Bio-jätteen lajittelu

kotte

Hyperaktiivi
Ei hoidu, eikä mahdu kompostoriin.
Yhdestä puusta tulee jo niin paljon lehtiä, ettei niitä kannata yrittää tunkea kuin ehkä pieneltä osin biojätekompostoriin (vaan tarvitaan oma, jonka ei tarvitse olla lainkaan lämpöeristetty). Mutta ilman pilkkomista esim. ruohonleikkurilla nuo eivät lahoa taikka mätäne missään kompostorissa jopa vuosikausiin.
 

hemaris

Aktiivinen jäsen
Yhdestä puusta tulee jo niin paljon lehtiä, ettei niitä kannata yrittää tunkea kuin ehkä pieneltä osin biojätekompostoriin (vaan tarvitaan oma, jonka ei tarvitse olla lainkaan lämpöeristetty). Mutta ilman pilkkomista esim. ruohonleikkurilla nuo eivät lahoa taikka mätäne missään kompostorissa jopa vuosikausiin.
menee kahdessa vuodessa kun kääntää lehtikompostin kertaalleen. itsellä on kaksi laaria joista ykkönen on aina tuoreelle tavaralle ja kakkonen edellisen vuoden tavaralle. käännän kompostin siirtämällä ykkösen sisällön kakkoseen kun kakkonen on tyhjennetty puutarhaan. talouskompostiin alaluukun tavaraa lisäilen molempiin laarehin, kiihdyttää maatumista
 

katve

Aktiivinen jäsen
Tapauskohtaista.
Ei tarvita kuin 1 iso vaahtera niin tekee mieli kärrätä sen lehdet pois tontilta
Totta. Meinasin kun immeiset haravoi tavanomaisesti lehtiä, niitä sitten säkittävät ja kuomukärryillä vievät. Itse vedän leikkurilla yli just ennen lumia. Ja jos myöhästyi niin eipä noita ole näkynyt seuraavana kesänä. Maasta olet tullut ja maaksi olet.. jne. Mutta ei ole golfkentän tai Windsorin linnan(?) tasoinen oma nurmeni. Vihreä se sentään on, kesäisin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Yhdestä puusta tulee jo niin paljon lehtiä, ettei niitä kannata yrittää tunkea kuin ehkä pieneltä osin biojätekompostoriin (vaan tarvitaan oma, jonka ei tarvitse olla lainkaan lämpöeristetty). Mutta ilman pilkkomista esim. ruohonleikkurilla nuo eivät lahoa taikka mätäne missään kompostorissa jopa vuosikausiin.
Säilyyhän ne jos säilömään ryhtyy. Iso määrä lehtiä on ehkä enempi logistinen ongelma, ainakin aluksi. Lehtikompostori on oma juttunsa ja sen saa toimimaan kun käyttää ymppiä. Eli vaahteran lehdille "vaahteraymppiä" ja tammen lehdille "tammiymppiä". Ympiksi kelpaa mainiosti edellisen vuoden satsista peräisin olevaa "siementä", no ei se nyt noin tarkkaa ole mutta ...
Kompostointi vaatii aika paljon harrastuneisuutta, osaamista ja ahkeruuttakin. Kuten pökö mainitsi, se ei ole kaikkien juttu. Itsekullakin se kompostin sisältö on erilainen ja aika oleellinen juttu on se että käyttää siemenenä sitä omasta kompostista peräisin olevaa, siinä on oikeat bakteerit ja lahottajat valmiina.
Vaihtolavallinen vaahteranlehtiä mahtuu 3 kottikärryyn silppuamisen jälkeen kun suurin osa varisee maahan, ne voi lehtipuhaltimella tai haravalla levittää nurmelle.
 

Mikkolan

Vakionaama
Totta. Meinasin kun immeiset haravoi tavanomaisesti lehtiä, niitä sitten säkittävät ja kuomukärryillä vievät. Itse vedän leikkurilla yli just ennen lumia. Ja jos myöhästyi niin eipä noita ole näkynyt seuraavana kesänä. Maasta olet tullut ja maaksi olet.. jne. Mutta ei ole golfkentän tai Windsorin linnan(?) tasoinen oma nurmeni. Vihreä se sentään on, kesäisin.
Aika kaukana Windsorin nurmista mullakin mutta keväällä aikaistettu leikkuu niin nopeasti muuttuu vihreäksi. Ehki viikon verran se on aika harmaanruskea ja masentavakin. Nurmikin tavallaan "oppii" syömään oman tuotoksensa ja samalla puunlehdet. Mullakin parikymmentä koivua ja se vaahterakin niin kyllä paksummat kerrokset tulee kerättyä pois.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kompostointi vaatii aika paljon harrastuneisuutta, osaamista ja ahkeruuttakin. Kuten pökö mainitsi, se ei ole kaikkien juttu. Itsekullakin se kompostin sisältö on erilainen ja aika oleellinen juttu on se että käyttää siemenenä sitä omasta kompostista peräisin olevaa, siinä on oikeat bakteerit ja lahottajat valmiina.
Vaihtolavallinen vaahteranlehtiä mahtuu 3 kottikärryyn silppuamisen jälkeen kun suurin osa varisee maahan, ne voi lehtipuhaltimella tai haravalla levittää nurmelle.
Itse olen tullut tulokseen, että puiden lehdet eivät tarvitse sen kummempaa "herätettä" kompostoituakseen kunnolla, eikä niitä tarvitse käännelläkään, mutta silppuaminen pieniksi paloiksi samalla kuin kerää on aivan välttämätöntä (no, kestäähän se muutaman kokonaisen lehden silloin tällöin, kunhan ei kokonaiset eivät kerrostu). Jos kompostin kehikko ei ole kovin tiivis ja päällä on kansi, kastelu silloin tällöin kevään tultua auttaa myös, jos maatuminen ei ole ehtinyt valmistua jo syksyllä (jos nimittäin kompostiin on lisätty paljon turhan karkeaa tavaraa). Painepesuri on oiva väline läpikasteluun möyhentäen kasaa samalla. Ruohon ajo kerääjään nurmikolta lehtien sekaan edistää ja nopeuttaa maatumista suuresti.

Omasta mielestäni tuolla tavoin selviää jopa helpommalla kuin mitä vaatisi lehtien kerääminen jollekin umpinaisella lavalle tai muovisäkkiin (jottei tuuli tai ajoviima heitä minne sattuu) ja lavan sisällön kuskaaminen pois tontilta.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Tjaa, minä vien säkitetyt lehdet polkupyörän peräkärryssä kaatopaikalle. Useamman reissunhan siinä joutuu tekemään, mutta sähköpyörällä on ilo ajella :) Piha ei ole suuren suuri, mutta lehtiä kertyyy silti kymmenkunta isoa jätesäkillistä helposti. Manuaalisella leikkurilla ei vaahteranlehtiä hirveästi silputa, joten haravointi on jokseenkin välttämättömyys. Ehkä pitäis jossain vaiheessa päivittää leikkuria..?

Ei minullakaan sinkkuaikoina hirveästi biojätettä kertynyt, mutta nykyään on kyllä biojäteastia täynnä lähes päivittäin kun parempi puolisko laittelee heviosaston tuotteista ruokaa. Harvemmin mitään varsinaista syötävää sinne laitetaan, mutta. Perunankuoria, porkkanankuoria, sipulinkuoria ja muita kasviksien ei-syötäviä osia. Ananaksen kuoristakin tulee kerralla melkoinen läjä, samoin appelsiinien ja muiden sitrushedelmien, banaaninkuoria unohtamatta. Ja kananmunien kuoret. Paistetun kanan sisuksistakin tulee melkoinen läjä biojätettä ja niitä täällä paistetaan aika usein.
 

VesA

In Memoriam
Meillä on tässä jäljellä parikin isoa vaahteraa, komein halkesi ja muuttui klapeiksi. Ei niiden lehtien kanssa tarvitse mitää taikoja tehdä, pihanperällä on pari esson muinaisen öljysataman panssariaidasta tehtyä avokarsinaa joihin niitä kipataan kaikenlaisen muun vastaavan lisäksi - ja sinne ne häipyvät. Homman tekee mielenkiintoiseksi syntyvän mullan käyttö - tuollainen kasa vetää puoleensa sarvikuonokkaita ja mullassa on niiden toukkia, kuoriutuva vuosikerta on sellaista peukalonvahvuista, niitä sitten väistellään. Toukat maistuvat jollekin tunneleita kaivavalle otukselle - aina välillä kasa on huolella kaivettu ja välillä vähän levitettykin.

Aikuinen sarvikuonokas on komea otus, mutta ne ovat aika hyviä pysymään piilossa. Kasvihuoneesta niitä joutuu pelastamaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Lehdet putoo syksyllä, ei silloin enää ruoho kauheesti kasva
Ei tarvitse kasvaakaan, kunhan ei ole ehtinyt vielä kuolla. Täytyy säästellä alkusyksyltä pitemmäksi ehtineitä ruohotilkkuja sinne tänne tarkoitusta varten. Täällä ainakin nuo kelpaavat ravinnevarastoina pysyvän lumen tuloon saakka (ja lehdet lakkaavat tippumasta yleensä viikkoja ennen lumen tuloa, joten ruohotkin ehtii yleensä korjata ajoissa pois).

Täällä varsinaista biojätettä syntyy kuorista ja kahvinsuodatinpusseista poroineen ainakin painon suhteen jakeista eniten. Eipä pilaantumisen takia juuri pois heitetä mitään, paitsi vähitellen laarin pohjalle jääneitä viime kesän omia jollakin tavoin alun perin virheellisiä omenoita. Tilavuuden suhteen ehkä eniten kartonkia ja pahvia ja painavatkin nuo, kun määrä on suuri. Muovipakkauksiakin saa käydä aika usein nakkaamassa pois, vaikka eiväthän nuo jätökset paljon paina, mutta vievät tilaa puristamatta (en muuten viitsi tuhlata vettä noiden huuhtomiseen, enkä tiedä mitä kierrätyslaitos moisesta tykkää; polttouuniin nuo joutaisivat sähkön ja lämmön tuotantoon, jos pitäisi vielä putsatakin). Sekajätettä tulee edellisiä vähemmän ja peltiä lasista nyt puhumattakaan vain nimeksi, eikä noiden puskuriastioita tarvitse viikoittain tyhjennellä. Paristoja ja vastaavia syntyy näihin vertautuvia määriä, mutta noitahan täytyy käydä erikseen kyöräämässä ongelmajätekeräykseen.
 
Viimeksi muokattu:

katve

Aktiivinen jäsen
Ei tarvitse kasvaakaan, kunhan ei ole ehtinyt vielä kuolla. Täytyy säästellä alkusyksyltä pitemmäksi ehtineitä ruohotilkkuja sinne tänne tarkoitusta varten. Täällä ainakin nuo kelpaavat ravinnevarastoina pysyvän lumen tuloon saakka (ja lehdet lakkaavat tippumasta yleensä viikkoja ennen lumen tuloa, joten ruohotkin ehtii yleensä korjata ajoissa pois).

Täällä varsinaista biojätettä syntyy kuorista ja kahvinsuodatinpusseista poroineen ainakin painon suhteen jakeista eniten. Eipä pilaantumisen takia juuri pois heitetä mitään, paitsi vähitellen laarin pohjalle jääneitä viime kesän omia jollakin tavoin alun perin virheellisiä omenoita. Tilavuuden suhteen ehkä eniten kartonkia ja pahvia ja painavatkin nuo, kun määrä on suuri. Muovipakkauksiakin saa käydä aika usein nakkaamassa pois, vaikka eiväthän nuo jätökset paljon paina, mutta vievät tilaa puristamatta (en muuten viitsi tuhlata vettä noiden huuhtomiseen, enkä tiedä mitä kierrätyslaitos moisesta tykkää; polttouuniin nuo joutaisivat sähkön ja lämmön tuotantoon, jos pitäisi vielä putsatakin). Sekajätettä tulee edellisiä vähemmän ja peltiä lasista nyt puhumattakaan vain nimeksi, eikä noiden puskuriastioita tarvitse viikoittain tyhjennellä. Paristoja ja vastaavia syntyy näihin vertautuvia määriä, mutta noitahan täytyy käydä erikseen kyöräämässä ongelmajätekeräykseen.
Kierrätysmuoveista jossain Ylen(?) ohjelmassa kierrätyslaitoksen valkokypäräinen toivoi lisää kierrätystä ja materiaalia heille, sanoi että pienen lian kanssa kyllä pärjätään ettei tarvitse jynssätä puhtaaksi. Murskataan ja pestään ymmärtääkseni ja mitä lie viemäriputkia ym tehdäänkään
 

MiguelCiervo

Aktiivinen jäsen
Juu minun mielestä menee vähän idea hukkaan jos niitä tarvitsee huuhdella, itse en huuhtele. Vaimo on sen verran tunnollinen että taitaa helpoimmat huuhtasta, tai kodariin tätä varten tiskikaapin laitoin. Ärsytti kun makasivat kuivumassa tiskialtaissa tai pöydillä.

Kauhistelin aluksi tuota kierrättämistä mutta sehän on mukavaa puuhaa, meilläkin on 9 astiaa kaapeissa kierrätystä varten ja optio lisätä tarvittaessa vielä kahdella.

Biojätettä emme vielä kerää, ajatuksena kompostori ja se vielä puuttuu. Toki kun olen pari päivää seurannut tätä keskustelua niin olen pohdiskellut asiaa uudestaan:) Mutta jos homman ulkoistaa vaimolle.

Ajatuksena oli hankki tällainen, onko kellään sama tuote ja miten toiminut?

https://www.k-rauta.fi/tuote/pikakompostori-biolan-220-eco-lampoeristetty-vihrea/6411960057906

Meidän paikkakunnalla ei ole vielä pakoitettuna kompostoria tai biojäteastiaa.

Nyt kun on kierrätetty enemmän niin eniten tulee tosiaan pahvia ja muovia. Sekajätettä yllättävän vähän, käyvät aina tyhjentämässä puoliksi täyttä astiaa. Mutta ei saa pidennettyä väliä kun ei kierrätä biojätettä.
 

Hostail

Jäsen
Ei ole hyvä tilanne tämäkään. ;D Eilen oli vajaa 60 ja nyt tilanne tämä. Kaikki ilmaräppänät välittömästi täysin auki. Eiköhän se siitä jäähdy. :)
 

Liitteet

  • IMG_20240311_141529_MP.jpg
    IMG_20240311_141529_MP.jpg
    503,7 KB · Katsottu: 120

hemaris

Aktiivinen jäsen
Ei ole hyvä tilanne tämäkään. ;D Eilen oli vajaa 60 ja nyt tilanne tämä. Kaikki ilmaräppänät välittömästi täysin auki. Eiköhän se siitä jäähdy. :)
Aika poskettomat lukemat, etenkin talvella! En ole itse päässyt koskaan noin korkealle. Hyvänä puolena on että koska jokainen 10 asteen nosto kaksinkertaistaa hajoitusreaktioiden nopeuden (siis yleisemmin kemiallisten reaktioiden nopeuden), pitäisi tuossa lämpötilassa kompostin huveta melkoista vauhtia. Ja homma on myös itseään säätävä, eli tuossa lämpötilassa alkaa hajoitusmikrobit kuolla, eli lämpötilan pitäisi myös sen takia tulla alas suhteellisen vikkelään.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Itse olen tullut tulokseen, että puiden lehdet eivät tarvitse sen kummempaa "herätettä" kompostoituakseen kunnolla, eikä niitä tarvitse käännelläkään, mutta silppuaminen pieniksi paloiksi samalla kuin kerää on aivan välttämätöntä (no, kestäähän se muutaman kokonaisen lehden silloin tällöin, kunhan ei kokonaiset eivät kerrostu). Jos kompostin kehikko ei ole kovin tiivis ja päällä on kansi, kastelu silloin tällöin kevään tultua auttaa myös, jos maatuminen ei ole ehtinyt valmistua jo syksyllä (jos nimittäin kompostiin on lisätty paljon turhan karkeaa tavaraa). Painepesuri on oiva väline läpikasteluun möyhentäen kasaa samalla. Ruohon ajo kerääjään nurmikolta lehtien sekaan edistää ja nopeuttaa maatumista suuresti.

Omasta mielestäni tuolla tavoin selviää jopa helpommalla kuin mitä vaatisi lehtien kerääminen jollekin umpinaisella lavalle tai muovisäkkiin (jottei tuuli tai ajoviima heitä minne sattuu) ja lavan sisällön kuskaaminen pois tontilta.
Jos vaahterasta tulee rekkakuormallinen lehtiä niin kompostin sisältö on ehkä hiukka yksipuolinen, sen takia kannattaa sekaan lisätä melkein mitä tahansa. Lisätty ruoho ja rejekti tasapainottaa kosteutta ja tiivistää höttöä lehtimassaa. Ruohot sikäli hyviä ettei ne tuki ilmankiertoa vaikka tiivistävätkin massaa. Joskus märistä koivunlehdistä tulee niin tiivis mälli ettei ilma kuje riittävästi että kompostoitumin alkaisi.
Olen sitämieltä että kompostin pitää toimia ihan itsekseen ilman kääntämistä tai möyhimistä, pistin pätkän salaojaputkea pieneksi kierukaksi kompostin sisään, jotta ilma kiertäisi ilman möyhimisiä.
Joskus kun ruoho päässyt vähän liikaa reottamaan, joutuu keräämään suurimmat kasat pois mutta kuivattuna ne voi säilöä kuten kuiva heinä, kuivattuna se on suht typpipitoista. Lakastuneessa ruohossa ja puun lehdissä ei ole typpeä kun kasvit lakastuessaan keräävät ravinteet juuriinsa. Komposti tykkää typpi-pitoisesta aineesta. Ennenvanhaan tehtiin ruutiakin nimenomaan typpipitoisissa komposteissa.

Ei ole hyvä tilanne tämäkään. ;D Eilen oli vajaa 60 ja nyt tilanne tämä. Kaikki ilmaräppänät välittömästi täysin auki. Eiköhän se siitä jäähdy. :)
Minä olisin pistänyt ilmaräppänät kiinni ?
 

pamppu

Hyperaktiivi
Ei ole hyvä tilanne tämäkään. ;D Eilen oli vajaa 60 ja nyt tilanne tämä. Kaikki ilmaräppänät välittömästi täysin auki. Eiköhän se siitä jäähdy. :)

Mahtaako mittari näyttää enää oikein? Mulla on joskus kesällä noussut 70 asteeseen. Voiko se siitä paljon yli mennäkään, kun eliöstö kuolee liikalämpöön. Nyt yöpakkaset kurittaa ja näyttää 35.
 

kotte

Hyperaktiivi
Joskus märistä koivunlehdistä tulee niin tiivis mälli ettei ilma kuje riittävästi että kompostoitumin alkaisi.
Kuten edellä sanoin, oma kokemukseni on, että lehdet kannattaa aina kerätä silppuavan ja keräävän ruohonleikkurin kanssa. Laadusta riippumatta ne silloin kompostoituvat hyvin. Lehtiä ei edes kannata ensin kerätä kovin paksuiksi kerroksiksi, vaan vain haravoida tai puhaltaa pois reunoilta keskemmälle ja ajaa sitten silpuksi laajalta alalta, jolloin jauhatustulos on paras. Kerätyn lehtimoskan voi sen jälkeen tiivistää kompostiin varsin tiukkaankin, kun se ei enää muodosta vettä tai ilmaa heikosti läpäisemättömiä vaakasuoria kerroksia.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Oli tullut paikalliselta jätehuoltolaitokselta s-postia, aiheena mm. biojätehommat.

Saisin peräti 11 euroa alennusta aluejätepisteen vuosimaksuun, jos teen virallisen kompostointi-ilmoituksen. Jotta voin tuon tehdä, pitäisi minulla ilmeisesti olla määräykset täyttävä biojäteastia ja sitä pitää tietenkin hoitaa "oikein" ja varmaan saa sitten varata kahvipullaa kaikenlaisille puskissa rämpiville yllätysbiojätetarkastajille.

Taitaa nuo tarpeeksi isot kompostorit olla sen hintaisia, että ei taida vielä 10 vuodessa kuitata hintaansa alennetulla jätemaksulla :hmm:
 

Husky

Hyperaktiivi
Oli tullut paikalliselta jätehuoltolaitokselta s-postia, aiheena mm. biojätehommat.

Saisin peräti 11 euroa alennusta aluejätepisteen vuosimaksuun, jos teen virallisen kompostointi-ilmoituksen. Jotta voin tuon tehdä, pitäisi minulla ilmeisesti olla määräykset täyttävä biojäteastia ja sitä pitää tietenkin hoitaa "oikein" ja varmaan saa sitten varata kahvipullaa kaikenlaisille puskissa rämpiville yllätysbiojätetarkastajille.

Taitaa nuo tarpeeksi isot kompostorit olla sen hintaisia, että ei taida vielä 10 vuodessa kuitata hintaansa alennetulla jätemaksulla :hmm:
Vai alennus! Olisi pitänyt viivyttää ja tehdä ilmo vasta nyt kerpele.

Ei tarvii olla "virallinen" astia. Kunhan vähän miettii ja toimii asiallisesti niin saa tehdä kuten järkevää on (ihme että järjen käyttö vielä on sallittua tässä todellisuudesta irtaantuneessa hyväntahdonvaltiossa).

Itellä kaksi jotakin 150L rosterikuutiota ja aika hyvin rullannut mutten tiedä onko vielä systeemi mennyt tasapainoon täyttymisen ja kulutuksen ja valmistumisen suhteen.

Viime talvena ei tullutkaan täyteen vaan oli jäätyneenä pullistunut.

Hyvä olisi, jos saisi kuivempana tavaran sisään. Miettinyt voisiko kahvin laittaa erikseen, kun sitä on varmaan puolet koko massasta
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Vai alennus! Olisi pitänyt viivyttää ja tehdä ilmo vasta nyt kerpele.

Ei tarvii olla "virallinen" astia. Kunhan vähän miettii ja toimii asiallisesti niin saa tehdä kuten järkevää on (ihme että järjen käyttö vielä on sallittua tässä todellisuudesta irtaantuneessa hyväntahdonvaltiossa).

Itellä kaksi jotakin 150L rosterikuutiota ja aika hyvin rullannut mutten tiedä onko vielä systeemi mennyt tasapainoon täyttymisen ja kulutuksen ja valmistumisen suhteen.

Viime talvena ei tullutkaan täyteen vaan oli jäätyneenä pullistunut.

Hyvä olisi, jos saisi kuivempana tavaran sisään. Miettinyt voisiko kahvin laittaa erikseen, kun sitä on varmaan puolet koko massasta

Tässä ohjeet huoltomääräyksen mukaiseen kompostoriin, epäselvää on että mikä suunnittelu hyväksytään elintarvikebiojätteen kompostointiin. Riittääkö, että ilmoittaa: "Olen suunnitellut tämän ämpäreistä tehdyn kompostorin niin, että siinä kompostoidaan elintarvikebiojätteitä".

No samapa tuo, en ajatellut ilmoitella tekemisistäni kenellekään biojäteviranomaiselle.

1718796512534.png
 

DrPaiN

Aktiivinen jäsen
Kyllä ottaa päähän kun täälläkin tuli biojätteelle tuuletettu keräys astia, 1kk välein tyhjennys. Haiseen ja kärpäset viihtyy.... voi kun ois vaan ollut entisen kaltanen sekajäte ja viikonvälein tyhjennys....
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Biojätteen kompostori on ollut jo 20 vuotta käytössä ja nyt kun energiajätteen keräys loppuu tässä kuussa niin tein siitä astiasta uuden jälkikompostorin lisäämällä siihen pieniä ilmanvaihtoreikiä. Sekajätteen tyhjennysvälin harvennan 16 viikosta 24 viikkoon eli eipä yhden jäljelle jäävän astian tyhjennykset rasita kukkaroa enää juurikaan.
 

Alf

Aktiivinen jäsen
Rouva ilmoittautui kompostoijaksi ja ilmoitti kaikki mahdolliset kompostit kotoa ja mökilta virallisiksi komposteiksi. Silloin kun ilmoitukset viimevuonna tehtiin ei jätehuoltoviranomainen maininnut mitään että he haluavat nimenomaan biojätekomposti-ilmoituksia, niin nyt on kaikki lehti- ja puutarhajätekompostit ilmoitettu. Yhdessäkään niissä ei kompostoida biojätettä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Taas tyhjennetty 1/3 täynä oleva 240l sekajäteastia... täytyy kasvattaa tyhjennysväliä 8 vko. Vajaa 60EUR siinä vuositasolla säästää mutta kun kaikki lajitellaan niin sekajätettä ei vaan tule. Naapurilla on kimpassa biojäteastia toisen naapurin kanssa.

... ja kaiken kukkuraksi ajatelin kokeilla bokashia ja näin ilmotautua virallisesti viherhölmöksi :sille:
 
Viimeksi muokattu:

Nobody

Aktiivinen jäsen
Pitäis tonne kompostoriin viedä jotain jos tarkastaja sattuu paikalle. Jos vaikka veis sinne banaanin kuoret niin riittäisköhän se tarkastajalle vai pailjon tonne pitää puolessa vuodessa viedä ettei tule sanomista.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kyllä biokompostoinnissa on järkeä. Mutta ei siinä kun koko vihreä naapurusto tunkee puun lehdet ja risut MUOVIPUSSIIN ja tulee luokkaa sata kuutiota korttelista tuota :mad:

Käsite "jäte" ei ole kaikille ihan selvä. Vaikeatako on tajuta että kun kerran ajaa ruohon niin ne lehdet oli siinä. Mutta ei ja sitten lannoitetaan....
 

VesA

In Memoriam
Kyllä biokompostoinnissa on järkeä. Mutta ei siinä kun koko vihreä naapurusto tunkee puun lehdet ja risut MUOVIPUSSIIN ja tulee luokkaa sata kuutiota korttelista tuota :mad:

Käsite "jäte" ei ole kaikille ihan selvä. Vaikeatako on tajuta että kun kerran ajaa ruohon niin ne lehdet oli siinä. Mutta ei ja sitten lannoitetaan....
Rautakauppiaskunta on luonut ihan hienon bisnesmallin jossa kaikki yritetään saada kiertämään kaupan kautta vaikka moni asia olisi omalla pihalla tarjolla. Se ruohosilppu olisi esmses myös aika raivokasta kompostiherätettä.
 

kaihakki

Vakionaama
Meillekin tuli viime talvena jossain vaiheessa erillinen biojäteastia sekajäteastian viereen. En ole sinne tähän mennessä laittanut mitään, enkä tule laittamaan. Laitan kaiken sekajäteastiaan. Niin on pientä meikäläisen jätteentuotto. Sen jos aktivoi käyttöön, niin kärpäsiä ja hajuja riittää.
 

HelaKammo

Vakionaama
No jos ei sinne mitään tule, niin mitä ne kärpäset syö? Se jätehuolto kuitenkin tyhjentää ja pesee sitä astiaa, vaikka et sitä käytä.

Kannattaisi hommata se kompostori nököttämään pihaan, vaikka laittaa sinne säkillinen multaa näön vuoksi.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Meillä on 3x kompostorit ihan käyttönsä mukaisesti:
  • avokompostiin puunlehdet yms
  • eristämättömään kasvimaan jäte
  • eristettyyn kotitalouden biojäte
Ja jokainen jauhaa hyrskyttää sitä puhdasta, muhevaa multaa kasvimaan parantamiseksi ja nurmipohjan vahvistamiseksi. Perinteisen raparperin lisäksi varsinkin mustikat ja boysenit tykkäävät tuosta kompostimullasta. Ja kun tasan tietää kaiken mitä sinne kompostiinsa on laittanut, niin ei ole sitä muovipalasta eikä puutikkuja lainkaan joukossa. No juu, kananmunakuoret tarttee pientä lisämurskausta, mutta eipä tuolla juuri mikään muu mullan joukossa törrötä.
 

Alf

Aktiivinen jäsen
Taas tyhjennetty 1/3 täynä oleva 240l sekajäteastia... täytyy kasvattaa tyhjennysväliä 8 vko.
Siitä lähtien kun on ollut biojätteen erilliskeräys, niin minulla ei ole ollut tyhjennysväliä sekajätteessä. Tällä viikolla tilasin ensi viikolle tyhjennyksen. Edellinen oli ollutkin maaliskuun lopulla.
 

Nobody

Aktiivinen jäsen
Siitä lähtien kun on ollut biojätteen erilliskeräys, niin minulla ei ole ollut tyhjennysväliä sekajätteessä. Tällä viikolla tilasin ensi viikolle tyhjennyksen. Edellinen oli ollutkin maaliskuun lopulla.
Mitä te sinne biojätteeseen oikein laitatte. Jääkö teillä noin paljon ruokaa syömättä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitä te sinne biojätteeseen oikein laitatte. Jääkö teillä noin paljon ruokaa syömättä.
Syötkö sitten itse banaanin, porkkanan ja sitrushedelmien kuoret, käytetyt kahvinsuodattimet poroineen, isompien kalojen suomunahat ym.? Ei ainakaan meillä käytännössä koskaan jää syömätöntä ruokaa biojätteeksi (paitsi joitakin jugurttitölkkien jäämiä ja muuta pakkauksiin tarttunutta muovi-, kartonki- ja hiukan sekajätteisiinkin, kun ei viitsi enää tarkemmin kaapia tai juomavedellä viemäriin huuhtoa).
 

hemaris

Aktiivinen jäsen
Syötkö sitten itse banaanin, porkkanan ja sitrushedelmien kuoret, käytetyt kahvinsuodattimet poroineen, isompien kalojen suomunahat ym.? Ei ainakaan meillä käytännössä koskaan jää syömätöntä ruokaa biojätteeksi (paitsi joitakin jugurttitölkkien jäämiä ja muuta pakkauksiin tarttunutta muovi-, kartonki- ja hiukan sekajätteisiinkin, kun ei viitsi enää tarkemmin kaapia tai juomavedellä viemäriin huuhtoa).
lisäksi biojätteeseen menee meillä esim käytetyt paperiset nenäliinat, talouspaperi ja vastaavat. nämä maatuu erittäin hyvin muun biojätteen joukossa
 

lorvi

Jäsen
meillä ei ole koskaan käynyt minkäänlaista jättenkeräysautoa, biojätteille on feikkinä 200l muovitynnyristä tehty "kompostori" kun tuli ilmoitusvelvollisuus että on kait jossainmäärin pakollinen
kaikki jäte eliminoidaan itse, ihan lainvoimaisesti
hieman siimaa
metallikeräykseen kävivät toissavuonna noutamassa 8000kg, maksoivatkin hyvin jätteestä
 

Alf

Aktiivinen jäsen
Mitä te sinne biojätteeseen oikein laitatte. Jääkö teillä noin paljon ruokaa syömättä.
Ruoka laitetaan itse raaka-aineista, lähetti ei tuo valmisruokia kotiin. Olen saanut pula-ajan vanhemmilta kasvatuksen, mitään syömäkelpoista ei laiteta pois. 125l pönttö tulee kylmällä kaudella täyteen neljän viikon välillä. Nyt kesällä kahden viikon väli, niin ei tule täyteen. Mutta jotta saa täyteen niin lastaamme rikkaruohoja, joita ei halua laittaa kompostiin, näin ei tarvi tyhjiä pönttäjä hakea. Näinhän ei ohjeiden mukaan saisi toimia, mutta en ymmärrä mikä ero on mädätysprosessin kannalta porkkanan naatilla ja juolavehnällä ?
 
Back
Ylös Bottom