Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

J

Janos

Vakionaama
No niin eilen tuli asennettua Carlo Gavazzin kulutusmittari maalämmölle niin ei tarvitse enää arpoa ja pääsee vertaamaan pumpun ilmoittamaa kulutusta sekä todellista.
Lisäksi tilasin Plus Unin niin saa kulutukset katsottua siitä etänä sekä lämpötilamittaukset kaivon putkille sekä lattian putkille sekä ulkolämpötilan.
Ja valmistellaan nyt samalla mahdollista etäohjausta eli sillä saisi käskettyä pumppua päälle ja pois.
Josko ensi viikolla saisi kaikki paikoilleen kun lupailee taas kiristyviä pakkasia
 
M

mobbe

Vakionaama
mobbe sanoi:
Eilen 74kwh näytti tuottavan cop 3.4 sähkönkulutus 22kwh tiedän aiemmalta ajalta että talo ottaa n. 40kwh lämmitykseen vuorokauteen tästä voi tehdä johtopäätöksen että vilp kierrättää samaa lämpöä yhä uudelleen ilman että se kaikki talossa kulutetaan myös sen että nämä copkertoimet saa heittää mäkeen vain ja ainoastaan lämpöpumpun sähkönkulutuksella ja sen säästöllä on merkitys säästöllä vaihtoehtoiseen lämmitystapaan
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin oikea cop on siis tietenkin 3.4 sijaan 2.4 .74kwh tuotto -22kwh otto =54kwh/22kwh se oikea cop on 2.4.Lämpöpumppuihin liittyy paradoksi cop lukuun ja moni olettaa että lämpöpumpun ilmoittama cop on suora säästökerroin ei ole vaan pitää vähentää lämpöpumpun kuluttama sähkö.Verrattuna vaikka vastuslämmitykseen sen cop on aina 1.0 kaikki kulutettu sähkö menee myös lämmöntuottoon toisin kuin lämpöpumput joiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä yhtään ja varsinainen lämmöntuotto tapahtuu vasta kylmäaineen prosessissa sivutuotteena.
 
Viimeksi muokattu:
P

puuteknikko

Vakionaama
mobbe sanoi:
Niin oikea cop on siis tietenkin 3.4 sijaan 2.4 .74kwh tuotto -22kwh otto =54kwh/22kwh se oikea cop on 2.4.Lämpöpumppuihin liittyy paradoksi cop lukuun ja moni olettaa että lämpöpumpun ilmoittama cop on suora säästökerroin ei ole vaan pitää vähentää lämpöpumpun kuluttama sähkö.Verrattuna vaikka vastuslämmitykseen sen cop on aina 1.0 kaikki kulutettu sähkö menee myös lämmöntuottoon toisin kuin lämpöpumput joiden kuluttama sähkö ei tuota lämpöä yhtään ja varsinainen lämmöntuotto tapahtuu vasta kylmäaineen prosessissa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siis eikö COP:n tarkoitus ole kertoa havainnollisesti, kuinka monta yksikköä lämpöä saadaan tuotettua yhdellä yksiköllä sähköä (tai muuta, mistä teho saadaan)?
 
M

mobbe

Vakionaama
puuteknikko sanoi:
Siis eikö COP:n tarkoitus ole kertoa havainnollisesti, kuinka monta yksikköä lämpöä saadaan tuotettua yhdellä yksiköllä sähköä (tai muuta, mistä teho saadaan)?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tarkoitus on mutta cop ei suoraan kerro sitä kuinka paljon lämpöä pirttiin on tuotettu vaan pitää tietää myös kulutettu sähkö että saadaan oikea hyöty
 
Viimeksi muokattu:
L

Lappanen

Hyperaktiivi
mobbe sanoi:
Tarkoitus on mutta cop ei suoraan kerro sitä kuinka paljon lämpöä pirttiin on tuotettu vaan pitää tietää myös kulutettu sähkö että saadaan oikea hyötysuhde
Klikkaa laajentaaksesi..

Minne se kulutettu sähköenergia sitten siirtyy, jos ei lämpöenergiaksi torppaan (oletetaan, että lämpöpumppu on saman rakennuksen sisällä mitä se lämmittää)?

Sähkövastuksen cop 1 = tuotto 1 kWh / kulutus 1kWh.
MLPn cop 4 = tuotto 4 kWh / kulutus 1 kWh.
 
M

mobbe

Vakionaama
Lappanen sanoi:
Minne se kulutettu sähköenergia sitten siirtyy, jos ei lämpöenergiaksi torppaan (oletetaan, että lämpöpumppu on saman rakennuksen sisällä mitä se lämmittää)?
Klikkaa laajentaaksesi..
Toivottavasti lämpöpumppusi ei tuota yhtään lämpöä sitten siinä on vikaa.Kuten aiemmin sanoin lämpö syntyy kylmäaineen käyttäytymisenä lämpöpumpun sivutuotteena
 
R

roots

Hyperaktiivi
Karu arvio annettu!

”Ilma-vesilämpöpumput, jotka ovat yleistyneet viime vuosina, eivät välttämättä pysty tuottamaan riittävästi lämpöä kovilla pakkasilla. Monet laitteet siirtyvät suorasähkölämmitykseen, mikä lisää entisestään sähköverkon kuormitusta”, kerrotaan Lämmitysenergiayhdistyksen verkkosivuilla.

Lämmitysenergiayhdistyksen mukaan Suomessa on vielä noin 100 000 öljylämmitteistä pientaloa.
”Jos nämä siirtyisivät lämpöpumppulämmittäjiksi, toisi se näillä pakkasilla 1000 MW lisäkuormituksen sähköverkkoon,"

www.talouselama.fi

Kotien suosituista lämpöpumpuista tuli karu arvio

Etujärjestön mukaan kotien lämpöpumppujen lisääntyminen voisi johtaa ikävään tilanteeseen.
www.talouselama.fi www.talouselama.fi
 
M

mobbe

Vakionaama
Lappanen sanoi:
Minne se kulutettu sähköenergia sitten siirtyy, jos ei lämpöenergiaksi torppaan (oletetaan, että lämpöpumppu on saman rakennuksen sisällä mitä se lämmittää)?

Sähkövastuksen cop 1 = tuotto 1 kWh / kulutus 1kWh.
MLPn cop 4 = tuotto 4 kWh / kulutus 1 kWh.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuossa MLP:n hyöty verrattuna sähkövastukseen on kolminkertainen ei nelinkertainen
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
mobbe sanoi:
Toivottavasti lämpöpumppusi ei tuota yhtään lämpöä sitten siinä on vikaa.Kuten aiemmin sanoin lämpö syntyy kylmäaineen käyttäytymisenä lämpöpumpun sivutuotteena
Klikkaa laajentaaksesi..

Jaa tälle linjalle lähdetään..

Mulla lämpöpumppu on kokonaisuus, joka tuottaa lämpöä ja lämmön tuottamiseen se tarvitsee sähköä. Tuon voi testata niin, että napsauttaa lämpöpumpun sulakkeet alas = lämmöntuotto loppuu, vaikka se kymäaine on edelleen siellä sisällä.

Samaten jos puran lämpöpumpun pois ja jätän vain kylmäaineyksikön jäljelle = lämmöntuotto loppuu jostakin syystä.

Voitko vielä selventää kaavasi toimintaa sähkövastuksen kohdalla: mikä on 1 kW tehoisen sähkövastuksen cop jos se on tuottaa 1 kWh lämpöenergiaa?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sitten jos vertaa että noihin taloihin asennettaisiin VILP mutta jätettäisiin ne kattilat. Sähkön kulutus kasvaisi ympäri vuoden jonkin pienen murto-osan tuosta 1000 MW, ehkä jopa 400 MW semmoisella tavallisella pakkasilmalla. Kovalla pakkasella tämäkin putoaisi kaikki pois. Jos taas kaikkiin taloihin hankittaisiin maalämpö, sen COP kovilla pakkasilla vanhassa öljylämmitystalossa ei myöskään kummoinen olisi, ehkä 2 tai 2,5. Eli silloin se sähkön kulutus kasvaisi noin 400 MW nykyisestä. Kannattaako purkaa kattiloita? Niin, unohtui, että ne polttimetkin pyörivät sähköllä. 100 000 poltinta x 200 W * 0,3 tuntia/tunti = 6MW.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
mobbe sanoi:
Tuossa MLP:n hyöty verrattuna sähkövastukseen on kolminkertainen ei nelinkertainen
Klikkaa laajentaaksesi..

No jos puhut hyödystä, niin ei sitä nimitetä cop:ksi.


Lainaus:

74kwh tuotto -22kwh otto =54kwh/22kwh se oikea cop on 2.4.

Muokataan lainattuun kaavaan sähkövastus:

74kwh tuotto -74kwh otto =0kwh/74kwh se oikea cop on 0.

Lainaus:

Verrattuna vaikka vastuslämmitykseen sen cop on aina 1.0


Onko sähkövastuksen oikea cop nyt 0 vai 1?
 
R

roots

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Jos taas kaikkiin taloihin hankittaisiin maalämpö, sen COP kovilla pakkasilla vanhassa öljylämmitystalossa ei myöskään kummoinen olisi, ehkä 2 tai 2,5. Eli silloin se sähkön kulutus kasvaisi noin 400 MW nykyisestä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ehkä 2-2.5 jos laitetaan 80-luvun koneita joita vieläkin pyörii käytössä, mutta jos laitetaan uusia koneita niin 55C menoveden SCOP esmes Niben uudella masiinalla muistaakseni ~4.5.
 
T

Tifo

Vakionaama
Oikea vastaus tuohon coppi kysymykseen on 3,4. Kahden coppi on hyvä muistisääntö. Kilowatti sähköä, lämpöä tulee ulos systeemistä 2 kilowattia. Lähtötietona että sähkövastuksen coppi on 1. Tähän ei tarvita laskinta. Vastaus on 2.
 
T

Tifo

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Osaisitko arvioida, kuinka paljon tulisijalla voi keventää lämmitystä jos lämpöpumppujen teho ei riitä tai niitä ei oikein voi käyttää kovan sähkön hinnan tai VILPpiä ja ILPia ehkä lainkaan pakkasen vuoksi?
Klikkaa laajentaaksesi..
Puulla voi periaatteessa pitää koko talonkin lämpimänä mutta ok-talossa on usein yksi varaava uuni. Eikä sitäkään aina osata lämmittää kunnolla. Näillä oletuksilla alle 50% ja yli 25%.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
roots sanoi:
jos laitetaan uusia koneita niin 55C menoveden SCOP esmes Niben uudella masiinalla muistaakseni ~4.5.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vaikka se vuosiSCOP olisikin 4,5, ei sitä ole kuitenkaan talvella patterilämmityksessä 50 asteisilla vesillä. Sinä olit päässyt kolmosen SCOPiin (vuoden ympäri), ja kuten kerroit, se voisi olla pakkasella 2-2,5. Jopa tähänkin pääseminen edellyttää hybridilämmitystä, takalla, puukiukaalla ja todennäköisesti muuripadalla ja ehkä vielä ILPillä kaiken päälle. Näitähän sinä et sitten laske käyttövoimaksi ollenkaan, se lisälämpö vain tulee jostakin ja pelastaa tilanteen.

Sitten jos koko talo roilotellaan lattiat auki tai valetaan uudet niin voi ollakin. Siinä se talon hinta ainakin kaksinkertaistuu, ehkä myyntiarvokin nousee.
 
M

mobbe

Vakionaama
Lappanen sanoi:
No jos puhut hyödystä, niin ei sitä nimitetä cop:ksi.


Lainaus:

74kwh tuotto -22kwh otto =54kwh/22kwh se oikea cop on 2.4.

Muokataan lainattuun kaavaan sähkövastus:

74kwh tuotto -74kwh otto =0kwh/74kwh se oikea cop on 0.

Lainaus:

Verrattuna vaikka vastuslämmitykseen sen cop on aina 1.0


Onko sähkövastuksen oikea cop nyt 0 vai 1?
Klikkaa laajentaaksesi..
Energia on sama asia kuin työ sähkövastus ei tee työtä yhtään vaan sen ottama sähkö siirtyy suoraan lämmöksi ja cop on 1.Lämpöpumppu sen kompressori joutuu tekemään työtä että saa paineen nousemaan höyrystimellä tähän se tarvitsee toimikseen sähköä tässä vaiheessa ei ole vielä luovutettu yhtään lämpöä mutta sähköä on jo kulunut kun sähkövastus olisi luovuttanut lämpöä samalla sähkönkulutuksella copilla 1.0 .Lämpöpumppu on siis takamatkalla sähkövastuksen suhteen mutta kun kylmäineeseen sitoutunut lämpöenergia lauhdutetaan lämmönvaihtimella lämmönjakoon lämpöpumppu menee ohi vastuksen vaikka copilla 3.4 .Lämpöpumpun hyötysuhde verrattuna suoraan sähkölämmitykseen on siis vain 2.4 tällä on merkitystä kun tehdään kustannuslaskelmaa lämpöpumpun tekemään säästöön ja investoinnin kannattavuuteen kun sama lämpö voidaan tuottaa suoralla sähkölämmitykselläkin edellä olevassa vain 2.4 kertaa kalliimmalla ei 3.4 kertaa.Tämä on se lämpöpumppu myyjien copiin liittyvä paradoksi ja pointti kun pitäisi puhua hyötysuhteen kertoimesta suhteessa vaihtoehtoiseen lämmitykseen suoraan vastuslämmitykseen soveltuvin osin myös öljylämmitykseen
 
Viimeksi muokattu:
T

Ton1A

Vakionaama
Mites sitten kun laitat esim. kaukolämpömittarin vesiputkiin, ja se näyttää vaikkapa 3.6 kW tehoa vedestä mitattuna (lämpötilaero kertaa virtaama kertaa muunnoskerroin kilowateiksi), samaan aikaan kun lämpöpumpulle syötetään sähköä 1.2 kW teholla? Onko COP nyt sitten mielestäsi 2 vaiko 3?
 
E

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Vaikka se vuosiSCOP olisikin 4,5, ei sitä ole kuitenkaan talvella patterilämmityksessä 50 asteisilla vesillä. Sinä olit päässyt kolmosen SCOPiin (vuoden ympäri), ja kuten kerroit, se voisi olla pakkasella 2-2,5. Jopa tähänkin pääseminen edellyttää hybridilämmitystä, takalla, puukiukaalla ja todennäköisesti muuripadalla ja ehkä vielä ILPillä kaiken päälle. Näitähän sinä et sitten laske käyttövoimaksi ollenkaan, se lisälämpö vain tulee jostakin ja pelastaa tilanteen.

Sitten jos koko talo roilotellaan lattiat auki tai valetaan uudet niin voi ollakin. Siinä se talon hinta ainakin kaksinkertaistuu, ehkä myyntiarvokin nousee.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jaa A. Mulla on sattunut jäämään talteen oman talon viimeisimmät öljynkulutukset 2010-2013 ja noista sai hienosti kulutuksen keskiarvoksi 4300 L/a. No jos tuon muuntaa Motivan laskurilla 80% hyötysuhteella, niin taloon on saatu 34 400 kWh energiaa, joka öljyllä menee lämmitykseen ja käyttöveteen. Maalämpö on asennettu ja 10 v keskiarvolla kulutusta on 7966 kWh/a hyötysuhteella 4,3 . Tuo tekee 34 253,8 kWh energiaa lämmitykseen ja lämpimään veteen. Vastusten lisänäyttöjen on tasan 0 kWh nyt 10 vuoden aikana, mitään lisälämmitystä ei käytetä. Lämmityksen osalta COP nousi juuri 4,6 lukemaan ja käyttövesi on COP 3,3 lukemalla, eikä kone tuon kuumempaa vettä saa kiertoon. Yhteensä COP nousi juuri 4,4 lukemaan kun vaihdoin liuospumpun, mutta nuo luvut ei kaukana pyöri tuosta öljyajasta. Näissä luvuissa on siis mukana lämpötilan vaihtelut koko vuoden läpeensä ja 10 v keskiarvona. Maalämpöpumpun kulutus on pelkkä kompressorin kulutus mitattuna, niin se vastaa öljyn kulutusta vertailtavaksi. COP lukemat taas koneen ilmoittamia laskelmia. Voihan tuosta sitten vääntää, kun COP muuttui 4,4 ja saadaan 35 050 kWh , että pieleen on laskelmat kun pitäisi vähemmän olla. Vertailua mulla siis vain öljy vs MLP kompura, koska öljypumpun esilämmitysvastus ja puhallin pyöri sähköllä, niin MLP on yhtälailla keskittynyt kylmäprosessiin, ilman pumppuja. Käyntiajat voi tietysti laskea erikseen ja lataus- ja liuos pumppujen tehot tiedossa, niin saisi jotain muutakin verrannollisia lukemaa tarvittaessa. Voisi olla ehkä oikeampikin, mutta menen silti näillä. Reilu 20 000 on kompura käynyt 10 v aikana.150-200 W teholla kiertopumput.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Euroshopperi sanoi:
Maalämpö on asennettu ja 10 v keskiarvolla kulutusta on 7966 kWh/a hyötysuhteella 4,3 .
Klikkaa laajentaaksesi..
No miten tämä tähän liittyy ? Onkos sinulla patterilämmitys kuten Rootsilla? Yleensä nuo vanhat öljylämmitystalot ovat patterilämmityksellä (=> luokkaa 50 °C kovalla pakkasella, mistä oli kyse), kun ei niitä lattialämmityksiä ole paljon laiteltu kuin vasta 90 luvulla eikä läheskään aina silloinkaan, jos talo on rakennettu puukattilalle, öljykattilalle tai varaavalle sähkölämmitykselle. Jos sinulla on lattialämmitys betonissa niin siinä ne lämpötilat ei kauheasti nouse ja COP kärsii oleellisesti vähemmän kun lämpötilataso nousee tuottopuolella vain vähän ja keruussa laskee muutaman asteen. Kuulostaa myös siltä, että mitoituspuoli on tehty varman päälle kuten se ei tuon ikäisissä asennuksissa tarjouskilpailun jälkeen useinkaan ole.
 
E

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
mobbe sanoi:
Energia on sama asia kuin työ sähkövastus ei tee työtä yhtään vaan sen ottama sähkö siirtyy suoraan lämmöksi ja cop on 1.Lämpöpumppu sen kompressori joutuu tekemään työtä että saa paineen nousemaan höyrystimellä tähän se tarvitsee toimikseen sähköä tässä vaiheessa ei ole vielä luovutettu yhtään lämpöä mutta sähköä on jo kulunut kun sähkövastus olisi luovuttanut lämpöä samalla sähkönkulutuksella copilla 1.0 .Lämpöpumppu on siis takamatkalla sähkövastuksen suhteen mutta kun kylmäineeseen sitoutunut lämpöenergia lauhdutetaan lämmönvaihtimella lämmönjakoon lämpöpumppu menee ohi vastuksen vaikka copilla 3.4 .Lämpöpumpun hyötysuhde verrattuna suoraan sähkölämmitykseen on siis vain 2.4 tällä on merkitystä kun tehdään kustannuslaskelmaa lämpöpumpun tekemään säästöön ja investoinnin kannattavuuteen kun sama lämpö voidaan tuottaa suoralla sähkölämmitykselläkin edellä olevassa vain 2.4 kertaa kalliimmalla ei 3.4 kertaa.Tämä on se lämpöpumppu myyjien copiin liittyvä paradoksi ja pointti kun pitäisi puhua hyötysuhteen kertoimesta suhteessa vaihtoehtoiseen lämmitykseen suoraan vastuslämmitykseen soveltuvin osin myös öljylämmitykseen
Klikkaa laajentaaksesi..
Työ ja Teho samaan laariin Joo.

Hyötysuhde = P anto : Potto
 
Viimeksi muokattu:
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Samalla tavalla kuin se kompura tekee työtä ja saa sen kylmäaineen lopulta kuumaksi, niin siellä sähkövastuksessakin sellaiset paljaalla silmällä näkymättömät pallurat tekee työtä hiki hatussa, niinkin paljon että saavat sen vastuksen tulikuumaksi ;)
 
M

mobbe

Vakionaama
Ton1A sanoi:
Mites sitten kun laitat esim. kaukolämpömittarin vesiputkiin, ja se näyttää vaikkapa 3.6 kW tehoa vedestä mitattuna (lämpötilaero kertaa virtaama kertaa muunnoskerroin kilowateiksi), samaan aikaan kun lämpöpumpulle syötetään sähköä 1.2 kW teholla? Onko COP nyt sitten mielestäsi 2 vaiko 3?
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyöty on vain kaksi kertaa enemmän kuin suorasähkö eli 2 mutta
Euroshopperi sanoi:
Työ ja Teho samaan laariin Joo.

Hyötysuhde = P anto:p otto
Klikkaa laajentaaksesi..
En ole puhunut mistään tehoista vaan energiasta ja todellista hyötysuhteesta copit voi heittää sinne missä aurinko ei paista.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
No miten tämä tähän liittyy ? Onkos sinulla patterilämmitys kuten Rootsilla?
Klikkaa laajentaaksesi..
Mitä sä nyt selität, en ole omastani puhunut mitään... vaan uusien pakasta revittyjen koneiden SCOPista @0/55°C kylmässä ilmastossa.

Muistin virkistykseksi:
roots sanoi:
mutta jos laitetaan uusia koneita niin 55C menoveden SCOP esmes Niben uudella masiinalla muistaakseni ~4.5.
Klikkaa laajentaaksesi..
1706876023596.png
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse taas olen tarkoittunut pakkaspäivän COP:ia kun se on se mikä määrää sen pakkaspäivän sähkönkulutuksen. Se ei ole sama kuin vuosiCOP. Ei se sillä samalla vuosiCOPilla lämmitä vuoden ympäri. Markkinoidaanko maalämpöä jo tälläisillä argumenteilla, että se toimii jatkuvasti samalla COPilla vaikka tuottolämpötila vaihtee 30-55 °C.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
mobbe sanoi:
Energia on sama asia kuin työ sähkövastus ei tee työtä yhtään vaan sen ottama sähkö siirtyy suoraan lämmöksi ja cop on 1.Lämpöpumppu sen kompressori joutuu tekemään työtä että saa paineen nousemaan höyrystimellä tähän se tarvitsee toimikseen sähköä tässä vaiheessa ei ole vielä luovutettu yhtään lämpöä mutta sähköä on jo kulunut kun sähkövastus olisi luovuttanut lämpöä samalla sähkönkulutuksella copilla 1.0 .Lämpöpumppu on siis takamatkalla sähkövastuksen suhteen mutta kun kylmäineeseen sitoutunut lämpöenergia lauhdutetaan lämmönvaihtimella lämmönjakoon lämpöpumppu menee ohi vastuksen vaikka copilla 3.4 .Lämpöpumpun hyötysuhde verrattuna suoraan sähkölämmitykseen on siis vain 2.4 tällä on merkitystä kun tehdään kustannuslaskelmaa lämpöpumpun tekemään säästöön ja investoinnin kannattavuuteen kun sama lämpö voidaan tuottaa suoralla sähkölämmitykselläkin edellä olevassa vain 2.4 kertaa kalliimmalla ei 3.4 kertaa.Tämä on se lämpöpumppu myyjien copiin liittyvä paradoksi ja pointti kun pitäisi puhua hyötysuhteen kertoimesta suhteessa vaihtoehtoiseen lämmitykseen suoraan vastuslämmitykseen soveltuvin osin myös öljylämmitykseen
Klikkaa laajentaaksesi..
Nyt kyllä kirjoitat fysiikkaa uusiksi.

Energiaa on eri muodoissa. Lopulta käytännössä kaikki muuttuu lämmöksi. Sähköenergia muuttuu vastuksessa suoraan lämmöksi. Kompressorissa se muuttuu ensiksi sähkömoottorin kautta liike-energiaksi ja sitten kompressorissa se työ lisää kylmäaineeseen sitoutunutta energiaa, joka sitten lopulta lämmittää vettä. Kaikissa vaiheissa myös häviöitä, jotka menevät suoraan lämmöksi. Hyvin suunnitellussa systeemissä pääosin lopulta veden lämpöenergiaksi.

COP lasketaan veteen tuotetusta lämpöenergiasta jakamalla se käytetyllä sähköenergialla. Siis lämmitettäessä vettä 1 kWh vastuksella kuluu 1 kWh sähköä. Jos sama 1 kWh lämmitetään COP 4 kompuralla, kuluu sähköä vain sitten 1/4 kWh.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Voidaan myös muuttaa rahaksi:

- jos halutaan lämpöenergiaa veteen 4 kWh ja 1 kWh maksaa 1€
-- sähkövastuksella rahaa hommaan kuluu 4€
-- lämpöpumpulla cop4 rahaa hommaan kuluu 1€

Jotta saat tuon lämmön aikaiseksi, joudut siis maksamaan joko 4€ tai 1€, laitteesta riippuen.
Se kuuluisa hyöty lämpöpumpusta on sitten se 3 €. Ja varmaan tästä nyt yritetään vääntää erikoisilla termeillä ja tulkinnoilla?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pitäisi varmaan olla jokin säie missä nämä käsitteet avattaisiin. Näitä nyt olisi paljon muitakin SCOPit sun muut. Ehkä semmoinen jo onkin.
  • COP0: Sähkön kyseessä ollessa se lämmitin on jossakin ulkona. Se syö mutta ei tuota mitään hyödyllistä. Unohtunut lämittämään harakoita.
  • COP1: Sähkölämmitin on päällä ja kaikki lämmin jää sisälle. Varsin yleinen ja perinteinen tilanne.
  • COP2: Kone ottaa puolet sitä mitä antaa, 2kW antaa / 1kW ottaa=2
  • Jne, COP5: antaa 5kW/ottaa 1kW=5, väliin tulee 4 sitä ilmaisenergiaa.
 
M

mobbe

Vakionaama
Lappanen sanoi:
Voidaan myös muuttaa rahaksi:

- jos halutaan lämpöenergiaa veteen 4 kWh ja 1 kWh maksaa 1€
-- sähkövastuksella rahaa hommaan kuluu 4€
-- lämpöpumpulla cop4 rahaa hommaan kuluu 1€

Jotta saat tuon lämmön aikaiseksi, joudut siis maksamaan joko 4€ tai 1€, laitteesta riippuen.
Se kuuluisa hyöty lämpöpumpusta on sitten se 3 €. Ja varmaan tästä nyt yritetään vääntää erikoisilla termeillä ja tulkinnoilla?
Klikkaa laajentaaksesi..
No nyt joku älysi tän mitä tässä on päivä haettu:)
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom