Sähkötöitä ja sähköautoja
- Keskustelun aloittaja puu
- Aloitettu
No onko se Di saanut siihen pistorasian asentamiseen edes mitään oppia, se osaa laskea kuormitukset ja lujuudet mutta käytännön homma voi olla sitten...
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Eikös nuo omatarve-sähkötyöt ole yhä ihan voimissaan (kuten juuri esim. rikkoutuneen pistorasian vaihtaminen kotonaan vaikka siihen sen ruuvimeisselin tartteekin), riittävän koulutuksen saanut saa niitä tehdä ja käsittääkseni sähköalan koulutus asentajasta dippaan on juurikin tälläinen. Aikanaan sitä sai itse nysvätä jopa ok-talonsa sähkötkin, putkituksista sähkökeskuksiin koko setti, mutta tästä en ole enää nykyisin ihan varma
Olen itse ollut nuorena ennen armeijaa yhdellä jäähallityömaalla tekemässä sähköjä ilman mitään koulutusta, johtojen vetoa, pistorasioita, varavalot johtoineen. Ainoastaan keskuksen pään teki asentaja joka tarkisti myös sähköjen kytkennän jälkeen mm pistorasiat kynällä.Aikanaan sitä sai itse nysvätä jopa ok-talonsa sähkötkin, putkituksista sähkökeskuksiin koko setti, mutta tästä en ole enää nykyisin ihan varma
Ainoa moka oli kentän ympäri menevä varavaloketju, kun kytkettiin samalla innolla ketjun viimeinen ekaan ja syöttöä ei tullut mistään.
Saa kait niitä anoa edelleen, saaminen on sitten paikallisesta luvanantajasta kiini.Eikös nuo omatarve-sähkötyöt ole yhä ihan voimissaan (kuten juuri esim. rikkoutuneen pistorasian vaihtaminen kotonaan vaikka siihen sen ruuvimeisselin tartteekin), riittävän koulutuksen saanut saa niitä tehdä ja käsittääkseni sähköalan koulutus asentajasta dippaan on juurikin tälläinen. Aikanaan sitä sai itse nysvätä jopa ok-talonsa sähkötkin, putkituksista sähkökeskuksiin koko setti, mutta tästä en ole enää nykyisin ihan varma
Arvailujen sijaan voisi esim. kurkata mitä Google-haku kertoo, jolloin nopeasti selviää että vaikkapa yksittäisen sähkölaitteen asentamiseen tarvitaan vähintään S3-luokan pätevyys. Jos pohjalla on sähkötekniikan DI-koulutus, lisäksi tarvitaan:
www.seti.fi
- sähköturvallisuustutkinto
- kuuden kuukauden työkokemus sähkötöissä
Sähköpätevyys 3 - SETI - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy
Sähköpätevyys 3 -todistus oikeuttaa sinua toimimaan sähkötöiden johtajana enintään 1 kV vaihtojännitteiseen tai 1,5 kV tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden tai sähkölaitteistojen korjaustöissä, lukuun ottamatta...
www.seti.fi
Sallitut tee-se-itse sähkötyöt: https://tukes.fi/tee-se-itse-sahkotyot
Eikös niitä kodin pistorasioita ja vaikka keskuksenkin saa asentaa kuka tahansa, kunhan hänen yrityksessään jollain on riittävät luvat.
Nimenomaan, eihän vaikka isoilla raksoilla sähkäreilla mitään käytyjä lupia ole, luvat on muualla.
Lepponen
Jäsen
No ei se nyt ihan noin mene...
Sähkötöiden johtaja vastaa siitä, että
- sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia
- sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslain edellyttämässä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista
- sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi tehtäviinsä opastettuja.
Kaipa vastaava on myös autohuollossa? Ei ehkä vielä yhtä tarkasti määritelty, kun suuret jännitteet on uutta.
Eihän niissä ole vanhoihinkaan hommiin väkeä joka olisi ammattitaitoista ja opastettua - sähköpuoli ehkä pakottaa kurssille.
Lepponen
Jäsen
Henkilöautojen jännitetyökoulutus - Taitotalo
Henkilöautojen jännitetöitä eli käytännössä akkujen korjauksia tekevän henkilön on suoritettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 ja jännitetyökoulutus. Jännitetyökoulutus on voimassa 5 vuotta.
Sähköautojen huolto keskittyy suurille korjaamoille
Sähköautojen huolto ja korjaus on keskittymässä merkkiliikkeille ja suurille yksityiskorjaamoille. Syynä on vaadittava lisäkoulutus ja kalliit erikoistyökalut.
www.porho.fi
Autonkorjaus | Helsinkiläisessä korjaamossa on ”kipukeppi”, joka on jäävuoren huippu alan valtavasta muutoksesta
Automekaanikon työ muuttuu perustavanlaatuisesti sähköautojen yleistyessä. HS seurasi, miten auton alta irrotettua akkupakettia tutkitaan helsinkiläiskorjaamossa. Silloin esiin kaivetaan ”kipukeppi”.
www.hs.fi
Edellä jotain mitä sähköauton huoltomekaanikolta vaaditan, hesarin juttu maksumuurin takana.
Jättäisin hieman omaan arvoonsa kursseja ja koulutusta tarjoavien mielipiteet mitä vaaditaan, kun on oma lehmä ojassa. Samoin huollot mielellään rajaisi itselleen kaiken.Henkilöautojen jännitetyökoulutus - Taitotalo
Henkilöautojen jännitetöitä eli käytännössä akkujen korjauksia tekevän henkilön on suoritettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 ja jännitetyökoulutus. Jännitetyökoulutus on voimassa 5 vuotta.www.taitotalo.fi
Sähköautojen huolto keskittyy suurille korjaamoille
Sähköautojen huolto ja korjaus on keskittymässä merkkiliikkeille ja suurille yksityiskorjaamoille. Syynä on vaadittava lisäkoulutus ja kalliit erikoistyökalut.www.porho.fiAutonkorjaus | Helsinkiläisessä korjaamossa on ”kipukeppi”, joka on jäävuoren huippu alan valtavasta muutoksesta
Automekaanikon työ muuttuu perustavanlaatuisesti sähköautojen yleistyessä. HS seurasi, miten auton alta irrotettua akkupakettia tutkitaan helsinkiläiskorjaamossa. Silloin esiin kaivetaan ”kipukeppi”.
Edellä jotain mitä sähköauton huoltomekaanikolta vaaditan, hesarin juttu maksumuurin takana.
Autoalan sähköturvallisuuskurssi vaaditaan ja riittävä tietämys autosta, eli käytännössä tehtaan huolto- ja korjausmanuaalit.
Tukesin sivuilta:
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
- eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
- sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
Lepponen
Jäsen
OK. Määritätkö vielä mitkä ovat sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt?
Siinäpä se, kun lain tulkinta joudutaan loppuviimeksi usein punnitsemaan jossain oikeudessa.
Minun mielestä sähköauton voimajärjestelmään kuuluu akku, invertteri, kaapelit ja moottori.
Toisaalta sähköauton lämmitys on myös korkeajännitteinen eikä lämmitys kuulu voimajärjestelmään? Toisin kun on kytketty samoihin sähköihin niin kuuluu...
K
korsteeni
Vieras
sitä ihmettelen ettei sähköauton koria tarvitse erikssen suoja maadoittaa kiinteällä kuparivaijerilla ennen latausta ihan varuilta jos maadoituskontaktissa sattuisi olemaan huono kosketus kuten varaaja tai tiskipöytä tai niinkuin nyt aurinkopaneleistakin väännellään
kyllä sen vielä tukes määrää direktiiveissään, eihän niitä ole kuin luokkaa kuutisentuhatta muistaakseni
latauspaikoille voisi hyvin määrätä pakolliseksi ammattipätevyyden suorittanut henkilö työntämään tepselin reikään ja pikamaadoittamaan auton pikamaadoituspiteestä, käteismaksu paikanpäällä kuten kaupanvahvistajalle, ei nimittäin lasku eikä kortti kelpaa
tällaisille vanhoille kouheloille voisi olla myös pakollinen ajokortin uusiminen sähköauto levelille jotta himmavat pause polkimesta ja ymmätävät käskyttää play polkimesta.....ja kovalla leimaverolla, talous kohenee
On hyvä kuitenkin huomata, että tuo viimeinen boldattu kohta ei tarkoita, että asentajilla pitäisi olla ne edellä mainitut pätevyydet. Tuossa edellä referoitiin nimenomaan sähkötöiden johtajan pätevyysvaatimuksia, siihen kuuluvat nämä sähköturvallisuustutkinnot ynnä muut. Noille sähkötöitä käytännössä tekeville on sitten paljon lievemmät vaatimukset, kuten tuon boldatun virkkeen sanamuotokin jo paljastaa. Esimerkiksi muodollisia pätevyysvaatimuksia ei ole lainkaan, kuuden vuoden työkokemus ja "riittävät alan perustiedot" riittävät itsenäiseen työskentelyyn, kunhan firmassa se pätevä sähkötöiden johtaja löytyy.
Harrastelija
Vakionaama
Joku tietäjä voisi varmistaa kun itse vain arvailen…
Oletan että korkeajännitepuoli ei käytä auton runkoa maadoittamiseen niin kuin 12v järjestemät tekevät.
Ja sen vuoksi autoissa on sisäisiä ”vikavirtamittauksia” ja noiden vuoksi jotkut ovat joutuneet teettämään kalliita remontteja (esim akuston vaihto).
Edit: Eli pitäisi olla turvallsita. Akut kytketään irti jos mittaukset löytää vuotoja.
Oletan että korkeajännitepuoli ei käytä auton runkoa maadoittamiseen niin kuin 12v järjestemät tekevät.
Ja sen vuoksi autoissa on sisäisiä ”vikavirtamittauksia” ja noiden vuoksi jotkut ovat joutuneet teettämään kalliita remontteja (esim akuston vaihto).
Edit: Eli pitäisi olla turvallsita. Akut kytketään irti jos mittaukset löytää vuotoja.
Viimeksi muokattu:
Sähköautot mittaavaat eristysvastusta, eivätkä suostu lataamaan jos korkeajännitepuolen eristysvastus auton runkoa vasten on liian pieni.
Esim. Opel Amperassa tyypillinen eristysvastus on noin 3 MΩ. Latausjärjestelmä menee pysyvään vikatilaan noin 300 kΩ paikkeilla, eikä vikaa voi kuitata kuin huollon maksullisilla softilla. Ooppelin tapauksessa tyypillinen vika on akun lämmitysvastuksen syöpyminen, siellä on nestekierrossa sellainen parin kilowatin uppokuumenninkiekura. Tuo on harmillisesti akun sisällä, eli sinänsä yksinkertaisen osan vaihto on vähän työlästä, kun akku pitää irroittaa.
Esim. Opel Amperassa tyypillinen eristysvastus on noin 3 MΩ. Latausjärjestelmä menee pysyvään vikatilaan noin 300 kΩ paikkeilla, eikä vikaa voi kuitata kuin huollon maksullisilla softilla. Ooppelin tapauksessa tyypillinen vika on akun lämmitysvastuksen syöpyminen, siellä on nestekierrossa sellainen parin kilowatin uppokuumenninkiekura. Tuo on harmillisesti akun sisällä, eli sinänsä yksinkertaisen osan vaihto on vähän työlästä, kun akku pitää irroittaa.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Tesloissahan tuo on aika selkeä. Akku on pikaliittimellä autossa kiinni ja kun sen akun pudottaa sieltä alta pois, irtoaa tuo liitin samalla, niin kaikki mikä autoon vielä jää on about kenen tahansa tehtävissä. Sen sijaan sinne akkuun ei ole kajoamista ilman asianmukaisia oppeja. Useissa muissahan se akun liitin pitää ihan erikseen vielä irrottaa, mutta ihan samalla tavalla vetäisin sen rajan mihin saa ja mihin ei saa koskea. Siellä akun puolella on sitten vahtia sen verran että jos sen kytkee autoon, jossa vaikka imvertteri on päin just sitä, niin se akkuhan heittää homman seis ja korkeajännitettä sieltä ei ulos tule. Näin ollen se jännitteetön imppukin on vielä suht turvallinen käpellettävä, joka Tesloissakin on vinkeästi moottorin yhteydessä, toisella puolella alennusvaihdetta moottori ja toisella imppu, samanlaisissa pyöreissä mutikoissaan molemmat.
Mutta noin periaatteessa tuon korkeajännitten kanssa pulaamisen rinnastaisin aurinkopaneleihin. Sieltäkin sitä tulee paneleilta useampia satoja voltteja DC:tä impulle ja omalla tavallaan tarkkana sitä saa tuonkin kanssa olla. No ei se autonkaan korkeajännite tuon kummoisempaa jännitteenä ole, mitä nyt tietty suurempien virtojen takia touvit hiukka paksumpia ja sitä kautta suurempien tehojen kanssa pulaamista. Mutta edelleen samanlaisiahan nuo aurinkopanelien kotiakustotkin on noin periaatteeltaan, joten jälleen löytyy niitä yhteneväisyyksiä, ihan on ihmisen opeteltavissa olevia systeemejä molemmat.
Lainsäätäjä ei kyllä ole kanssasi samaa mieltä. Laki sanoo selvästi, että se pätevä sähkötöiden johtaja tarvitaan, kun laitteiston käyttöjännite on sen mitä sähköautoissa on - riippumatta siitä onko akku irrotettu vai ei. Akku (ja kontaktorit) kiinni touhuaminen olisi sitten jännitetyötä, ja sitä ei saa edes pätevä sähköasentaja tehdä ilman erillistä perehdytystä. Jännitteettömyydellä työskentelyhetkellä ei ole merkitystä, se on oletusarvo joka pitää aina toteutua, vaikka on muodollisesti päteväkin tekijä hommissa.
Ei kyllä näy laissa tuollaista, tuo kohta missä sanotaan että sähköauto tekee poikkeuksen sähkötöiden luvallisuudesta, ei työn valvomisesta ole mitään. Heti perässä toinen poikkeus eli maakaapelointi, niin siinä erikseen kohta "valvonta:" ja mainitaan 2 vuoden kokemus töistä.
Näihin toki tulee jotain lisä säädöksiä aikanaan, mutta nyt ei mielestäni vielä ole.
sähköturvallisuuslain 30§ rajaa maa-, vesi- ja ilma-ajoneuvot lain ulkopuolelle
Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi
Kappas, siellähän on tuollainen säännös. Siis tarkoitan 56. pykälää, ei tuo 30. pykälä vaikuta asiaan (sähkötöitä koskevat määräykset alkavat vasta pykälästä 53). Ei se 56. pykäläkään tosin rajaa mitään lain ulkopuolelle, vaan ainoastaan sallii poikkeuksen. Nyt sitten mukavaa nähdä, millaiset tiedot ja taidot pitää olla, jotta on "riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin". Jos jotain käy (esim. työtapaturma tai asiakas saa sähköiskun korjatusta autosta) niin oikeusistuin loppuviimein ratkaissee täyttikö korjaajan koulutus ja työkokemus lain 56. § määräykset. Jos tarkempaa määritelmää kuin tuo lainkohta ei löydy, eikä firmassa ole sähkötöihin pätevää henkilöä, niin aika riskaabelia on korjaamoyrittäjän antaa ranen rassata sähköjärjestelmää. Voi joutua vielä leivättömän pöydän ääreen, jos napsahtaa.
EU pakottaa autonvalmistajat julkaisemaan 'tehtaan' korjausohjeet kaikille myytäville autoille. Auton sähköjärjestelmän korjaus on marmorin näkökulmasta suljettu maailma - siinä tehdään speksin mukaiset toimenpiteet kuvatussa järjestyksessä ja vaihdetaan joku osakokonaisuus uuteen, mitään ei tarvitse osata 'korjata' oman pään mukaan. Tämä siis näyttää hyvältä ja tuo meidän euppi oli varmaan sen takia takaisinkutsuhuollossa kaksi päivää heti oston jälkeen - ne kouluttivat omia ukkojaan akkupaketin irrotteluun. Takaisinkutsun aiheena oli akkupaketin tiiivistys runkoon ja samalla ne vahasivat ??? akkukennot - eli niidenkin irroitusta pääsi treenaamaan.
Käytännössä merkkihuollonkin ukot kurssituksesta huolimatta ovat melkoisia turaajia, saati sitten joku Rane joka ei varmaan ymmärrä niitä tehtaan julkaisemia ohjeita vaikka joku ne sille hakisikin - eikä kannata touvoa että Rane olisi päässyt jotenkin tehtaan autoimallikohtaiseen koulutukseen - sellainen varmaan olisi se riittävä perehdytys.
Käytännössä merkkihuollonkin ukot kurssituksesta huolimatta ovat melkoisia turaajia, saati sitten joku Rane joka ei varmaan ymmärrä niitä tehtaan julkaisemia ohjeita vaikka joku ne sille hakisikin - eikä kannata touvoa että Rane olisi päässyt jotenkin tehtaan autoimallikohtaiseen koulutukseen - sellainen varmaan olisi se riittävä perehdytys.
Olen ymmärtänyt että jos tekee muille sähköauton korkeajännitepuolen hommia esim.autokorjaamoilla niin koulutuksena pitää olla vähintään SFS6002, eli rane ei saa tehdä asiakkaiden autoja ilman tuota koulutusta mutta omia diyprojekteja saa roplata jos on perehtynyt ja omaa tarvittavan tiedon.
Maalaisjärjellä ajateltuna suoja eroitin, kaikki oranssit kaapelit ja laatikot mihin nuo kaapelit menevät...ovat myös merkattu erikseen varoitus tarroilla/merkeillä
Opiskelit -60 luvulla lääkäriks. Oot edelleen pätevä lääkäri.
Entä jos olisitkin hitsaaja?
Luvanvarainen sähkäri?
Sen sähköasentajan tartte mitään oikeesti ymmärtää. Sähkötöiden johtajan vastuulla laillinen asennus. Siks ne saakin siitä palkanlisää.
Mm. X00A kahvasulakkeen saa vaihtaa opastettu henkilö. Ei tartte tuon taivaallista sähköstä tietää.
Eikös suojajännite <50V...
Sähköautojen sähköpalot (akku) lie dramaattisempia, ainaki alku, mitä mummonmökin valokatkaisijasta lähteneet.
Ei napista sammuteta.
Entä jos olisitkin hitsaaja?
Luvanvarainen sähkäri?
Sen sähköasentajan tartte mitään oikeesti ymmärtää. Sähkötöiden johtajan vastuulla laillinen asennus. Siks ne saakin siitä palkanlisää.
Mm. X00A kahvasulakkeen saa vaihtaa opastettu henkilö. Ei tartte tuon taivaallista sähköstä tietää.
Eikös suojajännite <50V...
Sähköautojen sähköpalot (akku) lie dramaattisempia, ainaki alku, mitä mummonmökin valokatkaisijasta lähteneet.
Ei napista sammuteta.
Vuositasolla 29 % sähköstä menee kotitalouksiin (sis. maatalous). 63% siitä menee lämmitykseen, joka tietysti riippuu voimakkaasti lämpötilasta, muttei kellonajasta. 15% menee käyttöveteen, joka jollain lailla korreloituu käytön kanssa ajallisesti. Siis vain reilut 20% on sitten sitä saunaa, valoja ja hupilaitteita.
Illalla on paljon aktiviteettejä ja sähköä kuluu silloin enemmän myös muualla kuin kotona. Ravintoloissa, liikunta- ja kulttuuripaikoissa jne.
Tulevaisuudessa varmaankin sähköautojen laittaminen kotilataukseen aiheuttaa melkoisen piikin. Ellei sitten ole pörssiohjauksessa. Siitä voikin tulla mielenkiintoinen haaste kulutuksen ennustamiseen ja pörssihinnoitteluun. Miljoona autoa ottaa 2-11 kW halvimman tunnin yöllä eli 2-11 GW.
Miten paljon teollisuutta lopulta menee kiinni virka-ajan loputtua?
Kai tuo perjantaisaunominen voi myös olla merkittävä juttu. 200 000 kotitaloutta saunoo 6 kW/kpl tekee yli 1 GW.
Pakkaskeleillä sitä klo. 17-20 kulutusta varmaan lisää jonkin verran sähköautojen lataus (kiinteähintaisilla sopimuksilla), nehän kannattaa ladata kun akku on vielä ajon jäljiltä lämmin eikä vasta yöllä.
Niissä yleensä aika saakelin pienet virrat lataukseen
Riippuu autosta. Omani latautuu AC-latauksessa ihan samalla lailla lämpötilasta ja seisonta-ajasta riippumatta. Ei myöskään hyötysuhde muutu eli ei taida lämmittää akkua lainkaan tuolloin.
No joo, silloin kun mulla oli töpselihybridi aktiivikäytössä, latasin sitä täysillä eli noin 3.5 kW joka oli ko. auton maksimi. Ja tietty aina lataamaan heti kun tultiin kotiin.
Oikean sähköauton kanssa pääsääntöinen lataustapa on kello 23:00 jälkeen, teho noin 7 kW, 3x10A. Tämä on huomattavasti helpompi tapaus sähköverkolle ja kotitalouden sähköille.
Husky
Hyperaktiivi
Sähköauto ei käy varaavaan/yölämmitteiseen omakotitaloon. Ei ole järkeä alkaa kaivauttamaan ties mistä kilometrin päästä paksumpaa piuhaa taloon. TMA infinity.
Tuollaisiakin taloja on Suomessa paljon, kun isolla kauhalla yhteiskunta kannusti tuohon ratkaisuun ja nyt ei ymmärrystä heru enää.
Ei pidä paikkaansa.
Ei se lämmitys vedä sulakemaksimeita jatkuvasti. Kuormantasaaja hoitaa homman.
Onnistuuhan se saunominenkin noissa taloissa....
Ei tehdä ongelmia asioista jotka eivät ole ongelmia. Tätä näkee sautojen kanssa todella paljon.
Ei kyllä ole tässä maasss kovin montaa taloa varaavalla lämmityksellä joka on mitoitettu syöttökaapelin maksimiin.
Tietysti perus 3x25A liittymä voi olla tapissa, mutta sähköyhtiöt mitoittavat liittymän kaapeloinnin normaalisti vähintään 3x63A liittymälle. Jossain maaseudulla voi tulla pitkien linjojen päässä rajat vastaan, mutta nekin ovat kyllä ilmakaapeleita.
Tosin, se sähköauto kyllä kannattaa siinäkin tapauksessa että sitä yövarausta täytyy vähentää, ja lämmittää päivällä, ellei se sähkön hinta sitten tosiaan huitele yli eurossa kwh.
Se on juurikin näin. Aiemmin tarkastin omalta verkkoyhtiöltä, ja se kaapeli sallii 3x63A. Vaatimuksena on kahvasulakkeet, eli ihan pelkällä sulakepohjien vaihdolla ei suurinta sulakekokoa saa. 50A asti kelpaa tulppasulakkeet. Omassa sähkökaapissa lukee In=50A joten eipä niistä kahvasulakkeista tarvitse haaveillakaan sen enempää.
Kiinteä kuukausimaksu menee useilla paikkakunnilla sulakekoon mukaan, joten vaihtoa kannattaa harkita kahteen kertaan. Aiemmin oli luksusta, kun täällä verkkoyhtiön kuukausimaksu 25-63A liittymille oli yleissähköllä sama. Vaan ei enää.