Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mielenkiintoista tilastoa.Vuositasolla 29 % sähköstä menee kotitalouksiin (sis. maatalous). 63% siitä menee lämmitykseen, joka tietysti riippuu voimakkaasti lämpötilasta, muttei kellonajasta. 15% menee käyttöveteen, joka jollain lailla korreloituu käytön kanssa ajallisesti. Siis vain reilut 20% on sitten sitä saunaa, valoja ja hupilaitteita.
Illalla on paljon aktiviteettejä ja sähköä kuluu silloin enemmän myös muualla kuin kotona. Ravintoloissa, liikunta- ja kulttuuripaikoissa jne.
Tulevaisuudessa varmaankin sähköautojen laittaminen kotilataukseen aiheuttaa melkoisen piikin. Ellei sitten ole pörssiohjauksessa. Siitä voikin tulla mielenkiintoinen haaste kulutuksen ennustamiseen ja pörssihinnoitteluun. Miljoona autoa ottaa 2-11 kW halvimman tunnin yöllä eli 2-11 GW.
Miten paljon teollisuutta lopulta menee kiinni virka-ajan loputtua?
Kai tuo perjantaisaunominen voi myös olla merkittävä juttu. 200 000 kotitaloutta saunoo 6 kW/kpl tekee yli 1 GW.
Töissä huomaa kun konttorin ilmanvaihto hiipuu pienemmälle ja sähkön kulutus laskee. Kuin merkki, että menkää jo kotiin...Mielenkiintoista tilastoa.
Olen aika varma, että kyllä teollisuutta ja virastoja yms aikalailla menee tauolle justiinsa joskus klo17 paikkeilla.
Se on Loviisa 2,Uutisissa sanottiin juuri, että OL2 pois pelistä keskiviikkoon asti. Tuli vähän myöhässä maanantain osalta tuo tieto, mutta sopivasti tiistaina kosahtaa kylmä keli niin menisikö ti-ke akselilla 300s/kWh rikki?

Ilmat on ainakin sopivat, pikku vialleKummallinen mittausvika kun vaatii koko laitoksen alasajon??![]()
Tarvitaan vielä yksi 2eur /kwh päivä, että sähköt saisi pelkällä kuukausimaksulla tammikuussa.Mutta on näistä hyötyäkin. Tuon 235s:n jälkeen vielä tänäänkin 100s tuntuu halvalta.
PKS:lla energiamaksu voi nollata myös toimitusmaksun ja kuukausimaksun, kunhan hinta menee tarpeeksi miinukselle. Ei tule laskua olenkaan ja pienenee vielä seuraavan kuun laskukinTarvitaan vielä yksi 2eur /kwh päivä, että sähköt saisi pelkällä kuukausimaksulla tammikuussa.
PKS Priima kulutusvaikutuksella toimii erinomaisesti poikkeuspäivinä - kallista tai halpaa, niin aina toimii! Kunhan vaan vaihtelua riittää.
Totta. Niihän se muuttuikin. Tuota ei ole vaan vielä toteutettu kuukauden sisäiseen laskentaan.PKS:lla energiamaksu voi nollata myös toimitusmaksun ja kuukausimaksun, kunhan hinta menee tarpeeksi miinukselle. Ei tule laskua olenkaan ja pienenee vielä seuraavan kuun laskukin![]()
Huomenna voi olla hieman arvokkaampaa, mutta keskiviikolle lupaa ihan kohtuullisesti tuulta.Mitäköhän Loviisa kakkosen alasajo tarkoittaa tiistai-keskiviikon pörssihintoihin? Arvaan että tullee kallis päivä kun vielä pakkastakin luvataan taas, eikä tuultakaan näytä syntyvän Kristiinakaupungin liepeillä (eikös tuollapäin ole niitä vispeleitä?).
Kohtahan sen näkee. Kulutusennuste on kuitenkin alle 14 GW, joten ehkä tuon 0,5 GW puuttuminen ei ole katastrofi. Tuulivoimaakin ennustettu huomiselle 1-2 GW.Mitäköhän Loviisa kakkosen alasajo tarkoittaa tiistai-keskiviikon pörssihintoihin?
Ei taida olla yhtä paljon pakkasta ja onhan se kallistakin.Minkähän takia huomenna sähkö on noin edullista vaikka pakkasta saman verran kuin pari viikkoa sitten?
Taas on lähteny ~1.4snt pois keskihinnasta, ja jos tässä tuulet lisääntyy ja lauhtuu niin saattaa se 10snt/kWh olla saavutettavissa tammikuulle.Sentti kerrallaan painuu ka. alaspäin, nyt on ollu hyviä ja huonoja päiviä... jäisikö tämä kk-keskiarvoksi sitten.
katso liitettä 93375
Ei siinä mitään kulutusta lasketa vaan se on ikään kuin vakioteholla jatkuvasti. Tässähän se juuri pissii, kun sitä kallista tuppaa kulumaan reilusti enemmän ellei tee jotain.Vai huomioidaanko siinä se, et esm. kuukauden kylminä, kalliina ja tuulettomina hetkinä sähköä myös kuluu ihan reilusti enemmän ku niinä halpoina päivinä...
Näitä keskihintoja on monenlaisia, raaka valitun ajanjakson tuntihintojen keskiarvo ja toisessa laidassa valitulle ajalle kulutuspainotettu keskiarvo.Miteköhän toi pörssisähkön keskihinta lasketaan? Onko se vaan keskiarvo vaikka vuorokaudelta tai kuukaudelta?
Vai huomioidaanko siinä se, et esm. kuukauden kylminä, kalliina ja tuulettomina hetkinä sähköä myös kuluu ihan reilusti enemmän ku niinä halpoina päivinä...
Tuo liukuri ominaisuusdet yms vastavat pitäis olla upotettuna Fingrd palvelussa niin silloin tuolle palvelulle saatais jotain kuluttajaa hyödyttävää arvoa.Onneksi tuo liukuri.fi sivusto auttaa ymmärtämään omaa profiilia.
Vielä kun käydä luvittamassa tuon palvelun fingridin datahubin puolella hakemaan data suoraan niin ei tarvisi edes CSV:tä käyttää omalla laiitteella kääntymässä![]()
Tosin noissa ei taida olla sähkön myyjien puolelta verrokkina tarjolla kuin yhdenlaista: puhdas pelkkä keskiarvo. Ainakaan itse en onnistunut löytämään sellaista sähkösopparia, jossa olisi kulutusvaikutuksen laskentaan käytetty verrokkina pörssin puolelta kokonaiskulutuksella painotettua keskiarvoa.Näitä keskihintoja on monenlaisia, raaka valitun ajanjakson tuntihintojen keskiarvo ja toisessa laidassa valitulle ajalle kulutuspainotettu keskiarvo.
Noista on täällä käyty kova vääntö...![]()
jos nykyinenkin kulutusvaikutus on isolle osalle kuluttajista liian vaikea.Tosin noissa ei taida olla sähkön myyjien puolelta verrokkina tarjolla kuin yhdenlaista: puhdas pelkkä keskiarvo. Ainakaan itse en onnistunut löytämään sellaista sähkösopparia, jossa olisi kulutusvaikutuksen laskentaan käytetty verrokkina pörssin puolelta kokonaiskulutuksella painotettua keskiarvoa.
Mutta tuollahan tietty saakin sopivasti vähän piilossa ns. kusetettua kuluttajaa![]()
Eikös nuo kaikki kulutusvaikutteiset ole nimenomaan jo valmiiksi kulutuksella painotettuja.Eli kuluttajien vastaanoton takia painotettua kulutusvaikutus-sopparia ei tule ilmestymään.
Kulutusvaikutuksen "baseline" on aritmeettisesti painotettu. Jokaineen tunti samalla painolla.Eikös nuo kaikki kulutusvaikutteiset ole nimenomaan jo valmiiksi kulutuksella painotettuja.
Mitenkäs tuo "luvittaminen" onnistuu?Onneksi tuo liukuri.fi sivusto auttaa ymmärtämään omaa profiilia.
Vielä kun käydä luvittamassa tuon palvelun fingridin datahubin puolella hakemaan data suoraan niin ei tarvisi edes CSV:tä käyttää omalla laiitteella kääntymässä![]()
Tuo oli lähinnä toive...!Mitenkäs tuo "luvittaminen" onnistuu?
En siis ole vaivautunut edes yrittämään vielä, vaan laiskana kyselen suoria ohjeita.
Ahh, siitä oli jäänyt se "voisi" sana välistä... ajattelinkin että olisipa näppärää...Tuo oli lähinnä toive...!
Ymmärtääkseni ei tarvitse monikossa kuuluttaa, riittää että tägää @vesanieminenTuo liukuri ominaisuusdet yms vastavat pitäis olla upotettuna Fingrd palvelussa niin silloin tuolle palvelulle saatais jotain kuluttajaa hyödyttävää arvoa.
Liukuri-henkilöt, löytyykö myyntihenkisyyttä...![]()
Jotakuinkin näin. Tarkoitin siis, että se pörssin keskiarvo laskettaisiin sen pörssin tuntikohtaisen kokonaiskulutuksen mukaan painotettuna, koska pörssin hinta on siitä kulutuksesta riippuvainen, jolloin pörssin painotettu keskiarvo noudattaisi paremmin keskimääräisen asiakkaan kulutusta (ja hintaa) ja olisi lähempänä sitä kuluttajan painotettua keskiarvoa. Nyt tuo vertailukohta on periaatteessa kuluttajan kannalta epäreilu.Kulutusvaikutuksen "baseline" on aritmeettisesti painotettu. Jokaineen tunti samalla painolla.
Tähän verrataan kuluttajan kulutuksella painotettua toteumaa.
Erotuksena kulutusvaikutus.
Ymmärtääkseni edellä haettiin, että tuo kulutusvaikutuksen "baseline" olisi jollakin kuluttajapainotuksella painotettu.
Ajatuksena että "kusetettaisiin" vähemmän kuluttajaa, koska silloin olisi realistisempi.
Väitin että 1) tuo tekee monimuktaisemmaksi 2) nostaa kiinnityshintaa ja tästä johtopäätöksenä ajattelin että ei tule ilmestymään markkinalle.
(jos ymmärsin ajatuksen oikein edellä)
Miten verrokkiprofiili määritellään? esim onko mukana lämmityssumma / ulkolämpötila? Se on suurin yksittäinen kuluttajan kv-profiilia muuttava asia. Pelkkä vuorokauden sisäinen stabiili yli kuukauden oleva profiili ei poista isointa kv-muuttujaa.Jotakuinkin näin. Tarkoitin siis, että se pörssin keskiarvo laskettaisiin sen pörssin tuntikohtaisen kokonaiskulutuksen mukaan painotettuna, koska pörssin hinta on siitä kulutuksesta riippuvainen, jolloin pörssin painotettu keskiarvo noudattaisi paremmin keskimääräisen asiakkaan kulutusta (ja hintaa) ja olisi lähempänä sitä kuluttajan painotettua keskiarvoa. Nyt tuo vertailukohta on periaatteessa kuluttajan kannalta epäreilu.
Ei tuo mielestäni ole yhtään sen monimutkaisempi kuin nykyinenkään, koska se kuluttajan oma keskiarvo lasketaan samalla tavalla ja on nimenomaan painotettu keskiarvo. Hintavaikutusta voi tietty olla, jos sama kate edelleen halutaan kuin tuossa nykyisessä versiossa. Toisaalta tuo olisi vähemmän altis ikäville kulutusvaikutuksen yllätyksille niiden osalta, jotka eivät pysty kulutusta tehokkaasti siirtämään.
Kulutusvaikutuksen verrokkiprofiili olisi siis koko Suomen sähkönkulutus vs. nykyinen tilanne, jossa verrokki on jatkuva stabiili kulutus ts. pelkkä pörssin tuntihintojen keskiarvo eli ei kulutuspainotusta ollenkaan.Miten verrokkiprofiili määritellään? esim onko mukana lämmityssumma / ulkolämpötila? Se on suurin yksittäinen kuluttajan kv-profiilia muuttava asia. Pelkkä vuorokauden sisäinen stabiili yli kuukauden oleva profiili ei poista isointa kv-muuttujaa.
Kokonaisuudessaan tämä tuote siirtäisi osan profiiliriskistä myyjälle ja hinta olisi sen mukainen. Sellainen kv-kiinteä -hybrid.