Lämmittääkö puulla vaiko ilp:llä -kysymys

J

JuhaK

Tulokas
Olkoon kuivan koivupuun hinta 50 EUR/i-m3, puusta saatava lämpöenergia 1000 kWh/i-m3 ja vuolukiviuunin hyötysuhde 70 %. Talossa on ilmalämpöpumppu Toshiba Premium+ 35, jonka valm. ilmoittama SCOP on 5.1 ja cop 5.
Kysymys: Mikä on rajahinta, jolla kannattaa lämmittää puulla?
(50 EUR/i-m3 * 0.7 / 1000 kWh) * 5 = 35.70 snt/kWh

Vast: mikäli sähkön hinta on kalliimpi kuin 35.70 snt/kWh, kannattaa lämmittää puulla.

--
Kysymys: Onko em. esimerkkilasku edes sinne päinkään, vaiko ihan kokonaan väärin?
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Varmaan laskelma suunnilleen pitää paikkaansa, silloin kun ILP:n COP on 5. Mutta sehän ei sitä lämmityskaudella juurikaan ole, tai ainakaan pakkasilla.

Realistisempaa on laskea vaikka ILP:n COP 2 - 3,5:llä kannattavuudet. Suurin lämmityskuorma on kuitenkin silloin kun pakastaa.
 
J

JuhaK

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
COP 2.5 --> 17,85 snt/kWh
COP 3.5 --> 25,00 snt/kWh

-
Uunin hyötysuhde 70 % on arvioitu valmistajan sivuilta samanveroisten uunien kanssa.
Irtokuutiolta (i-m3) kuivasta koivusta saatava lämpöenergia saatu Halkoliiteri.com sivulta.
Puun hinta arvioitu esimerkin vuoksi tasalukemaan.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
BBF sanoi:
Ei ole, eikä taida kuivan koivunkaan hinta olla enää 50 €/i-m3?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ostin tuossa lehtisekapuuta 45€/i-m3 pari viikkoa sitten. Mutta vaatii kyllä tuuria että siihen hintaan löytää. ILP:n COP on tosiaan päivällä parempi, mutta jos pörssisähkössä ollaan, ei siinä taas ole järkeä hinnan puolesta silloin lämmittää ILP:llä.

Kokonaisuudessaan sanoisin että jos edullista puuta saa, niin Toshibassa takkatila päälle ja "unohtaa" sen vehkeen lämmitysmoodiin. Sitten polttaa takkaa sen mitä jakselee. Lopputulos lienee aika hyvä.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Teknisesti laskettuna rajahinta on näin kuin esimerkeissä.

Kannattavaa? Laatuasiat huomioon ottaen kumpi lämpö on antaa enemmän hyvää oloa, vuolukivi vai ilp, on makuasia. Myös jokainen klapi vähentää verkon sähkökuormaa, jolloin sähkön riittävyys (Pohjoismaiset vesialtaat) talvella on paremmalla tolalla eikä tarvitse käyttää kallista ja saastuttavaa fossiilista sähkön tuotantoon. Mutta toisaalta väärin poltettuna hyötysuhde ei ole 70% ja naapurit saa pienhiukkasten takia voimaan pahoin. Maailmassa on siis muitakin arvoja kuin €, joka on kuitenkin vain vaihdantaväline.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Jos viitsii vaivaa nähdä halkojensa eteen, niin metsähallitukselta hakkuutähteiden keräys 5eur pm3 + alv.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
(Täytyipä mennä kauas ILP-aihepuussa, että tuli about sopiva aihe vastaan. Oikeastaan tämäkään ei ole ihan sopiva, mutta ei ihme kyllä näkynyt yhtää aihepiiristä "ILP ja sähkönsäästö", mutta toisaalta tähän liittyy puun poltto)

Olen hieman kipuillut, kun eri tavoilla laskettuna ei ILP ole säästänyt, mutta nyt löytyi tapa, jossa näkyy säästöä :)

Taustatietona mainittakoon, että idea oli ILP:n avulla pudottaa lattialämmitys puoliksi ja puuttuva puolikas lämpöenergiaa tehdä ILP:llä puolikkaalla sähkönkäytölllä. Muissa ketjuissa on käsitelty miksi lattialämmitys "vain" puoliksi, eikä tässä nyt kannata siihen puuttua eli oletetaan tässä nyt että niin on oltava.

On erinomaista nähdä, että tällä tavalla laskettuna tulee kuvaajaan selvät tendit eri väreille. Tämä lisää luottoa lähestymistapaan ja oikeastaan varsin yllättävä, että kerrankin joku on noin "toistettava".

Pystyakseli on siis kuukauden koko sähkönkulutus.
Pitää oikein hyvin paikkansa, että hupisähkö ja vedenlämmitys ovat pysyneet samana eikä ole mitään sähköautoja tms muuttujia sähkönkulutuksessa.

Takankäyttö 100% tai 75% kuvaa varsin hyvin kuukausittaista puun polttoa. Itse olen tuota meidän takkaa pitänyt aika turhakkeena, mutta onpa nuo keltaiset pallurat samalla viivalla ILP:n tuoman avun kanssa eli ei takka turhake ole tämän perusteella. Huomiona, että keltaisissa on talon lämpö ollut vähän alempi kyllä.

Lattialämmitys pudotettu ILP:n kanssa tasolle 60% eli lähelle mitä oli ajatuksena.

ILP:n kanssa nyt 8 lämmityskuukautta takana, että otantaa alkaa olla.

Sinisiä ja punaisia kun vertailee, niin ei tuo ostovaiheen idea oikein toteudu kyllä. Esim LTL 500 ja 1750kWh: ennen ILP:iä tuosta lattialämmitystä noin 1200kWh, toive oli että kun sen pudottaa tasolle 600kWh ja lopun tarpeen tekee ILP:llä, niin kuluisi 900kWh. Edit: hmmmm, aluksi katsoin ettei ostovaiheen idea toteudu, mutta taitaakin toteutua suunnilleen...täytyy myöhemmin laskeskellä lisää...

Kysymys: ei taida olla palstalla ketään, joka ei olisi saavuttanut ILP:llä selvää säästöä? En muista nähneeni kenenkään sellaista sanoneen

1707067347233.png
 
Viimeksi muokattu:
Luukku

Luukku

Vakionaama
Husky sanoi:
Kysymys: ei taida olla palstalla ketään, joka ei olisi saavuttanut ILP:llä selvää säästöä? En muista nähneeni kenenkään sellaista sanoneen
Klikkaa laajentaaksesi..
Meillä on aikaisempina vuosina lämmitetty puulla paljon ja nyt kaksi uudehkoa ilppiä on kyllä säästänyt klapeja ja auttanut lämmittämisessä niin, että puilla lämmitys ei ole muodostunut enää niin suureksi työksi kuin aikaisemmin, säästöä sekin. Lämpötila on ollut tasaisempi ja kovemmilla pakkasilla pumpuista oli paljon apua siinä peruslämmön teossa. Sähköpatterit on ollu sammuksissa koko talven.
 
M

maanma

Vakionaama
ILPillä säästää vain säätämällä muita alemman COPn lämmitysmuotoja pienemmälle. ILPin säästön saa selville seuraamalla sen energiankulutusta. Jos se ei kuluta sähköä, niin se ei myöskään säästä. Mitä enemmän kuluttaa niin sitä enemmän säästää.

Lattialämmityksen tapauksessa lattialämmitystä ohjaa yleensä termostaatti. Se termostaatti määrää onko lattialämmitys on vai off. Jos lattiat eivät saa kylmetä kokonaan on siirryttävä ajastettuun pätkimiseen. Sitä ei voi termostaatilla hoitaa vaan termostaatin rinnalle tarvitaan ajastin tai älylaiteratkaisu.

Termostaatti voidaan korvata kahdella smart lämpötila anturi ja ohjauskontaktorilla. Toinen lämpötila anturi mittaa huone lämpötilaa ja toinen lattian pintalämpötilaa. Siihen sitten rakennetaan ohjaussäännöt, jolla varmistetaan, ettei lattian lämpötila laske alle siedetyn. Aikaisempaa kylmemmäksi lämpimästä haaleaksi ne muuttuu varmasti.

2xILP säästää minulla paljon vesikiertoisessa suorasähkö lämmityksessä - käytännössä puolet 25MWh vuosikulutuksesta. LN25llä mennään yleensä yksinään, mutta -20 alle menon uhka on nyt saanut minut kytkemään FD25 avuksi. Lämpöpumput lämmittävät käytännössä talon kaksi kerrosta. Vesikierrolla mennään ensisijaisesti maanalaisessa kellarikerroksessa toissijaisesti keskikerroksessa puskuri backup logiikalla, joka reagoi erittäin voimakkaasti alilämpöön.

Tilanne on oikeastaan se, että 3kW suorasähkölämmitysteho ei riittäisi nykyrakennuksessa juurikaan nollan alapuolelle.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Jos ei haluta kylmiä lattioita niin kannattaisiko lattiatermostaatin mitata vain lattian lämpöä? Tällöin lattian lämmön saa pidettyä miellyttävänä.
Toki lattiasta siirtyy lämpöä myös huoneeseen jolloin ilpistä ei saada kaikkea hyötyä irti.
Tuossa on vaarana että lauhalla kelillä mökki lämpeneekin lattioiden kautta ja ilpille ei jää työtä.

Itsellä lattia lämpenee vain jos huone/lattia jäähtyy (lattian ohjaamana). Sen verran alas laitettu säätö. Normaalisti ei ole päällä kun ilp lämmittää hieman myös lattiaa. Kun oli 30 asteen pakkaset niin parissa huoneessa lattiakin kävi päällä kun huonelämpö tippui 19 paikkeille (eli huoneilmasta ei siirtynyt riittävästi lämpöä lattiaan)
 
haraldh

haraldh

Vakionaama
Meidän ison pesuhuoneen latttian 1,1 kW lattian lämmitystä pidetään päällä vain vuorokauden kolmen halvimman tunnin aikana. Apukeittiön/pesutuvan lattian ehkä 700 watin termari on niin alhaalla että lattia tuntuu melko kylmältä. Kyllä se joskus pakkasella käy päällä, etenkin jos ovi on kiinni. Kun muutimme asennutimme RW25 toiseksi ILP:iksi, eli kahdella ilpillä pidetään tönö lämpimänä. Näin tippu kulutus edellisen omistajan 21.5 MWh/a tasosta 13 MWh tasolle. Jos lattialämmöt laittaa päälle mukavuuslämpöön niin sinne menee aivan huima määrä sähköä.

Vieläkö pätee se että alle 14 c /kWh sähkönhinnoilla ei kannata poltella puita? Meillä poltetaan kun menee alle -10°C kun vanha IVT Nordic ILP:in teho ei oikein riitä.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Euro edellä laskettuna sähkön energia- plus siirtohinta jaettuna lämpöpumpun cop:lla ei saisi olla suurempi kuin puun hankintahinta kerrottuna tulisija hyötysuhteella. Eli 14 c/kWh sähköllä ja 7c/kWh siirrolla lämpöpumpun cop 3:lla vertailuhinta olisi 7c /kWh. Ja vertailuhinnan ja tulisijan käytännön hyötysuhteella 0,7 puun rajahinta on 4,9 c/kWh. Kun irtokuutiosta koivuklapia irtoaa 1000 kWh, niin siitä voi maksaa 49 €, niin pysyy tasoissa lämpöpumpun kanssa. Tilanne muuttuu oleellisesti, kun ilpin cop lähestyy paremmilla pakkasilla kakkosta tai sen teho ei riitä pitämään tupaa lämpimänä tai jos tulisijasta saadaan suurempi hyöty irti.

Sitten on muita hyötyjä kuin eurot esim. paukkupakkasilla sähkön riittävyyden turvaaminen, tulisijan tunnelma tai miellyttävä säteilylämpö.
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Ihan hyvät laskelmat Hempulilla, ostopuilla, noin teoriassa. Investointikustannukset, huollot ja käyttöikäkin pitäisi huomioida. ;D
"Ilmaisten" puiden kohdalla meneekin vaikeaksi, sanoisin mahdottomaksi, ellei oma metsä tuota niin paljon, että sitä kannattaa kotipolton sijaan myydä.

Meillä tuotetaan omaan käyttöön polttopuita sen verran mitä jaksetaan polttaa, tai vähän vähemmän... mennyt vuosi on mennyt laiskotellen ja outokumpu kasvaa siihen tahtiin, että jotain pitäisi tehdä. Ostaisiko moottorisahaan uuden terän vai kausikortin salille? Nyt olisi oikea hetki muutamalle kaadolle. Kaikki mitä on poltettu on ollut säästöä, väitän.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
M-J-B sanoi:
Kaikki mitä on poltettu on ollut säästöä, väitän.
Klikkaa laajentaaksesi..
Komppaan tätä. Puun polttoa pitääkin katsoa laajemmin kuin eurot silmillä, varsinkin ns. ilmaisilla puilla. Sukumiehellä on MLP (cop4) ja polttelee päivittäin takkaa, joskin puut tulevat tontiltaan. Itse kävin eilen katsomassa omaa työmaata, kun lumet olivat maastosta hävinnyt. Tuleehan ilmaisista puista kustannuksiakin, kuten kaikista harrastuksista esim. kuntosalista. Nyt vielä kaveri viestitti, että käypä peräkärryn kanssa keväällä heillä, kun viime myräkkä tuotti 60-70 mottia tuulienergiaa pitkin poikin tannerta. Omaa aikaa ja viitseliäisyyttä puuhommat vaativat, mutta saattavat ne soutulaitteen tai kuntopyörän voittaa.
 
jamseil

jamseil

Aktiivinen jäsen
Itsellä on tänä talvena ollut aika paljon ilmaista kuormalavaa ja yms. raksapuuta pihassa. Toki noillakin joku hinta on kun ne peräkärryllä hakee parin kilsan päästä ja sahaa pörssisähkösahalla kalleimpien tuntien aikana. ;)

Sahaus intoa alkaa löytymään kun sähkön hinta nousee yli 5c.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Jos ei haluta kylmiä lattioita niin kannattaisiko lattiatermostaatin mitata vain lattian lämpöä? Tällöin lattian lämmön saa pidettyä miellyttävänä.
Toki lattiasta siirtyy lämpöä myös huoneeseen jolloin ilpistä ei saada kaikkea hyötyä irti.
Tuossa on vaarana että lauhalla kelillä mökki lämpeneekin lattioiden kautta ja ilpille ei jää työtä.

Itsellä lattia lämpenee vain jos huone/lattia jäähtyy (lattian ohjaamana). Sen verran alas laitettu säätö. Normaalisti ei ole päällä kun ilp lämmittää hieman myös lattiaa. Kun oli 30 asteen pakkaset niin parissa huoneessa lattiakin kävi päällä kun huonelämpö tippui 19 paikkeille (eli huoneilmasta ei siirtynyt riittävästi lämpöä lattiaan)
Klikkaa laajentaaksesi..
Mielenkiintoista tietoa, että mistä mihin siirtyy lämpöä. Tuosta on parissa ketjussa ollut erilaisia näkemyksiä. Että jos lattian pinnan lämmittää 18 asteeseen, niin paljonko se lopulta vähentää ilpin työtä, jos sen setpoint on vaikka 21.

Meillä on lopulta teoriassa aika hyvä ohjaus lattioille. Ensinnäkin pelkällä yösähköllä ja toisekseen on kohtuullisesti toimivat max-lämpötermarit. Eli voi pienen pläjäyksen laittaa lämpöä lattioihin ja katkeaa sitten aamuyöllä, kun lämmenneet ns tarpeeksi.

Lattiat ovat silti SYVÄJÄÄDYTETYT jo tällä noin puolikkaalla lämmityksellä eli erittäin kaukana miellyttävästä jo nyt. Ja päätös on maakosteusriskien (erittäin kostea paikka) takia pitää ylläpitolämpöä myös eikä ole mukavuuskysymys pelkästään.

Kiinnostaa tietämys, että paljonkohan talon alle katoaa lämpöä (laatan alla 5+5cm styroksit) enemmän kun lattialämmitys päällä vs lattialämmitys pois, mutta siitä varmaan täytyisi perustaa oma keskustelu.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Niin… ”ongelmahan” tuossa on se että ”miellyttävän” tuntuisen lattian lämpötila on aika korkea. Niin korkea että tosiaan lämmittää huonetta.
Johtaa siihen että ilpin hyötyjä ei saa maksimoitua samalla kun lattia tuntuu ”miellyttävältä’. Jommasta kummasta joutuu tinkimään

edit:
Ennen ilppiä lattiat lämpeni yösähköllä. Silloin ei ollut mittauksia että milloin lattiat ovat oikeasti päällä. Nimittäin noissa termostaateissa on älyä.

Ensinnäkin niiden ohjelmoinnissa määriteltiin että minä kellonaikana lämmöksi halutaan vaikka 23 astetta. Itse lämmitys alkoi jo aikaisemmin jotta haluttuna kellonaikana on esim tuo 23. Termostaatti siis oppi huoneen ja lattian lämpökäyttäytymisen ja osasi laskea kuinka paljon aikaisemmin lämmitys pitää aloittaa.

Termostaatissa pystyy myös säätämään lämmön aleneman jolloin lämmitys kytkettiin päälle myös ohjelmoinnin ulkopuolella.
Eli jos yösähköllä tehty lämmitys ei riittänyt koko päiväksi, lämmitystä tehtiin myös päivällä.

Nyt termostaatit on säädetty ilman ajastusta pelkälle lattia-anturille ja ”lämpötila” hieman alle puolivälin. Olikohan arvo 3.8 paikkeilla. Pelkässä lattia-anturimoodissa säätöä ei tehdä asteina vaan asteikolla 1-5 (tai jotain sinne päin).
 
Viimeksi muokattu:
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Harrastelija sanoi:
Niin… ”ongelmahan” tuossa on se että ”miellyttävän” tuntuisen lattian lämpötila on aika korkea.
Klikkaa laajentaaksesi..
Miellyttävän tuntuisen lattian lämpötila on aika subjektiivinen. Minusta miellyttävän tuntuinen lattia on sellainen, ettei se tunnu lämmitetyltä eikä kylmältä... se on sitten eristyksestä, ilmanvaihdosta ja lattiamateriaalista kiinni tarvitaanko lattialämmitystä ollenkaan. Lämmintä puhaltava ILP korjaa ilmanvaihdon puutteita eikä lattiat tunnu niin viileiltä kuin patterilämmityksellä.
 
haraldh

haraldh

Vakionaama
Ne mittaamani 21°C lattiat on siis jäätävän kylmiä paljasjaloin. Sukat ja villasukat niin eivät ole jäätäviä.
 
H

HotZone

Vakionaama
M-J-B sanoi:
Miellyttävän tuntuisen lattian lämpötila on aika subjektiivinen. Minusta miellyttävän tuntuinen lattia on sellainen, ettei se tunnu lämmitetyltä eikä kylmältä... se on sitten eristyksestä, ilmanvaihdosta ja lattiamateriaalista kiinni tarvitaanko lattialämmitystä ollenkaan. Lämmintä puhaltava ILP korjaa ilmanvaihdon puutteita eikä lattiat tunnu niin viileiltä kuin patterilämmityksellä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Sopii kokeilla kivilattiaa liimapuristelaatoilla ja 20cm paksulla betonilla.
ILPit ei juuri tätä muuksi muuta eikä kyllä lattialämmityskään. Lattia on mukava vain jostain -10 pakkasista alkaen. Muulloin se on kylmä, tai olisi jos lämmittäisin latioilla kuten silloin kun ei ollut alakerrassa ILPiä.

Lattia tuntuu lämpöiseltä jos sen ominaislämpökapasiteetti on pieni. Tarkoittaa että joku suhteellisen kevyt ja huonosti lämpöä johtava pintamateriaali on se mikä saa sen tuntumaan lämpöiseltä. Vaikka olisi 10 astetta niin paljan jaloin styroksin päällä tuntuu jalkapohja lämpöiseltä.
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
HotZone sanoi:
Sopii kokeilla kivilattiaa liimapuristelaatoilla ja 20cm paksulla betonilla.
ILPit ei juuri tätä muuksi muuta eikä kyllä lattialämmityskään. Lattia on mukava vain jostain -10 pakkasista alkaen. Muulloin se on kylmä, tai olisi jos lämmittäisin latioilla kuten silloin kun ei ollut alakerrassa ILPiä.

Lattia tuntuu lämpöiseltä jos sen ominaislämpökapasiteetti on pieni. Tarkoittaa että joku suhteellisen kevyt ja huonosti lämpöä johtava pintamateriaali on se mikä saa sen tuntumaan lämpöiseltä. Vaikka olisi 10 astetta niin paljan jaloin styroksin päällä tuntuu jalkapohja lämpöiseltä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niinhän se menee, ja siksi ei kivilattiat houkuttele pätkääkään.

Rossipohja, villaa, lastulevyä ja laminaattia tai parkettia ja mukava on tassutella vaikka pakastaa. Ennen alakerran lattiat tuntui kylmiltä kun raaka korvausilma valahti räppänästä lattialle, mutta nyt ilp sekoittaa ilmaa sopivasti. Laminaatin pinta alakerrassa on nyt asteen verran viileämpi kuin sisäseinän pinta 1,5m:n korkeudella lattiapinnasta samalla mittarilla mitattuna. Ei tunnu kylmältä. ILP on viereisessä huoneessa. Jos alkaa varpaita paleltamaan on huoneessa niin viileä, että varpaita paleltaa vaikka jalat lepää sohvapöydällä. Jaloissa on useimmiten bridgedalen coolmax linerit kesät talvet, enkä talvikenkiäkään käytä ellen ole syvään lumeen metsään menossa. Kaippa se ääreisverenkierto pysyy kunnossa kun ei neste kierrä lattioissa. Eipä tule villasukkia eikä talvikenkiäkään käytettyä ellei ole asiaa syvään lumeen tai laavuille.

Kylppärin laatoituksen alla on lämmitys ja kaksi astetta laminaattilattiaa lämpimämpänä se tuntuu jalan alla lämpimältä, muttei kuitenkaan epämiellyttävän lämpimältä kun siellä usein seistään paljain jaloin. Matto laatoituksen päällä ajaisi varmaan saman asian kuin tuo lämmitys, mutta puhtaanapito olisi työläämpää.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
Onko sellaisiakin laminaattilattioita olemassa mikä ei tunnu jalkaan kylmältä? Minä en ainakaan ole sellaisiin törmännyt. Tietysti jos vertailukohta on lämmittämätön laatta lattia niin sitten. Kyllä meillä ainakin oli laminaattilattia niin kylmä, että ärsytti talvella. Nyt on vaihdettu vinyylilankkuun niin enää ei jalkoja palele vaikka muita lämmitys muutoksia ei ole tehty.
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Onhan se laminaattilattia monesti paljain jaloin ensituntumaltaan viileän oloinen, mutta se on vain ohut pintakerros joka lämpenee nopeasti eikä se tunnu ollenkaan kylmältä jos siihen jää seisomaan. Parketti tai vinyylilankku on kieltämättä sen suhteen parempi, mutta kivilattia on aivan eri juttu.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Juu puut on aina olleet ilmaisia, mutta ööööluokan ääliön pihassa just äsken kävi metsuri sanomassa 700e parin puun kaadosta. Mikä oli päässä vikana kun ne vielä 5v sitten oli helposti itse kaadettavia. Ja miten ne voi noin s@@t@n@llista vauhtia kasvaakin! Perusrisuja vanhoissa valokuvissa.

Kävi jo mielessä nosturin vuokraaminen itse, muttei maksa vaivaa kuitenkaa, vaikka säästäisi luokkaa 500.
Sopivia tolppakenkiä ei saa järkihintaan mistään.

Metsuri kaataa suoraan ja yksi kiipeämällä.
 
M

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Husky sanoi:
Juu puut on aina olleet ilmaisia, mutta ööööluokan ääliön pihassa just äsken kävi metsuri sanomassa 700e parin puun kaadosta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Joo-o... täällä olisi kolme vähän kinkkisempää puuta jo odotellut muutaman vuoden... yhden puun kaato kiipeämällä 350-500eur. Pitäkööt tunkkinsa! Taidan ostaa toisen taljan ettei tarvitse riskeerata, että yksi rungoista päätyy puuliiteriin pilkkomattomana. Soitan sitten metsurin apuun kun se on konkelossa. :D

Onneksi pitäisi talo maalata ennen talvea ja sitä varten täytyy vuokrata nosturi, eli ehkä ei tarvitse kolmatta runkoa sakokaivojen eikä talon päälle kaataa. Pitää vielä vähän kerätä rohkeutta... (maalausprojektiin)

Tänään tuli harjoiteltua neljä runkoa kumoon, noin tunnissa ne oli kaadettu ja kerätty pinoon, ja kaikki kaatui ennakoidusti, mutta eihän ne vikasuuntaan silloin kaadu kun varaa on kaatua mihin suuntaan tahansa.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Normihintaa puun kaadosta kiipeämällä, jos sen tekee liiketaloudellisesti kestävällä pohjalla verot ja kulut maksaen. Työsuojelua noudattaen tuossa pitäisi olla kaksi arboristia hommissa, koska paikalla pitää olla henkilö, joka pystyy pelastamaan loukkaantuneen puusta. Jos teettää ohi kirjanpidon ja ilman vakuutuksia, niin se on eri asia. Kadehtia ei pidä, ei noilla hinnoilla kukaan arboristi ole rikastunut.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Juu, ei olla kateellisia. Sanoinkin kaverille, että maksaa se kun joka poika ei tuohon kiipeä, risulatvaan pitää mennä että saa narun alempana olevaan paksuun oksaan joka on tiilikaton päällä.

Mutta tuohan taisi olla aika halpa hinta meille :hmm:

Tolppakengät kiinnostaisi että voisi totutella hommaan. Kumma ettei ole itse tehtyjä tori täynnä. Joskus katsoin uusia ja maksoivat ihan helkutisti. Voisi itsekin hitsata, jos tietäisi alkuunkaan mitä pitää tehdä
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom