Lämmitysenergian kulutus vuorokaudessa nollakelillä mitattu tai arvioitu
- Keskustelun aloittaja mobbe
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Yksi lisäsyy voisi olla että alaspäin pakkasta ei ole joten lattian lämpöhäviö on suunnilleen vakio.
Onpas pieniä lämmönkulutuksia täällä (poislukien @dillon )! Meillä remppakohteessa meni 13.11. MLP:n mukaan lämmitykseen 86 kWh ja käyttöveteen 4 kWh. MLP:n mukaan noihin kului sähköä 20+2 kWh. Ulkolämpötila MLP mukaan keskimäärin 1,6 C. Sisälämpötila 18-22 C paikasta riippuen. Ei oltu paikalla. Lämmönjako vielä kesken, joten menolämpö korkeampi kuin pitäisi olla. Myös eristyksiä puuttuu vielä, mutta meni enemmän suorasähköllä kuin nyt lämpöä.
Carunan mukaan sähköä kulunut 29,43 kWh. Erona porakaivopumppu, jääkaappi, pakastin, IV, 4G ja Wifi.
14.11. lämmöntuotto 103 kWh ja sähköä MLP mielestä 25 kWh. Käyttövesijaksoa ei ollut. Carunan mukaan 33,13 kWh.
Näyttää siis 7-8 kWh menevän noihin muihin.
Edit: 14.11. porakaivopumppu on käynyt 21 h, joten se on vienyt n. 4,5 kWh.
Edit2: 14.11. keskilämpötila 0,2 C.
Carunan mukaan sähköä kulunut 29,43 kWh. Erona porakaivopumppu, jääkaappi, pakastin, IV, 4G ja Wifi.
14.11. lämmöntuotto 103 kWh ja sähköä MLP mielestä 25 kWh. Käyttövesijaksoa ei ollut. Carunan mukaan 33,13 kWh.
Näyttää siis 7-8 kWh menevän noihin muihin.
Edit: 14.11. porakaivopumppu on käynyt 21 h, joten se on vienyt n. 4,5 kWh.
Edit2: 14.11. keskilämpötila 0,2 C.
Viimeksi muokattu:
Täällä 13.-14.11. eli kaksi täyttä vuorokautta.
Alakerran takka hiipunut eli ei käytännössä enää lämpöä antanut, yläkerran takkaa ei olla hetkeen lämmitelty, sisälämpö pysyi joka huoneessa tasaisena ~21,5 - 22C.
Ulkona keskiarvo -1,5C
Lämmitykseen 108 kWh / 54 kWh/vrk
Käyttöveteen 32,1 kWh / 16,05 kWh/vrk
MLP kulutus 35 kWh / 17,5 kWh/vrk
Alakerran takka hiipunut eli ei käytännössä enää lämpöä antanut, yläkerran takkaa ei olla hetkeen lämmitelty, sisälämpö pysyi joka huoneessa tasaisena ~21,5 - 22C.
Ulkona keskiarvo -1,5C
Lämmitykseen 108 kWh / 54 kWh/vrk
Käyttöveteen 32,1 kWh / 16,05 kWh/vrk
MLP kulutus 35 kWh / 17,5 kWh/vrk
Pieni, ehkä vähän off-topic lisäys tähän:
Eilen oli keskilämpötila 0,5 astetta ja Nibe S1255-16 vei 37kWh. Eli aika lailla näyttää, että tavoiteltuun alle neljäsosaan päästään ostoenergian suhteen kaukolämpö->maalämpö -muutoksella.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Täällä lämmitykseen 13.11 pumppu tuotto 75kwh. Otto 27kwh. Takka ollu kylmänä monta päivää. Talon koko kulutus sähkölaitoksen mukaa 39kwh.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Vertailuna vielä niin takan lämmityksellä säästi ostosäsähköä 9kwh. Puoli taloa ilman termareita niin talon lämpö varmaa nousi myös eli pumppu tekee vielä turhaa työtä.
Linnalahti
Aktiivinen jäsen
hirsitalo 144m2 +100 m2 alakerta 12 astetta ja talousrakennus 70m2 nollan yläpuolella.
Lämmitykseen 17+16=33 kWh
Käyttöveteen 4 kWh
ILP kulutus 21 kWh
Lämmitykseen 17+16=33 kWh
Käyttöveteen 4 kWh
ILP kulutus 21 kWh
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuossakin on tuo käyrän kaartuminen hiukan alaspäin pakkasella. Itselläni tämä ilmenee vielä selvemmin mutta syynä on tietysti ettei se pakkanen juuri vaikuta kellariin.
Tämänkaltaiset jättää aika paljon arvailun varaan eli hieman selkeyttä pyytäisin. Otsikkona lämmitysenergian kulutus, eli ei pelkkää ostosähköä...
Husky
Hyperaktiivi
Meillä on 20m2 pihavasto vastaavilla eristeillä ja kaikella kuten talokin.
Varastossa on nyt 24h aikana mennyt sähköpatterilämmitykseen 6.5kWh. Se on siis lämpöenergia myös.
Sisälämpö on 8-10 astetta.
Mitään lämmittävää hupisähköä tai ihmisiä siellä ei ole eli puhtaasti tuo ja ei siis ole mitään ns jossiteltavaa tässä.
Ihan nollakeli ei ole ollut, vaan -2 astetta ja varsin tyyntä.
Onko kommenttia, että onko tuo vähän tai paljon tuonkokoiseen tupaan?
Itse sanoisin, että tuo on huomattavasti enemmän kuin talossa, kun vertaa talon pinta-alaan, mutta talossa on hupisähköän lämmitysvaikutus ja ihmiset vaikuttamassa tietysti, että onhan niillä tämänkin mukaan iso vaikutus.
Varastossa on nyt 24h aikana mennyt sähköpatterilämmitykseen 6.5kWh. Se on siis lämpöenergia myös.
Sisälämpö on 8-10 astetta.
Mitään lämmittävää hupisähköä tai ihmisiä siellä ei ole eli puhtaasti tuo ja ei siis ole mitään ns jossiteltavaa tässä.
Ihan nollakeli ei ole ollut, vaan -2 astetta ja varsin tyyntä.
Onko kommenttia, että onko tuo vähän tai paljon tuonkokoiseen tupaan?
Itse sanoisin, että tuo on huomattavasti enemmän kuin talossa, kun vertaa talon pinta-alaan, mutta talossa on hupisähköän lämmitysvaikutus ja ihmiset vaikuttamassa tietysti, että onhan niillä tämänkin mukaan iso vaikutus.
Vertaa vaipan pinta-alaan äläkä lattiapinta-alaan. Suhteesa paljon enemmän pienessä.
Jos talossa on massaa niin lyhyillä pakkasilla ei kulutus ehdi nousta tasapainoon jos sisällä on jotain termostaatteja. Vastaavasti pakkasen lauhtuessa voi mennä kylmiin seiniin sitten vähän enemmän.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joo, noi se osaa olla. Pakkanen hiipii sisällekin hiukan hidastetusti. Muistelen että tasavallan sähkön kulutuksissakin olisi ollut jotain viivettä eli että sen pakkasen pitäisi jonkin aikaa kestääkin että ne kulutukset ehtivät nousta.
Aihetta vähän eri kantilta sivuten, kuinkas ilmaisenergian saanto? Täällä VILP:llä sitä näyttää tulevan 0°C:ssa noin 4 kW teholla eli ~95 kWh vuorokaudessa. Itse asiassa, ilmaisenergian saanto kasvaa enää vain hiukan tästä ilmojen kylmetessä kunnes sitten kääntyy lopulta laskuun.
Aihetta vähän eri kantilta sivuten, kuinkas ilmaisenergian saanto? Täällä VILP:llä sitä näyttää tulevan 0°C:ssa noin 4 kW teholla eli ~95 kWh vuorokaudessa. Itse asiassa, ilmaisenergian saanto kasvaa enää vain hiukan tästä ilmojen kylmetessä kunnes sitten kääntyy lopulta laskuun.
Täällä tullut nyt 7 kW teholla toista tuntia maasta ilmaista, kohta "romahtaa" kun asteminutit kelattu kiinni ja varmaan sitten jurnutellaan noin 4 kW tasolla kunnes taas tulee liian kallista ja nautitaan rakenteisiin varautuneesta lämmöstä ennen seuraava vetoa. Pakkanenkin huomaamatta kiristynyt -6,5C asteeseen, kun päivällä oli vaan pari pakkasta.
Tähän löytyy muuten useampikin selitys.
A) Ainakin viime talvena oltiin kovimpien pakkasten aikaan pois kotoa
B) Kaukolämmön kanssa mulla oli automaatio, mikä tiputti lämpökäyrää jos alkoi näyttää siltä että tulee monta peräkkäistä kovan kulutuksen tuntia. Tämä siksi ettei koko seuraavan vuoden tehomaksu nouse jonkin yksittäisen suihkussa läträämisen vuoksi. Aiheuttaa tieysti pientä alilämmitystä.
C) Kovilla pakkasilla poltetaan varaavaa takkaa 1-2 kertaa päivässä.
D) -5 pakkasista alkaen myös antiikkisten IV-koneiden vastukset ryhtyy lämmityshommiin. Jossain -15 pakkasissa ne haukkaa jo 20kWh/vrk. (Tai haukkasi, seuraava projekti on tehdä noille jotain. Esim. etuvastukset kiinteästi pois ja jälkilämmitys kanavaan.)
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No niin. Paljon hyviä syitä. Mitenkähän vuotoilmat mahtaa pakkasella kulkea? Luulisi että suurempi lämpötilaero luo suurempia paine-eroja ja sitä kautta lisää ilmanvaihtoa vuotojen kautta.
Mutta onpas se vaikeaksi keksitty tehdä tuo kaukolämpökin vai onko tuossa jotekin rajalla se normi OKT -liittymän riittävyys, koska talokin on noin iso. Muistelen, että kun kulutus on alle jonkin niin se ei vaikuta perusmaksuun - tai ainakaan ei vaikuttanut siellä missä itselläni aikoinaan oli talo kaukolämmössä.
Mutta onpas se vaikeaksi keksitty tehdä tuo kaukolämpökin vai onko tuossa jotekin rajalla se normi OKT -liittymän riittävyys, koska talokin on noin iso. Muistelen, että kun kulutus on alle jonkin niin se ei vaikuta perusmaksuun - tai ainakaan ei vaikuttanut siellä missä itselläni aikoinaan oli talo kaukolämmössä.
puuteknikko
Vakionaama
Missä lämpöyhtiössä on tuollainen vaihteleva tehomaksu kaukolämmölle?
Fortum Espoo. Tehomaksu on 6,2e/kW (min. 10kW). Ja tuo lasketaan edellisen vuoden tammi-maaliskuun korkeimman kolmen tunnin keskimääräisen tehon mukaan. Sain tuolla automaatiolla tuon pysymään 11-12kW luokassa kun ennen automaatiota se oli pahimmillaan 18 kun asiaan ei tullut vielä kiinnitettyä mitään huomiota. Tosin tuolloin 5 v. siten se tehomaksukin oli vielä alle 4e/kW.
Mutta joo, kiva oli päästä tuosta monopolista eroon.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
JOo, siinä on tuo talon koko. Yleensähän tuo 10 kW pitäisi riittää tavalliselle talolle. Veden lämmityksen aikana ja vähän sen jälkeenkin pitää himmailla lämmityksestä.
Helenillekin tulossa vastaava, ellen väärin muista.
Talo + autotallin varasto näyttäisi kuluttavan ~120kwh lämmitykseen, ulkona keskilämpötila oli 0,2C.
Laskettu päivältä milloin ei autoa ladattu, muu kodin sähkönkulutus jää lämmöksi taloon.
Maalämpökaivosta otetaan n. 80kwh, ja loput 43kwh tulee Carunan piuhoista.
Kylppärien lattiat ja autotallin varasto sähkövastuksilla..
Laskettu päivältä milloin ei autoa ladattu, muu kodin sähkönkulutus jää lämmöksi taloon.
Maalämpökaivosta otetaan n. 80kwh, ja loput 43kwh tulee Carunan piuhoista.
Kylppärien lattiat ja autotallin varasto sähkövastuksilla..
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Ei ihan eksaktia lukemaa saanut, mutta kyseessä on kuitenkin kompressorin ottama teho minuutilleen 24 h ajalta ja ulkolämpötila ollut sen 0-asteessa pari päivää ennen. Nyt on maa jäässä vieläkin, eli kohtuu hyvä vertailuun.
37,73 kWh oli kompressorin kulutus ja siihen mennyt nyt joko 2,tai 3 käyttövesijaksoa /vrk. Eli 4,3 COP, niin tekee sitten 162,239 kWh. COP on tietty epätarkka, kun tulee vain yhdellä desimaalilla. Mutta kuitenkin huhhuijaa, ettei tartte maksaa suorasähköllä tuota määrää. Neliöitä, jos on vajaa 350 ja kuutioita n 1000, niin ei kai se ihan järjetön luku kuitenkaan ole kokonaisuutena. Reippaasti yli 100 kWh tulee kokonaissähkönkulutus näin talviaikaan yleensä yhteensä. Joka päivä sauna lämpiää sähköllä ja autoa ladataan + 8 hengen railakas kulutus päälle.
kiertovesipumput syö yhteensä 40 + 26 + 3 = 69 W , eli 1 656 W vielä lisäksi. Liuospumppua ei tullut katottua, mutta arvioidaan, että 6 tuntia saattaisi olla vähintään päällä lisäksi. Joten saattaa lämmitys viedä sen 40 kWh kuitenkin suoraan laitossähköä lämpöjen ylläpitämiseen, jolloin sitä katoaa 172 kWh vuorokaudessa. Leikitään että neliöitä löytyisi lopulta 344, jolloin tulee 500 W /neliö/24 h= 20,8 W/ neliömetrillä meidän talossa. Mikä lie sitten tuollainen lukema olisi nimeltään, mutta meidän olosuhteissa tulee noin.
37,73 kWh oli kompressorin kulutus ja siihen mennyt nyt joko 2,tai 3 käyttövesijaksoa /vrk. Eli 4,3 COP, niin tekee sitten 162,239 kWh. COP on tietty epätarkka, kun tulee vain yhdellä desimaalilla. Mutta kuitenkin huhhuijaa, ettei tartte maksaa suorasähköllä tuota määrää. Neliöitä, jos on vajaa 350 ja kuutioita n 1000, niin ei kai se ihan järjetön luku kuitenkaan ole kokonaisuutena. Reippaasti yli 100 kWh tulee kokonaissähkönkulutus näin talviaikaan yleensä yhteensä. Joka päivä sauna lämpiää sähköllä ja autoa ladataan + 8 hengen railakas kulutus päälle.
kiertovesipumput syö yhteensä 40 + 26 + 3 = 69 W , eli 1 656 W vielä lisäksi. Liuospumppua ei tullut katottua, mutta arvioidaan, että 6 tuntia saattaisi olla vähintään päällä lisäksi. Joten saattaa lämmitys viedä sen 40 kWh kuitenkin suoraan laitossähköä lämpöjen ylläpitämiseen, jolloin sitä katoaa 172 kWh vuorokaudessa. Leikitään että neliöitä löytyisi lopulta 344, jolloin tulee 500 W /neliö/24 h= 20,8 W/ neliömetrillä meidän talossa. Mikä lie sitten tuollainen lukema olisi nimeltään, mutta meidän olosuhteissa tulee noin.
Eikö tuosta kaikki muu paitsi auton lataus jää taloa lämmittämään?
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
No ei jää, kun autotallin ILP syö vuositasolla luokkaa 3000 kWh näin alkuunsa ja muu puuhastelu siellä on myös arkipäivää, kun 80 neliöstä n 30 neliötä on harrastuskäytössä. Liesi ja pesukoneet myös työntää lämpöjänsä viemäreihin ja seinästä suoraan ulos. Vaikea laskea ihan pelkkää absoluuttista lämpövuotoa, mutta kohtuu helppoa seurata oman elämisen tuottamaa kulutusta juuri näillä omilla raja-arvoilla ja juuri tässä hetkessä. Eli tuon lisälämpöä osuuden tuottotarve, kun muu eläminen tuottaa mitä nyt milloinkin tuottaa. Tällä hetkellä näyttää lämmöntuottamiseen tuo ylimääräinen energiamittari lukemaa 79453,45 kWh ja 10 vuotislukema tulee täyteen 22.11.2023, eli kohta saadaan vuotuisen kulutuksen lukema, joka on täsmälleen käytetty energia lämmitykseen ja käyttöveteen yhteensä. Näyttäisi kohtuu selvältä, että päästään alle 8000 kWh vuosilukemaan. Vastuksia on käytetty MLP llä tasan 0 tuntia, eli ne on pois päältä ollut alusta asti. Tämä on siis verrokkilukema öljylle suoraan ja vaatisi, että mukaan pitäisi laskea myös liuospumpun käyttämä sähkö 20159 tunnin ajalta. Öljyaikaan polttimen esilämmitys ja puhallin söi saman määrän sähköä, kuin liuospumppukin, niin olen jättänyt sen ulos laskelmista. Olikohan tuo joku 80 W tai muistan väärin, mitä se on omassa kierrossa. Nythän tuon voisi tarkastaa, kun tuli vaihdettua pumppu, että mitä juuri tällä kierrolla näyttää uudempi malli ja tehokkaampi. No kaikkea monimutkaisuuksia saa kyllä vedettyä mukaan, jos yrittää saada jotenkin erotettua tuon elämisen osuuden pimeästä asumattomasta talosta ja elämisen erilleen. Tällä kertaa ja just omalla kohdalla tuntuu seuranta tähän malliin tarpeeksi kelpuulliselta. 50 W/ henkilö ja paikallaolojan kulunvalvonta ym tulee jo mieleen ja ikkunasta karkaavat fotonit.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä pitää olla tarkkana. Kesäajan kulutus ja vesien lämmitykset ties missä aparaatissa. Vähän talon koosta riippuen, siinä 3000 - 4000 kWh olen laskenut tätä taloussähkön lämmittävää vaikutusta. Tietokoneet, TV, ne nyt ainakin. Valoista ei nykyisin enää paljon tule. Ruuanlaitosta jotain tulee mutta liesarikin vie sitä pihalle. IV koneen puhaltimien kulutuksesta puolet tulee yleensä sisälle.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Lämminvesikin menee melkein suoraan viemäristä ulos. Kohtuu vaikea on päästä vuolemaan tuosta sitä absoluuttista osuutta irti reaalikulutuksesta. Omaan pirtaan sopii tuo yritys erotella se lisäenergian tarve, mitä vaaditaan lisäksi buustaamaan. Puita ei meillä polteta, eikä muitakaan lisukkeita lämmitykseen ole, kuin MLPn mitattu sähkö. Omalla kohdalla taidan pysyä tuossa buustauksen järkeilyssä. Pysyy kärryillä paremmin arkipäivässä. Tai ainakin omalla kohdalla on niin helppo tuon kanssa järkeillä hommaa.
Jos otat tuon datan ulos ja laitat esim exceliin saisit helposti värjättyä viime vuoden ja tämän vuoden kulutuslukemat. Helpoin tapa tehdä ulkolämpötilakorjaus ja tutkia asiaa silmämääräisesti
2krs talossa 14x12,3m miinus terassit, alakerta määritelmällisesti kellari ja maanpaineseinää melkein puolet seinäpinta-alasta, lämpimiä 278m2 ja kaikkialla vesikiertonen lattialämmitys ja Oumannilla 28deg vettä ajelen lattiaan nollakelillä.
5v vanha IVT on/off-scrolli maalämpöpumppu näyttäny nollan tienoilla sellasta 80-100kwh lämpökilowattituntii et joutunu tuottamaan.
Nyt on ilpit päällä ja maalämpö huililla ku säästelen kaivoo, ilppien kanssa on helpompi katella tasasesta pohjakulutuksesta ostosähköt ja sit tehä joku hattukerroin x3 niin saa lämpökilowatit. Ilman lämmitys lienee aavistus energiatehokkaampaa kuin lattialämmitys, saa nähä.
Puhallusvillaukon pitäs tulla puhaltelee 20-25cm lisää villaa yläpohjaan ens viikolla kenties, maistuu
Laskeskelin energiatodistuksista lukemia joutessa ja kakkosrakennukselle kanssa ja piharakennuksille tein arvion kun tiedän niiden rakenteet, jotka on about samanlaiset kun talossa. Studio on parhaiten eristetty. Studiolla on vaan hallipuhallin pitämässä 6deg ylläpitolämpöö ja kuluu aika pal sähköö, viimesen 32h aikana 18-19kwh menny. Prk ku vois laittaa jo ilpin seinään sinne. Se ei oo eristeiltä vielä ihan energiatodistuksen tasalla.
-20 pakkasella 20deg sisälämpötilalla asuinrakennuksissa ja 9deg sisälämpötilalla piharakennuksissa lämmitystarve noin 14kW, päivässä 336kW, jos suorasähköttelis
Onneks on maalämpö ja ilppejä, suorasähköllä ei lämpeä mikään. Aurinkopaneelien ansiosta tää vuos menee selvästi alle 20000kwh ostosähköö sis. kaiken.1) Talo 278m2 lämmin ala (rakennustilavuus 950m2/ilmatilavuus 710m3)
Seinät: 46,7W/deg
Yläpohja: 14,2W/deg
Alapohja: 22,1W/deg
Ikkunat: 48,3W/deg
Ovet: 13,9W/deg
Kylmäsillat: 15W/deg
Vaipan lämpöhäviö yhteensä =160W/deg
Ilmanvaihto 350m3/h, hyötysuhde 50% =iv:n lämmitystarve 58W/deg
Lämmitysterve yhteensä 218W/deg
Nollakelillä 4,36kW
-20 pakkasella 8,72kW
2) Studio 81m2 lämmin ala (rakennustilavuus 320m2/ilmatilavuus 250m3)
Seinät: 12,8W/deg
Yläpohja: 6,1W/deg
Alapohja: 3,84W/deg
Ikkunat: 8,3W/deg
Ovet: 7,9W/deg
Kylmäsillat 8,7kW/deg
Vaipan lämpöhäviö yhteensä =48W/deg
Ilmanvaihto 125 m3/h, hyötysuhde 50% =iv:n lämmitystarve 20W/deg
Lämmitysterve yhteensä 68W/deg
Nollakelillä 1,36kW
-20 pakkasella 2,72kW
3) Autotalli 30m2 lämmin ala
Seinät 50m2, U-arvo 0,23 = 11,5W
Ovet 10m2, U-arvo 2 ? (nosto-ovi on kamala horo) = 20W
Ikkunat 0,5m2, U-arvo 1,4 = 0,7W
Alapohja 30m2, U-arvo 0,17 = 5,1W
Yläpohja 30m2, U-arvo 0,09 = 2,7W
Kylmäsillat 4W ?
Vaipan lämpöhäviöt yhteensä =44W/deg
Ilmavuoto räppänöistä ja nosto-ovesta 10W ?
Yhteensä lämmitystarve 54W/deg
Nollakelillä 486W (9deg sisälämpötilalla)
-20 pakkasella1566W (9deg sisälämpötilalla)
4) Rantasauna 26m2
Seinät: 49m2, U arvo 0,23 = 11,27W
Ovet: 4m2, U-arvo 1,4 = 5,6W
Ikkunat: 2m2, U-arvo 1,4 = 2,8W
Alapohja: 26m2, U-arvo 0,17 = 4,4W
Yläpohja: 26m2, U-arvo 0,09 = 2,34W
Kylmäsillat = 4W ?
Vaipan lämpöhäviöt yhteensä =31W/deg
Ilmavuoto suljetuista ilmaräppänöistä ja kiukaan piipusta 5W ?
Yhteensä lämmitystarve 36W/deg
Nollakelillä 324W (9deg sisälämpötilalla)
-20 pakkasella 1044W (9deg sisälämpötilalla)
- Keskustelun aloittaja
- #112
Päivitetään tätä uusilla tällä kertaa oikeilla mittaustiedoilla kun vilp on tullut taloon.54kwh vuorokaudessa(24h) sisältää 2kwh käyttöveden tulistusta vilpin otto 15kwh tulistusvaraaja 2kwh kokonaiscop 3,1 lämmitettävää alaa pesutilat mukana 110m2
Viimeksi muokattu: