Kovina pakkasvuorokausina kulutus ylittää tuotannon myös öisin tarkoittaa että maan sähköjärjestelmä koko ajan kriittisessä tilassa vuorokauden ajasta riippumatta kun reservejä ei ole saatavilla toistaiseksi ollaan selvitty mutta sähköautojen lisääntyvät määrät ei tilannetta ainakaan kohenna,tiedä sitten kumpi on tärkeämpi autojen lataus vai talojen lämmitys mutta kallistuisin viimeiseen..
Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla
- Keskustelun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloitettu
Ihan mielenkiinnosta... Mikä on jäteilman lömpötila nyt kun on leuto keli? Täällä on --10C suunnilleen nyt. Eikö LTO siis hukkaa nytkin lämpöä kun jäteilma lienee joku 7-10C?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #483
Yksi VILPisti voi ottaa minun kattilan ansiosta vapautuvat noin 100 kWh/päivä. 
Jos tässä nyt maailmaa parantamaan haluaa lähteä, ongelmahan on siinä että olemassa olevaa kapasiteettia on ROMUTETTU etukenossa sääriippuvan tuotannon kasvun edessä. Enää ei olekaan supistettavaa kuin kaukolämmön yhteistuotannossa, sikäli kuin ydinvoimaa ei ajeta alas vanhimmasta päästä. On tuo sähkömarkkina kyllä ihmeellinen, hinta seilaa nollasta pilviin. Jos sähkön tuottaja eläisi pörssihinnalla, se vuoden tulos pitäisi tehdä muutamana kalleimpana päivänä kuin keikka joukupukin konsanaan. Loppuvuoden voi sitten sitten pyyhkiä pölyjä tai palvella asiakkaita nollakatteella.
Siinäpä se on. Kohta 10 v on tässä asuttu ja ne maksulliset huollot kattilaan ovat yksi pienempi suutin (~15 €), jota en edes käytä. Muuten sitä on kyllä tullut puunattua noet ja imuroitua ehkä 2x eli kaksi pölypussia päälle. Tietysti aikonaan siinä siitä öljyäkin paloi ihan reippaasti.
Jos tässä nyt maailmaa parantamaan haluaa lähteä, ongelmahan on siinä että olemassa olevaa kapasiteettia on ROMUTETTU etukenossa sääriippuvan tuotannon kasvun edessä. Enää ei olekaan supistettavaa kuin kaukolämmön yhteistuotannossa, sikäli kuin ydinvoimaa ei ajeta alas vanhimmasta päästä. On tuo sähkömarkkina kyllä ihmeellinen, hinta seilaa nollasta pilviin. Jos sähkön tuottaja eläisi pörssihinnalla, se vuoden tulos pitäisi tehdä muutamana kalleimpana päivänä kuin keikka joukupukin konsanaan. Loppuvuoden voi sitten sitten pyyhkiä pölyjä tai palvella asiakkaita nollakatteella.
Siinäpä se on. Kohta 10 v on tässä asuttu ja ne maksulliset huollot kattilaan ovat yksi pienempi suutin (~15 €), jota en edes käytä. Muuten sitä on kyllä tullut puunattua noet ja imuroitua ehkä 2x eli kaksi pölypussia päälle. Tietysti aikonaan siinä siitä öljyäkin paloi ihan reippaasti.
Jäteilma 8,1C ja raitisilma 3,6C.
Koneen laskuri näyttää tulohyötysuhteeksi 81% ja poistolle 75%, tuosta sitten molemmat nousee jokusen prosentin pakkasten kiristyessä.
Mietin tuota joskus silleen, että jos haluaisin enemmän talteen niin joutuisin siihen sitten käyttämään reilusti enemmän ostosähköä. Nyt tuo LTO moottori vie jonkun 5-10W, paljonko veisi kompura? Eli kannattaako kulutusta lisätä että saa harakoille kylmyyttä lisää? No tähän torppaan ei pilp sovellu muutenkaan, sekin oli listalla mutta mikään valmistaja ei suositellut pilppiä näin isoon taloon. MLP vielä tekee lämmöt sen verran hyvällä hyötysuhteella ettei tuo LTOn hukka taida lompakossa tuntua hirveästi, ehkä siellä kolikkotaskussa vain.
Olisi Enerventtiin saanut myös kompressoriyksikön lämmön talteenottoon ja jäähdytykseen, mutta hinta olisi sitten ollut jo enemmän kuin MLP-koneella..
Viimeksi muokattu:
Eilen 74kwh näytti tuottavan cop 3.4 sähkönkulutus 22kwh tiedän aiemmalta ajalta että talo ottaa n. 40kwh lämmitykseen vuorokauteen tästä voi tehdä johtopäätöksen että vilp kierrättää samaa lämpöä yhä uudelleen ilman että se kaikki talossa kulutetaan myös sen että nämä copkertoimet saa heittää mäkeen vain ja ainoastaan lämpöpumpun sähkönkulutuksella ja sen säästöllä on merkitys säästöllä vaihtoehtoiseen lämmitystapaan
Viimeksi muokattu:
Pyöriväkennoinen onkin eri peli kuin kiinteäkennoinen. Mutta onhan siinä tietysti jonkinlainen investointikin jos on MLP + kaivo + Pyöriväkennoinen LTO.
Se että paljonko säästäisi tuolla kombolla tämän talon 10MWh kokonaiskulutuksesta, on sitten toinen kysymys. Olen aivan varma, että jotain säästyisi, mutta enpä muista kuulleeni alle 8MWh kulutuksistä pienemmissäkään omakotitaloissa, jotka lämpöpumpulla lämpiää. Käyttösähkön määrä on sen verran suuri osuus talon kokonaiskulutuksesta kuitenkin.
Tosin jos en kiinnittäisi huomiota energiankulutukseen. eikä olisi maapiiiriä ja antaisin tuon laitoksen käyttää vastuksia kuin se haluaisi, niin veikkaan että 11-12MWh olisi "huoleton" kulutus talossa (tuollaisa F750 talojen kulutukset yleensä onkin)
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Sen johtopäätöksen tuostavoi tehdä että cop lasketaan väärin
Otetaan tällainen raaka yksikertaistus aiheesta MLP vs. VILP. Oletetaan, että kohteena on talo, joka kuluttaa lämmitysenergiaa 80 kWh/vrk nollakelillä (lämmitystarveluku on silloin 17). Oletaan yksinkertaisuuden vuoksi , että MLP COP on koko ajan 4, ja että VILP COP on 4 nollakelillä ja 2 parinkympin pakkasilla. Ei huomioida käyttövettä:
Nollakeleillä ollaan tasoissa sähkönkulutuksen kanssa. Sekä MLP että VILP kuluttavat 80 kWh/vrk / COP 4 -> 20 kWh/vrk
17 asteen pakkasella lämmitystarveluku on 34, eli kaksinkertainen. Tarvitaan 160 kWh/vrk lämpöenergiaa
Tästä kun mennään kylmemmäksi, ero vain korostuu. VILP muuttuu lähes kokonaan suorasähköksi, MLP taas joutuu avustamaan vähän suorasähköllä.
Nollakeleillä ollaan tasoissa sähkönkulutuksen kanssa. Sekä MLP että VILP kuluttavat 80 kWh/vrk / COP 4 -> 20 kWh/vrk
17 asteen pakkasella lämmitystarveluku on 34, eli kaksinkertainen. Tarvitaan 160 kWh/vrk lämpöenergiaa
- MLP: 160 kWh/vrk / 4 -> 40 kWh/vrk
- VILP, COP on enää noin 2: 160 kWh/vrk / 2 -> 80 kWh/vrk
Tästä kun mennään kylmemmäksi, ero vain korostuu. VILP muuttuu lähes kokonaan suorasähköksi, MLP taas joutuu avustamaan vähän suorasähköllä.
Luetun ymmärrystä, kirjoitin 'pääosin'. Kyllä se Helsingissä asuva dieselkuskikin saattaa joskus tarvita Inarissa sijaitsevaan huoltoasemaa. Oma käyttöprofiili menee niin, että 9% kaikesta latauksesta on tehty tien päällä pikalatureilla, kodin ulkopuolista AC-latausta taas olen käyttänyt hyvin vähän.
"Maalämpöpumppu" tai "vilp" ei ole yhteiskunnan jäsen, vaan edellinen kolminkertaisen yhteiskunnan jäsenten valitsema lämmitysmuoto jälkimmäiseen nähden. Totta kai jokin nopeasti kasvava uudehko sähkön koville pakkasille keskittyvä tuhlausmuoto ei välttämättä ole kokonaisvaikutukseltaan yhtä paha kuin jokin vakiintuneempi vähemmän tuhlaileva tai toinen jopa tuhlailevampi, mutta kulutuksensa enemmän sellaisiin jaksoihin kohdistava, kun sähköä on hyvin tarjolla edulliseen hintaan.
Sähkön riittävyyden kannalta huonompaa kulutusprofiilia ei juuri voi keksiä kuin tilojen lämmittäminen verrattain jyrkkää lämmityskäyrää edellyttäen vilpillä, jonka lisälämpö äärikeleillä perustuu sähkövastuksiin ilman muunlaista tukilämmitystä. Tuollainen kulutus rasittaa kriittisellä hetkellä energiajärjestelmää kohtuuttomasti ja säästää sähköä normaaliaikoina, kun sähköä on runsaasti tarjolla.
Jokaisen oma asia on, miten rahansa käyttää, mutta muiden käyttäjien sähkölaskuja, mahdollisia kapasiteettimaksulisiä tai veroja ei pitäisi lisätä sillä, että jotkut vapaamatkustajat nostattavat sähkön tukkuhinnan aivan ennustettavasti pilviin äärimmäisen lämmitystarpeen jaksoilla ja vedättävät samalla kaikenlaisten tasattujen sähkötariffien ja jopa siirtomaksujen tasoa selvästi ylöspäin haitallisella kulutusprofiilillaan.
Pitäisikö tästä päätellä, että kaikkien pitäisi asua kehä kolmosen sisäpuolella, kun joutuvat lämmittämään äärimmäisellä lämmitystarpeella ja samalla nostavat kuluttajien sähkön hintoja.
Sähkö on kuitenkin auton käyttövoimana aika ylivoimainen polttoaineisiin nähden puhtaan liikkumisvoiman tuotttamisen kannalta. Suomen oloissa toki sähköautossakin olisi fiksua olla polttoainekäyttöinen lisälämmitin talvipakkasille ja polttoaineena voisi käyttää jotakin muuta kuin liikennepolttoaineena verotettua tuotetta kuten etanolia, metanolia tms. Vaikka kaikki Suomen henkilöautoliikenne sähköistyisi, ei tuo sähköverkkoa uhkaisi kaataa ajoitusmahdollisuuksilla täydentäen -- toisin kuin edelleen laajeneva rakennusten sähkölämmitys.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #493
Kyllä se tietty näin on ainakin täällä päin. Vuosissa on eroja. Tässä oli parikin talvea että ne kylmät ilmat matelivat siinä -15..-20 haarukassa ja vain hetkittäin stoppasi niukasti kylmempään. Toimii ja lämmittää mutta eihän tuo Setä hääviä koppia tee jos alkaa olla parin kympin paikkeilla. Tämä talvi on ollut sitten vaihteeksi toisenlainen. Pakkaset ovat kilahteet nopeasti kolmen kympin pintaan. Muutama lisä aste VILPin toiminta-alueessa kylmempään suuntaan ei paljon olisi auttanut ja kai tuommoinen -30 taitaa olla toivoton nykyisille VILPeille, ilmeisesti ILPeillekin ? Lämmitys on ollut öljyllä 9 päivänä eikä se nyt tietty kuukaudessa ole kovin vähänkään ja ylittää kaikki edelliset vuodet komeasti. Kenellä ei ole kattilaa, täydentävä vaihtoehto on takka. Tulien pitohan on ollut varsin laajaa tänä talvena monessakin paikassa vaikka se valheeksi vannotaankin.
Etelässä tilanne nyt ainakin hiukan helpompi ja parhaat pakkasVILPit taisivat pysyä toiminnassa rannikon tuntumassa ? Jos teho jäikin vajaaksi tai oli lepuutettava, se on tulia pitämällä paikattavissa. Sitten on kaikkien laitteiden tekniset vikamahdollisuudet kuten jo esille tuotiinkin. Jos tuo poltin menee joskus rikki, se tapahtuu juuri pakkasella, koska muulloin sitä ei tarvita.
Viimeksi muokattu:
Ei pitäisi, mutta jotkut näyttävät vastaavaa ajattelua kehitelleen tilastoinnin puolesta.Pitäisikö tästä päätellä, että kaikkien pitäisi asua kehä kolmosen sisäpuolella, kun joutuvat lämmittämään äärimmäisellä lämmitystarpeella ja samalla nostavat kuluttajien sähkön hintoja.
Joo, itse asun Kaarinassa, merenrantaan on noin parisataa metriä. Kolmatta talvea Panasonic Aquarea T-CAP 9 kW malli käytössä. vielä ei ole ollut niin kylmä että olisi edes avustavaa sähkövastusta tarvittu. Pakkasennätys taitaa olla noin -24°C. Mutta kyllä tuolle tosiaan sähkö maistuu, parinkympin pakkasella se ajelee välillä yli 5 kW kompressorin ottoteholla.
VILP, PILP ja ILP ovat ihan oivia ja tapauskohtaisesti jopa aivan loistavia ratkaisuja. Toki huonoja tapauskohtaisia esimerkkejä löytyy kaikista mainituista, kuten myös MLP-ratkaisuista.
Talvella voi olla kylmää ja toivottavasti kaikilla on silloin lämmin asunto. MLP on monessa tapauksessa hyvä ratkaisu, siitä varmaan aika moni on samaa mieltä. Ja myös siitä, ettei kokonaisuuden kannalta ole lainkaan huono asia, että niitä käytetään lämmityksessä.
Kaikki lämpöpumput on huonoja, jos niitä on pakko käyttää kovimmilla pakkasilla kun sähköverkko nitisee liitoksissaan. Myös MLP:t on rikkana rokassa useankin kWh teholla. Vähemmän toki kuin VILP tai PILP, mutta mukana silti.
VILP/MLP olisi molemmat tosi hyviä sähköverkolle, jos niillä lämmitettäisiin silloin kun sähköstä ei ole pulaa. Ja nimenomaan jonkinlaiseen varastoon sitä lämpöä. Sitten alkaisi olemana paketti kunnossa.
Totta kaikki mitä kirjoitit, mutta:
- lämpöisemmillä keleillä tilanne tietenkin tasoittuu
- kokonaisarviointiin kuuluu myös pääomakulujen osuus
- paikkakunta ja talon lämmöntarve vaikuttavat, esim omassa talossani lämpöä tarvitaan n 10000 kwh ja takkaakin tulee joskus polteltua joten säästöä tulisi mlp:lla max 7000kwh vuodessa x esim 20c = 1400€; tuskin mlp kannattaa investoida?
- vilpin laitoin jotakuinkin omana työnä eli alle 5000€; sekin juuri ja juuri kannattaa; viime vuoden cop oli 2,4, lämpöä tuli 7000kwh/3000kwh sähköllä eli x20c = 800€ josta pitää vähentää 200€ suoraan tukilämmityksen sähköön joka meni joulukuun -22 astetta ja kylmemmillä
Viimeksi muokattu:
Juu, totta tuokin, jos ei MLP:lläkään pärjää ilman vastuksia mitoituslämpötilassa.
MLP:llä nyt on kuitenkin edes jonkinlainen mahdollisuus pärjätä ilman vastuksia tilanteessa kuin tilanteessa.
Vesikiertoisella lattialämmityksellä pääsee jo kohtuullisesti kiertämään kalliita tunteja, jos talo on kohtuullisesti eristetty. Toki vaatii, että kalliiden tuntien ulkopuolella on käytettävissä riittävästi pumpputehoa.
Vaikka MLP:n kompuralla pärjäisi, niin kompurakin ottaa sen mitä ottaa... sähköpulatunteina on tuokin merkittävää kulutusta.
Ja kyllä.. nimenomaan jos on lattialämmitys tai isompi varaaja, niin ei kovallakaan pakkasella muutaman tunnit lämmityksen lopetukset "tunnu missään".
Minulla on nyt 5 kalleinta tuntia kokonaan PILP kiinni. Lämmitys ottaa ehkä 50W tehoa silloin, kun jotain eloa laitteessa on ja puhallin hieman pyörii. Että meidän talous ainakin osallistuu joka päivä talkoisiin.
Kun tuntuu nämä nykyiset ratkaisut niin kovasti närästävän niin olisi pitänyt olla vain kaksi vaihtoehtoa.
Maailman parannuksen kannalta huonompi vaihtoehto olisi että vilpin saa laittaa vain jos talossa on myös muu
täystehoinen lämmitys esim. öljy tai puu.(parempi kuin ei mitään)
Toinen vaihtoehto olisi täystehoinen maalämpö.(mailma pelastuu)
Köyhemmät valitsisi ensimmäisen ja vihreemmät jälkimäisen.
Maailman parannuksen kannalta huonompi vaihtoehto olisi että vilpin saa laittaa vain jos talossa on myös muu
täystehoinen lämmitys esim. öljy tai puu.(parempi kuin ei mitään)
Toinen vaihtoehto olisi täystehoinen maalämpö.(mailma pelastuu)
Köyhemmät valitsisi ensimmäisen ja vihreemmät jälkimäisen.
1.1-27.1.24 kulutus tähän mennessä 1146 kwh. Ei vastuksia tai puulämmitystä lisänä. Keskilämpötila -15.6
2016 oli vastaava tammikuu -15 keskilämpötila ja silloin oli tehowatti käytössä ja puuta meni pesällinen päivässä.
Yli 3000kwh meni tuolloin tammikuussa. Nyt ilman puuta 1146. Säästö on mielestäni asiallisen hyvä ja vaikka aika kultaa muistot niin ei mennyt kyllä lähellekään niin kuumaa vettä lattiaan kuin nyt. Eli asumismukavuus x100
2016 oli vastaava tammikuu -15 keskilämpötila ja silloin oli tehowatti käytössä ja puuta meni pesällinen päivässä.
Yli 3000kwh meni tuolloin tammikuussa. Nyt ilman puuta 1146. Säästö on mielestäni asiallisen hyvä ja vaikka aika kultaa muistot niin ei mennyt kyllä lähellekään niin kuumaa vettä lattiaan kuin nyt. Eli asumismukavuus x100
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä, ja esim nuo panan vilpit ottaa 5-6 kW. Se on melkoisesti lämpöpumpulta
Täystehoinen MLP on sikäli ilmasta lämpöä nappaavia parempi, että sille voisi jopa hyväksyä kapasiteettituotantoon kuuluvien moottorivoimaloiden pystyttämisen huippukulutusta varten etenkin lattialämmityksen syöttäjänä. Tuollainen moottorihuipputehovoimala pääsee jopa luokkaa 45% hyötysuhteeseen (jopa hiukan päällekin) ja jos MLP tuottaa edes COP 3:lla, sähköverkon alle 10% siirtohäviöt mukaan luettuna polttoaineesta muuttuu runsas 120% hyödylliseksi lämmöksi. Tuo ylittää kondensoivan polttoainekattilan hyötysuhteen jopa vedyllä polttoaineena. Siitä syystä täystehomitoitetun maalämpöpumpun sähkönkulutuksen voi kattaa kovilla pakkasillakin moottorivoimalla hiukan vähemmällä polttoaineen kulutuksella kuin polttamalla lämpökattilassa paikallisesti. Lisäksi huipputehomoottorivoimalasta ainakin jäähdytysveden lämpö voidaan kerätä melko vähin investoinnein myös kaukolämmön lähteeksi, vaikkakin hukkaankin pääse aika paljon, koska jo pakokaasukattila taitaa olla turhan kallis lisäinvestointi moisen käyttötarkoituksen kannalta. Vuosittain odotettavan käyttöajan pitäisi kuitenkinkin jäädä huipputehovoimaloilla vähäiseksi.
Kun mlp kuormittaa sähköverkkoakin suhteellisen maltillisesti (ja runkosiirtoverkkokin on syytä rakentaa muutoinkin melko järeäksi, jotta uusituvan energian huipputuotanto voidaan kohtuullisen hyvin johtaa hyödyksi muualle), en pitäisi juuri maalämpöpumppujen kulutuksen lisääntymistä kovilla pakkasilla sietämättömänä ongelmana. Tokihan ei niistä ole apua kulutusjoustoonkaan, jota suoran sähkölämmityksen runsas lisääntyminen merkittävältä osiltaan ilmasta lämpöä nappaavien lämpöpumppujen kapasiteetin hiipuminen huutaa avukseen.
Tämä yksilö ottaisi -20 2.7kw kulutusta ja cop 1.7 tuolloin mittarointikin pitää paikkansa ja kaikki menee oikeasti taloon ja nippanappa riittää vielä kylmemmästä ei vielä tarkenpaa tietoa alkuvuosi kun oli vielä epäselvää miten tuota laitetta kuuluu ajattaa säätöjen puolesta siksi jopa toivoisi että tänä talvena tulisi vielä se -25 ja risat tällöin ilp otetaan mukaan ja kokonaiskulutus ei tuosta nouse kun vilp pääsee hieman helpommalla vastukset kielletään .Nyt mennään 700 watin otolla tätä päivää ja todellinen cop n.2.5 kone näyttää 4.0
Viimeksi muokattu:
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Onneksi omalla kohdalla on mitoitus reilumpi, eikä tartte vastuksia miettiä.
3 x 1400 W vaihekohtaisella teholla tulee -20 asteen pakkasella kokonaistehoa n 18 kW tunnissa. Lämmintä vettä joutuu tekemään sitten jo vaihekohtaisesti 3 x 2000 W teholla ehkä yli 10 min kerran vuorokaudessa. Keittotason kanssa jo saa olla tarkkana, ettei ruokaa laittaessa ylitä MLP tehoja, kun se on 3-vaiheinen max 11,4 kW. Auton 1-vaihe laturi on 6 kW, jonka se ottaa 2:sta vaiheesta. Moccamaster kahvinkeitin on jo 1510 W tehorosvo, niin ei tuo MLP vaikuta yhtään mitään noihin verrattuna. Mulla on 3 x 25 A pääsulakkeetkin, eikä yhtään tehovahtia, tai vuorottelukytkintä talossa. Hyvin pärjätty, vaikka tuo auton laturi on jo sitten se raja, ettei enempää enää mahdu näille sulakkeille, puhumattakaan, että joutuisi vastuksia käyttämään lisälämmittämiseen.
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
VILP on sähkökattila, jota buustataan Ilmalämpöpumpulla. Pelkkä ILP osa ei käy laittaa lämmitysjärjestelmäksi. MLP taas on lämmitysjärjestelmä, jossa on varajärjestelmänä vastukset, eli se voidaan ehkä muuntaa sähkökattilaksi. On kylläkin olemassa myös maailmalämpöpumppu, joka taas on käypäinen laittaa lämmitysjärjestelmäksi ja varmaan sen takia, että siinä vissiin on sähkökattilaosa, vaikka lämpö levitetäänkin sisäyksiköillä . Köyhemmät ei varmaan joudu valitsemaan mitään noista, mutta jotku sitten päätyy myyntiveijareiden hyppysiin ja saa kaikennäköisiä laitteita nurkkiinsa, joitten kanssa joko pärjäävät, tai eivät pärjää.
Viimeksi muokattu:
Kaivon viilenemistä ajan suhteen voisi kyllä alkaa seuraamaan paremminkin. Käsittelin pumpun usb-logitiedostoja ja sain seuraavia alustavia tuloksia:
Pumppu on ollut ajossa 21.7.2017 alkaen. Loggaus on tapahtunut minuutin välein ja käytännössä koko ajan pumpun käynnistämisen jälkeen.
Histogrammi "Lämmönkeruu sisään" arvoista
Laskenta on tehty niin, että on otettu jokaisen tunnin keskimääräinen keruun lämpötila. Tässä on mukana kaikki tunnit, myös ne milloin ei ole lämmitetty. Kun oikein tarkasti katsoo, niin näkee, että on ollut myös tunteja, kun keruun lämpötila on ollut keskimäärin pakkasella.
Negatiivinen keruulämpötila
Negatiivisen (keskimääräisen) keruun tunteja on ollut yhteensä 27 kpl. Pienin vastaan tullut hetkellinen arvo oli -0.5°C (taisin aiemmin jossain kirjoituksessa väittää toisin). Pienin tunnin keskiarvo taas -0,44°C.
Jostain syystä negatiivisen keruun tunnit ovat tapahtuneet pumpun alkuaikoina 2018 helmikuun 19-28. päivien välisenä aikana sekä 2019 tammikuun 22. päivä. Joskus noihin aikoihin laitettiin välikatolle lisää puhallusvillaa; muistan pudottaneeni käyrää silloin asteella jostain sieltä pakkaspäästä. Josko sillä on ollut jokin vaikutus? Muitakin syitä voi olla.
Kun koneen tilana on ollut "lämmitys":
En minä tiedä En vielä ole ehtinyt vertailemaan vuosia keskenään, tai kuukausia eri vuosina, tai keskimääräisen ulkolämpötilan mukaan eri vuosina, tai mitään muutakaan. Pumpulla ei ole omaa kulutusmittariakaan.
Ja vielä kerran on mainittava sekin, että tämä sisältää nyt dataa myös viimeiseltä reilulta kuukaudelta, mutta pahinta pakkasjaksoa ei tuon keruun osalta, koska kompressori oli pumpusta rikki ja lämmitys tapahtui vastuksilla. Valitettavasti se mielenkiintoisin testijakso jäi nyt kokematta ja saamatta talteen, mutta vastineeksi saan isomman sähkölaskun, eli tasoissa ollaan.
Johtopäätöksenä se, että merkittävää kylmenemistä ei ole keruussa tapahtunut vielä näiden 6,5 vuoden aikana.
Pumppu on ollut ajossa 21.7.2017 alkaen. Loggaus on tapahtunut minuutin välein ja käytännössä koko ajan pumpun käynnistämisen jälkeen.
Histogrammi "Lämmönkeruu sisään" arvoista
Laskenta on tehty niin, että on otettu jokaisen tunnin keskimääräinen keruun lämpötila. Tässä on mukana kaikki tunnit, myös ne milloin ei ole lämmitetty. Kun oikein tarkasti katsoo, niin näkee, että on ollut myös tunteja, kun keruun lämpötila on ollut keskimäärin pakkasella.
Negatiivinen keruulämpötila
Negatiivisen (keskimääräisen) keruun tunteja on ollut yhteensä 27 kpl. Pienin vastaan tullut hetkellinen arvo oli -0.5°C (taisin aiemmin jossain kirjoituksessa väittää toisin). Pienin tunnin keskiarvo taas -0,44°C.
Jostain syystä negatiivisen keruun tunnit ovat tapahtuneet pumpun alkuaikoina 2018 helmikuun 19-28. päivien välisenä aikana sekä 2019 tammikuun 22. päivä. Joskus noihin aikoihin laitettiin välikatolle lisää puhallusvillaa; muistan pudottaneeni käyrää silloin asteella jostain sieltä pakkaspäästä. Josko sillä on ollut jokin vaikutus? Muitakin syitä voi olla.
Kun koneen tilana on ollut "lämmitys":
- Ulkolämpötilan keskiarvo on ollut 2,2°C, minimi -27,2°C
- Huomioitava, että meillä lämmitetään myös kesäisin, koska märkätilat ovat puoliksi maan alla
- Menolämpötilan keskiarvo 29,4°C, minimi näyttää mitä sattuu
- Aikavälillä on tullut joku iso anturivirhe, joka näyttää tuhansia asteita miinusta.
- Lämmönkeruu sisään keskiarvo 4,3°C, minimi -0,44°C
- Puolet ajasta lämmönkeruu sisään on ollut välillä 2,91- 5,3°C
- Kompressorin taajuus keskiarvo 29,9 Hz, maksimi 94 Hz
- Vaikka tila on ollut "lämmitys", joukossa on myös nollataajuuden tunteja ja se vetää tuota keskiarvoa alemmas.
- Puolet ajasta taajuus on ollut välillä 20,0 - 36,8 Hz
En minä tiedä
En vielä ole ehtinyt vertailemaan vuosia keskenään, tai kuukausia eri vuosina, tai keskimääräisen ulkolämpötilan mukaan eri vuosina, tai mitään muutakaan. Pumpulla ei ole omaa kulutusmittariakaan.Ja vielä kerran on mainittava sekin, että tämä sisältää nyt dataa myös viimeiseltä reilulta kuukaudelta, mutta pahinta pakkasjaksoa ei tuon keruun osalta, koska kompressori oli pumpusta rikki ja lämmitys tapahtui vastuksilla. Valitettavasti se mielenkiintoisin testijakso jäi nyt kokematta ja saamatta talteen, mutta vastineeksi saan isomman sähkölaskun, eli tasoissa ollaan.
Johtopäätöksenä se, että merkittävää kylmenemistä ei ole keruussa tapahtunut vielä näiden 6,5 vuoden aikana.
Viimeksi muokattu:
Euroshopperi
Aktiivinen jäsen
Jos ei pysty maahankaan kaivamaan piiriä, niin VILP saa yleensä vielä laittaa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
- Keskustelun aloittaja
- #513
Niinpä..
Sinulla sentään riitti uskoa että jotain parempaakin voisi löytyä. Toivottavasti tuli nyt sitten hankittua riittävän iso. Oikea VILP vetelee vielä -10 asteessa kevyesti ja jos on valittu riittävän iso, se pärjää paljon kylmempäänkin ilman mitään apuja. Kun sinulla on nyt kokemusta kahdesta eri laitteesta, niiden ominaisuuksien eroista voisi ehkä raportoida laajemminkin.
Ja koko kylässä sammuu myös mlp:t ym. sähkökatkon yllättäessä. Näin voi käydä esim. sähköpulan/-katkon yllättäessä. Meillä on vielä varalla puukattila ja puita varastossa, kun pakkanen yllättää. Kierovesi- ja latauspumpuille on varalle syöttö upsin kautta, ja puiden "polttelu" on rentouttavaa vaihteeksi. Ei täysin satavarmaa järjestelmää olekaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Niin hyvin on toiminut että olin unohtanut unohtanut että mlp on myös lämpöpumppu
Olen enemmän kuin tyytyväinen. Viime kesästä lähtien kulunut nyt kompuralle 4495 ja vastukselle 421 kwh.
Nyt pystyy jo aika hyvin arvioimaan tulevaa kulutusta ensi kesäkuun loppuun. Ehkä n. 6800 kompuralle ja 500 vastukselle eli yhteensä n. 7500 kwh koko vuosi. Täsmäytetään ensi kesäkuun lopussa.
Mitoitus meni aivan nappiin. Noissa luvuissa on myös käyttöveden esilämmitys mukana.
Panan kanssa pitää mitoituksessa noteerata, että se tekee nimellistehoaan (7 kw mono) -8 pakkasiin ja sen jälkeen alkaa loiveta ja vielä -16 kohdallakin tekee 5,5 kw tehoa. Meillä pana alkoi ottamaan vastusta vähitellen käyttöön alle -17 pakkasissa. Monien muiden koneiden tehot ja COPpi laskee reilusti kylmempään mentäessä ja siksi pitää valita nimellisteholtaan isoja koneita pohjolan oloihin.
Lisäksi pitää noteerata, että panan taulukot ja käyrät pitävät hyvin paikkansa. Jos vertaa edelliseen Ultiin, niin sen taulukot ei pitänyt lähellekään paikkaansa kylmemmillä keleillä.
Viimeksi muokattu:
Sulla on mielenkiintoinen data! Saisitko laskettua vuosi-kuukausi-tasolla minimin, maksimin ja keskimäärisen kaivosta nousevan lämpötilan?
Tein pientä laskentaa "lämmönkeruu sisään" arvoilla. Ensin huomioita datasta ja sen filtteröinnistä:
- Heinäkuu 2017 alkaa vasta 20. päivästä.
- Alle -10°C arvot suodatettu pois; nämä ovat oletettavasti kaikki anturivirheitä ja esim. luokkaa -3000.
- Pumpun tila on "30", eli "lämmitys". Käyttövesijaksot on jätetty huomiotta.
- Kompressorin taajuus on suurempi kuin 15 Hz. Koska minimitaajuus on 20 Hz, pumppu on varmasti käynnissä eikä levossa. Levossa ollessa keruun lämpötilat lähtevät tasaantumaan kohti huonelämpötilaa.
- Minimit ja maksimit ovat hetkellisiä arvoja (näytteenottotaajuus 1min). Olisi ollut hyvä ottaa ensin tuntikeskiarvot, joista laskea sitten minimit ja maksimit, jolloin olisi saatu tyypillisempiä arvoja. Nyt näissä arvoissa on aika paljon kohinaa.
- Keruun kiertopumppu alkaa toimimaan jonkin aikaa ennen kuin kompressori käynnistetään. Arvojen ei siten pitäisi tulla seisovasta litkusta, mutta ovathan ne kompressorin käynnistyessä aina aluksi hetkellisesti aika korkeita.
- Invertteripumppu on lämmityskaudella normaalisti aina käynnissä, paitsi pörssisähköoptimoinnin johdosta saatetaan joskus mennä kovempaa ja joskus taas himmailla tai pysähtyä kokonaan. Näiden vuosien aikana olen toisinaan yrittänyt optimoida ja toisinaan en. 2022 kesästä 2023 joulukuun 20. päivään Smart Price Adaption oli päällä, samoin releohjattu lämpötilan lasku kalleimmilla tunneilla. En pysty suodattamaan näitä aineistosta pois tai mitenkään erottelemaan niitä aikoja, jolloin SPA on ollut päällä tai poissa päältä. Jos sille olisikin joku muuttuja aineistossa, jättäisin sen silti huomiotta.
Lämmönkeruu sisään - minimi: kuukauden pienin hetkellinen "lämmönkeruu sisään" arvo
Lämmönkeruu sisään - maksimi: kuukauden suurin hetkellinen "lämmönkeruu sisään" arvo
Lämmönkeruu sisään - keskiarvo: kuukauden keskimääräinen "lämmönkeruu sisään" arvo
Lämmönkeruu sisään - mediaani: kuukauden tyypillisin "lämmönkeruu sisään" arvo (puolet arvoista sitä isompia, puolet pienempiä)
Ihan mielenkiinnosta, millä softalla teet näitä taulukoita?
Käytin näissä Pythonin Pandas-kirjastoa datan lukemiseen ja muokkaamiseen sekä Seaborn-kirjastoa visualisointiin.
Pythonille on interaktiivisia tulkkeja, joissa datan käsittely, kokeilu ja kaikenlainen säätö (joka vie 99% tähän käytetystä ajasta ainakin minulla) on erittäin kätevää. Itse käytin tässä Jupyter QtConsole:a, koska se osaa näyttää kuvatkin "inline", jolloin tuo kokeile-korjaa-kokeile-korjaa sykli on mahdollisimman nopea.
Interaktiivisesta tulkista voi sitten halutessaan kopioida koodin tiedostoon, jolloin kaikki on myöhemmin toistettavissa joko samalla tai uudella datalla. Minun tapauksessani siis tuon saman saisi ajettua vuosittain uudelleen, kun kopioi usb-tikulta Jämän(Niben) tuottamat uudet lokitiedostot talteen.