Uima-allaspumpusta VILPiksi
- Keskustelun aloittaja jussi
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #482
24h kulutus pumpulle 52kWh nyt. Oli muutaman asteen kylmempää kyllä. Eli 1kWh enemmän ku edellinen vrk. Mitä tosta voi päätellä? Ei mitään, kun ei edes tiedä, mitä nainen teki kuumalla vedellä...
Nyt laskin pyyntiä 42>40 ja pistin verkon kiertopumpun kolmoselle, saa jotain arvioita taas tehä seuraavalta vuorokaudelta. Keli meni huonoksi, lunta tulee vaakaan ja kosteus on tapissa, ei tahdo 25min riittää sulatusväliksi.
Sulatus muutenkin edelleen ajoittain tökkii, vetää aikarajaan 9min, jos ei hyydy kuumakaasun ylärajaan. Sit taas välillä tekasee normin 3min sulatuksen. Mikähän tossa nyt on rikki...? Tarvii varmaan injektoida uv-aktivoitua öljyä vähän systeemiin pikkusen ainelisäyksen kanssa ja alkaa ettimään vuotoa ulkoyksiköstä. Mitään ei kyllä edelleenkään näy poikkeavaa lämmityksessä.
Nyt laskin pyyntiä 42>40 ja pistin verkon kiertopumpun kolmoselle, saa jotain arvioita taas tehä seuraavalta vuorokaudelta. Keli meni huonoksi, lunta tulee vaakaan ja kosteus on tapissa, ei tahdo 25min riittää sulatusväliksi.
Sulatus muutenkin edelleen ajoittain tökkii, vetää aikarajaan 9min, jos ei hyydy kuumakaasun ylärajaan. Sit taas välillä tekasee normin 3min sulatuksen. Mikähän tossa nyt on rikki...? Tarvii varmaan injektoida uv-aktivoitua öljyä vähän systeemiin pikkusen ainelisäyksen kanssa ja alkaa ettimään vuotoa ulkoyksiköstä. Mitään ei kyllä edelleenkään näy poikkeavaa lämmityksessä.
- Keskustelun aloittaja
- #483
Eipä tuohon kulutukseen isoja eroja saa aikaan. Nyt oli menny 49,5kWh, ulkolämpö pari astetta ylempänä, mutta oli tuulta.
Softaakin taas modasin ja muutin sulatuksen loppulämmön 15 asteeseen. Ei sillä vaikutusta ole, paitti yleisesti vähän lyhentää. Nyt onnistuneet sulatukset menee alle 3min. Ja silti välillä hieroo pitkään. Mitä pirua tuosta nyt epäilis... Kompuran paineet nousee aika hyvin, mut sit alkaa laskeen, ja sillon sulatuskin venyy. Jos nostaa uudestaan, niin sulatus loppuu nätisti.
Kun vaihdoin tuon taas lauharin omalle pumpulle, niin eipä tarvinnu olla ku tunnin reilu 500l/h virtaama, niin jo oli taas varaajan keskiosan lämpö noussu 30>34 asteeseen. Säätelin nyt sen 400l/h kohdille ja saa olla siinä hetken, katotaan mitä tapahtuu keskilämmölle. Sen verran tässä nyt taas saanu vahvistusta ton jälkilauharin tehosta, että vakiintuneessa tilassa se ei juurikaan poikkea, vaikka virtaamaa vaihtelee. Lyhyen seurannan isot tehot virtaamaa nostaessa kyllä häipyy sit ajan kanssa, varaajaan kertyy vaan haaleeta enemmän. Sikäli harmi, että täs meillä se kertyvä 30-35 asteinen ei riitä enää edes nollakelilläkään kiertoon. Muutama aste enemmän tarvitaan.
Softaakin taas modasin ja muutin sulatuksen loppulämmön 15 asteeseen. Ei sillä vaikutusta ole, paitti yleisesti vähän lyhentää. Nyt onnistuneet sulatukset menee alle 3min. Ja silti välillä hieroo pitkään. Mitä pirua tuosta nyt epäilis... Kompuran paineet nousee aika hyvin, mut sit alkaa laskeen, ja sillon sulatuskin venyy. Jos nostaa uudestaan, niin sulatus loppuu nätisti.
Kun vaihdoin tuon taas lauharin omalle pumpulle, niin eipä tarvinnu olla ku tunnin reilu 500l/h virtaama, niin jo oli taas varaajan keskiosan lämpö noussu 30>34 asteeseen. Säätelin nyt sen 400l/h kohdille ja saa olla siinä hetken, katotaan mitä tapahtuu keskilämmölle. Sen verran tässä nyt taas saanu vahvistusta ton jälkilauharin tehosta, että vakiintuneessa tilassa se ei juurikaan poikkea, vaikka virtaamaa vaihtelee. Lyhyen seurannan isot tehot virtaamaa nostaessa kyllä häipyy sit ajan kanssa, varaajaan kertyy vaan haaleeta enemmän. Sikäli harmi, että täs meillä se kertyvä 30-35 asteinen ei riitä enää edes nollakelilläkään kiertoon. Muutama aste enemmän tarvitaan.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #485
Jäännöspainetta on venan käännön aikaan vielä sen verran, että hyvin kuuluvasti kolauttaa kyllä. Ja prosessi toimii varsin normaalin oloisesti, tulistuskierukka menee hyvin kylmäksi.
- Keskustelun aloittaja
- #486
Vuotoepäilystä suivaantuneena valmistelin lisälatauksen, jossa annos uv-aktiivista öljyä mukana, n.600g ja nyt r290. Imulinjan schraderi näköjään falskaa, onneks en vetäny korkkia vauhdilla auki. Piti sit vähän kikkailla, et pääs lisäämään toisesta liittimestä. Ensin pistin vielä väärä sulun kiinni ja ihmettelin ku paine vaan nousee eikä tipu millään... No, pari perkelettä itelle ja oikee sulku kiinni.
Meni liki tiineeksi tolla satsilla, vaikka lauharissa on tilaa reilusti. Eli tuskin on sit vuoto kuitenkaan. Vaan sulatti kyllä vähän toista minuuttia ja valmis...
Nyt pakkanen kirras sellaseen lukemaan, öpoltin päälle ja pumppu huilaan.
Meni liki tiineeksi tolla satsilla, vaikka lauharissa on tilaa reilusti. Eli tuskin on sit vuoto kuitenkaan. Vaan sulatti kyllä vähän toista minuuttia ja valmis...
Nyt pakkanen kirras sellaseen lukemaan, öpoltin päälle ja pumppu huilaan.
- Keskustelun aloittaja
- #487
Tänään taas ajeltu vilppiä, ku pakkanen lauhtu kohtuutasoille. Mitään ihmemuutosta ei viimesestä ainelisästä ollu missään havainnointikohdassa. Vähän lauharipaineet nousi, ja nestelasi ei kupli ku toisinaan, sekä sulatus pysyy nopeena. Tehot ei lisiny, sulatusvälit ei muuttunu, toistaa ihan kelin mukaan niinku ennenkin. Kaiken ton nähny ennenkin.
Otan nyt kuiten vuorokausikulutuksen seurantaan taas, niin saa vertailla.
Picin softailussa mulla on edelleen joku aukko, jota en tajuu. Liittynee siihen muistin sivujakoon, kun noissa vähän isommissa on jo neljällä sivulla. Pitää varmaan yrittää opiskella lisää.
Otan nyt kuiten vuorokausikulutuksen seurantaan taas, niin saa vertailla.
Picin softailussa mulla on edelleen joku aukko, jota en tajuu. Liittynee siihen muistin sivujakoon, kun noissa vähän isommissa on jo neljällä sivulla. Pitää varmaan yrittää opiskella lisää.
- Keskustelun aloittaja
- #488
Vuorokausi mitattu, vähän meni enemmän ku edelisellä samanlämpösellä kelillä. Mutta nythän piti taas alottaa varaajan nostolla 30>42, ennenku pääsee normitilaan. Huomenna näkee mahdollisesti oikeempaa lukemaa.
Tässä muuten nyt alkutalvesta on tuntunu, et talo tarvii reilummin energiaa ku aikasemmin. Voiskohan olla syyllinen toi älyttömän kostea syksy? Siis en muista koskaan sellasia kosteuksia, kun nyt oli. Eli nyt kuivataan rakenteita vieläkin...
Tässä muuten nyt alkutalvesta on tuntunu, et talo tarvii reilummin energiaa ku aikasemmin. Voiskohan olla syyllinen toi älyttömän kostea syksy? Siis en muista koskaan sellasia kosteuksia, kun nyt oli. Eli nyt kuivataan rakenteita vieläkin...
- Keskustelun aloittaja
- #490
Joku tässä nyt härnää. Kaikki toimii oikein, mutta suorituskyky ei tunnu oikeelta.
Otin ainetta pois 350g, käynti kuulostaa kevyemmältä ja ottoteho putos sen hitusen. Nestelasi taas väliin kuohaa. Mikään muu ei taaskaan muuttunu. Pakkanenkin kyllä taas kirrannu, haittaa vertailua jo ihan edellispäiväänkin.
Meinasin samalla tökkiä sitä imulinjan huoltoliittimen sielua, mutta ei se nyt tänään sit enää vuotanukaan...
Otin ainetta pois 350g, käynti kuulostaa kevyemmältä ja ottoteho putos sen hitusen. Nestelasi taas väliin kuohaa. Mikään muu ei taaskaan muuttunu. Pakkanenkin kyllä taas kirrannu, haittaa vertailua jo ihan edellispäiväänkin.
Meinasin samalla tökkiä sitä imulinjan huoltoliittimen sielua, mutta ei se nyt tänään sit enää vuotanukaan...
- Keskustelun aloittaja
- #492
Softan ongelmat taklattu taas vanhalla konstilla tajuamatta vieläkään todellista syytä. Tai siis ei tajuamatta, mutta keksimättä, miksi se tulee. Koodin palojen uudelleenjärjestely saa muistivirheen katoamaan.
Höyrystimen lämpöanturia on vaihdon jälkeen pitäny jo kahdesti "säätää" ja vieläkin pyrkii sopivalla tulistuksella nostamaan kuumakaasua turhan ylös. Toisaalta, jos anturin mittausalue on 500K, niin eipä siinä isoa eroa tarvi olla, että syntyy 2 asteen ero toiseen. Sillon kauan sitten ku alotin tolla anturilla, niin niputin niitä yhteen monta ja totesin et samassa erässäkin on max 4 asteen heitto, eli siis +-2 astetta tulee helposti. Kun anturi on kuiten täysin lineaarinen koko alueella, niin ton korjaus ei ole ihmehomma.
Höyrystimen lämpöanturia on vaihdon jälkeen pitäny jo kahdesti "säätää" ja vieläkin pyrkii sopivalla tulistuksella nostamaan kuumakaasua turhan ylös. Toisaalta, jos anturin mittausalue on 500K, niin eipä siinä isoa eroa tarvi olla, että syntyy 2 asteen ero toiseen. Sillon kauan sitten ku alotin tolla anturilla, niin niputin niitä yhteen monta ja totesin et samassa erässäkin on max 4 asteen heitto, eli siis +-2 astetta tulee helposti. Kun anturi on kuiten täysin lineaarinen koko alueella, niin ton korjaus ei ole ihmehomma.
- Keskustelun aloittaja
- #493
Nyt alkaa toi softan takertelu oleen jo mun tekemisien ulkopuolella. Joku muu nyt tässä on rikki.
Toi viimesin softa taas pelaa ihan siedettävästi, vaan olisin korjannu pikkasen sitä tulistuksen säätöä ja muutin vain yhtä lukuarvoa, vaan vituikshan se siitä meni. Taas näyttö sekasin. No, sit palautin toiseen prossuun edellisen toimivan hexan, vaan jopa taas näyttö sekasin. Ja sitä ei ollu muutettu... Nyt alkaa oleen liikaa tätä "ei vittu ole mahdollista" tapahtumaa, alkaa otsanahkaa kiristään.
Toi viimesin softa taas pelaa ihan siedettävästi, vaan olisin korjannu pikkasen sitä tulistuksen säätöä ja muutin vain yhtä lukuarvoa, vaan vituikshan se siitä meni. Taas näyttö sekasin. No, sit palautin toiseen prossuun edellisen toimivan hexan, vaan jopa taas näyttö sekasin. Ja sitä ei ollu muutettu... Nyt alkaa oleen liikaa tätä "ei vittu ole mahdollista" tapahtumaa, alkaa otsanahkaa kiristään.
- Keskustelun aloittaja
- #494
Melko turhautunu olo ja verenpaineet varmaan aika tapissa. Kaivoin yhden vanhan toimivan .hex fileen esiin ja tungin sen prossuun. Sama virhe tulee, näyttö ei toimi, eikä muuta kyllä arvaa kokeillakaan. Vaihdoin jo tietskaakin tossa välissä, vaikka XP koneet alkaa oleen jo vähissä. Silti sama juttu. Vanhempi ohjelmointilaite ei tue tota 16F887 prossua, eikä näköjään 16F877A asetuksilla softaannu oikein. Nyt pitäs arpoa, onko ohjelmointilaite rikki, vai onko prossuista tullu vainaita... Harmi, kun ei ole ku noi kaksi yksilöä, joista toisessa on nyt suunnilleen toimiva softa. En uskalla sitä testata. Voihan fittu suoraan sanottuna.
- Keskustelun aloittaja
- #495
Nyt alkaa tässä softan pikkukorjauksessa vitutus vaihtumaan suu auki ihmettelyyn. Ei vaan ole enää mahdollista.
Nythän toi prossu on Pic 16F887 ja alkujaan tein ton vähän vanhemmalle 16F877A pin to pin sopivalle prossulle. Nyt kaivoin sellasen vanhan esille ja laitoin siihen eri ohjelmointilaitteella sen viimesen sillon olleen softan. Ja perkele, sama vika vaan tuli taas. Näyttö sekoaa. Uudestaan jo ties monenneko kerran toi toimiva paikalleen, ja taas kaikki toimii. Kaikki nyt viittaa laitteen levyyn, et siinä joku vika. Vaan miksi perkele tuo yksi prossu toimii oikein? Saako se kammettua kannan jalkoja niin eri asentoon, et paikkais jonkun huonon juotoksen häröilyn... Onhan toi nyt tärissy tossa 10 vuotta.
Nythän toi prossu on Pic 16F887 ja alkujaan tein ton vähän vanhemmalle 16F877A pin to pin sopivalle prossulle. Nyt kaivoin sellasen vanhan esille ja laitoin siihen eri ohjelmointilaitteella sen viimesen sillon olleen softan. Ja perkele, sama vika vaan tuli taas. Näyttö sekoaa. Uudestaan jo ties monenneko kerran toi toimiva paikalleen, ja taas kaikki toimii. Kaikki nyt viittaa laitteen levyyn, et siinä joku vika. Vaan miksi perkele tuo yksi prossu toimii oikein? Saako se kammettua kannan jalkoja niin eri asentoon, et paikkais jonkun huonon juotoksen häröilyn... Onhan toi nyt tärissy tossa 10 vuotta.
- Keskustelun aloittaja
- #496
Edellä ollu arvaus oli nyt sit lopuilleen oikein. Prossun kannassa yksi juotos murtunu ja se toimiva yksilö jakso taittaa sen jalan eri asentoon, niin sillä sai kontaktin. Persehomma vaan kaivella levy esille juottelua varten, mutta toimii taas. Eli taas kerran pitkä vian ettiminen ihan väärästä paikasta...
Mutta nyt sit pääsin testaan sen pikkumuutoksen, joka tän sirkuksen käynnisti, eli tulistuksen pudottamisen vielä asteella. Positiivisia vaikutuksia oli heti, sulatusväli piteni reilusti, kun höyrystin ei mene niin reilusti kastepisteen alle. Ottoteho ei kuitenkaan noussu, vaikka vähän epäilin ja kuumakaasun lämpö aika mukavissa lukemissa 90C paikkeilla.
Nyt sitten uudella innolla muiden löytyneiden häröjen kimppuun.
Mutta nyt sit pääsin testaan sen pikkumuutoksen, joka tän sirkuksen käynnisti, eli tulistuksen pudottamisen vielä asteella. Positiivisia vaikutuksia oli heti, sulatusväli piteni reilusti, kun höyrystin ei mene niin reilusti kastepisteen alle. Ottoteho ei kuitenkaan noussu, vaikka vähän epäilin ja kuumakaasun lämpö aika mukavissa lukemissa 90C paikkeilla.
Nyt sitten uudella innolla muiden löytyneiden häröjen kimppuun.
- Keskustelun aloittaja
- #497
Nyt alkaa viimesellä versiolla vakaus oleen aika ennätyksessä. Sen osalta ei enää oo paljon tehtävissä, muuta pientä kyl vielä on... Ottoteho noissa on vaan joku suhteellinen luku, se ei merkkaa mitään arvo-tasolla. Pitäs täsmätä se lähemmäs todellisuutta.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #498
Kyllä tässä nyt on jotain vialla. Eipä se sulatussykli itekseen muutu vuosia toimittuaan. Säätelyt tai korjailut ei tuota loogista vastetta, aina jää joku häröilemään.
Ehkä se alkaa oleen kompura finaalissa nyt 10 vuotiaana... Vähän samoja oli aikanaan kun yritin sillä vettä saaneella kompuralla saada säätöä toimimaan, ei millään pysyny hallinnassa, kuumakaasut nous aina liian ylös. Vaikka kaikki muuten pelas ihan oikein. Siinä oli scrollin pinnat saanu kavitaatio tms. syöpymää ja falskas vähän koko ajan.
Pikkasen kyllä häiritsee, miksi eri softaversion käyttäminen vaikuttaa käytökseen. Vaikka mitään ei niissä ole muutettu eev-osuuteen.
Ehkä se alkaa oleen kompura finaalissa nyt 10 vuotiaana... Vähän samoja oli aikanaan kun yritin sillä vettä saaneella kompuralla saada säätöä toimimaan, ei millään pysyny hallinnassa, kuumakaasut nous aina liian ylös. Vaikka kaikki muuten pelas ihan oikein. Siinä oli scrollin pinnat saanu kavitaatio tms. syöpymää ja falskas vähän koko ajan.
Pikkasen kyllä häiritsee, miksi eri softaversion käyttäminen vaikuttaa käytökseen. Vaikka mitään ei niissä ole muutettu eev-osuuteen.
- Keskustelun aloittaja
- #499
Tänään jahtailin taas vuotoja, nyt kävin vähän höyrystimelläkin, kun oli pidempiä käyntitaukoja vähän lämmenneen kelin takia. Ei piippaillu. Eikä piippaillu edelleen konehuoneessakaan, eikä varoventtiilin putkesta kun töräytin vähän vettä ulos. Eikä näyttäny uv-lamppukaan edes pimeessä mitään. Siihen en tosin kyllä oikein uskokaan, en edes autokäytössä. Kun normi moottoriöljy ja jotkut kotelosuojaöljyt regoi uv valoon ihan ilman lisäaineitakin... Suttua muuten riittää vanhemman auton konehuoneessa.
Tutkin piirilevyn vielä uusiksi, nyt +3 laseilla 10cm päästä. Ja olihan siellä yks liuska ihan sit vieläkin irtipoikki näytöltä. Nyt pystyy piiriä vaihtaan ilmat et näyttö sekoo. Piirilevyvarastossa ei ollu yhtään tarpeeks isoa palaa kunnon levyä, vaan tuota samaa halpaa pertinaxia ku toi oleva levy. Vois tietty ladata uuden DesignSparkin ja piirtää ton uusiksi kakspuoleiselle, niin ei tulis niin kapeita vetoja ja sit teettää vaikka kiinassa oikeen hienon levyn... Jotenkin jaksas enää ite alkaa valotteleen ja syövyttään.
Nyt kun kelit taas lämpes, niin lasketulla tulistuksella alko eev-avaus oleen aika poikkeavan isoissa lukemissa, vaikka muuten kaikki kyllä edelleenkin oli ihan toiminta-alueella. Tähän asti eev-askeleet pyöriny aina siellä 90-130 välissä, nyt niitä tuli välillä jo yli 180. Kuumakaasu kyllä ihan siisti 87C ja tulistus siis nyt 6 astetta. Vähän aloin aristelemaan ja muutin anturikorjausta niin, että tulistus on taas se 7C(tai K), katotaas mitä sanoo.
Pieni tulistus muutti kennon huurtumista aika paljon, puhaltimen virtakäyrän muotokin muuttu ja sulatusväli piteni tosiaan reilusti, ehkä jopa liikaakin. Silläkin menin nyt takas siihen vähän reilumpaan tulistukseen, saapa jonkun havainnon ainakin siitäkin. Sulatus vaan ontuu edelleen ja se mua nyt eniten tässä häiritsee. Välillä ei saa lämpöä loppulämpöön ja katkasee nyt laitettuun 7min aikarajaan. Välillä sit kuiten tekee sen edelleen siihen 4min paikkeille. Mikä perkele sitä muutti?
Tutkin piirilevyn vielä uusiksi, nyt +3 laseilla 10cm päästä. Ja olihan siellä yks liuska ihan sit vieläkin irtipoikki näytöltä. Nyt pystyy piiriä vaihtaan ilmat et näyttö sekoo. Piirilevyvarastossa ei ollu yhtään tarpeeks isoa palaa kunnon levyä, vaan tuota samaa halpaa pertinaxia ku toi oleva levy. Vois tietty ladata uuden DesignSparkin ja piirtää ton uusiksi kakspuoleiselle, niin ei tulis niin kapeita vetoja ja sit teettää vaikka kiinassa oikeen hienon levyn... Jotenkin jaksas enää ite alkaa valotteleen ja syövyttään.
Nyt kun kelit taas lämpes, niin lasketulla tulistuksella alko eev-avaus oleen aika poikkeavan isoissa lukemissa, vaikka muuten kaikki kyllä edelleenkin oli ihan toiminta-alueella. Tähän asti eev-askeleet pyöriny aina siellä 90-130 välissä, nyt niitä tuli välillä jo yli 180. Kuumakaasu kyllä ihan siisti 87C ja tulistus siis nyt 6 astetta. Vähän aloin aristelemaan ja muutin anturikorjausta niin, että tulistus on taas se 7C(tai K), katotaas mitä sanoo.
Pieni tulistus muutti kennon huurtumista aika paljon, puhaltimen virtakäyrän muotokin muuttu ja sulatusväli piteni tosiaan reilusti, ehkä jopa liikaakin. Silläkin menin nyt takas siihen vähän reilumpaan tulistukseen, saapa jonkun havainnon ainakin siitäkin. Sulatus vaan ontuu edelleen ja se mua nyt eniten tässä häiritsee. Välillä ei saa lämpöä loppulämpöön ja katkasee nyt laitettuun 7min aikarajaan. Välillä sit kuiten tekee sen edelleen siihen 4min paikkeille. Mikä perkele sitä muutti?
- Keskustelun aloittaja
- #500
Puhaltimen virtakäyrän muutoskin alkaa selvitä, sehän ei enää kuuraa kennoa kokonaan, vaan jättää rantua auki. Kaikki viittaa ainevajeeseen, mutta kun ei sittenkään kaikki. Lisääminen ei tuo oikeeta vastetta, eikä vuotoakaan tunnu löytyvän.
E: Nyt pakko päivittää tätä viimestä, kun alkaa meneen jo ihan utopiaksi. Nyt tulistuksen palautuksen jälkeen se veti pokkana varaajaan pyyntiin ja sammu ennen sulatusta, mitä ei oikeen koskaan tapahdu näillä lämpösemmillä keleillä. Kun kosteutta kuiten on ilmassa.
Ja toinen outous on siinä huurtumattomassa kohdassa höyrystimessä. Sepä on vaan alemmassa puolikkaassa, ylempi kuuraa edelleen ittensä ihan kokonaan. Tekis mieli sanoo, ettei toi ole mahdollista.
E: Nyt pakko päivittää tätä viimestä, kun alkaa meneen jo ihan utopiaksi. Nyt tulistuksen palautuksen jälkeen se veti pokkana varaajaan pyyntiin ja sammu ennen sulatusta, mitä ei oikeen koskaan tapahdu näillä lämpösemmillä keleillä. Kun kosteutta kuiten on ilmassa.
Ja toinen outous on siinä huurtumattomassa kohdassa höyrystimessä. Sepä on vaan alemmassa puolikkaassa, ylempi kuuraa edelleen ittensä ihan kokonaan. Tekis mieli sanoo, ettei toi ole mahdollista.
Viimeksi muokattu:
Terve @jussi
Kävin joku vuosi takaperin katsomassa projektiasi kun oma tsi- vilp oli myös tuolloin ajankohtainen. Teknisiin yksityiskohtiin en osaa ottaa kantaa mutta omana kokemuksena sanoisin että riittävät mittaustiedot prosesseihin vaikuttavista pisteistä riittävän tiheasti ja graafisessa muodossa on omaa kokemustani asioiden riippuvuuvuuksista toisistaan ja niiden ongelmien ratkaisuissa.
Esimerkiksi eev asentotieto, kylmäaineen lämpötilat höyrystimen ja lauhduttimen molemmin puolin, muut lämpötilat (ulko lt, veden lt jne), hetkellinen teho jne. Suurin osa sinulla näistä lieneekin mutta kun muistelen omaa projektiani niin sain sinulta vinkkejä mm sulatuksen ohjaukseen ja koin että itse tavallaan "sokeutuu" huomata yksinkertaiasia ongelmaratkaisuja.
Tsemppiä!
Kävin joku vuosi takaperin katsomassa projektiasi kun oma tsi- vilp oli myös tuolloin ajankohtainen. Teknisiin yksityiskohtiin en osaa ottaa kantaa mutta omana kokemuksena sanoisin että riittävät mittaustiedot prosesseihin vaikuttavista pisteistä riittävän tiheasti ja graafisessa muodossa on omaa kokemustani asioiden riippuvuuvuuksista toisistaan ja niiden ongelmien ratkaisuissa.
Esimerkiksi eev asentotieto, kylmäaineen lämpötilat höyrystimen ja lauhduttimen molemmin puolin, muut lämpötilat (ulko lt, veden lt jne), hetkellinen teho jne. Suurin osa sinulla näistä lieneekin mutta kun muistelen omaa projektiani niin sain sinulta vinkkejä mm sulatuksen ohjaukseen ja koin että itse tavallaan "sokeutuu" huomata yksinkertaiasia ongelmaratkaisuja.
Tsemppiä!
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #503
Höyrystimen putki on aika paksua, ei oikeen pääse tukkoon. Sulatuskapillaarilla on sihdit molemmin päin, takaiskuvenat tuntuu toimivan ja käytös on kuitenkin sekä kapillaarin et eev:n osalta oikeaa. Ja eev:n muutos tulistuksen vaihdon jälkeen aivan oikea ja looginen.
Lämmöistä tulee käppyrää 20sek välein, ja vehkeessä on kiinteät painemittarit. Samaten lämmöt näkyy ohjaimen näytössä, kuten myös tulistusarvo, sekä eev avautuma. Kuumakaasu seuraa tulistusta aivan kuten pitääkin, on vaan vähän lämpösempää kuin ennen on tavannut olla. Kaikki pelaa "oikein", mutta ei kuitenkaan.
Tosiaan en pysty ottamaan kantaa tuohon tekniikkaan vaan yleisemmällä tasolla ongelmien selvittämiseen omakohtaisin kokemuksin. Eräs selvittämisen aihe voiisi olla tai ehkä olet jo tarkistanutkin , antaako kaikki proessia ohjaavat mitta- anturit oikeaa tietoa kaikissa olosuhteissa ja toiseksi, antavatko näiden pisteiden mittaustiedot grafiikkaa varten varmuudella oikeaa tietoa kaikissa olosuhteissa. Äkkinäinen vaihtelu ja epäsäännölliisyys prosessissa kertoo selvemmin jonkin komponentin viasta kuin esim ohjelmavirheestä.
Jos olen oikein käsittänyt niin itse ohjelma on sama ja toiminut sellaisenaan vuosia. Tämä rajaa selvittelyä em seikkoihin.
Jos olen oikein käsittänyt niin itse ohjelma on sama ja toiminut sellaisenaan vuosia. Tämä rajaa selvittelyä em seikkoihin.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #505
Aika monta mittauspistettä luetaan kahdella eri anturilla, toinen lokiin ja toinen ohjaimelle. Erot on samat ku aina olleet. Ja noin loogisesti esm. höyrystinanturi näyttää 0C siihen asti kun kaikki jää on sulanut sulatuksessa, joten senkin voisi kuvitella olevan oikein.
Tuo höyrystimen huurtumiskäytös nyt eniten hämmästyttää, kuin se toinen puolikas osaa käyttäytyä erilailla... Ainevajaus vois selittää, mutta kun jo 10% määrän lisäys antoi viitteitä ylitäytöstä, eikä vuotoakaan löydy, niin jotenkin sekään ei tunnu todennäköiseltä.
Lisää pohdintaa. En lukenut koko ketjua läpi mutta luetusta sain sellaisen käsityksen että kylmäaineesta homma kiikastaa tavalla tai toisella. Voisko olla mahdollista että eev toimii näennäisesti oikein mutta "neula" ei liikukkaan niinkuin ohjaus edellyttäisi? Voiko eev toimintaa tsekata manuaalisesti jättämällä sen vaikkapa tiettyyn asentoon tai jotain millä voi todeta sen toimintaa vakiotilassa vahän niinkuin kapillaari? Vai onko tämä jo koettu?
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #507
On sitä takerteluakin ollut, mutta sen jälkeen kun vaihdoin vähän tukevamman virtalähteen, niin ei enää. Nyt kyllä höyrystimen painetaso ja tulistusarvo säätyy ihan loogisesti eev-avauksen mukana. Eli siis tilan muutos on myös mittausarvoista nähtävissä.
- Keskustelun aloittaja
- #509
Nyt täytyy kyllä sanoa, että tossa ei ole päätä eikä häntää. Mitähän sä tarkoitit sanoa?
- Keskustelun aloittaja
- #510
Käytin tuossa rattoisan parituntisen purkamalla ulkoyksiköstä, eli siis käytännössä höyrystintelineestä kennon päädyt näkyville. Yhdessä kohdassa piippari anto herkimillään jonkun varotuksen, mut ei toistanu sitä koskaan samassa kohdassa. Herkällä se on kyllä vähän herkkä kaikelle... Fairyvedellä ruiskimisen jälkeen ei tullu enää piraustakaan, eikä kyllä vaahtoakaan. Eikä se vuoto nyt oikeen todennäköinen ole, kun 400g isommalla ainemäärällä nestelasikin oli jo kuplimatta, mitä en ole edes pyrkiny saamaan aikaan koskaan ennenkään. Koska täs on pitkä alijäähy vielä nestelasin jälkeen ennen paisaria, kun se linja käy pitämässä sulatusvesikourua sulana.
Toi höyrystimen käytös nyt häiritsee. Tein siihen vielä aikanaan jostain kopioidun "balansoivan" jakajan puolikkaille.
Tossahan on siis paisarilta tulevassa putkessa lähdöt höyrystimen puolikkaille vaakatasossa vierekkäin ja sit putkituksella vähän säädetty nousevalle helpompi saanto alkuun. Hyvin se on toiminu, ihan tasaseen on kuurannu molemmat puolikkaat. Nyt ei. Tossa tilanne n.5min startista...
Yläpuolikas tekee normaalia, alapuoli ei.
Lisäoutouksia se järjesti ton parin tunnin seisokin jälkeen käynnistyksessä, varaaja ei juuri ehtiny jäähtyä, eli se ei nyt vaikuta merkittävästi.
Ottoteho tippu parisataa wattia ja kakkoslauharin antoteho nous kilowatin. Kun pari astetta viileempi varaaja pitäs jättää isomman osan tehosta tulistuskierukkaan, kun sekin pitkänä lauhduttaa. Vaan nousipa silti. Nää vihjeet, mitä tuo nyt tarjoilee ei ole oikeen loogisia ja minä ainakin hämäännyn niistä. Koko ajanhan se silti tekee lämmintä, mutta en tykkää.
Toi höyrystimen käytös nyt häiritsee. Tein siihen vielä aikanaan jostain kopioidun "balansoivan" jakajan puolikkaille.
Tossahan on siis paisarilta tulevassa putkessa lähdöt höyrystimen puolikkaille vaakatasossa vierekkäin ja sit putkituksella vähän säädetty nousevalle helpompi saanto alkuun. Hyvin se on toiminu, ihan tasaseen on kuurannu molemmat puolikkaat. Nyt ei. Tossa tilanne n.5min startista...
Yläpuolikas tekee normaalia, alapuoli ei.
Lisäoutouksia se järjesti ton parin tunnin seisokin jälkeen käynnistyksessä, varaaja ei juuri ehtiny jäähtyä, eli se ei nyt vaikuta merkittävästi.
Ottoteho tippu parisataa wattia ja kakkoslauharin antoteho nous kilowatin. Kun pari astetta viileempi varaaja pitäs jättää isomman osan tehosta tulistuskierukkaan, kun sekin pitkänä lauhduttaa. Vaan nousipa silti. Nää vihjeet, mitä tuo nyt tarjoilee ei ole oikeen loogisia ja minä ainakin hämäännyn niistä. Koko ajanhan se silti tekee lämmintä, mutta en tykkää.
- Keskustelun aloittaja
- #513
Alemman puolikkaan imulähtö tossa kuvassa näkyykin, ne puolikkaiden imut yhdistyy 2/3 korkeudella t-haaralla. Muuten ne höyrystimen puolikkaat ovat identtiset, noilla putkituksilla annettu pikkasen helpotusta just yläpuolikkaalle, mutta aika vähän. Alunperin siinä ei ollut mitään tollasta, ne oli vaan t-haaroilla siitä kohdin, mikä sattu osumaan. Ja toihan on siis toiminu jo reilusti yli 10 vuotta eri koneistokokoonpanoilla hyvin. Mistä se ton nyt keksi?
- Keskustelun aloittaja
- #514
Aika normisti tää edelleen vetää, toi höyrystin vaan sotkee nyt sulatuksen, kun jättää sitä kuuraamatonta leveesti. Normisti sillai, että lämmittää kyllä. Muuten ei.
Pikkusäätöjä kokeillu softaan, et sais jonkun vihjeen, ei tule vihjeitä. Ei viittis lähtee ainepunnitukseenkaan, kun siinä aika iso homma. Varsin ennen sitä vihjettä syystä.
Sulatuksen liipasua vois nyt aikastaa ja kattoo mitä se tekee. Ei vaikuta mihinkään muuhun. Tosin ei sekään auta siinä syyllisen löytämisessä.
Pikkusäätöjä kokeillu softaan, et sais jonkun vihjeen, ei tule vihjeitä. Ei viittis lähtee ainepunnitukseenkaan, kun siinä aika iso homma. Varsin ennen sitä vihjettä syystä.
Sulatuksen liipasua vois nyt aikastaa ja kattoo mitä se tekee. Ei vaikuta mihinkään muuhun. Tosin ei sekään auta siinä syyllisen löytämisessä.
- Keskustelun aloittaja
- #515
Vikaan ei auta, eikä selvitä. Mutta odotteluajaksi muutin sulatusehtoa vastaamaan höyrystimen osittaista huurtumattomuutta ja ajan eev:n kiinni sulatukseen, niin ei pääse aineet takaperin varaajaan, koska sen puolen takaisku on ennen varaajaa.
Nythän sit nostaa hyvin paineet sulatuksellakin ja samalla tietty lämmötkin ihan eri tahtiin. Poistin jo loppulämmön madalluksen ja palasin takas 20 asteen lopetukseen. Jospa ne alareunaan kertyvät jäät vähän vähenis. Tuiskulumesta ne kyllä tuli.
Sais nyt kyllä jo pikkuhiljaa alkaa antamaan vihjeitä siitä oikeesta syyllisestä.
Nythän sit nostaa hyvin paineet sulatuksellakin ja samalla tietty lämmötkin ihan eri tahtiin. Poistin jo loppulämmön madalluksen ja palasin takas 20 asteen lopetukseen. Jospa ne alareunaan kertyvät jäät vähän vähenis. Tuiskulumesta ne kyllä tuli.
Sais nyt kyllä jo pikkuhiljaa alkaa antamaan vihjeitä siitä oikeesta syyllisestä.
jamseil
Aktiivinen jäsen
Jos höyrystimen kierrot on balanssissa, niin kylmäaineen vajaus varmaan jättäisi yläkiertoonkin samanlaisen sulan kohdan.
Voihan se yläkierron "helpotus" toisaalta olla juuri sopiva aiheuttamaan tuon epätasaisuuden.
Tuskin tuonne höyrystimen alakiertoon on päässyt mitään tuketta kylmäaineen mukana, kun näyttää olevan sihti ennen höyrystintä.
Kennon alimman putken litistyminen jään vaikutuksesta voisi tuon varmaan aiheuttaa.
Voihan se yläkierron "helpotus" toisaalta olla juuri sopiva aiheuttamaan tuon epätasaisuuden.
Tuskin tuonne höyrystimen alakiertoon on päässyt mitään tuketta kylmäaineen mukana, kun näyttää olevan sihti ennen höyrystintä.
Kennon alimman putken litistyminen jään vaikutuksesta voisi tuon varmaan aiheuttaa.
- Keskustelun aloittaja
- #518
Siihen tein alle seinää päin viettävän routamattokourun, joka vaihtuu eristetyksi letkuksi ja menee pannuhuoneen lattiakaivoon. Se toimii pääosan aikaa, koska tosiaan paisarille menevä kylmäaine käy siellä koneen alla lenkin siinä kourussa. Mut kyl kovilla pakkasilla ja tuiskulumen kanssa se vähän pissii ympärilleenkin.
- Keskustelun aloittaja
- #519
Sihti on vaan sulatuskapillaarille. Mutta ei toi 10mm höyrystinputki ihan helposti mee tukkoon. Eikä tossa oikeen pääse jäätäkään tulemaan niin pahasti, kun pohjapelti on auki kokonaan kennon alta ja siellä on tosiaan se routamatosta tehty kouru. Jäätä siihen kyllä nyt kerty normia enemmän, koska se sulatus alko nikotteleen ja laskin sen loppulämmön 20 asteesta viiteentoista. Nyt se tosin on taas 20 astetta. On siinä vaan toi rantu koko ajan...