Onhan tuo esimerkki sinänsä validi, siinähän vedetään vaan pari mutkaa suoraksi. Tulos on tosiaan tuo JOS kuukaudelle jolle on saatu kiinnitettyä 6,3c/kWh toteutuu 20 c/kWh keskimääräinen pörssihinta ja JOS sellaisena kuukautenakin kulutusvaikutus olisi edelleen tuo 30% keskihinnasta, mitä se on ehkä ollut halvempina kuukausina. Jokainen voi sitten päissään miettiä miten todennäköistä on, että noin käy.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Ei sähköntuottajille. Tietty riippuu miten määrittelet alhainen.
Samalla ajatuksenkululla - Miksi ei ilmainen sähkö? Sehän olisi paras!
Viimeiset 10 v vuotta mun sähkösopimukset ovat olleet kiinteitä tätä vuotta lukuunottamatta. Hinta vaihdellut jossain noin 4-5,5 snt/kWh paikkeilla ja pidän sitä alhaisena. Käsittääkseni tästä rahasta on jäänyt myös tuottajille jotain. Kyllä tuo malli kelpaisi jatkossakin. Tuskin tuosta pörssisähkön hinnan seuraamisesta kukaan niin kovin nauttiikaan.Ei sähköntuottajille. Tietty riippuu miten määrittelet alhainen.
Miksi ei ilmainen sähkö? Sehän olisi paras!
Toki osalla siihen menee enemmän aikaa kuin toisella. Jollain voi myös automaatio huolehtia kaiken.
Isommat viivat piirrellään kuitenkin jossain muualla kuin kotitalouksissa. Yrityksetkin suojaavat sähkönhankitojaan ja haluvat vakautta hinnoille ja toimintaympäristölle. Mielestäni tämä on aivan yhtä luonnollista kuluttajien tapauksessa joilta se puskuri todennäköisesti loppuu vielä herkemmin.
Jo lauluissakin oli "aika entinen ei koskaan enää palaa" - eli mennyttä ei voi saada takaisin. Siitä pitää huolen tuulivoima ja aurinkovoima.
Mutta kenties kulman takana varastoinnin ja kulutusjoustojen kehittyessä tasaisempi ja alhainen hinta. Periaatteessa kun vaihtelevuus ratkaistaan, niin uusiutuvat voivat tarjota vaikkapa halvemman hintatason kuin joskus fossiilipolton kulta-aikoina - ja isosti Venäjällä tehtynä.
Huominen on aina parempi kuin eilinen. Siihen kannattaa luottaa!
Jos otan PKS:n kiinnitetyn hinnan, siitä vähennän tuon 4,08c/kWh x 0,4794 niin tulokseksi tulee täsmälleen sama kuin mikä PKS:n laskulla on laitettu energian hinnaksi minulle kuukauden ajalta. Elokuu ja syyskuu ovat olleet minulla kiinnitettyinä ja molemmissa sama tilanne. Onko kyse siis sattumasta?
Eikös tuo mene ihan niin yksinkertaisesti, että lataat liukuriin kuukauden kulutustiedot ja se laskee kulutusvaikutuksen senteissä. Sitten vaan summaat sen senttilukeman omaan kiinnityshintaasi ja saat toteutuneen hinnan. Eli käytännössä sama kuin pörssisähkösopparissa, mutta pörssin keskihinta korvautuu kiinnityshinnalla.
Samallahan sekin selviää, että kumpi tulee halvemmaksi, se kiinnityshinta vs pörssin keskihinta.
Samallahan sekin selviää, että kumpi tulee halvemmaksi, se kiinnityshinta vs pörssin keskihinta.
Entä kuulostaisiko sellainen skenaario mahdolliselta jossa meillä pörssisoppari, kuukauden spot-hinta 20c ja oma toteutunut spot-keskiarvo 14c?
Jos tuo mahdollinen, niin siihen lisänä 5.5 c / kwh kiinnitys joulukuuksi, niin toteutunut sähkönhinta -0.5 c /kwh. => Kulutusvaikutussopparille korkeat hinnat on hyvästä. MOT.
Ei ole sattumasta kyse, mutta ei se sähköyhtiö prosentuaalisilla kulutusvaikutuksilla pelaa. Lappanen tuossa edellä jo asian oikean laidan kertoikin, kulutusvaikutus lisätään kiinnityshintaan sentteinä, ei prosentteina. Täsmälleen yhtä suuren kulutusvaikutuksen (rahassa, ei prosenteissa) olisit saanut myös pörssisähköllä. Niissä kahdessa eri tapauksessa tuossa aiemmassa esimerkissäsi sait senteissä eri kulutusvaikutuksen, pörssin keskihinnasta riippuen. Todellisuudessa se ei mene noin, vaan kulutusvaikutus sentteinä ei riipu pörssin keskihinnasta. Se riippuu vain siitä, paljonko sinä kulutat kullakin kalliilla tunnilla versus halvalla tunnilla.
Kaikki on mahdollista, jotkut asiat hieman todennäköisempiä kuin toiset. Saiko tuolle kuukaudelle kiinnityksen n. 6c/kWh?
Husky
Hyperaktiivi
Ei mitään hötkyilyä - kysymyksen voi ottaa ihan kysymyksenä.
Mutta oliko tietoa sääasioista tai poistuvista pullonkauloista tai päinvastaisista asioista loppukuulle?
Että voisiko olla kuitenkin sanotaanko yli 8.5s/kWh kuun keskiarvo lopulta vai esim tuota 5s tasoa, että heittääkö halkoa pesään vai mitä tekisi tässä.
Kun itse on koittanut näitä arvata niin on mennyt niiden arvausten seurauksena luulot metsikköön, niin ei tarvitse paljoa itse yrittää arvata esim että elokuun helteillä olisi halpaa pörssisähköä jne jne jne mitä tässä on tullut toikkaroitua näiden sähkösopimusten kanssa nyt juuri täysin väärään tahtiin.
Liukuri näyttää viimeiset 7päivää 8.9s/kWh ja puolikkan kuun KA vähän yli 7s/kWh ja huominenkin näyttää olevan keskiarvoa nostava päivä jokainen tunti ja paljon tunteja yli 15s.
Epämiellyttävää nähdä aina kun katsoo tuulisinakin päivinä, niin kulutus isompi kuin tuotanto, mutta sille varmasti on joku muu syy tietysti kuin se, ettei Suomessa olisi halpaa tuotantoa silti reservissä.
Veikkaanpa että Ruotsista tulevaa sähköä on sitouduttu toimittamaan ja vastaavasti ostamaan aika paljon myös hintaan joka ei ole tuntipörssin mukainen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eipä ole minullakaan mitään käryä millaisia nuo tarjoukset ovat olleet. Asia ei liene uusi. Sikäli kuin oikein olen ymmärtänyt, niin sen lukitustarjouksen hyväksymällä voi saada kk kerrallaan "kiinteän hinnan". Omalta osaltani arvelen ongelmaksi, että sähkön myyjä eli Fortum
- Tuntee sähkömarkkinan ja ehkä jopa sääennusteetkin minua paremmin
- Kykenee vaikuttamaan sähkömarkkinaan ja hyvinhän tuota on taas näköjään viimepäivänä onnistuttu säätämään.
17 päivä ei ainakaan näy, kallista ja heittelykin pientä, olisi edes yöt halpoja, mutta kun ei oooo...
Kun on ollut vaihtelua, niin saanut monta senttiä pois keskiarvosta, tällaisina päivinä se ei oikein tunnu maksavan vaivaa, eroa ei juuri tule ja kivempi pitää lämpötila tasaisena.
Kun on ollut vaihtelua, niin saanut monta senttiä pois keskiarvosta, tällaisina päivinä se ei oikein tunnu maksavan vaivaa, eroa ei juuri tule ja kivempi pitää lämpötila tasaisena.
https://www.foreca.fi/sahkon-hinta ei oo ainakaan tuuliennusteen perusteella. Tuo huomisaamun/aamuyön "piikkikään" ei näy mitenkään. Se on näemmä ihan sama onko tuulivoimaa 200 vai 2000MW
OT:na ostin kevyen kaasutakan, jos hinta ja pakkanen ryöpsähtää älyttömiin, niin otetaan avuksi. Ihan siedettävän näköinenkin R2D2 nimen saanut hökötys tekohiilineen.
20c lienee suhteellisen realistinen kWh hinta kaasulämmölle, johon kun ottaa huomioon VILP copin, niin ei ihan heti kannata rahan puolesta... Jos se -20°C vaikka päjähtää joku päivä oikeasti mittariin ja hinta pomppaa 50c tasolle, niin leikellään huiput pois ja pidetään kämppä vaikka vähän viileämpänä, kun tehoa tuossa piisaa.
20c lienee suhteellisen realistinen kWh hinta kaasulämmölle, johon kun ottaa huomioon VILP copin, niin ei ihan heti kannata rahan puolesta... Jos se -20°C vaikka päjähtää joku päivä oikeasti mittariin ja hinta pomppaa 50c tasolle, niin leikellään huiput pois ja pidetään kämppä vaikka vähän viileämpänä, kun tehoa tuossa piisaa.
Ite siirryin vähän aika sitten kokeilemaan, miten hinnassa näkyy jos on 12 halvinta tuntia sallittu lämmitys josta 2-3 halvinta menee käyttöveteen. Ainakin sisällä lämpö pysyy tasaisena, vaikka ei se aiemmin 8 halvimman sallitun tunnin jaksollakaan paljoa heitellyt. Antaa olla kuun loppuun josko tulisi enemmän "normaaleita" pörssihintapäiviä mukaan.
Tuosta aika hyvin näkyy (sinisellä sallittu), että keskelle päivääkin osuu muutama halpa tunti niin ei tule pitkiä lämmittämättömiä jaksoja:
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Tämä viimeaikainen malli, että ei yölläkään laske hinta, on meille kyllä pahaa myrkkyä.
Liukuri sanoo kuukauden keskiarvoksi nyt 7.5s/kWh (viimeiset 7 päivää 10.2s) ja voisi ollakin, että voi vastuksilla lämmittää johonkin 7senttiin asti loppukuun ja säästää halkoja tosikoitoksiin. Kun oikeasti on pakkasta ja jos tuo yöhinnoittelu laajemminkin otetaan tavaksi.
Kulutus näillä pikkupakkasilla jo yli 11000Mw ja tuotanto jää 1500Mw vajaaksi.
En nyt usko kuukauden keskiarvoon 5s kyllä.
Espejot
Hyperaktiivi
Tuo esimerkki oli ihan oikein laskettu. "Tehtävänannossa" kulutusvaikutus oli arvioitu prosenteina * niin silloin sen vaikutus hintaan on suhteellinen.
*) Oma kulutusvaikutus on n.-30%, vaihtelee jonkin verran sen mukaan kuinka paljon hinnat piikittelee
Tehtävänannosta viis. Puhe oli siitä, voiko korkealla pörssisähkön keskihinnalla tienata, jos on tehnyt halvan kiinnityksen. Vastaus on, että ei voi, koska kulutusvaikutusta ei lasketa prosentteina vaan sentteinä.
Kuvitellaan tilanne, jossa kahdella naapuruksella on täysin sama kulutus kuukauden jokaisella tunnilla. Toisella on kiinnitys vaikkapa 8 c/kWh, toinen käyttää pörssisähköä ilman kiinnityksiä. Näillä naapuruksilla on silloin tuon identtisen kulutuskuukauden kulutusvaikutus sentilleen sama, sanotaan vaikkapa -2 c/kWh. Tällöin kiinnityksen tehnyt maksaa sähköstä 6 c/kWh, pörssisähköä käyttävä taas maksaa 2 c/kWh vähemmän kuin mikä on pörssisähkön painottamaton keskihinta. Mikä ikinä se keskihinta sitten onkaan, niin se ei vaikuta hänen kulutusvaikutukseensa - se on -2 c/kWh keskihinnasta riippumatta.
Juuri näin, mutta....
Mitä suurempi keskihinta, usein sitä suurempi vaihtelu.
Esimerkki - jos keskihinta on 1c/kWh, ero halpoihin tunteihin harvoin suurempi kuin 1c.
Jos keskihinta 20c/kWh, ero halpoihin tunteihin varmasti suurempi kuin 1c.
Korkea keskihinta lisää vaihteluväliä absoluuttisesti sentteinä ja tätä kautta kulutusvaikutusta voi olla enemmän. Eli kulutusvaikutus-soppari voi halveta. Olettaen kulutus halvoilla tunneilla tietty.
Espejot
Hyperaktiivi
Olen havainnut että kulutusvaikutus on minulla n. -25% eli kun sähkö on kallista niin kiinnityksellä voi säästää edelyttäen että kiinityshinta on alhaisempi kuin spot, tai tienata miten asian nyt haluaakaan sanoa. Ja edellä ollut %-lasku oli ihan validi jos vain ymärsi lukemansa. Eli kun sähkö hintavaihtelu on suurta on kulutusvaikutua sentteinä mitattuna suurta mutta %:na luokkaa vakio jonka suuruus riippuu elämäntavoista.
Viimeksi muokattu:
Ja sitten taas jos kiinnittelee vaikkapa vuodeksi eteenpäin, niin parina talvikuukautena voi jäädä "voitolle" vs pörssisoppari, mutta muina kuukausina tuleekin takkiin ja kokonaisuus jää "tappiolle".
Kai tuo kiinnittely on lopulta ihan samanlaista kyttäilyä kuin pörssisähkön halpojen tuntien kyttäily, pitää osata kiinnittää oikeat ajanjaksot oikealla hinnalla. Eli ennustajan lahjoja ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Ja lisäksi pitää edelleen kyttäillä ne halvat tunnit käyttöönsä ihan kuten pörssisopparilla, jos meinaa sen kulutusvaikutuksen hyödyntää.
Kai tuo kiinnittely on lopulta ihan samanlaista kyttäilyä kuin pörssisähkön halpojen tuntien kyttäily, pitää osata kiinnittää oikeat ajanjaksot oikealla hinnalla. Eli ennustajan lahjoja ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Ja lisäksi pitää edelleen kyttäillä ne halvat tunnit käyttöönsä ihan kuten pörssisopparilla, jos meinaa sen kulutusvaikutuksen hyödyntää.
Espejot
Hyperaktiivi
2x kyttäilyä. Ensin kytätään kiinityshintaa ja sen jälkeen pörssihintaa. Mutta mielenkiintoista nähdä mihin kiinitys/spotti asettuu.
Pyörittelin pikaisesti viimeisten 33vrk vuorokausi-, päivä- ja yökeskihintoja excelissä.
Ensin sorttasin vuorokausikeskihinnan mukaan, mediaaniksi ajanjaksolle löytyi 6,48c.
Seuraavaksi jaoin nuo 33vrk alemman hinnan ryhmään ja ylemmän hinnan ryhmään mediaanin mukaan. Siis 17vrk joissa keskihinta <=6,48 ja 16vrk joissa keskihinta >6,48.
Sitten tutkin päivä- ja yökeskihintojen erotusta matalan ja korkean hinnan ryhmissä. Matalan hinnan ryhmässä päivä- ja yökeskihintojen erotuksen keskiarvoksi tuli 2,13c ja korkean hinnan ryhmässä 7,78c. Vastaavat mediaanit olivat 1,62c ja 7,62c.
Katsoitko vaihteluväliä ja hajontaa?
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Ei ole näin yksiselitteinen. Kesällä voi tulla suurimmat miinusmerkkiset "voittolukemat". Tai syksyllä, tai keväällä. Näkyy vaihtelevan.
Absoluuttiset euromäärät tietty riippuu myös kulutuksesta.
Aivan mahdollista, että on noin. Mutta kun se sama kulutusvaikutus sentteinä on myös pörssisähköllä, niin ei sillä kiinnityksellä mitään ylimääräistä säästöä pörssisähköön verrattuna saa aikaiseksi. Toki jos painottamaton keskihinta on yli kiinnityksen, niin säästäähän silloin tietenkin noiden erotuksen. Mutta alkuperäinen väite minun ymmärtääkseni oli, että kiinnittämällä alhaisen hinnan, korkea pörssihinnan keskiarvo toisi kulutusvaikutuksen "tehostumisen" muodossa lisää "voittoa" verrattuna pörssisähköön. Ei tuo, koska samalla tavalla se pörssisähkön käyttäjänkin kulutusvaikutus tehostuu korkealla keskihinnalla.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Tämä on minulle uutta, en ole tiennyt että pörssisähköllä on kulutusvaikutus.
Ainakaan en sitä heti esim. Helenin tuotekuvauksesta keksi.
Aina oppii uutta
Niin, ja toisaalta jos on saanut kiinnitettyä 6,3c hinnan kun spot-keskihinta on 20c, niin säästäähän sitä pörssääjiin verrattuna 13,7c oli kulutusvaikutus mikä tahansa.
Pörssisähköllä kulutusvaikutus on spot-keskihinnan ja oman keskihinnan ero, ihan samalla tavalla kuin niissäkin soppareissa, joissa se tarvitsee erikseen kirjoittaa tuotekuvaukseen. Jos käytät sähköä halvempina tunteina, maksat sähköstäsi vähemmän ja toisinpäin.
Tottakai pörssisähkössä on kulutusvaikutus. Se on kuukauden pörssihinnan painottamattoman keskiarvon ja oman keskihinnan erotus. Nämä kulutusvaikutteiset sopparit on keksitty juuri tästä pörssisähkön ominaisuudesta. Niiden laskentakaava antaa saman kulutusvaikutuksen sentteinä, kuin pörssisähköllä. Se vain lisätään noissa siihen sovittuun kiinteään määräaikaiseen hintaan, kun taas pörssisähköllä se lisätään kuukauden painottamattomaan pörssisähkön keskihintaan.
Tossunkorjaaja
Aktiivinen jäsen
Kiitos.
Tavan tallaaja ei sitä tästä tekstistä ymmärtänyt
”Energianhinta muodostuu tunneittain toteutuneen pörssin spot-hinnan ja sähkönkäyttösi perusteella, ja siihen lisätään kulloinkin voimassa oleva marginaali per kWh sekä arvonlisävero.”
Tuntihinta kertaa kWh tulkitsin
Väännetäänpä rautalangasta. Sanotaan yksinkertaisuuden vuoksi, että kuukaudessa on vain kolme tuntia. Näiden tuntien spot-hinnat ovat 5c/kWh, 10c/kWh ja 15c/kWh. Spot-keskihinta on siten 10c/kWh.
Käyttäjä 1 käyttää joka tunti kaksi kilowattia (yhteensä 2+2+2 = 6kWh) sähköä. Hänen hinnakseen muodostuu siten 10 + 20 + 30 = 60c, ja keskihinnakseen 60 / 6 = 10c/kWh. Kulutusvaikutus on nolla, koska keskihinta on sama kuin spot-keskihinta.
Käyttäjä 2 käyttää ensimmäisenä tuntina yhden kilowatin, toisena kaksi ja kolmantena kolme (1+2+3 = 6). Hänen hinnakseen tulee siten 5 + 20 + 45 = 70c ja keskihinnakseen 70/6 = 11,67c/kWh ja kulutusvaikutukseksi 11,67 - 10 = 1,67 c/kWh. Ts. käyttäjä 2 maksaa kilowattitunnilta keskimäärin 1,67 c/kWh spot-keskihintaa enemmän.
Käyttäjä 3 käyttää ensimmäisenä tuntina kolme kilowattia, toisena kaksi ja kolmantena yhden (3+2+1 = 6). Hänen hinnakseen tulee siten 15 + 20 + 15 = 50c ja keskihinnakseen 50/6 = 8,33c/kWh ja kulutusvaikutukseksi 8,33 - 10 = -1,67 c/kWh. Ts. käyttäjä 3 maksaa kilowattitunnilta keskimäärin 1,67 c/kWh spot-keskihintaa vähemmän.
Nyt sitten jos nämä käyttäjät ovatkin esim. PKS:n priima-asiakkaita ja ovat vaikka kiinnittäneet hinnan 9c/kWh, maksaa kuluttaja 1 9c/kWh, kuluttaja 2 10,67c/kWh ja kuluttaja 3 7,33c/Kwh.
Kuluttajan kulutusvaikutus on sama riippumatta siitä onko hänellä pörssisähkösopimus vai esim. Priima. Pörssisähkösopimuksessa kulutusvaikutus vaikuttaa hintaan verrattuna spot-keskihintaan ja Priimassa verrattuna kiinnitettyyn hintaan, jos sellainen on. Lisäksi kaikkien Priima-kiinnittäjien hintaero pörssisähköön riippuu ainoastaan kiinnityksen ja spot-keskihinnan erosta, ei lainkaan kulutusvaikutuksesta.
Käyttäjä 1 käyttää joka tunti kaksi kilowattia (yhteensä 2+2+2 = 6kWh) sähköä. Hänen hinnakseen muodostuu siten 10 + 20 + 30 = 60c, ja keskihinnakseen 60 / 6 = 10c/kWh. Kulutusvaikutus on nolla, koska keskihinta on sama kuin spot-keskihinta.
Käyttäjä 2 käyttää ensimmäisenä tuntina yhden kilowatin, toisena kaksi ja kolmantena kolme (1+2+3 = 6). Hänen hinnakseen tulee siten 5 + 20 + 45 = 70c ja keskihinnakseen 70/6 = 11,67c/kWh ja kulutusvaikutukseksi 11,67 - 10 = 1,67 c/kWh. Ts. käyttäjä 2 maksaa kilowattitunnilta keskimäärin 1,67 c/kWh spot-keskihintaa enemmän.
Käyttäjä 3 käyttää ensimmäisenä tuntina kolme kilowattia, toisena kaksi ja kolmantena yhden (3+2+1 = 6). Hänen hinnakseen tulee siten 15 + 20 + 15 = 50c ja keskihinnakseen 50/6 = 8,33c/kWh ja kulutusvaikutukseksi 8,33 - 10 = -1,67 c/kWh. Ts. käyttäjä 3 maksaa kilowattitunnilta keskimäärin 1,67 c/kWh spot-keskihintaa vähemmän.
Nyt sitten jos nämä käyttäjät ovatkin esim. PKS:n priima-asiakkaita ja ovat vaikka kiinnittäneet hinnan 9c/kWh, maksaa kuluttaja 1 9c/kWh, kuluttaja 2 10,67c/kWh ja kuluttaja 3 7,33c/Kwh.
Kuluttajan kulutusvaikutus on sama riippumatta siitä onko hänellä pörssisähkösopimus vai esim. Priima. Pörssisähkösopimuksessa kulutusvaikutus vaikuttaa hintaan verrattuna spot-keskihintaan ja Priimassa verrattuna kiinnitettyyn hintaan, jos sellainen on. Lisäksi kaikkien Priima-kiinnittäjien hintaero pörssisähköön riippuu ainoastaan kiinnityksen ja spot-keskihinnan erosta, ei lainkaan kulutusvaikutuksesta.
Pienenä sivulisäyksenä, että ei siitä niin kovin montaa vuotta ole aikaa kun oli olemassa vielä pörssisähkösopimuksia, jossa maksoit sähköstä pörssisähkön kuukauden keskiarvon mukaisen hinnan. Taisivat sitten pikkuhiljaa hävitä kun etäluettavat mittarit valtasivat sähköpääkeskukset.
Eli kulutusvaikutukseton pörssisopimus
Keskihintariski ostajalla. Kulutusvaikutusriski myyjällä.
Eli kaikki mallit on kokeiltu
- Tila