutuksesta ostosähköt ja sit tehä joku hattukerroin x3. Ilman lämmitys lienee aavistus energiatehokkaampaa kuin lattialämmitys
Puhallusvillaukon pitäs tulla puhaltelee 20-25cm lisää villaa yläpohjaan ens viikolla kenties, maistuu
Tämmöistäkö tämä kituutus maalämmöllä on? Ei kai mitään parempaa voi ollakaan kuin lämpimät lattiat, jos se on vain mahdollista
Tuo lisäeristyksen kannattavuus maalämmön kanssa mahtaa olla perin heikko.
Onko ilppilämmitys kituutustaMusta ihan mukavaa vaihteluu. Toka talvi tässä talossa ja tulee viel testailtuu miten kaivoo säästäis sydäntalvelle ja muutenkin korvata kaivosta otettua energiaa muilla lähteillä. Ettei se mokoma viilenis vuosien saatossa. Järvi on kyllä vieressä, mut en tiiä saako sinne laittaa putkia jos kaivo menis kylmäks. Sit ois eri asia kun kaivoon sais ladattuu kesällä rutkasti energiaa, niin surutta turauttais sieltä talvella sit ne ulos.
Miten syvä kaivo ja miltä on meno/paluu -lämmöt näyttäneet talvella?
Toka talvi tässä talossa ja tulee viel testailtuu miten kaivoo säästäis sydäntalvelle ja muutenkin korvata kaivosta otettua energiaa muilla lähteillä. Ettei se mokoma viilenis vuosien saatossa.
210m mistä 6m on ennen kallioo. Tuolla 9kw on/off pumpulla laskee vaikka jo lokakuussa tulo vähän pakkaselle jos ottaa pari tuntii putkeen yhdellä käyntisyklillä ja ei saa viina latautuu välissä, välissä on 1,8 kuution puskurivaraaja ja pumppu pyörittää sitä sen verran ettei kauheasti kerrostu vesi. Tokihan käyntisyklin alussa on aina muutaman asteen lämmintä viinaa, mut vähän kylmän olonen kaivo oisko, 5v vanha ja porausraportissa oli että vedentulo "vähäinen". Prk ku eivät osuneet mihinkään lähteeseen.
Juuri näin. Ei ole tarvetta luukuttaa tuntikausia putkeen.Eikös noita on/off koneita ole viritelty niin, että kone pyöräyttää kerran kaivon nesteet kiertoon ja ottaa siitä mitä ottaa ja pitää sitten huilin jonka aikana keruu on taas lämmennyt seuraavaa sykliä varten?
Joo, ei siinä ilpissä sinällään mitään pahaa. Onhan se varmaan hyvä huolehtia siitä kaivon terveydentilasta ihan niin kuin omastakin. Ylipäätänsä eduksi olla vaihtoehtoja. Täällä nyt on vaan aina välilä innolla viritelty semmoista mentaliteettia, että kun on maalämpö niin mitään muuta ei tarvita ja piiput nurin ettei lämmöt karkaa siitä piipusta harakoille ja syksyn kevään sutarille tarvitse kahta sataa maksaa siitä piipun nokeamisesta.
Kaivo joka on kylmä, voisi olla otollinen kohde kesäaikaiselle lataukselle. Osta tori.fi puhallinkonvektori ja laita kesällä sen kautta liuoksen kiertämään. Ullakolle kun sen saisi ja yrittäisi jäähdyttää sitä kesähelteillä, niin aikamoinen määrä energiaa menisi kaivoon.
Konvektorissa jos ois tehoja se 5kw "tyypillisellä viinan ja ilman lämpötilan deltalla", ja kaivo vaan imis lämpöä kuin seula koko kesän, niin sillä latais päivässä about saman verran kun talvella keskimäärin ottaa päivässä. Silleen se kannattas mitottaa tai jopa vähän plussan puolelle.Jos minulla tuollainen kylmä kaivo olisi, niin ensi kesänä olisi taatusti tuollainen puhallin pöhisemässä. Ihan vain mielenkiinnostakin jo sentään tuommoista tekisin.Tää se ois. Laittas vaikka alakerran upotetulle/katolliselle avoterassille "kattoviilennyksen" ja liuospumppu pyörimään 247 lämpöpumpun huoltovalikostaKonvektorissa jos ois tehoja se 5kw "tyypillisellä viinan ja ilman lämpötilan deltalla", ja kaivo vaan imis lämpöä kuin seula koko kesän, niin sillä latais päivässä about saman verran kun talvella keskimäärin ottaa päivässä. Silleen se kannattas mitottaa tai jopa vähän plussan puolelle.
| Häviöt kW/deltaC | Vuorokauden energiantarve kWh (sisällä 20,5C, ulkona 0C) | kWh/m2 | ~kWh/m3 | Ihmisten tuottama lämpö, kWh | Sähköenergian kulutus, jos PILP COP3 | Muut huomiot |
Energiatodistus + arvio ilmanvaihdon häviöstä | 0,231 | 113,7 | 0,552 | 0,245 | 4,8 | 80,1 | |
Sähkönkulutuksen ja sähkölaitoksen antaman lämpötilatiedon perusteella ~3/22 arvioitu. Sovitettu suora pistepilveen. | 0,247 | 124,6 | 0,605 | 0,269 | 4,8 | 91,0 | Sisälämpötila arviolta ~0,5-1C alempi verraten riviin 3. Eteisaula, jossa isoja ikkunoita, pidetty myös viileämpänä kuin muu talo. Jos olettaa sisälämpötilan olleen keskimäärin 1C alempi ja skaalattaisiin nyt ylöspäin, niin energiantarpeeksi tulisi 130,7kWh ja häviöteho olisi 0,259kW/deltaC. |
Sisä- ja ulkolämpötiloista + sähkönkulutuksesta aikavälillä 28.10.-02.11. tehty mittaus ja käyrien sovitus Pythonilla | 0,269 | 132,3 | 0,642 | 0,286 | 4,8 | 98,7 | Eteisaula lähempänä muun talon lämpötiloja. |
Lokakuun lopulta 18.-23.10. + 28.-31.10. pätkät, joissa oltu kotona ja keskilämpötila lähellä nollaa (päivien keskiarvojen keskiarvo 0,52 °C) | 0,260 | 130,8 | 0,635 | 0,282 | 4,8 | 97,2 | Kotiautomaatio siirtelee lämmitystä pörssisähkön hinnan mukaan vuorokausirajan yli, joten täydellinen vertailu vaikeaa. Jos vielä skaalataan 0,52 °C ulkolämpötila nollaan asteeseen, niin vuorokauden energiantarpeeksi tulisi 137,2kWh. |

Keskiarvona n.75kwh/vrk ja 0,5kwh/m2 talon iän huomioiden ihan kelpo tulos alimmat otannat 70kwh lienee syksyn mittauksia ja ylimmät 85kwh varmaankin talven/ kevään nollakelejäOheisesssa trendissä on esitetty
-Talon lämpöenergian kulutus kWh/vrk
-Lämpöpumpun ottoenergia, sisältää myös KV- teon ottoenergian, kWh/vrk
Mistä moiset kertoimet?Huomiseksi on etelä-suomeen tulossa nollakeliä ihan koko vuorokaudeksi ja jos saa talteen vuorokauden lämmitykseen tuotetun energian niin tuloksen kun kertoo kahdella saa lämmitystarpeen - 20 tai kertoo kolmella tuloksena lämmitystarve -30 pakkasissa tietoa voi hyödyntää mm. lämpöpumpun tarvittavan kapasiteetin määrittelyssä
Talon lämmityksen tarve nousee lineaarisesti +15 asteesta kylmempään tämä ei ole sama kuin lämpöpumpun kuluttama sähkö edellä seppaantilta asiasta mitattu trendiMistä moiset kertoimet?
Luulisi tuon olevan täysin rakennuskohtainen asia, mutta tietysti jos on oma data mistä saa samansuuntaisia tuloksia niin kohdalleenhan se menee.Talon lämmityksen tarve nousee lineaarisesti +15 asteesta kylmempään tämä ei ole sama kuin lämpöpumpun kuluttama sähkö edellä seppaantilta asiasta mitattu trendi
Tuo kohta jossa tarvitaan lisälämpöä riippuu eristysten ja hupisähkön suhteesta, vanhoissa taloissa on nyrkkisääntönä ollut 12 astetta, mikä mahtaa olla 'nollaenergiatalon' vastaava lämpötila.Luulisi tuon olevan täysin rakennuskohtainen asia, mutta tietysti jos on oma data mistä saa samansuuntaisia tuloksia niin kohdalleenhan se menee.
Tuossa -20 pakkasluku (2) on oikein, mutta -30 (3) on väärin. Lämmöntarve noudattaa kaavaa Q=k x dT. Tuosta kun pyörittelee lukuja, niin -30 pakkasessa lämmitystarve on 2,5.Huomiseksi on etelä-suomeen tulossa nollakeliä ihan koko vuorokaudeksi ja jos saa talteen vuorokauden lämmitykseen tuotetun energian niin tuloksen kun kertoo kahdella saa lämmitystarpeen - 20 tai kertoo kolmella tuloksena lämmitystarve -30 pakkasissa tietoa voi hyödyntää mm. lämpöpumpun tarvittavan kapasiteetin määrittelyssä
Meinasin just korjata, että ei omasta mielestä kyllä tässä talossa oikeen stemmaa... Mittauksien mukaan suhteessa menee vähemmän, mitä enemmän on pakkasta. Sitä en tiedä mistä johtuu. Ehkä siitä, että nollan paikkeilla yleensä tuulee enemmän, kun jos on kovaa pakkasta? Vanha talo siis kyseessäTuossa -20 pakkasluku (2) on oikein, mutta -30 (3) on väärin. Lämmöntarve noudattaa kaavaa Q=k x dT. Tuosta kun pyörittelee lukuja, niin -30 pakkasessa lämmitystarve on 2,5.
Ihan puhdasta matematiikkaa. Oli miten vanha talo kyseessä, niin matematiikka toimii.Meinasin just korjata, että ei omasta mielestä kyllä tässä talossa oikeen stemmaa... Mittauksien mukaan suhteessa menee vähemmän, mitä enemmän on pakkasta. Sitä en tiedä mistä johtuu. Ehkä siitä, että nollan paikkeilla yleensä tuulee enemmän, kun jos on kovaa pakkasta? Vanha talo siis kyseessä