Lämmitysenergian kulutus vuorokaudessa nollakelillä mitattu tai arvioitu

[Husky]

^Meillä on sauna+kph vastus 800W ja sanoisin, että näillä keleillä se olisi vain 6h päivässä päällä ja tuo olisi alle 5kWh vain. Tuohon en vielä ole ehtinyt syventyä, että pitääkö tuo päälläoloarvio paikkansa, mutta on todo-listalla.

 

[haraldh]

Näyttäisi menneen 40 kWh eilen 18.10, 32 kWh 17.10, 39 kWh 16.10, 33 kWh 15.10. Kokonaiskulutus tämä siis, perus taustakohina ~5 kWh/vrk. Ruuanlaitto LVV jne ehkä toiset samanlaiset päälle.

 

[pökö]

Lämpöihin noin 50 kWh kun lämpö nollan molemmin puolin, siinä lämpöä ja käyttöveden lämmitystä, talon kokonaislulutus 26 kWh

 

[maanma]

Sanoisin että purulaatikossa n.30kWh/vrk nollan tuntumassa. Sähkönä n.10kWh, mistä ILP ottaa reilu 6kWh.

 

[mobbe]

Laitetaan tähän myös lämmitystarve kun ollaan oltu pari päivää n. -7asteessa täällähän kului 40kwh nollassa, odotellessa voi laittaa arvauksia ja arvaan että 55kwh lämmitykseen kuluu -7 vuorokauden keskilämpötilalla.

 

[kotte]

Aika arvailuksi menee, mutta kaukolämpöä kului lämmitykseen vuorokaudessa n. 25kWh (pohjautuu mittaukseen) ja lämpöpumppu otti sähköä n. 10kWh (pohjautuu mittaukseen). Vertailu muihin tietoihin osoittaa, että lämpöpumppu tuotti n. 25kWh (yhteensopiva myös sovelletun "koti-COP"-mittauksen kanssa), eli nuo yhteensä n. 50kWh. Käyttösähköä meni lisäksi n. 30kWh ja epäilemättä pääosin lämmöksi, eli yhteensä n. 80kWh. Kylmä ja lämmin käyttövesi tulivat putkesta ulkoa ja menivät viemäriin, joten noista tuskin jäi sanottavasti hyödyksi tai haitaksi (esim. wc:n vetäminen jäähdyttää). Aurinko ei lämmittänyt paisteellaan ja tuuli melkoisesti.

 

[ollikuhta]

Keskiviikkona tais olla aikalailla nollassa, en muista tuuliko. Pumpun tilasto näytti 54kwh lämpöä tuotettu 10kwh sähkön käytöĺlä. Oleellisesti korkeampi kuin ti(42/ tai tai to(34/5)

 

[mobbe]

Välikommenttina ohi otsikon saa todeta että tässä vesikiertoissa+ ilp kämpässä sähkönkulutus on kaksinkertainen verrokkeihin joissa on vilp oletin että ero olisi ollut isompi

 

[Husky]

Eilen 19.10 nollakelissä. Takka ollut kylmä useita päiviä eli ei vaikuta.

Sähkönkulutus talon lämmittämiseen:
Talon varaava lattialämmitys 15kWh. Märkätilojen mukavuus noin 4kWh (tämä ei toistaiseksi ole 100% tarkka tieto, mutta pitäisi olla ok). ILP Cloudin mukaan 3.9kWh (tämä pari kertaa verifioitu ja on suht kohdillaan tuo Cloud tällä tietoa).
Nuo yhteensä sähköä 22.9kWh, mikä olisi 0.18kWh/m2.

Lämmitysenergian tarve:
Piti tässä ketjussa huomioida hupisähkön lämmitysvaikutus ja jos se oli kolmasosa mikä siitä piti huomioida, niin siitä tulisi 9.4kWh, jos mukana on LVV:stä kolmasosa.
Lisäksi jos ILP:n COP olisi 2 (tämän hetken oletus että tuolla katkokäynnillä jää selvästi alemmas), niin siitä voi laskea lämpöenergian. Näiden mukaan olisi lämpöenergiaa (22.9+9.4+3.9)kWh eli 0.29kWh/m2.

Mitä tästä opimme: A) emme mitään B) ei voi verrata mihinkään C) varmana on laskuvirhe mukana vaikka puoli tuntia paloi tähän D) toivottavasti kukaan ei raivostu vääristä yksiköistä tms

 

[kaihakki]

Meillä 150 m2 yhden tason ok-talossa nyt n. +1 asteen ulkolämmössä talo kuluttaa n. 70 kwh/vrk, eli n. 3 KW teholla mennään. Sisältää lämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen. Pana ottaa n. 1 KW tasaiseen tahtiin kolmosen copilla.

 

[Poistunut käyttäjä 20253]

n. 200W/°C on lämpövirta ulkovaipan läpi, mikä tarkoittaa yleensä n. 90...100kwh/vrk energiatarvetta asumislämpöjä varten.

 

[jarkko_h]

Tulokseen vaikuttaa onko auringonsäteilyä. Huhtikuun aurinkoisessa nollakelissä kuluttaa vähemmän kuin synkkänä päivänä. Yhden päivän perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä. Liitteenä tuloksia kahdelta vuodelta. Kokonaiskulutus nollakelissä ennen ILPä 70-90kWh ja tästä lämpöenergian osuus noin 50-75kWh.

 

[Legis]

2krs talossa 14x12,3m miinus terassit, alakerta määritelmällisesti kellari ja maanpaineseinää melkein puolet seinäpinta-alasta, lämpimiä 278m2 ja kaikkialla vesikiertonen lattialämmitys ja Oumannilla 28deg vettä ajelen lattiaan nollakelillä.
5v vanha IVT on/off-scrolli maalämpöpumppu näyttäny nollan tienoilla sellasta 80-100kwh lämpökilowattituntii et joutunu tuottamaan.

Nyt on ilpit päällä ja maalämpö huililla ku säästelen kaivoo, ilppien kanssa on helpompi katella tasasesta pohjakulutuksesta ostosähköt ja sit tehä joku hattukerroin x3 niin saa lämpökilowatit. Ilman lämmitys lienee aavistus energiatehokkaampaa kuin lattialämmitys, saa nähä.

Puhallusvillaukon pitäs tulla puhaltelee 20-25cm lisää villaa yläpohjaan ens viikolla kenties, maistuu

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nyt on ilpit päällä ja maalämpö huililla ku säästelen kaivoo, ilppien kanssa on helpompi katella tasasesta pohjakulutuksesta ostosähköt ja sit tehä joku hattukerroin x3. Ilman lämmitys lienee aavistus energiatehokkaampaa kuin lattialämmitys

Puhallusvillaukon pitäs tulla puhaltelee 20-25cm lisää villaa yläpohjaan ens viikolla kenties, maistuu

Tämmöistäkö tämä kituutus maalämmöllä on? Ei kai mitään parempaa voi ollakaan kuin lämpimät lattiat, jos se on vain mahdollista

Tuo lisäeristyksen kannattavuus maalämmön kanssa mahtaa olla perin heikko.

 

[Legis]

Tämmöistäkö tämä kituutus maalämmöllä on? Ei kai mitään parempaa voi ollakaan kuin lämpimät lattiat, jos se on vain mahdollista

Tuo lisäeristyksen kannattavuus maalämmön kanssa mahtaa olla perin heikko.

Onko ilppilämmitys kituutusta Musta ihan mukavaa vaihteluu. Toka talvi tässä talossa ja tulee viel testailtuu miten kaivoo säästäis sydäntalvelle ja muutenkin korvata kaivosta otettua energiaa muilla lähteillä. Ettei se mokoma viilenis vuosien saatossa. Järvi on kyllä vieressä, mut en tiiä saako sinne laittaa putkia jos kaivo menis kylmäks. Sit ois eri asia kun kaivoon sais ladattuu kesällä rutkasti energiaa, niin surutta turauttais sieltä talvella sit ne ulos.

 

[Lappanen]

Onko ilppilämmitys kituutusta Musta ihan mukavaa vaihteluu. Toka talvi tässä talossa ja tulee viel testailtuu miten kaivoo säästäis sydäntalvelle ja muutenkin korvata kaivosta otettua energiaa muilla lähteillä. Ettei se mokoma viilenis vuosien saatossa. Järvi on kyllä vieressä, mut en tiiä saako sinne laittaa putkia jos kaivo menis kylmäks. Sit ois eri asia kun kaivoon sais ladattuu kesällä rutkasti energiaa, niin surutta turauttais sieltä talvella sit ne ulos.

Miten syvä kaivo ja miltä on meno/paluu -lämmöt näyttäneet talvella?

 

[Legis]

Miten syvä kaivo ja miltä on meno/paluu -lämmöt näyttäneet talvella?

210m mistä 6m on ennen kallioo. Tuolla 9kw on/off pumpulla laskee vaikka jo lokakuussa tulo vähän pakkaselle jos ottaa pari tuntii putkeen yhdellä käyntisyklillä ja ei saa viina latautuu välissä, välissä on 1,8 kuution puskurivaraaja ja pumppu pyörittää sitä sen verran ettei kauheasti kerrostu vesi. Tokihan käyntisyklin alussa on aina muutaman asteen lämmintä viinaa, mut vähän kylmän olonen kaivo oisko, 5v vanha ja porausraportissa oli että vedentulo "vähäinen". Prk ku eivät osuneet mihinkään lähteeseen.

Paluulämpö on noin 3deg alempi jos tulolitku on plussalla ja käyntisyklin lopulla erotus laskee vähän alle kolmeen ehkä 2,7, liuospumpun nopeus on täysillä aika jiirissä. Menee reilusti pakkasella olevaa nestettä kaivoon latautumaan. Viimetalvena ei käyttäny suoravastuksia kuin vain joku 20kwh silti.

Tuossa aika kliini päivä, noin -3 oli keskilämpötila ja pumpun käyntisyklit näkee selvästi.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Toka talvi tässä talossa ja tulee viel testailtuu miten kaivoo säästäis sydäntalvelle ja muutenkin korvata kaivosta otettua energiaa muilla lähteillä. Ettei se mokoma viilenis vuosien saatossa.

Joo, ei siinä ilpissä sinällään mitään pahaa. Onhan se varmaan hyvä huolehtia siitä kaivon terveydentilasta ihan niin kuin omastakin. Ylipäätänsä eduksi olla vaihtoehtoja. Täällä nyt on vaan aina välilä innolla viritelty semmoista mentaliteettia, että kun on maalämpö niin mitään muuta ei tarvita ja piiput nurin ettei lämmöt karkaa siitä piipusta harakoille ja syksyn kevään sutarille tarvitse kahta sataa maksaa siitä piipun nokeamisesta.

 

[Mikki]

210m mistä 6m on ennen kallioo. Tuolla 9kw on/off pumpulla laskee vaikka jo lokakuussa tulo vähän pakkaselle jos ottaa pari tuntii putkeen yhdellä käyntisyklillä ja ei saa viina latautuu välissä, välissä on 1,8 kuution puskurivaraaja ja pumppu pyörittää sitä sen verran ettei kauheasti kerrostu vesi. Tokihan käyntisyklin alussa on aina muutaman asteen lämmintä viinaa, mut vähän kylmän olonen kaivo oisko, 5v vanha ja porausraportissa oli että vedentulo "vähäinen". Prk ku eivät osuneet mihinkään lähteeseen.

Kaivo joka on kylmä, voisi olla otollinen kohde kesäaikaiselle lataukselle. Osta tori.fi puhallinkonvektori ja laita kesällä sen kautta liuoksen kiertämään. Ullakolle kun sen saisi ja yrittäisi jäähdyttää sitä kesähelteillä, niin aikamoinen määrä energiaa menisi kaivoon.

 

[Lappanen]

Eikös noita on/off koneita ole viritelty niin, että kone pyöräyttää kerran kaivon nesteet kiertoon ja ottaa siitä mitä ottaa ja pitää sitten huilin jonka aikana keruu on taas lämmennyt seuraavaa sykliä varten?

 

[pökö]

Eikös noita on/off koneita ole viritelty niin, että kone pyöräyttää kerran kaivon nesteet kiertoon ja ottaa siitä mitä ottaa ja pitää sitten huilin jonka aikana keruu on taas lämmennyt seuraavaa sykliä varten?

Juuri näin. Ei ole tarvetta luukuttaa tuntikausia putkeen.


Onko tuossa kaivossa nyt edes ongelmaa? Kaverilla 7.5 kW pumppu ja 150m kaivo. Kaivo jäähtyi ekana talvena liki nollaan ja siinä se on 15 vuotta pysynyt ilman murheita

 

[Legis]

Joo, ei siinä ilpissä sinällään mitään pahaa. Onhan se varmaan hyvä huolehtia siitä kaivon terveydentilasta ihan niin kuin omastakin. Ylipäätänsä eduksi olla vaihtoehtoja. Täällä nyt on vaan aina välilä innolla viritelty semmoista mentaliteettia, että kun on maalämpö niin mitään muuta ei tarvita ja piiput nurin ettei lämmöt karkaa siitä piipusta harakoille ja syksyn kevään sutarille tarvitse kahta sataa maksaa siitä piipun nokeamisesta.

On hyvä olla vaihtoehtoja. Mulla on kaks varsin isoa varaavaa takkaakin täällä yks per kerros keskeisellä paikalla ja molemmilla yhden kiven tiilipiiput joka ulottuu alemmasta kerroksesta katolle eli pituutta ja massaa paljon. Hyötysuhde on luokkaa että piipusta tulee lehmän hönkäys kun käyny pari kertaa kokeilemassa. Isot lasit ja niiden läpi saa myös kivasti nopeaa kamiinamaista lämpöö. Lattialämmitys ja pelkästään ulkolämpötilaa seuraava maalämpöpumppu on tyhmä eikä osaa "säästää" oikein mitään takan polttelusta. Sisälle tulee vaan mukavuuslämmöt. Ilpit taas osaa heti hyödyntää lämmöt jos innostuu polttelee.

 

[Legis]

Kaivo joka on kylmä, voisi olla otollinen kohde kesäaikaiselle lataukselle. Osta tori.fi puhallinkonvektori ja laita kesällä sen kautta liuoksen kiertämään. Ullakolle kun sen saisi ja yrittäisi jäähdyttää sitä kesähelteillä, niin aikamoinen määrä energiaa menisi kaivoon.

Tää se ois. Laittas vaikka alakerran upotetulle/katolliselle avoterassille "kattoviilennyksen" ja liuospumppu pyörimään 247 lämpöpumpun huoltovalikosta Konvektorissa jos ois tehoja se 5kw "tyypillisellä viinan ja ilman lämpötilan deltalla", ja kaivo vaan imis lämpöä kuin seula koko kesän, niin sillä latais päivässä about saman verran kun talvella keskimäärin ottaa päivässä. Silleen se kannattas mitottaa tai jopa vähän plussan puolelle.

 

[Mikki]

Tää se ois. Laittas vaikka alakerran upotetulle/katolliselle avoterassille "kattoviilennyksen" ja liuospumppu pyörimään 247 lämpöpumpun huoltovalikosta Konvektorissa jos ois tehoja se 5kw "tyypillisellä viinan ja ilman lämpötilan deltalla", ja kaivo vaan imis lämpöä kuin seula koko kesän, niin sillä latais päivässä about saman verran kun talvella keskimäärin ottaa päivässä. Silleen se kannattas mitottaa tai jopa vähän plussan puolelle.

Jos minulla tuollainen kylmä kaivo olisi, niin ensi kesänä olisi taatusti tuollainen puhallin pöhisemässä. Ihan vain mielenkiinnostakin jo sentään tuommoista tekisin.

Vesikatteen alla on kesällä koviakin lämpötiloja ja auringon teho ei hetkessä lopu. kovaa jäähdytystä vaan, ei se puhaltimen tehoa enempää ota.

 

[Temez]

Kaksikerroksinen puu-/hirsitalo, ïkää talolla ~100v, neliöitä 206m2, yläkerrassa vinokatot. Olen koettanut harrastuksen vuoksi monesta eri suunnasta haarukoida, että millainen talon energiankulutus oikein on. Alla taulukko, jossa osassa riveistä on lähdetty häviöistä laskemaan muita sarakkeita ja osassa riveistä lähdetty sähkönkulutuksesta liikkeelle.

​	Häviöt kW/deltaC​	Vuorokauden energiantarve kWh (sisällä 20,5C, ulkona 0C)​	kWh/m2​	~kWh/m3​	Ihmisten tuottama lämpö, kWh​	Sähköenergian kulutus, jos PILP COP3​	Muut huomiot​
Energiatodistus + arvio ilmanvaihdon häviöstä​	0,231​	113,7​	0,552​	0,245​	4,8​	80,1​	​
Sähkönkulutuksen ja sähkölaitoksen antaman lämpötilatiedon perusteella ~3/22 arvioitu. Sovitettu suora pistepilveen.​	0,247​	124,6​	0,605​	0,269​	4,8​	91,0​	Sisälämpötila arviolta ~0,5-1C alempi verraten riviin 3. Eteisaula, jossa isoja ikkunoita, pidetty myös viileämpänä kuin muu talo. Jos olettaa sisälämpötilan olleen keskimäärin 1C alempi ja skaalattaisiin nyt ylöspäin, niin energiantarpeeksi tulisi 130,7kWh ja häviöteho olisi 0,259kW/deltaC.​
Sisä- ja ulkolämpötiloista + sähkönkulutuksesta aikavälillä 28.10.-02.11. tehty mittaus ja käyrien sovitus Pythonilla​	0,269​	132,3​	0,642​	0,286​	4,8​	98,7​	Eteisaula lähempänä muun talon lämpötiloja.​
Lokakuun lopulta 18.-23.10. + 28.-31.10. pätkät, joissa oltu kotona ja keskilämpötila lähellä nollaa (päivien keskiarvojen keskiarvo 0,52 °C)​	0,260​	130,8​	0,635​	0,282​	4,8​	97,2​	Kotiautomaatio siirtelee lämmitystä pörssisähkön hinnan mukaan vuorokausirajan yli, joten täydellinen vertailu vaikeaa. Jos vielä skaalataan 0,52 °C ulkolämpötila nollaan asteeseen, niin vuorokauden energiantarpeeksi tulisi 137,2kWh.​

Tätä kirjoittaessa alkoi mietityttämään, että onkohan tämä oma "mallinnus ja mittailu" -harrastus enää ihan terveellä pohjalla? No, ei ne osastolle kai tämän takia ota

 

[Seppaant]

Oheisesssa trendissä on esitetty
-Talon lämpöenergian kulutus kWh/vrk
-Lämpöpumpun ottoenergia, sisältää myös KV- teon ottoenergian, kWh/vrk

 

[mobbe]

Oheisesssa trendissä on esitetty
-Talon lämpöenergian kulutus kWh/vrk
-Lämpöpumpun ottoenergia, sisältää myös KV- teon ottoenergian, kWh/vrk

Keskiarvona n.75kwh/vrk ja 0,5kwh/m2 talon iän huomioiden ihan kelpo tulos alimmat otannat 70kwh lienee syksyn mittauksia ja ylimmät 85kwh varmaankin talven/ kevään nollakelejä

 

[kakesa]

45kwh/vrk nollakelillä. Tuosta lämmitykseen 30kwh. kodinkone +hupi+lkvesi 15kwh. ei huano.

 

[KarHe]

Ei ihan nollakelillä näköjään mutta ulkolämpötilan keskilämpö +1,5c.
Autotalli 68m² +8c ylläpito 260wh
Ilp talo 75m² +17c 5,1kwh
Vilp talo 115m² +22c 11,1kwh (sisältää LKV)
Hupisähkö: 10kwh
Yhteensä: 26,4kwh

 

[mobbe]

Huomiseksi on etelä-suomeen tulossa nollakeliä ihan koko vuorokaudeksi ja jos saa talteen vuorokauden lämmitykseen tuotetun energian niin tuloksen kun kertoo kahdella saa lämmitystarpeen - 20 tai kertoo kolmella tuloksena lämmitystarve -30 pakkasissa tietoa voi hyödyntää mm. lämpöpumpun tarvittavan kapasiteetin määrittelyssä

 

[korsteeni]

sitä se on meillä

 

[puuteknikko]

Huomiseksi on etelä-suomeen tulossa nollakeliä ihan koko vuorokaudeksi ja jos saa talteen vuorokauden lämmitykseen tuotetun energian niin tuloksen kun kertoo kahdella saa lämmitystarpeen - 20 tai kertoo kolmella tuloksena lämmitystarve -30 pakkasissa tietoa voi hyödyntää mm. lämpöpumpun tarvittavan kapasiteetin määrittelyssä

Mistä moiset kertoimet?

 

[mobbe]

Mistä moiset kertoimet?

Talon lämmityksen tarve nousee lineaarisesti +15 asteesta kylmempään tämä ei ole sama kuin lämpöpumpun kuluttama sähkö edellä seppaantilta asiasta mitattu trendi

 

[puuteknikko]

Talon lämmityksen tarve nousee lineaarisesti +15 asteesta kylmempään tämä ei ole sama kuin lämpöpumpun kuluttama sähkö edellä seppaantilta asiasta mitattu trendi

Luulisi tuon olevan täysin rakennuskohtainen asia, mutta tietysti jos on oma data mistä saa samansuuntaisia tuloksia niin kohdalleenhan se menee.

 

[VesA]

Luulisi tuon olevan täysin rakennuskohtainen asia, mutta tietysti jos on oma data mistä saa samansuuntaisia tuloksia niin kohdalleenhan se menee.

Tuo kohta jossa tarvitaan lisälämpöä riippuu eristysten ja hupisähkön suhteesta, vanhoissa taloissa on nyrkkisääntönä ollut 12 astetta, mikä mahtaa olla 'nollaenergiatalon' vastaava lämpötila.

 

[kaihakki]

Meillä +1 asteen paikkeilla kuluu n. 70 kwh/vrk. Sisälämpötila on n. 24 läpi vuoden, paitsi kesällä nousee helteellä.
Lämmönkulutus on aika lineaarinen lämpöeroon suhteessa. Eli n. -24 asteen paikkeilla kulutus olisi siten n. 140 kwh/vrk.
Pana ottaa 1 kw ja antaa 3 kw +1 asteen paikkeilla. Eli, jos Pana pystyy toimimaan n. -24 asteen paikkeilla, niin ottaa 2 kw (tai enemmän) ja antaa 6 kw (6kw x 24h = 144 kwh). COPpi pienenee kylläkin aika paljon kylmempään mentäessä, joten Pana ottaa aika paljon enemmän. Se jää nähtäväksi ensi vuoden alkuaikoina.

 

[kaihakki]

Huomiseksi on etelä-suomeen tulossa nollakeliä ihan koko vuorokaudeksi ja jos saa talteen vuorokauden lämmitykseen tuotetun energian niin tuloksen kun kertoo kahdella saa lämmitystarpeen - 20 tai kertoo kolmella tuloksena lämmitystarve -30 pakkasissa tietoa voi hyödyntää mm. lämpöpumpun tarvittavan kapasiteetin määrittelyssä

Tuossa -20 pakkasluku (2) on oikein, mutta -30 (3) on väärin. Lämmöntarve noudattaa kaavaa Q=k x dT. Tuosta kun pyörittelee lukuja, niin -30 pakkasessa lämmitystarve on 2,5.

 

[KarHe]

Tuossa -20 pakkasluku (2) on oikein, mutta -30 (3) on väärin. Lämmöntarve noudattaa kaavaa Q=k x dT. Tuosta kun pyörittelee lukuja, niin -30 pakkasessa lämmitystarve on 2,5.

Meinasin just korjata, että ei omasta mielestä kyllä tässä talossa oikeen stemmaa... Mittauksien mukaan suhteessa menee vähemmän, mitä enemmän on pakkasta. Sitä en tiedä mistä johtuu. Ehkä siitä, että nollan paikkeilla yleensä tuulee enemmän, kun jos on kovaa pakkasta? Vanha talo siis kyseessä

 

[kaihakki]

Meinasin just korjata, että ei omasta mielestä kyllä tässä talossa oikeen stemmaa... Mittauksien mukaan suhteessa menee vähemmän, mitä enemmän on pakkasta. Sitä en tiedä mistä johtuu. Ehkä siitä, että nollan paikkeilla yleensä tuulee enemmän, kun jos on kovaa pakkasta? Vanha talo siis kyseessä

Ihan puhdasta matematiikkaa. Oli miten vanha talo kyseessä, niin matematiikka toimii.
Jos lähdetään sisälämmöstä +20 astetta, niin dT nollassa on 20 astetta. -20 asteessa se on 40 astetta ja -30 asteessa se on 50 astetta.
Eli jos lämpöä kuluu nollassa vaikkapa 70 kwh/vrk, niin -20 asteessa kuluu 40/20 x 70 = 140 kwh ja -30 asteessa kuluu 50/20 x 70 = 175 kwh

 

[jussi]

Täällä tarve on tos nollan kohdilla sellasta 3,5-4kW. Riippumatta miten se tehdään. Lämmintä on noin 250 neliöö, josta tallin 75 on vaan jotain 13 astetta nyt. Nää kolmessa eri rakennuksessa, et siitäkin omat harminsa ja häviönsä.