Lämpöakku kellariin

[Kellarinlämmittäjä]

Kaasun suorapolttoon huonetilassa olisi löydettävissä ihan laskemalla ratkaisu, joka huomioisi ilmanvaihtotarpeen lisääntymisen. CO₂-pitoisuudelle on tavoitearvoja ja kai jotain maksimiarvojakin. Sekä palamisessa vapautuva energia että CO₂ tuotto tunnetaan yksiselitteisesti. Jos kaasua poltetaan vain "joskus vähän", ilmeisesti ei aiheuta toimenpiteitä. Tokko kukaan jaksaisi laskea, paljonko ilmanvaihtoa pitäisi lisätä jos kaasua poltellaan enemmän niin että se alkaa lämmittääkin. Kaasuhelloja on maailmalla kyllä todella paljon. Jotenkin ne niiden kanssa pärjäävät.

 

[jmaja]

Kaasun suorapolttoon huonetilassa olisi löydettävissä ihan laskemalla ratkaisu, joka huomioisi ilmanvaihtotarpeen lisääntymisen.

Nopeasti laskettuna 1 kWh energiaa maakaasulla tuottaa 110 l CO2:sta. 50 l/s ilmanvaihdolla CO2 taso nousee tasapainossa 1 kW polttotehosta 600 ppm yli normitason. Ei siis kovin paljoa voi poltella, jos haluaa pitää kohtuutason.

 

[Mikki]

Nämä laskelmat voinee pitää paikkansa jos liesituuletin on mallia huoneeseen palauttava. Mutta ei kai kaasulieden kanssa sellaista kukaan laita.

Mutta se lienee kiistatonta että jos haluaa käyttösähköä vähentää niin tässä yksi oiva keino. Kaasu on edelleen pätevä ruuanlaitossa.

Entäs sitten kylmäkoneet? Milläs niiden kulutuksen saa alas? Maakylmällä voisi ainakin saads jotenkin koneille otollisemmat olosuhteet. Joku +10C lämpötila integroitujen koneiden ympärillä olisi hyvä olosuhde.

 

[Alf]

Eikö kylmälaitteiden koneet kannattaisi olla absorptiotekniikalla ja otetaan se lämpö sieltä akusta?

 

[kotte]

Eikö kylmälaitteiden koneet kannattaisi olla absorptiotekniikalla ja otetaan se lämpö sieltä akusta?

Absortiotekniikalla tuottosuhde on varsin toivoton (kylmä-COP paljon alle ykkösen). Jos kylmälaitteiden kanssa jotakin kehittelee, niin sitten aivan oma faasimuunnosakku (jääkaapeille kylmää varataan vesijääksi ja pakastimille jonkinlaiseen kiinteytyneeseen vesi-suolaliuokseen). Nuo akut ladataan kompressorikylmälaitteella kun on käytettävissä halpaa sähköä syystä tai toisesta. Ulkoilman kylmyyttäkään ei kannata hyödyntää, koska tuo lisää lämmityskulutusta, vaan johtaa jäähdytyksen tuottama hukkalämpö talvella sisälle ja hukata kesällä ulos.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Maakylmällä voisi ainakin saads jotenkin koneille otollisemmat olosuhteet.

Mitenkähän jaakaapin jäähdytys voisi toimia suoraan sillä maawiinalla. Olisi yksinkertainen ja varmatoiminen. Jäisi koko kompressori pois. Se sitten jäähdyttäisi tietty hiukan taloa kun nykyiset taas hiukan lämmittävät.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ei siis kovin paljoa voi poltella, jos haluaa pitää kohtuutason.

Entäs jos laskee näin?
Jos iv 50 l/s * 1000 ppm nousu jos sallittaisiin, (huonessa siis jotain 1600 ppm CO2 kaikkiaan)
1 ppm CO2 = ~0,002 mg/l, =>1000 ppm = 0,2 mg/l
0,2 mg/l * ilmanvaintomäärä 50 l/s = 10 mg/s
C/CO2, noin 14/44 eli ei puoltakaan
0,4 * 10 mg/s * 50 MJ/kg = ~200 W
No, ei niin kovin paljon
Luultavasti hetken polttelu kW tai kahden teholla ei suuri ongelma?

 

[jmaja]

1 ppm CO2 = ~0,002 mg/l, =>1000 ppm = 0,2 mg/l

= 2 mg/l ja sitten loppussakin sama kertaluokkavirhe. Eli oikea tulos luokkaa 2 kW 1000 ppm eli kutakuinkin sama kuin se mun 1 kW 600 ppm.

 

[jmaja]

Paljonkohan veneissä mahtaa olla CO2:sta, jos paloilma jää sisälle. Ennen kohtuu suosittu oli Origo Heat Pal, jossa oli tavallinen spriikeittimen poltinlimmpu muokattu 1,5 kW lämmittimeksi. Ilmanvaihto ei kaksinen ole ilman puhaltavaa lämmitintä ja väkeäkin voi olla aika paljon.

 

[kotte]

Mitenkähän jaakaapin jäähdytys voisi toimia suoraan sillä maawiinalla. Olisi yksinkertainen ja varmatoiminen. Jäisi koko kompressori pois. Se sitten jäähdyttäisi tietty hiukan taloa kun nykyiset taas hiukan lämmittävät.

Ei kiertopumppu ainakaan jääkaapin kompressoria luotettavampi laite ole, vaikkakin ainakin vanhat kolmivaiheiset, joissa oli kiertonesteen voitelemat keraamiset laakeripesät ja hydrodynaaminen laakerirakenne luottamusta herättivätkin. Kompressori toimii hermeettisesti suljettuna öljyllä sopivasti täytettynä ja voitelu on periaatteessa saman tapainen kuin noissa kiertopumpuissa. Omavoimaisista yksisuuntaventtiileistäkin saadaan sarjatuotannossa sangen luotettavia. Oman kokemukseni mukaan normijääkaapit ja pakastimet yleensä palvelevat luotettavasti useampia kymmeniä vuosia. Siinä vaiheessa tiivisteet, saranat ja säätölaitteet alkavat muutenkin olla jo liian väsähtäneitä käyttötarkoitukseensa. Uusien laitteiden kohdalla elektroniikka tietenkin muodostaa kriittisen ja todennäköisen vikaantumiskohteen (koska käytetään huonosti suunniteltuja ja halvoista huonolaatuisista kompenenteista rakennettuja elektroniikkalaitteistoja valmistuskustannusten minimoimiseksi).

 

[Mikkolan]

Mitenkähän jaakaapin jäähdytys voisi toimia suoraan sillä maawiinalla. Olisi yksinkertainen ja varmatoiminen. Jäisi koko kompressori pois. Se sitten jäähdyttäisi tietty hiukan taloa kun nykyiset taas hiukan lämmittävät.

No tätä olen useinkin miettinyt kun on eri laitteet tekemään kuumaa ja kylmää ja kummassakin se toinen puhalletaan hukkaan.

 

[kotte]

No tätä olen useinkin miettinyt kun on eri laitteet tekemään kuumaa ja kylmää ja kummassakin se toinen puhalletaan hukkaan.

Talvella kuitenkin kotiltalouskylmälaitteiden lauhdutuslämpö tulee hyödyksi. Kesällä kannattaisi päästää ulos, jos kävisi ilman haitallisia sivuvaikutuksia (ratkaisun kalleus, mahdollinen vikaantumisherkkyyden kasvu ja ehkä lämpövuotojen lisääntyminen talvella ylimääräisten rakenteiden takia).

Olisiko sittenkin "virtaviivaisempaa" vain poistaa kesällä lämpö tavanomaisella maaviinaviillennyksellä, jonka lievä lisämoitus kylmälaitelauhdutuskuorman takia voisi olla halvempi toteuttaa kuin esillä olevat viritelmät?

 

[Jule]

Laittaa erillisen talvijääkaapin. Eli eristettu kaappi ulkoseinällä jossa on läpät takaseinässä jolla säädetään kaappeein pääsevää kylmää ulkoilmaa. Näinhän jääkaapit ennen toimi, vain kesällä sinne piti ostaa jäätä.

 

[Mikki]

Laittaa erillisen talvijääkaapin. Eli eristettu kaappi ulkoseinällä jossa on läpät takaseinässä jolla säädetään kaappeein pääsevää kylmää ulkoilmaa. Näinhän jääkaapit ennen toimi, vain kesällä sinne piti ostaa jäätä.

Ei välttämättä olisi huono idea tehdä elintarvikkeiden säilytykselle viileähuonetta keittiön kupeen. Sinne pakastin ja juomat yms. ja lämpötila 10C luokkaan syksystä kevääseen ulkoilmalla. Kesällä koneet saisi pyörimään auringolla.

Keittiön puolella olisi jääkaapin etuovi käytännöllisyyden vuoksi, mutta itse kaappi olisi viileähuoneen puolella. Ei kuluttaisi paljoakaan näin.

Olen kyllä sitä mieltä, että luonnon kanssa kun oppisi kunnolla elämään, niin nykytekniikalla se voisi olla sangen vaivatontakin.

 

[Jule]

Toisaalta tuo jääkaappi vie ihan hemmetin vähän sähköä.

 

[Mikki]

Toisaalta tuo jääkaappi vie ihan hemmetin vähän sähköä.

Muutaman sata kWh vuodessa per kylmälaite. Eihän isoista jutuista puhuta, mutta ketjun henkeen kun mietitään kausivaraajia, niin pitää muistutella että käyttösähkön osuus voi olla suuri myös, mutta siellä säästöt on vaikeampia.

 

[katve]

Laittaa erillisen talvijääkaapin. Eli eristettu kaappi ulkoseinällä jossa on läpät takaseinässä jolla säädetään kaappeein pääsevää kylmää ulkoilmaa. Näinhän jääkaapit ennen toimi, vain kesällä sinne piti ostaa jäätä.

Näitä oli ennen joissakin taloissa mm. 70-luvun. Kylmiö. Joillakin oli kompressori ja jos ei niin kesällä ei kovin viileä, talvella taas ulkoventtiiliä säätelemällä oli todella vilakka jättikokoinen jääkaappi ja kylminä ilmoina enemmän pakastin. Kerrostaloissakin saattoi nurkkakaapissa olla ulos räppänä eli sama periaate kuin okt:ssa

 

[VesA]

Tuolla saisi ehkä maakellarin tyyppisen kylmähuoneen jos sattuu sopiva tila olemaan. Samalla tulisi vähän ladattua maalämpökaivoa. Ei vain koppiin vuotavalla lämmöllä vaan kesällä myös siirtämällä auringon lämpöä pintamaasta alaspäin.

 

[Mikki]

Tuolla saisi ehkä maakellarin tyyppisen kylmähuoneen jos sattuu sopiva tila olemaan. Samalla tulisi vähän ladattua maalämpökaivoa. Ei vain koppiin vuotavalla lämmöllä vaan kesällä myös siirtämällä auringon lämpöä pintamaasta alaspäin.

MLP litkulla varsinkin pumpun jälkeen laitettuna saisi kyllä jonkun tilan pidettyä aikalailla viileänä. Minusta viileähuone olisi ihan vinkeä ajatuksena ja toki kylmälaitteiden energiansäästö olisi yksi puoli, mutta miksei myös kunnon säilytystila kalj...kasviksille olisi kiva.

 

[kotte]

MLP litkulla varsinkin pumpun jälkeen laitettuna saisi kyllä jonkun tilan pidettyä aikalailla viileänä. Minusta viileähuone olisi ihan vinkeä ajatuksena ja toki kylmälaitteiden energiansäästö olisi yksi puoli, mutta miksei myös kunnon säilytystila kalj...kasviksille olisi kiva.

Mutta voi olla vaikea eristää laitosta kunnolla sisätilasta hukkaamasta lämpöä ulos. Joskushan tuota laskeskeltiin, että jääkaapin häviöt ovat normaalilla kompressorilla ja kylmäpiirillä pumpattavissa takaisin vähemmällä sähköllä kuin mitä häviöt ovat, kun kaappi jäähdyttää sisätilaa ja pumpattu lämpö tuodaan kaapista takaisin ulos kompressorin sähkö- ja mekaanisten häviöiden ja itse presessin häviöiden kera. Jos tuo kylmä tuodaan talvella ulkoa, kaapin sisältä poistettu lämpö menee suoraan harakoille. Uuden lämmön pumppaaminen ulkoa sisälle ei välttämättä onnistu sen paremmalla tuottosuhteella kuin etenkään jääkaapin sisältä huoneeseen. Moiset kotkotukset voi ainakin unohtaa, jos taloa lämmitetään suoralla sähköllä, jolloin mikä tahansa tavallinen jääkaappi on lämmityskaudella energiataloudellisempi kuin minkään ulkoa sisälle tuodun kylmän hyödyntäminen millään tavalla, jopa peltier-sellaiset ja absorptiokoneistot.

 

[Mikki]

Kesäaikana kylmälaitteiden lämpö on haitallista ja toisaalta yli 20C tilassa ne kuluttaa kaikenaikaa sähköä enemmän kuin esimerkiksi +10C tilassa. Jos jääkaapin sijoitustila olisi 10C, niin se ei kyllä montaa hetkeä vuorokaudessa kävisi, pitääkseen sen 5C sisätilassa.

Samoin pakastin kävisi kyllä kevyemmin.

Tarpeeksi isolla kanavapatterilla saisi talon raitisilman jäähdytettyä selvästi alle 10C luokkaan ja toisaalta kovallakin pakkasella aina plussalle. Joten jos siitä kanavapatterin jälkeen ottaisi haaran suoraan kylmätilan jäähdytykseen ja palauttaisi takaisin kanavaan ennen IV-konetta, niin se huoneen jäähdytys menisi "samalla vaivalla" kuin ilmanvaihtokin.

Ja näin se kylmäkoneiden lämpö jäisi ainakin taloon.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näinhän jääkaapit ennen toimi, vain kesällä sinne piti ostaa jäätä.

Niin, kuinkahan se kylmä ennen tehtiin? Onko kaappeihin oikeasti kannettu jäitä (siis onko tämä ollut yleistä) ja mistä niitä on saatu. Kellari on ainakin kohtuullisen toimiva keksintö, ei niin kauhean kätevä.

 

[pökö]

Sahapuruihin on talven jäät säilötty kesää varten.

 

[Mikki]

Sahapuruihin on talven jäät säilötty kesää varten.

Haki muuten noin 10v sitten Tenojoella paikalliset äijät juhannuksen nurkilla lohen savustuspönttöön, sellaisesta matalasta "laavusta", mikä oli upotettu rinteeseen ja lapattu talvella jäätä ja lunta täyteen. Ei turistit saanut kalaa (me) ja ne pelasti pälkähästä kaivamalla lohen sieltä laavusta.

Kuulemma heinäkuun puoleenväliin asti toimi kylmempänä jääkaappina kuin mikään varsinainen jääkaappi.

 

[Jule]

Niin, kuinkahan se kylmä ennen tehtiin? Onko kaappeihin oikeasti kannettu jäitä (siis onko tämä ollut yleistä) ja mistä niitä on saatu. Kellari on ainakin kohtuullisen toimiva keksintö, ei niin kauhean kätevä.

Se jääkaappi oli kirjaimellisesti kaappi jossa oli jäätä. Eräänlainen luksustuotehan se oli, kun ei tarvinnut könytä maan alle kylmätuotteita hakemaan, mutta mahdollisti esimerkiksi jäätelön yms, siinä jääklöntin kupeessa lämpötila oli hieman pakkasella.

 

[kotte]

Ja näin se kylmäkoneiden lämpö jäisi ainakin taloon.

Huomattavalta osin menisi poistoilman mukana ulos, mutta toki nimenomaan raitisilman lämmittimenä tuo toimisi (energiatehokkaimmin ehkä lto-laitteen jälkilämmittimenä, jolloin jäähdytysvaikutus olisi suurelta osin epäsuora niin, että laskee lauhdutinkennon lämpötilaa, mikä toki vähentää sähkön kulutusta ja parantaa jäähdytystehoa. Pakastimen kohdalla tällä voisi olla suurempaa merkitystä, mutta toisaalta ylimääräinen ilmavirta lämmittää itse kylmäsäilytystilaakin lisäämällä lämpövuotoa.

Kannattaisi ehkä keskittyä sellaisten erityisen energiatehokkaiden arkkupakastimien tuunaukseen, joissa on ulkopuolelle ripustettu erillinen lauhdutin. Kun tuota lauhdutinta vetäisi hiukan vielä kauemmas ja asentaisi pitemmät pidikkeet, voisi laitteen joka puolelle liimata ylimääräiset uretaanilevyeristeet (alkuperäisethän ovat tietenkin jo poikkeuksellisen paksuja). Kompressorin sijoitustilan jäähdytys toki pitäisi jättää ennalleen, eli tuuletusilmarakoja ei pidä yhtikäs kuristaa. Minkä energiana voittaa, sen tilankäyttönä häviää, mutta tase saattaa toki joskus jäädä voitolle (useimmiten tuskin).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Wiki kertoo näin
"Ensimmäiset jäälohkarekaapit tulivat Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa muun muassa Auran Rautateollisuus Oy valmisti Temperator-merkkisiä jäälohkarekaappeja.[2]"

Samoihin aikoihin on keksitty myös koneelliset jääkaapit, jotka ovat ehkä olleet Suomessa harvinaisempia aluksi. Kaasut näyttävät olleen aika kovia. Mutta kerrostaloja on ollut kaupungeissa jo satoja vuosia. Onko niissä oikeasti sulateltu kesäisin jostakin roudattuja jäitä. Jos jokin todellinen jääkaappi on ollutkin, onkohan oletettavaa että se on ollut koko kesän kylmä vaiko ehkä vain satunnaisesti kun niitä jäitä on saanut hommattua. Aika vinkeää tavaraa kesällä kuljetella hevospelillä kun mitään foameja ei ole ollut. Jäitä kai on järvestä sahailtu ja peitelty jonkinlaisella menestyksellä kesäksi, mutta siitä on vielä pitkä matka, että niitä olisi tarjolla helteisellä torilla saati asunnoissa.

 

[Tifo]

Sofar GTX3000-H, 2,5KWH -akku
Tästä saa kellariin akkua kahdella tonnilla.

 

[Mikkolan]

Talvella kuitenkin kotiltalouskylmälaitteiden lauhdutuslämpö tulee hyödyksi. Kesällä kannattaisi päästää ulos, jos kävisi ilman haitallisia sivuvaikutuksia (ratkaisun kalleus, mahdollinen vikaantumisherkkyyden kasvu ja ehkä lämpövuotojen lisääntyminen talvella ylimääräisten rakenteiden takia).

Olisiko sittenkin "virtaviivaisempaa" vain poistaa kesällä lämpö tavanomaisella maaviinaviillennyksellä, jonka lievä lisämoitus kylmälaitelauhdutuskuorman takia voisi olla halvempi toteuttaa kuin esillä olevat viritelmät?

Nykyaika lisää jo nyt kotitalouksiin paljon "vikaantumisherkkää" tekniikkaa, joka on sangen monivivahteista. Uskoisin kiertopumpun olevan halvempi, yksinkertaisempi ja pitkäikäisempi kuin jääkaappi. Mainitsit aiemmin sen vanhanajan kestävän kiertopumpun ja heitän vastapalloon vanhanajan kestävän jääkaapin; tehtiinkö ennen asiat paremmin? molempia uudempia yksilöitä vikaantuneina tullut vastaan.
Ehkä aika ei ole vielä kypsä mutta luulen että tulevaisuudessa lämpöpumppujen tuottamaa lämpötilaeroa aletaan käyttää enemmän hyödyksi myös kotitalouksissa, samaan tapaan kuin kaukolämpö ja - kylmä teollisessa mittakaavassa. Kustannukset vs hyödyt toimii joko kannustimena tai jarruna.
Mutta on jotenkin nurinkurista että on kaksi lämpöpumppua, joista toinen yrittää veivata kylmää ja toinen lämmintä, ja molemmat tuulettaa sivutuotteen harakoille.
Pitäiskö jääkaapin vuosikulutukseen lisätä se kesähelteillä aiheutuva huoneen jäähdytykseen kuluva sähköenenergia?

 

[Mikkolan]

Sahapuruihin on talven jäät säilötty kesää varten.

Jännä ilmiö että märkä puru toimii lämpöeristeenä, ei se talon seinässä kovin hyvä eriste ole. Lapissa on vielä muutamia palsasoita, joissa märkä turve estää jään sulamisen. Onkohan noissa joku erikoisempi termodynaaminen ilmiö, joka on multa mennyt ohi?

 

[kkk]

On, jää sulaa hieman pinnalta, puri imee vettä ja välittää sitä hygroskooppisena aineena purun ulkopintaan, joilloin se haihtuu ja viilentää samalla purun ulko-osaa. Varmaan satamallakin kertyvä kosteus varastoituu puruun.

 

[kotte]

Uskoisin kiertopumpun olevan halvempi, yksinkertaisempi ja pitkäikäisempi kuin jääkaappi. Mainitsit aiemmin sen vanhanajan kestävän kiertopumpun ja heitän vastapalloon vanhanajan kestävän jääkaapin; tehtiinkö ennen asiat paremmin? molempia uudempia yksilöitä vikaantuneina tullut vastaan.

Vanhat kiertopumput kestivät (joskus viime vuosisdan jälkipuoliskolla valmistetut). Uusista en ole niin varma, oma kokemukseni on, että eivät useinkaan kestä kymmentä vuotta, voivat hajota jo muutamassa vuodessa, kun elektroniikka pettää. Pari on omassa tai vastaavassa käytössä hajonnut muutaman vuoden ikäisenä (lähes joka toisessa asennuspaikoistani). Toisesta meni elektronikka, toisessa on jokin kummallinen laakerivaurio. Vanhemmilta ajoilta muistuu mielee paha syöpymä (ennen vanhaan käytettiin sopimattomia materiaaleja). Kiertopumppuja uhkaa myös moni jumi, jotka tokin yleensä pystyy korjaamaan pesulla tms.

Sama on jääkaappien kohdalla, eli kompressori harvemmin hajoaa (ellei kyseessä ole poikkeuksellinen tyyppivika, jollaiset ovat harvinaisia, kun valmistajan ei kannata moisia päästää suuria määriä maailmalle läpi kalliiksi tulleista robotiikkavalmistuslinjoistaan). Sen sijaan elektroniikka hajoa keskimäärin paljon nopeammin (syystä, että käytetään huonoja hylkyerästä haalittuja kompenentteja, laitteistot on suunniteltu laiskasti ja huolimattomasti sekä kasaaminen on jätetty jonkin huonoja ja kuluneita koneita ja heikkoa laadunvarmistusta harjoittavan alihankkijan vastuulle). Ainakin omien kokemuksieni perusteella kiertopumput vikaantuvat keskimäärin selvästi lyhyemmässä ajassa kuin kylmälaitteiden kompressorit. Jälkimmäisiä on pari sattunut kohdalle, eli yksi antoi periksi n. 60 vuoden iässä 40 ... 50 vuoden aktiivisen käytön jälkeen, yksi toinen n. 30 vuoden käytön jälkeen (sitä oli vuosia käytetty sijoituspaikassa, joka oli suoraan takan seinää vastaan, jolloin mm. lauhduttimen putkiston muoviset tukiholkit olivat sulaneet vuosia aikaisemmin sekä yksi sellainen, jota oli käytetty runsaan kymmenen vuoden aikana kanttiaaltoinvertterillä autossa, jonka lämpötila oli välillä kesällä kohonnut hyvinkin 30...40 asteen välille (hajosi lopulta, kun se käynnistettiin luokkaa -15 asteen pakkasella em. asennusolosuhteissa).

 

[Mikkolan]

SKF-laakeri tehdas tunnusti avoimesti että 95 % laakereista kestää luvatut arvot ja osa paljon pidempäänkin. Sama varmaan koskee myös elektroniikan komponentteja, ns. laatukomponenteissakin voi olla virheitä, joita laaduntarkastuksessa ei tule esiin. Komponenttipula lienee osasyynä siihen että kakkosvalinnan tuotteita joudutaan käyttämään.
Siitä ilmeisesti olemme samaa mieltä että kotitalouksissakin ( ja kaikkialla muuallakin ) tekniikan lisääntyminen ja monimutkaistuminen lisää häiriö- ja vikaantumisherkkyyttä. Esimerkkinä tosi tapaus kun hintelän ekonomin käsissä rautakanki napsahti poikki, olis vaan puunuijalla naputellut aidaksia maahan.

Ilman kristallipalloakin on nähtävissä että energian hinta tulee nousemaan ja säästöjä aletaan pikkuhiljaa hakea kivienkin alta lisääntyvästä tekniikasta huolimatta. Paljonko itse kukin sietää tekniikkahärpäkkeitä ympärillään arkielämän tiimellyksessä? Oma mieltymys olisi että vähäinenkin tekniikka pitää olla vasaralla ja hitsikoneella korjattavaa.

 

[Jule]

3vaihe kvpumppu on kyllä sähköteknisesti aika pomminvarma laite.

 

[pröö]

skf laakereista ihmettelin kun miksi niitä sitten vaihdetaan kun toimiston seinät vakuutti niiden olevan lähes ikuisia , niin skf : än työntekijä vastas siihen että onneksi tuli maatiloille painepesurit

 

[kotte]

Liukulaakerikin on hyvä, jos olosuhteet suosivat sitä. Näinhän on tyypillisesti nelitahtisten polttomoottoreiden sisuskalujen ohella hermeettisillä kompressoreilla. Etenkään jälkimmäiset eivät oikein suunniteltuna paljon kulu, kun roskat pysyvät ulkona eikä uusia ulkoa tule toisin kuin polttomoottoreilla (ja omasta laitteesta peräisin olevat hituset saa kerätyksi talteen sihdillä tai magneetilla). Kiertovesipumpuissakin on tyypillisesti hydrodynaamisesti voidellut liukulaakerit, mutta noissa verkoston roskat saattavat aiheuttaa harmia ja uutta moskaa syntyy, jos kiertovettä tai -liuosta joutuu syystä tai toisesta lisäämään.

 

[Mikkolan]

3vaihe kvpumppu on kyllä sähköteknisesti aika pomminvarma laite.

Juup Semmonen on hyllysssä varalla, harmi kun sitä ei saa oikein akulla pyörimään jos katkon aikana olis tarve. Hiukan hankalampi kytkettävä

skf laakereista ihmettelin kun miksi niitä sitten vaihdetaan kun toimiston seinät vakuutti niiden olevan lähes ikuisia , niin skf : än työntekijä vastas siihen että onneksi tuli maatiloille painepesurit

Joskus muinoin kun noita piti asennella isommassa määrin niin aina jännitti kumpanenko nyt tuohon meni? Pomot tulkitsivat rikkoutumisen aina asennusvirheeksi

Liukulaakerikin on hyvä, jos olosuhteet suosivat sitä. Näinhän on tyypillisesti nelitahtisten polttomoottoreiden sisuskalujen ohella hermeettisillä kompressoreilla.

Kuula/rulla/neula jne. laakerin ja liukulaakerin suurin ero on siinä että liukulaakeri kestää iskumaista kuormaa, eli sopii hyvin noihin mäntäkoneisiin, joissa saattaa tulla koviakin iskuja. Polttomoottorin kiertokankikin pamahtaa yleensä tilanteessa kun ylikierroksilta heivataan nopeasti "kaasu pois" ja männän päällä on alipaine.
Kiertopumppujen laakeriviat olen tulkinnut niin että vaikka keraaminen laakeri kestää ja kestää käyttöä niin se akseli saattaa hapettua kesäseisokkien aikana ja aiheuttaa siten kulumista, lisäksi sitten mekaaniset kolhut.

Nyt ollaan niin kaukana aiheesta että saadaan kohta muistutus

 

[pröö]

mutta yläpään siis kiertokangen laakerinliikerata on sitten mielenkiintoinen ja etenkin sen voitelu

 

[pökö]

mutta yläpään siis kiertokangen laakerinliikerata on sitten mielenkiintoinen ja etenkin sen voitelu

Mikä siinä ihmeellistä?

 

[Mikkolan]

Mikä siinä ihmeellistä?

Yleensä laakeri ja akseli pyörivät toisiinsa nähden. Kiertokangen yläpäässä niissä tapahtuu vain pientä edestakaisin kiertymistä. Mitä pidempi kanki ja lyhyempi isku, sitä pienempi on edestakainen liike. Pieni liike ei ole voitelun kannalta hyvä.