Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Yksi lisäsyy voisi olla että alaspäin pakkasta ei ole joten lattian lämpöhäviö on suunnilleen vakio.Mittauksien mukaan suhteessa menee vähemmän, mitä enemmän on pakkasta. Sitä en tiedä mistä johtuu. Ehkä siitä, että nollan paikkeilla yleensä tuulee enemmän, kun jos on kovaa pakkasta?
Pieni, ehkä vähän off-topic lisäys tähän:160-180kWh välissä näyttäisi lämmitystarve (sis. käyttövesi) olevan nollassa kun sisällä 20-21.
320 neliötä lämmintä tilaa, rv. -96 Etelä-Suomi.
Kuvaajassa siis kaksi edellistä talvea + yksi kesä. Nyt on menossa ensimmäinen talvi maalämmöllä.
katso liitettä 90146
Vertailuna vielä niin takan lämmityksellä säästi ostosäsähköä 9kwh. Puoli taloa ilman termareita niin talon lämpö varmaa nousi myös eli pumppu tekee vielä turhaa työtä.Täällä lämmitykseen 13.11 pumppu tuotto 75kwh. Otto 27kwh. Takka ollu kylmänä monta päivää. Talon koko kulutus sähkölaitoksen mukaa 39kwh.
Tuossakin on tuo käyrän kaartuminen hiukan alaspäin pakkasella. Itselläni tämä ilmenee vielä selvemmin mutta syynä on tietysti ettei se pakkanen juuri vaikuta kellariin.Kuvaajassa siis kaksi edellistä talvea + yksi kesä.
Tämänkaltaiset jättää aika paljon arvailun varaan eli hieman selkeyttä pyytäisin. Otsikkona lämmitysenergian kulutus, eli ei pelkkää ostosähköä...hirsitalo 144m2 +100 m2 alakerta 12 astetta ja talousrakennus 70m2 nollan yläpuolella.
Lämmitykseen 17+16=33 kWh
Käyttöveteen 4 kWh
ILP kulutus 21 kWh
Vertaa vaipan pinta-alaan äläkä lattiapinta-alaan. Suhteesa paljon enemmän pienessä.Itse sanoisin, että tuo on huomattavasti enemmän kuin talossa, kun vertaa talon pinta-alaan
Jos talossa on massaa niin lyhyillä pakkasilla ei kulutus ehdi nousta tasapainoon jos sisällä on jotain termostaatteja. Vastaavasti pakkasen lauhtuessa voi mennä kylmiin seiniin sitten vähän enemmän.Tuossakin on tuo käyrän kaartuminen hiukan alaspäin pakkasella. Itselläni tämä ilmenee vielä selvemmin mutta syynä on tietysti ettei se pakkanen juuri vaikuta kellariin.
Tähän löytyy muuten useampikin selitys.Tuossakin on tuo käyrän kaartuminen hiukan alaspäin pakkasella. Itselläni tämä ilmenee vielä selvemmin mutta syynä on tietysti ettei se pakkanen juuri vaikuta kellariin.
Fortum Espoo. Tehomaksu on 6,2e/kW (min. 10kW). Ja tuo lasketaan edellisen vuoden tammi-maaliskuun korkeimman kolmen tunnin keskimääräisen tehon mukaan. Sain tuolla automaatiolla tuon pysymään 11-12kW luokassa kun ennen automaatiota se oli pahimmillaan 18 kun asiaan ei tullut vielä kiinnitettyä mitään huomiota. Tosin tuolloin 5 v. siten se tehomaksukin oli vielä alle 4e/kW.Missä lämpöyhtiössä on tuollainen vaihteleva tehomaksu kaukolämmölle?
Helenillekin tulossa vastaava, ellen väärin muista.Missä lämpöyhtiössä on tuollainen vaihteleva tehomaksu kaukolämmölle?
Eikö tuosta kaikki muu paitsi auton lataus jää taloa lämmittämään?Reippaasti yli 100 kWh tulee kokonaissähkönkulutus näin talviaikaan yleensä yhteensä. Joka päivä sauna lämpiää sähköllä ja autoa ladataan + 8 hengen railakas kulutus päälle.
No ei jää, kun autotallin ILP syö vuositasolla luokkaa 3000 kWh näin alkuunsa ja muu puuhastelu siellä on myös arkipäivää, kun 80 neliöstä n 30 neliötä on harrastuskäytössä. Liesi ja pesukoneet myös työntää lämpöjänsä viemäreihin ja seinästä suoraan ulos. Vaikea laskea ihan pelkkää absoluuttista lämpövuotoa, mutta kohtuu helppoa seurata oman elämisen tuottamaa kulutusta juuri näillä omilla raja-arvoilla ja juuri tässä hetkessä. Eli tuon lisälämpöä osuuden tuottotarve, kun muu eläminen tuottaa mitä nyt milloinkin tuottaa. Tällä hetkellä näyttää lämmöntuottamiseen tuo ylimääräinen energiamittari lukemaa 79453,45 kWh ja 10 vuotislukema tulee täyteen 22.11.2023, eli kohta saadaan vuotuisen kulutuksen lukema, joka on täsmälleen käytetty energia lämmitykseen ja käyttöveteen yhteensä. Näyttäisi kohtuu selvältä, että päästään alle 8000 kWh vuosilukemaan. Vastuksia on käytetty MLP llä tasan 0 tuntia, eli ne on pois päältä ollut alusta asti. Tämä on siis verrokkilukema öljylle suoraan ja vaatisi, että mukaan pitäisi laskea myös liuospumpun käyttämä sähkö 20159 tunnin ajalta. Öljyaikaan polttimen esilämmitys ja puhallin söi saman määrän sähköä, kuin liuospumppukin, niin olen jättänyt sen ulos laskelmista. Olikohan tuo joku 80 W tai muistan väärin, mitä se on omassa kierrossa. Nythän tuon voisi tarkastaa, kun tuli vaihdettua pumppu, että mitä juuri tällä kierrolla näyttää uudempi malli ja tehokkaampi. No kaikkea monimutkaisuuksia saa kyllä vedettyä mukaan, jos yrittää saada jotenkin erotettua tuon elämisen osuuden pimeästä asumattomasta talosta ja elämisen erilleen. Tällä kertaa ja just omalla kohdalla tuntuu seuranta tähän malliin tarpeeksi kelpuulliselta. 50 W/ henkilö ja paikallaolojan kulunvalvonta ym tulee jo mieleen ja ikkunasta karkaavat fotonit.Eikö tuosta kaikki muu paitsi auton lataus jää taloa lämmittämään?
Tässä pitää olla tarkkana. Kesäajan kulutus ja vesien lämmitykset ties missä aparaatissa. Vähän talon koosta riippuen, siinä 3000 - 4000 kWh olen laskenut tätä taloussähkön lämmittävää vaikutusta. Tietokoneet, TV, ne nyt ainakin. Valoista ei nykyisin enää paljon tule. Ruuanlaitosta jotain tulee mutta liesarikin vie sitä pihalle. IV koneen puhaltimien kulutuksesta puolet tulee yleensä sisälle.Eikö tuosta kaikki muu paitsi auton lataus jää taloa lämmittämään?
160-180kWh välissä näyttäisi lämmitystarve (sis. käyttövesi) olevan nollassa kun sisällä 20-21.
320 neliötä lämmintä tilaa, rv. -96 Etelä-Suomi.
Kuvaajassa siis kaksi edellistä talvea + yksi kesä. Nyt on menossa ensimmäinen talvi maalämmöllä.
2krs talossa 14x12,3m miinus terassit, alakerta määritelmällisesti kellari ja maanpaineseinää melkein puolet seinäpinta-alasta, lämpimiä 278m2 ja kaikkialla vesikiertonen lattialämmitys ja Oumannilla 28deg vettä ajelen lattiaan nollakelillä.
5v vanha IVT on/off-scrolli maalämpöpumppu näyttäny nollan tienoilla sellasta 80-100kwh lämpökilowattituntii et joutunu tuottamaan.
Nyt on ilpit päällä ja maalämpö huililla ku säästelen kaivoo, ilppien kanssa on helpompi katella tasasesta pohjakulutuksesta ostosähköt ja sit tehä joku hattukerroin x3 niin saa lämpökilowatit. Ilman lämmitys lienee aavistus energiatehokkaampaa kuin lattialämmitys, saa nähä.
Puhallusvillaukon pitäs tulla puhaltelee 20-25cm lisää villaa yläpohjaan ens viikolla kenties, maistuu![]()
Onneks on maalämpö ja ilppejä, suorasähköllä ei lämpeä mikään. Aurinkopaneelien ansiosta tää vuos menee selvästi alle 20000kwh ostosähköö sis. kaiken.