Lämpöpumppujen toiminta ja kulutus kovimmilla pakkasilla

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sitten jos sähkö maksaa esim. 1 €/kWh päivällä ja 0,1 € yöllä
Päivällä pumpatun hinnaksi tulee 1/COP eli esim. 1/3 = 33 s/kWh
Yöllisen varaajan lämmityksen hinnaksi suorasähköllä tulee 0,1/1 = 10 s/kWh
Ja yöllisen pumppauksen hinnaksi 0,1/3 = 3,3 s/kWh

Eli tuo taloudellinen COP voi olla aika erilainen.
 

mobbe

Vakionaama
Aaaa. Tarkoitit siis takaisinmaksuaikaa. TMA joskus nähnyt lyhenteen. Se on yleensä järkevää tehdä käyttäen yhteen- ja vähennyslaskun.
Vaikka TMA ja tarkemmin investoinnin kannattavuuden laskentaa lämmitysjärjestelmän uusimiseen ei niinkään uudisrakentajille ja saako investoinnin rahalle oikeasti hyötyä pitemmässä ajassa.MLP-ukot näyttää olevan tarkkoja suojelemaan cop-lukujaan että niitä ei mennä sorkkimaan .Vilp toistaiseksi näyttää että viiden vuoden päästä alkaa hyötyjä tulemaan varmuudellahan näistä etukäteen ei tiedetä.
 

Tifo

Vakionaama
Coppi on kuitenkin kansainvälinen termi ja sen merkitys pitää ymmärtää vain yhdellä tavalla. Jos jonkun arvo nousee vaikka 200% niin coppina se on kuitenkin 3.
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Vaikka TMA ja tarkemmin investoinnin kannattavuuden laskentaa lämmitysjärjestelmän uusimiseen ei niinkään uudisrakentajille ja saako investoinnin rahalle oikeasti hyötyä pitemmässä ajassa.MLP-ukot näyttää olevan tarkkoja suojelemaan cop-lukujaan että niitä ei mennä sorkkimaan .Vilp toistaiseksi näyttää että viiden vuoden päästä alkaa hyötyjä tulemaan varmuudellahan näistä etukäteen ei tiedetä.

Ei kai kysymys ole pumpputyypeistä ja COP-lukujen suojelusta vaan vakiintuneista termeistä ja käytännöistä.

Täytyy keksiä uusi termi, jos haluaa laskea jotain eri tavalla kuin vakiintunut käytäntö on.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vaikka TMA ja tarkemmin investoinnin kannattavuuden laskentaa lämmitysjärjestelmän uusimiseen ei niinkään uudisrakentajille ja saako investoinnin rahalle oikeasti hyötyä pitemmässä ajassa.MLP-ukot näyttää olevan tarkkoja suojelemaan cop-lukujaan että niitä ei mennä sorkkimaan .Vilp toistaiseksi näyttää että viiden vuoden päästä alkaa hyötyjä tulemaan varmuudellahan näistä etukäteen ei tiedetä.
Tottakai pitää "suojella" jos COP-termiä yritetään määritellä uudelleen, ja vielä väärin ja sitten sekin että sähkövastuksen cop samassa hässäkässä jätetään uudelleen määrittelemättä samoilla periaatteilla. Eikä tarvi olla edes mlp-ukko.

Jos mulla auto kuluttaa vaikka 8 l/100km dieseliä, niin en ala väittämään että se vie oikeasti 2 l/100km kun jätetään ilmanvastus ja renkaista aiheutuva kitka huomiotta. Ja samalla sitten väitän, että sähköautossa ei noita voida vähentää koska sähköteho siirtyy suoraan kulutukseen toisin kuin dieselmoottorissa..
 

pröö

Aktiivinen jäsen
löylyä lissää :cool:https://sawoheat.fi/cop-ja-scop-arvot/ tualla mainittu: Ilmavesilämpöpumppujen hyötysuhdelukemat annetaan yleensä muodossa COP 7/35. :p Maalämpöpumppujen COP-lukemat on ilmoitettu niin, että maasta tulevan nesteen lämpötila pumpulle tultaessa on 0 celsiusastetta. menoveden lämpötilalle, 35 astetta huoom. tekstiä mulkattu ei ois mahtunut
 

kotte

Hyperaktiivi
Koko tämä COP-jälkipuinti olisi ollut turha, jos @mobbe olisi jättänyt termin "kerroin" ja muut tämän lisäksi termin "suhde" pois ja puhunut vain lämpöpumpun tuottamasta lisähyödystä ("katteesta") tms. Ynnä- ja vähennyslaskullahan asia olisi ihan OK, kerto- ja jakolaskulla ei.
 

mobbe

Vakionaama
Koko tämä COP-jälkipuinti olisi ollut turha, jos @mobbe olisi jättänyt termin "kerroin" ja muut tämän lisäksi termin "suhde" pois ja puhunut vain lämpöpumpun tuottamasta lisähyödystä ("katteesta") tms. Ynnä- ja vähennyslaskullahan asia olisi ihan OK, kerto- ja jakolaskulla ei.
Cop on huomaan palstalla tärkeä ja ilman sitä lämpöpumpuissa järkeä olisikaan.Oma näkökulma samaan asiaan on eri suunnasta vain taloudellinen kannattavuus edellä lyhyt tma jne. joka oli ennen investointia ja jatkuu
 

Husky

Hyperaktiivi
Karu arvio annettu!

Ilma-vesilämpöpumput, jotka ovat yleistyneet viime vuosina, eivät välttämättä pysty tuottamaan riittävästi lämpöä kovilla pakkasilla. Monet laitteet siirtyvät suorasähkölämmitykseen, mikä lisää entisestään sähköverkon kuormitusta”, kerrotaan Lämmitysenergiayhdistyksen verkkosivuilla.

Lämmitysenergiayhdistyksen mukaan Suomessa on vielä noin 100 000 öljylämmitteistä pientaloa.
”Jos nämä siirtyisivät lämpöpumppulämmittäjiksi, toisi se näillä pakkasilla 1000 MW lisäkuormituksen sähköverkkoon,"


Nyt pitää alkaa tukea noita öljylämmittäjiä, muuten sähkö maksaa pakkasilla vähän väliä 235s/kWh ja kaikki kärsivät
 

kotte

Hyperaktiivi
Cop on huomaan palstalla tärkeä ja ilman sitä lämpöpumpuissa järkeä olisikaan.Oma näkökulma samaan asiaan on eri suunnasta vain taloudellinen kannattavuus edellä lyhyt tma jne. joka oli ennen investointia ja jatkuu
En ole kovin eri mieltä kanssasi. Mutta jos muuntaa yleisesti käytettyjä käsitteitä itse keksittyyn suuntaan, saa yleensä kriittisiä kommentteja, vaikka asia olisi sinällään aivan paikkansa pitävää (selitysten jälkeen). Käytti mitä käsitteistöä tahansa, pitäisi kuitenkin päätyä samaan lopputulokseen (tai muuten jossakin on virhettä) -- myös kokonaisenergian saannon ja kulutetun sähkön osalta.
 

Harrastelija

Vakionaama
ILP ja VILP pumpuissa kompressori on ulkona.
Onko tutkittu paljonko siitä ottotehosta siirtyy sisälle ja paljonko jää ulos kun osa tehosta kuitenkin lämmittää itse kompuraa ja oletettavasti lämpöä haihtuu ulkoilmaan.

Nykyiselle COP määrittelyllä tuolla ei ole merkitystä mutta muuten kiinnostaa.
 
Viimeksi muokattu:

sakarit

Aktiivinen jäsen
Tein kerran testin kun kiinnosti miltä alalta vilp imee ilmaa sisuksiinsa, oli kyllä huomion arvoista seurata miten laajalta alalta kone ottaa ilmaa. Käytin savua apuna ja seurasin miten joutuin savu lähti kiertoon, samalla siemailin tottakait olutta siinä kun aikaa oli. Ihmettelenkin kanattaako ulkoyksiköihin tehdä mitään katoksia tai koppeja rajoittamaan ilman kulkemista ja sitä kautta koneen tehokkuutta, itse en kyllä laita.
 

Janos

Vakionaama
Itselle jäänyt toistaiseksi ohi paljonko maalämpöpumput kuluttaa vuorokauteen nollan kelissä kuin viime päivät ja -20 asteen pakkasessa,voisiko tähän mlp-ukot vastata?:hmm:

Nyt voi vastata tähänkin tarkasti kun tuli asennettua kulutusmittari, sisältää kaiken lämmityksen kuluttaman eli kv-pumput myös.
Eli ulkona ollut -2 ja +3 välillä niin 24h meni 15,07kWh lämmitykseen ja käyttöveteen, käyttöveden osuutta en vielä saa eriteltyä eli menee samaan klimppiin kaikki.
Sisälämpönä tasainen 22 ja iv-kone Vallox 145 normaali ilmanvaihdon asetuksella eli ei tiputeta pienemmälle.
Talo 2023 rakennettu 125m2 2,8m sisäkorkeudella ja oh/keittiö korkeaa vinolla sisäkatolla eli kuutioita noin 380m3.
3 asukasta ja käyttöveden määrä aika normaali, tammikuun kulutuksen perusteella 110m3/vuosi
 

pökö

Kaivo jäässä
Eli ulkona ollut -2 ja +3 välillä niin 24h meni 15,07kWh lämmitykseen ja käyttöveteen, käyttöveden osuutta en vielä saa eriteltyä eli menee samaan klimppiin kaikki.
Sisälämpönä tasainen 22 ja iv-kone Vallox 145 normaali ilmanvaihdon asetuksella eli ei tiputeta pienemmälle.
Ihan hyvä klimppi.
Meilläkään ei ruuvailla ilmanvaihtoa, se käy aina samaa vauhtia, hieman yli säädettyjen litrojen.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Hyöty on vain kaksi kertaa enemmän kuin suorasähkö eli 2 mutta

En ole puhunut mistään tehoista vaan energiasta ja todellista hyötysuhteesta copit voi heittää sinne missä aurinko ei paista.
Ei ole tarvetta keksiä uusia termejä tai laskentatapoja. Riittää kun tutustuu ja opiskelee aivan fysiikan perusteita. Kaikki tieto on löydettävissä netistä. Toki se vaatii hieman omatoimista perehtymistä peruskäsitteisiin ja sen jälkeen lähdekriittistä opiskelua.
Täällä moni muukin kirjoittaja sekoittaa hyötysuhteen-ja lämpökertoimen keskenään, vaikka niillä ei ole lämpöpumppuprosessin tarkastelussa mitään tekemistä keskenään.

1706944870307.png
 

pröö

Aktiivinen jäsen
entäs sitten toi SCOP ja siinähän toi asennus paikkakunta (milano vai muonio ) ja millä standardilla mitattu vaikuttaa ihan perkeleesti eli niin se kauppias / mainosmies kusettaa 6 - 0 artistia. Maalämpöpumpuissa sentään jotain rotia noissa standarteissa mittaavat keskenään melkein samoilla standardeilla ja testithän saa maahantuoja ostettua esim. vtt:ltä sopivat
 

mobbe

Vakionaama
Ei ole tarvetta keksiä uusia termejä tai laskentatapoja. Riittää kun tutustuu ja opiskelee aivan fysiikan perusteita. Kaikki tieto on löydettävissä netistä. Toki se vaatii hieman omatoimista perehtymistä peruskäsitteisiin ja sen jälkeen lähdekriittistä opiskelua.
Täällä moni muukin kirjoittaja sekoittaa hyötysuhteen-ja lämpökertoimen keskenään, vaikka niillä ei ole lämpöpumppuprosessin tarkastelussa mitään tekemistä keskenään.

katso liitettä 94537
Jos kaavoihin mennään tämäkin on hyvä jos toteutuu lämpöpumpun investoinnin arvo-((Q-W)x(W*hinta))<1

kaavan selvennys: lämpöpumpun investointi vähennettynä sen tuoton ja kulutuksen erotus kerrottuna kulutuksen hinnalla on vähemmän kuin 1.Jos vähemmän kuin 1 lämpöpumpun reaalituotolla on koko investointi kuoletettu ja tuosta eteenpäin kannattava sijoitus.
Reaalituotolla tarkoitetaan vain lämpöpumpun cop-kerrointa yli 1.0 osalta .

huomioita:Lämpöpumpusta ei pidä maksaa liikaa voi olla että ei koskaan saa kannattavaksi samoin jos suorituskyky huono ja alimitoitettu.
sähkön hinnannousu joka ei toivottavaa nopeuttaa takaisinmaksua ja kannattavaksi saamista .

Lisätarkennus:Lämpöpumppuun investoidaan kahdesta syystä ensiksi säästämään lämmityskuluissa sen kerroin ominaisuuden vuoksi laskelmassa otetaan vain se huomioon.Talo kyllä saadaan lämpimäksi ilman lämpöpumppuakin useinmiten vähintään vastuksella .Esimerkiksi 3kw kolmivaihevastuksella lämmitetään yhdellä vaiheella 1kw mutta lämpöpumppu tuottaa samalla sähköllä 3kw hyödyn erotus 2kw huomioidaan, toinen peruste lämpöpumpun hankintaan on hoitaa yleensä talon lämmitys joka hyvin tärkeä pointti mutta ei tämän laskelman tarkoitus.
 
Viimeksi muokattu:

Large

Aktiivinen jäsen
Yleensä nuo vanhat öljylämmitystalot ovat patterilämmityksellä (=> luokkaa 50 °C kovalla pakkasella, mistä oli kyse), kun ei niitä lattialämmityksiä ole paljon laiteltu kuin vasta 90 luvulla eikä läheskään aina silloinkaan, jos talo on rakennettu puukattilalle, öljykattilalle tai varaavalle sähkölämmitykselle.
Tuossa -74 patterilämmitteinen okt alkuperäisillä pattereilla ja eristyksellä, 100mm villaa seinissä ja 200mm yläpohjassa. Olohuoneen korkeiden ikkunoiden alla olevat 200x2000mm konvektorit (3kpl) ovat lämmönjaon pullonkaula minkä takia käyrää täytyy nostaa pari astetta että n.21°C sisälämpötila pysyy olohuoneessakin.

Screenshot_20240107-084012.jpg
 

Husky

Hyperaktiivi
ILP ja VILP pumpuissa kompressori on ulkona.
Onko tutkittu paljonko siitä ottotehosta siirtyy sisälle ja paljonko jää ulos kun osa tehosta kuitenkin lämmittää itse kompuraa ja oletettavasti lämpöä haihtuu ulkoilmaan.

Nykyiselle COP määrittelyllä tuolla ei ole merkitystä mutta muuten kiinnostaa.
Liittyy tähän kun kismitti pakkasilla, kun Pana ILP lämmitteli ilmakehää kompressorin vastuksella ollessaan pausella.

Maksimissaan jotakin 130W posotti harakoille. Aaltoilevaa kulutusta ja min joku 60W mutta minimiaallon alue lyhyempi selvästi ja jossakin -25:ssä alkoi minimi poistua kokonaan. Tästä turhana hyötynä se, ett on turhaan jossakin 180sec standby:ssä. Ei tod. tarvi noin nopeasti alkaa tuottaa lämpöä, kun on vaikka 6h seissyt -25:ssä.

Tuo(kin) tuli ILP-yllätyksenä ostamisen jälkeen vaikka todellakin tuli kahlattua palstaa läpi. Sulatusvastuksesta paljon puhetta ja sen ohjauksen selvittelin etukäteen ja se on ok Panassa, mutta tuo kompressorin lämmitys oma lukunsa.

Ja ILP pausella siksi jos kallista sähköä ja takka ja myös siksi kun tuo ei taivu myyntiesitteen lupaamille minimitehoille vaan pitkälti yli tuplatehoa tunkee tupaan väkisin eikä tänne mahdu sellainen lämpömäärä (tämä kyllä oli tajuttu jo ennen ostoa)
 

pröö

Aktiivinen jäsen
Liittyy tähän kun kismitti pakkasilla, kun Pana ILP lämmitteli ilmakehää kompressorin vastuksella ollessaan pausella.
Maksimissaan jotakin 130W posotti harakoille eikös siihen pitäisi :p asentaa eristetty huppu joka sulatus vaiheen alkaessa laskeutuisi taivaalta koneen päälle
 

kimmok

Vakionaama
Liittyy tähän kun kismitti pakkasilla, kun Pana ILP lämmitteli ilmakehää kompressorin vastuksella ollessaan pausella.
Maksimissaan jotakin 130W posotti harakoille eikös siihen pitäisi :p asentaa eristetty huppu joka sulatus vaiheen alkaessa laskeutuisi taivaalta koneen päälle
Siirtää sen komp.sisälle ja laittaa peiton sille korviille niin se palellu sielä pakkasessa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eli ulkona ollut -2 ja +3 välillä niin 24h meni 15,07kWh lämmitykseen ja käyttöveteen
Talo 2023 rakennettu 125m2 2,8m sisäkorkeudella ja oh/keittiö korkeaa vinolla sisäkatolla eli kuutioita noin 380m3.

No, jos uutta taloa joskus vähän lämmittää, kulutus tietysti pysyy varsin pienenä - joskin suhteessa neliöhin tai kuutioihin, eipä tuon MLP talon kulutus silti ole ainakaan yhtään pienempi olut. Täällä yli 30 v vanhempi, pääosin lämpöpattereilla toteutettu. Saatujen ansiokkaiden Exel-neuvojen avulla voin laskea tämmöisen piirakan kätevästi. Näytti olleen 5 vrk nollan kahta puolen, joten sain jo suhteellisen edustavan keskiarvon. En nyt millään keksi, mitä erinomaista tuossa MLP:n kulutuksessa on.

Lisäsin tuohon piirakkapohjan talukko-osan laitaan vuorokaudessa -kulutukset. Muut luvut ovat tuon 5 vrk:n summa-arvoja, vastaavasti kuten yleensä näissä piirakoissani luvut ovat olleet kalenterikuukauden arvoja.

5 vrk nollakeliä.jpg
 

Janos

Vakionaama
No, jos uutta taloa joskus vähän lämmittää, kulutus tietysti pysyy varsin pienenä - joskin suhteessa neliöhin tai kuutioihin, eipä tuon MLP talon kulutus silti ole ainakaan yhtään pienempi olut. Täällä yli 30 v vanhempi, pääosin lämpöpattereilla toteutettu. Saatujen ansiokkaiden Exel-neuvojen avulla voin laskea tämmöisen piirakan kätevästi. Näytti olleen 5 vrk nollan kahta puolen, joten sain jo suhteellisen edustavan keskiarvon. En nyt millään keksi, mitä erinomaista tuossa MLP:n kulutuksessa on.

Lisäsin tuohon piirakkapohjan talukko-osan laitaan vuorokaudessa -kulutukset. Muut luvut ovat tuon 5 vrk:n summa-arvoja, vastaavasti kuten yleensä näissä piirakoissani luvut ovat olleet kalenterikuukauden arvoja.

katso liitettä 94562

En mielestäni ole väittänytkään että olisi mitään erinomaista? Asiaa kysyttiin ja vastasin siihen nyt kun oli faktaa.
Sinultahan nyt puuttuu osa vastaavista tiedoista kun et kerro neliöitä/kuutioita etkä veden kulutusta tai asukkaiden määrää.
Ja sinullahan oli se haalistettu vesi käytössä mitä meillä ei ole lainkaan käytössä.
Miltä sama piirakka näyttää vaikka -20 pakkasilla?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pakasviikon piirakka löytyy "Kellarin lämmittäjän VILP tulokset" ketjusta heti tuon pakkasviikon jälkeisiltä päiviltä eli ennen tammikuun raporttia.. Eipä se ihmeellinen, mutta kuten politiikassa yleensä, kuitenkaan "mistään ei tarvinnut kärsiä". Vastauksessa on että "suhteessa neliöhin ja kuutiohin" ja se pitää paikkansa ja sama pätee asukkaisiin. Vettä on meillä mennyt normaalisti noin 105 m3vuodessa. Vesi on "ilmaista" omasta kaivosta. Tuon 5 päivän aika sähkö oli lähes siirtomaksulla, joten mitään säästötoimiakaan ei ole varmasti ollut päällä. Perusta aihe, miksi uusi MLP talo kuluttaa suhteessa enemmän kuin hukkalämpöjen entinen myöhemmin VILPille saaneerattu talo.

Näinhän nämä yleensä ovat. Kun MLP kulutuksista ei raportoi, kaikki näyttää hyvältä kun puhuu mustan valkoiseksi. Kun lukuja on, ne eivät kestä tarkastelua. Parempi siis vaieta ja poltella lohkopuita salaa - puita ei poltettu.
 
Viimeksi muokattu:

Janos

Vakionaama
Seuraava teoria että osui huono päiviä

Ei ole mitään huonoja päiviä maalämmön kanssa, sellaista ei varmaan vilppi miehet ole koskaan päässyt kokemaankaan :tap:

Ja anna kun arvaan tässä kun vertaat sinun kuutioihin ja että vastaa suhteessa niihin että olet varmaan laskenut kellarin mukaan ihan 1:1 suhteessa? Sinulla viime aikoina ollut aika mielenkiintoista matematiikkaa jos laskennassa on jotakin maalämpöön liittyvää?
Eli paljonko sinulla neliöt ja kuutiot asuintiloissa ja lämpötila ja vastaavat tiedot kellarista? Tai no nehän luonnollisesti on vastaavat lämmöt kuin asuintiloissa koska sen mukaanhan laskit varmasti nämä sinun energiat suhteessa kuutioihin?
Kellarissa varmaan myös se tasainen 22 lämmintä ja muualla myös? Jossain mainitset että kellarin ottama energia on 30% koko kulutuksesta joten epäilen että siellä ei ole 22 eikä varmaan muuallakaan talossa?
Ja sinähän katkot ja pätkit iv-konetta ja pidät sitä muutenkin pienemmällä kuin kuuluisi?
Koitat vielä hiukan huijata laskennoissa ja poistaa vaikka yhden vaiheen vilpin kwh-mittauksesta niin pääset sitten parempiin tuloksiin kuin mlp pakkasilla. Ja jos se ei riitä niin poistat sitten vaan toisenkin vaiheen niin johan on taas mustasta saatu valkoista :sormet:
 

Tifo

Vakionaama
Mulle opetettiin että copissa on ne ekat luvut tärkeimpiä vaikka olisihan se hienoa omistaa cop 6 kone.
 

Liitteet

  • 17069936496522634683889959685254.jpg
    17069936496522634683889959685254.jpg
    58,6 KB · Katsottu: 119
Back
Ylös Bottom