Power World R290 laitteista juttelin tehtaalle
- Keskustelun aloittaja Markush
- Aloitettu
Tokihan kun pääsee asentelemaan. Oman paikka sen verran haastava, että ei tälle lämmityskaudelle ehdi. Kesällä sitten niin tulee tehtyä kunnolla.
Onko kimppatilauksesta kiinnostuneita, oman logistiikkani kannalta mieluiten Turku/Salo nurkilta? Jos tässä on siis potentiaalia säästää kolmenumeroisia summia? En ole kysynyt vielä hintoja.
Alkaa houkuttaa vaihtaa nykyinen 9kW pumppu isompaan. Voisin ehkä 1-2 ylimääräistä konetta ottaa hyvin ohuella palkkiolla samalla jos niille on varma ostaja tiedossa. Isompikin määrä käy jos joku muukin avaa kukkaroa ennen toimitusta. Varastointiin, kuljetukseen ja paikalleen nostoon löytyy fasiliteetit. Asennusapujakin tarjolla ehkä jonkun verran. Mahdolliset takuuasiat saa hoitaa suoraan tehtaan kanssa itse.
Tai jos joku muu suunnittelee samaa niin olen halukas maksamaan 22-28 kW koneesta enemmän kuin kolme konetta tehtaalta kaikkine kuluineen jaettuna kolmella tekee ja vähemmän kuin yksittäin tilattuna.
Laita privaviestiä jos kiinnostaa!
Edit: sain hintoja, toimituksessa säästää pari satasta jos ottaa kolme konetta. Ei maksa vaivaa minulle, eli unohtakaa
. 22 kW pumppu melko tarkkaan 3500e kaikkine kuluineen toimitettuna.
Alkaa houkuttaa vaihtaa nykyinen 9kW pumppu isompaan. Voisin ehkä 1-2 ylimääräistä konetta ottaa hyvin ohuella palkkiolla samalla jos niille on varma ostaja tiedossa. Isompikin määrä käy jos joku muukin avaa kukkaroa ennen toimitusta. Varastointiin, kuljetukseen ja paikalleen nostoon löytyy fasiliteetit. Asennusapujakin tarjolla ehkä jonkun verran. Mahdolliset takuuasiat saa hoitaa suoraan tehtaan kanssa itse.
Tai jos joku muu suunnittelee samaa niin olen halukas maksamaan 22-28 kW koneesta enemmän kuin kolme konetta tehtaalta kaikkine kuluineen jaettuna kolmella tekee ja vähemmän kuin yksittäin tilattuna.
Laita privaviestiä jos kiinnostaa!
Edit: sain hintoja, toimituksessa säästää pari satasta jos ottaa kolme konetta. Ei maksa vaivaa minulle, eli unohtakaa
. 22 kW pumppu melko tarkkaan 3500e kaikkine kuluineen toimitettuna.
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan tutkinut mitä tuo laite nettiin oikein juttelee ?
Mulla kaikki liikenne menee linux:in läpi ja aloin ihmettelemään mikä laite juttelee amazonaws kanssa koko ajan, alla pieni otos liikenteestä. 192.168.1.195 on näköjään tuya:lle kuuluva laite ainakin nmap:in mukaan.
6:57:19.785532 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [P.], seq 18110942:18111123, ack 2299845068, win 2506, length 181
16:57:19.827634 IP ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886 > 192.168.1.195.40886: Flags [P.], seq 1:70, ack 181, win 3752, length 69
16:57:20.000502 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [.], ack 70, win 2437, length 0
16:57:20.174456 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [P.], seq 181:362, ack 70, win 2437, length 181
16:57:20.216145 IP ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886 > 192.168.1.195.40886: Flags [P.], seq 70:139, ack 362, win 3752, length 69
16:57:20.249136 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [.], ack 139, win 2368, length 0
16:57:20.261644 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [P.], seq 362:543, ack 139, win 2368, length 181
16:57
Tuo on powerworldin pumppu (oikeammin kai sen näyttöpaneli), mitä ihmettä se ihan koko ajan juttelee maailmalle pilveen ? Syö aika hyvin kaistaa kun ihan jatkuvasti lähettelee dataa. Pitäisikö konfata tuo uusiksi ilman verkkoa ?
Valistuneita arvauksia otetaan vastaan.
Mulla kaikki liikenne menee linux:in läpi ja aloin ihmettelemään mikä laite juttelee amazonaws kanssa koko ajan, alla pieni otos liikenteestä. 192.168.1.195 on näköjään tuya:lle kuuluva laite ainakin nmap:in mukaan.
6:57:19.785532 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [P.], seq 18110942:18111123, ack 2299845068, win 2506, length 181
16:57:19.827634 IP ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886 > 192.168.1.195.40886: Flags [P.], seq 1:70, ack 181, win 3752, length 69
16:57:20.000502 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [.], ack 70, win 2437, length 0
16:57:20.174456 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [P.], seq 181:362, ack 70, win 2437, length 181
16:57:20.216145 IP ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886 > 192.168.1.195.40886: Flags [P.], seq 70:139, ack 362, win 3752, length 69
16:57:20.249136 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [.], ack 139, win 2368, length 0
16:57:20.261644 IP 192.168.1.195.40886 > ec2-3-67-242-33.eu-central-1.compute.amazonaws.com.8886: Flags [P.], seq 362:543, ack 139, win 2368, length 181
16:57
Tuo on powerworldin pumppu (oikeammin kai sen näyttöpaneli), mitä ihmettä se ihan koko ajan juttelee maailmalle pilveen ? Syö aika hyvin kaistaa kun ihan jatkuvasti lähettelee dataa. Pitäisikö konfata tuo uusiksi ilman verkkoa ?
Valistuneita arvauksia otetaan vastaan.
Harrastelija
Vakionaama
Jos valmistajalla on pilvipalvelu tai sellainen tulossa niin kyllähän pilveen siirretään statistiikkaa koko ajan. Kaistaa se ei kyllä paljoa kuluta.
Katsoitko paketteja tarkemmin että onko data jotain selväkielistä vai onkohan binääriä tai jopa salattua?
Katsoitko paketteja tarkemmin että onko data jotain selväkielistä vai onkohan binääriä tai jopa salattua?
Pitää tutkailla paketteja tarkemmin. Ika tiuhaan statistiikkaa kerätään jos sitä kerätään useammin kuin kerran sekunnissa. Eihän siinä ole mitään järkeä. Kyllä se jo k´jonkin verran vie kaistaa vaikka ei välttämättä merkittävästi. Silti pidän noin tiuhaa juttelua ihan hölmönä, johtuu ehkä siitä että ennen joutui miettimään paljonko tavaraa voi siirtää putkessa ja paljonko pitää olla varaa ennenkuin se menee tukkoon ( koaksiaalinen ethernet meni tukkoon helposi ennenkuin koko kaista oli käytetty, myös modemiyhteyksien päällä toimiminen vaati miettimistä).
Nykyajan koodaajia vaivaa hälläväliä asenne. Ei väliä miten joku on toteutettu kunhan se toimii edes jotenkuten. Kaikki ammattiylpeys puuttuu.
Ei jokaista bittiä tarvitse välttämättä miettiä mutta joku järkevyystarkastelu on kyllä ihan selvä juttu mielestäni.
Nykyajan koodaajia vaivaa hälläväliä asenne. Ei väliä miten joku on toteutettu kunhan se toimii edes jotenkuten. Kaikki ammattiylpeys puuttuu.
Ei jokaista bittiä tarvitse välttämättä miettiä mutta joku järkevyystarkastelu on kyllä ihan selvä juttu mielestäni.
Tässä meikäläisen kaavio VILP:n liittännöistä olemassa olevaan systeemiin. Alunperin siis lämmitin pelletillä, mutta nyt on pelletti niin kallista, että lämmitin pannua talven suoralla sähköllä kunnes sain VILP:n parisen viikkoa sitten. Nyt on sitten hybridilämmityksessä vaihtoehtoja: pelletti, puu, sähkö ja vilp. Oikeesti varaajaan on liitetty vielä vanha aurinkokeräin, mutta sen merkitys on olematon.
Tämän tämän päivän ja eilisen VILP käyntikerrat:
Saatu lämpöenergia on saatu laskemalla ensin vilpin seisoessa lämmitykseen menevä energia ja sehän riippuu pelkästään varaajan tilavuudesta ja läpötilapudotuksesta. Mutta vilpin käydessäkin lämmmitykseen menee energiaa samaan tahtiin (aleneva käyrähän on hyvin suora), joten saatu kokonaislämpöenergia selviää suhteuttamalla jakson kokonaisaika taukoaikaan. Vilpin kuluttama sähköenergia taas perustuu kWh-mittariin.
Alla vielä laskentakaava mielivaltaiselle varaajan koolle:
Lisäsin käyriin myös vilpin ottaman tehon (punainen ja keltainen = varaaja, musta = ottoteho, violetti = ulkolämpötila). Olen toistaiseksi pyöritellyt sitä ihan tehdasasetuksin. Näyttää tekevän sen, että käynnistyksen jälkeen ajaa täydellä teholla ja pudottelee portaittain tehoa, kun lämpötila rupeaa saavuttamaan ylärajaa. On niin heikko käyttöohje, ettei heti sytyttänyt, miten saisi sen toimimaan aseteltavalla vakioteholla, niin näkisi, millä teholla saa parhaimman COP:n.
Pool Worldin softa ei ole 1:1 Power Worldin kanssa, vaikka sama koneen tyyppi onkin. Nimityksetkin on erilaisia. Modet ovat nimeltään standard, strong, eco ja auto. Oletus oli strong ja kokeilin nyt vaihtaa eco-moodiin, jonka toinen nimi ohjeessa on energy conservation. Täytyy nyt vaan kokeilla eri moodeja ja katsoa, miltä näyttää.
Lisää käppyröitä. Noista saa hyvää kuvaa toiminnasta. Seuraan mielenkiinnolla.
Tässä mentiin vähän enemmän pakkasen puolella ja nyt tuli selväksi, että tuohan yrittää pitää varaajan lämpötilaa vakiona kun taas minulla olisi tavoitteena, että se kävisi optimiteholla, kunnes lämpötila saavutetaan ja sitten huilailisi välillä. Ei mun hieno saadun lämpöenergian laskentakaavakaan toimi tuossa, kun se perustuu siihen, että olosuhteet pysyisi suht' koht' vakiona koko jakson aikana. Mutta kun koneen käydessä on ulkona -10°C ja taukoaikana ollaan nollan paikkeilla, ei tuosta cop-laskennasta näin tule mitään järkevää, ei mistään näe lattialämmityksen ottamaa tehoa käynnin aikana. Sitä kun Oumanni säätää ulkolämpötilan mukaan.
Tuossa yllä olevassa käppyrässä oli toimintamoodina Eco. Alla seuraavan päivän käyrää, kun moodina oli Strong, jonka luulin toimivan niinkuin toivoin, mutta eihän siinä ole muuta eroa kuin aloitusteho, joka Eco-moodilla oli jotain 70%, kun Strong-moodissa 100%. Loppumatka körötellään kummassakin puolella teholla:
PoolWorld-mallista en löytänyt parametreista sellaista kuin pumpun minimiteho, PowerWorld-malleissa tietääkseni sellainen on. Ei näillä asetuksilla pääse hyötymään varaajasta, jotta voisi ohjailla käyntiä edullisimman vuorokaudenajan mukaan, sähkön hinnan tai ulkoilman lämpötilan mukaan.
Taikka oikeastaan, jos sitä ohjaisikin ulkoa päin. Siinähän on moodi ulkoiselle on/off-termostaatille. Sitä käyttäen antaisi sille käntilupaa varaajan lämpötilan mukaan, mutta pumpulle valehtelisi lämpötilan ohjearvoksi isomman lukeman, jossa se ymmärtäisi laittaa tehoa tarpeeksi koko ajan.
Viimeksi muokattu:
Lämpöenergian mittausta tuosta ei kyllä saa ilman siihen tarkoitettua mittaria. Mun silmään näyttäisi että käy juurikin optimiteholla, itseasiassa näyttää oikein hyvältä.
Pörssioptimointiin tarviit kyllä jotain ulkoista järkeä. Muuten varaaja yhdistelmä näyttäisi toimivan oikein hyvin. Minimiteho asetuksesta mulla ei ole tietoa.
- Keskustelun aloittaja
- #382
Täällä on kevätpuolella tuo VILP ja varaaja yhdistelmä ollut oikein toimiva. Öisin on pakkasen puolella, ja päivisin lämpöasteita nyt. Yöaikaan on sähkö juuri sen verran halvempaa, että vaikka yöllä on kylmää, kannattaa varaaja lämiittää öisin, ja päivät on sitten VILP huilaa kokonaan. Ihan sillä Tuya- ajastimella puhelimesta olen nämä laittanut.
Ulkoinen järki pörsisähköohjaukseen olisi kyllä poikaa. Jos ensi talvena saisi alettua siihen projektiin. Nyt alkaa kiinnostaa kaikkien kesälelujen rassaus taas. Motskarit, vene, harrasteautot jne.
Ulkoinen järki pörsisähköohjaukseen olisi kyllä poikaa. Jos ensi talvena saisi alettua siihen projektiin. Nyt alkaa kiinnostaa kaikkien kesälelujen rassaus taas. Motskarit, vene, harrasteautot jne
.Kuui
Kuinkas iso tuo sun varaaja on ? Ja kuinka kuumaksi lämmität sen yöllä ? Mulla se menee päiväksi muutenkin aika hiljaiselle kun lämpöä ei tarvita niin paljoa muutenkaan.Täällä on kevätpuolella tuo VILP ja varaaja yhdistelmä ollut oikein toimiva. Öisin on pakkasen puolella, ja päivisin lämpöasteita nyt. Yöaikaan on sähkö juuri sen verran halvempaa, että vaikka yöllä on kylmää, kannattaa varaaja lämiittää öisin, ja päivät on sitten VILP huilaa kokonaan. Ihan sillä Tuya- ajastimella puhelimesta olen nämä laittanut.
Ulkoinen järki pörsisähköohjaukseen olisi kyllä poikaa. Jos ensi talvena saisi alettua siihen projektiin. Nyt alkaa kiinnostaa kaikkien kesälelujen rassaus taas. Motskarit, vene, harrasteautot jne
- Keskustelun aloittaja
- #384
Se on sen 3m2. Eikä se näillä keleillä tarvitse olla kun reilu 40 astetta aamu 8 aikaan, niin siitä 12 tuntia menee hienosti varaajan voimin. Ja kyllä... Ilman ajastettua sammuttamistakin keväällä ja syksyllä tuo pumppu tekee pävisin aika vähän hommia, kun yöt on niin paljon kylmempiä.
Pumpun eta olisi maanantaina Belgiassa satamassa, liekö kumipyörillä tulisi lakkoilijoiden ohi.
Onnisella olikin sopivasti kamppista, energy saven maateline ja cyclone dirt magneettikotella meni tilaukseen.
Joku 100 litran lämminvesivaraaja pitäisi vielä keksiä, halppismalleja ei hirveästi ole ja torissa noita pienempiä aika lailla eioota.
Onkohan nuo OSOn wallyt mistään kotoisin? Noita myös onnisella kamppiksena.
Onnisella olikin sopivasti kamppista, energy saven maateline ja cyclone dirt magneettikotella meni tilaukseen.
Joku 100 litran lämminvesivaraaja pitäisi vielä keksiä, halppismalleja ei hirveästi ole ja torissa noita pienempiä aika lailla eioota.
Onkohan nuo OSOn wallyt mistään kotoisin? Noita myös onnisella kamppiksena.
Onhan ne, hyvä hinta-laatusuhde IMO. Nibe-konsernin hinnat karanneet käsistä tälläkin sektorilla.
Taulukossa valmistajan ilmoittamia COP arvoja. Tuon perusteella pikkuteholla ajelu kannattaa.
- Keskustelun aloittaja
- #388
Joo, paras hyötysuhde tulee hiljalleen ajaen. En ole siihen parempaa konstia keksinyt, kun se "Silent mode". Minulla onneksi se silent moden ruuti piisaa -15 asti. Siitä kylmemnillä Tuya automaatio vaihtaa powerfull modeen. se on toiminut kohtuu luitettavasti. Kerran alkoi laskea lämpö, ja huomasin että laite oli edelleen silentissä, vaikka oli -17. No homma korjaantui tietty saman tien kun käsipelillä vaihtoi.
Joo, mutta jos voi valita, lämmittääkö varaajaa silloin kun ulkona on -10°C vai 0°C, niin ei tarvitse taulukkoakaan, kun tietää, kummalla on parempi cop. Mulla on vakiohintainen sähkö eli yöajosta ei ole etua. Eli tuo periaate jota vilp ajaa, että varaajan lämpötila pysyisi mahdollisimman vakiona ilman, että tarvitsee pysähtyä, näyttää johtavan siihan, että pumpun pääasiallinen käyntiaika on yöllä.
Laitoin nyt sen omalla kello-ohjelmalla kokeeksi seisomaan yöksi. Seurataan...
En kovin tarkasti tiedä, miten COP määritellään virallisesti. Omissa laskuissani olen COP:lla tarkoittanut tuotetun lämpöenergian suhdetta kulutettuun sähköenergiaan. Ymmärtäisin, että tuo taulukossa ilmoitettu COP lasketaan kompressorin tuottaman lämpötehon suhteena ottotehoon. Äkkiä katsoen sama asia, mutta ilmeisesti valmistajan taulukossa ei huomioida muuta tehonkulutusta, josta merkittävin sulatukseen kuluva teho. Eikä sulatuksen osuutta oikein voisikaan yksiselitteisesti ottaakaan taulukkoon mukaan, koska siihen vaikuttaa lämpötilan lisäksi erityisesti ilmankosteus. Ja onko siinä puhaltimen ja kiertopumpun yms. tehoja laskettu. Kun katson tuon taulukon mukaisia ottotehoja, on mittaamani MAX- ja MIN-tehot isommat kuin taulukossa
Meinaan vain, että nuo muut häviötehot eivät välttämättä kulje samassa suhteessa kompressorin ottaman tehon kanssa. Pienillä tehoilla niiden suhteellinen osuus taitaa olla suurempi. Itse ne tehot pitää päästä mittaamaan VILP:n ulkopuolelta, jotta voi uskoa tulokseen. Sähkötehon mittaus minulla on kunnossa, todellinen lämpöteho vielä pitäisi mitata.
Meinaan vain, että nuo muut häviötehot eivät välttämättä kulje samassa suhteessa kompressorin ottaman tehon kanssa. Pienillä tehoilla niiden suhteellinen osuus taitaa olla suurempi. Itse ne tehot pitää päästä mittaamaan VILP:n ulkopuolelta, jotta voi uskoa tulokseen. Sähkötehon mittaus minulla on kunnossa, todellinen lämpöteho vielä pitäisi mitata.
Jos lukee teknisiä dokkareita niissä on vastaavia taulukoita joista näkee helposti että ne on jotenkin laskettu - joukosta ei ole vaivauduttu karsimaan lukuja jotak ovat aivan kaiken mahdollisen ulkopuolella vaan on laskettu ruudukko vaan täyteen.
Jos katsoo pikkuisten MLP-laitteiden rakennetta niin niin niissä on jouduttu niitä kutosen COPpeja varten laittamaan kaikki pumput kierrosohjatuiksi jne - muuten siellä minimitehoilla ei pääse koviin lukuihin.
Voisi olettaa, että valmistajat mittaavat COPpi arvot kuivassa ilmassa labraoloissa, jolloin sulatuksia ei ole ollenkaan. Näin kannattaa itsekin mitata omassa koneessa. Eli sulatuksen jälkeen, kun tilanne on vakiintunut ja kenno on vielä huurteeton. Lisäksi kannattaa mitata pidemmän ajan coppilukua. Katsoin meillä justiinsa 7 kw J-panamonon luvut viime kesäkuusta lähtien. Panan omat mittarit näyttää coppilukua 2,7. On sama luku, jonka saan Pollu/Eltakoluvuilla. Ensi kesäkuuhun mennessä kumulatiivinen luku hieman paranee, mutta ei paljoa.
Antoteho (lämpöteho) jollain mittarilla, esim. Pollucom ja vastaavasti ottoteho jollain mittarilla (minulla Eltako). Koneen oma mittauskin on riittävän hyvä. Meillä pana antaa jonkin verran liian suuria coppi arvoja, mutta riittää kyllä käytännön tarpeisiin.
Mitä tulee noihin taulukkolukuihin, niin panan luvut vastaavat melko tarkasti omia mittauksia. PW040 luvut taas vastaavat aika lailla panan lukuja. Voisi olettaa, että niiden mukaan voi elää. Käytännössä sitten käyttäjien mittaukset noita verifioi.
Lopulta kuitenkin tärkeintä on, että VILPin kanssa saadaan selvää mitattua kokonaissäästöä. COP-luku on kylläkin tärkeä luku, mutta ei kannata desimaaleja liikaa painottaa. Koneen automaatiosofta kaikkineen ominaisuuksineen kuitenkin ratkoo kokonaisuuden.
Antoteho (lämpöteho) jollain mittarilla, esim. Pollucom ja vastaavasti ottoteho jollain mittarilla (minulla Eltako). Koneen oma mittauskin on riittävän hyvä. Meillä pana antaa jonkin verran liian suuria coppi arvoja, mutta riittää kyllä käytännön tarpeisiin.
Mitä tulee noihin taulukkolukuihin, niin panan luvut vastaavat melko tarkasti omia mittauksia. PW040 luvut taas vastaavat aika lailla panan lukuja. Voisi olettaa, että niiden mukaan voi elää. Käytännössä sitten käyttäjien mittaukset noita verifioi.
Lopulta kuitenkin tärkeintä on, että VILPin kanssa saadaan selvää mitattua kokonaissäästöä. COP-luku on kylläkin tärkeä luku, mutta ei kannata desimaaleja liikaa painottaa. Koneen automaatiosofta kaikkineen ominaisuuksineen kuitenkin ratkoo kokonaisuuden.
Viimeksi muokattu:
Itsellä 1800 litran sähköovali, jonka lämmitän home assistantin automatiikalla johonkin 45-47 asteen lämpöön, jos halpoja tunteja tarpeeksi.
Näin keväällä ei ole tarvinnut edes sen enempää ihmetellä, vaan antaa itte työskennellä. Kylmä ei ole päässyt tulemaan kun lattia varaa aika hyvin. Välillä on huomannut datasta, kun lämpö päässyt loppumaan ja kattilan lämpö "jumittanut" 25° - eli alkanut jo pyörittämään lattian lämpöä ympäriinsä.
Niin ja aurinkoisina päivinä, kun paneelien tuotto ollut yli 2kw, niin on pörissyt automatiikalla sen verran paljon, että ei öisin ole tarvinnut edes lämmittää.
Ehkä jossain kohtaa lisään vähän logiikkaa lämmittämiseen, mutta luulen että loppukevät mennään tällä.
*edit korjattu tehon yksikkö
Näin keväällä ei ole tarvinnut edes sen enempää ihmetellä, vaan antaa itte työskennellä. Kylmä ei ole päässyt tulemaan kun lattia varaa aika hyvin. Välillä on huomannut datasta, kun lämpö päässyt loppumaan ja kattilan lämpö "jumittanut" 25° - eli alkanut jo pyörittämään lattian lämpöä ympäriinsä.
Niin ja aurinkoisina päivinä, kun paneelien tuotto ollut yli 2kw, niin on pörissyt automatiikalla sen verran paljon, että ei öisin ole tarvinnut edes lämmittää.
Ehkä jossain kohtaa lisään vähän logiikkaa lämmittämiseen, mutta luulen että loppukevät mennään tällä.
*edit korjattu tehon yksikkö
Viimeksi muokattu:
r290
Aktiivinen jäsen
Tuo PW040 on kohtuu hyvin dokumentoitu maailmalla.
Kosteus,Hz ja vesivirta ovat oleellisia tietoja suorituskyvyn kannalta.
@Amigon lista "ihan" linjassa TUV Chinan raporttiin nähden:
laite on invertteri,mutta testauksessa (EN 14511) sitä toki joudutaan ajamaan fixatusti (näemmä sulatuksetkin estetty)!
Enemmän olisin huolissani lämmityspiirin välivarastojen "ohivuoto"-orgioista ,jotka voivat pilata tavoitteellista lämmönsiirtoa
kohtuu paljon.
Kyse siis VILPin tuottaman lämpimän syöteveden ja paluuveden lämpösisällön sekoittumisesta väärissä paikoissa
(eli esim. muualla kuin pattereissa tai lattialämmityksessä).Aihe on skimurantti!
Kuva kertonee enemmän:
Eikö tuo ongelman aiheuttaja ole monoblock koneiden yleisesti liian pieni lämmönvaihdin jossa tarvitaan suuri vedenkierto.älivarastojen "ohivuoto"-orgioista ,jotka voivat pilata tavoitteellista lämmönsiirtoa
kohtuu paljon.
Kyse siis VILPin tuottaman lämpimän syöteveden ja paluuveden lämpösisällön sekoittumisesta väärissä paikoissa
(eli esim. muualla kuin pattereissa tai lattialämmityksessä).Aihe on skimurantti!
Kuva kertonee enemmän:
Eli mittauksissa saadaan hyvät tulokset mutta käytännössä jos tuollaista ohivuotoa joutuu käyttämään vähän huonommat.
Briteissä suora patteri/ lattialämmityskytkentä ilman "pönttöjä" tuntuu olevan suosittua. Toki siellä lämpötilat ei laske niin alas kuin meillä ja pumput siten pienempiä ja virtauksen saa mahtumaan kiertoon kaikilla keleillä. Vai miten se nyt mahtaa mennä? Ei kokemusta niin pelkkää arvailua.
Eikös monoblokki ole optimitilassa vain silloin kun lämmöntarve on sama kuin pumpun lämmöntuotto, virtaus ja paluulämpötila on juuri oikea, jos ajattelee tuota lämmitetyn veden takaisin kiertämistä? Taitaa olla tekemätön paikka suomen ilmastossa. Eikös tällainen ole mahdollista vain testiolosuhteissa.
Itse ajattelisin että suurin lämmönvaihtimen virtaus (teho) tarvitaan lämpimässä jolloin samalla Dt veteen pitää saada siirrettyä suurin huipputeho. Jos lämmönvaihdin olisi liian mopo niin virtausta täytyisi pienentää jotta vesi ehtisi lämpenemään. Olenko väärillä jäljillä, kärsiikö käpyrauhaseni hapenpuutteesta?
Lämmönvaihtimen tehoon vaikuttaa myös sen rakenne, toki tässä varmasti kaikki valmistajat pyrkivät pääsemään pienimmillä kustannuksilla. PW isoimmassa mallissa on ulkomitoiltaa pienempi levylämmönvaihdin kuin pienemmässä pumpussa. Isosta mallista löytyy netistä levylämmönvaihtimen mallinumero C39L-EZ-54 mitä ei kyllä ihan tuolla numeroilla taida löytyä kuin Kiinan "Danifosa" mallistosta.
Eikös monoblokki ole optimitilassa vain silloin kun lämmöntarve on sama kuin pumpun lämmöntuotto, virtaus ja paluulämpötila on juuri oikea, jos ajattelee tuota lämmitetyn veden takaisin kiertämistä? Taitaa olla tekemätön paikka suomen ilmastossa. Eikös tällainen ole mahdollista vain testiolosuhteissa.
Itse ajattelisin että suurin lämmönvaihtimen virtaus (teho) tarvitaan lämpimässä jolloin samalla Dt veteen pitää saada siirrettyä suurin huipputeho. Jos lämmönvaihdin olisi liian mopo niin virtausta täytyisi pienentää jotta vesi ehtisi lämpenemään. Olenko väärillä jäljillä, kärsiikö käpyrauhaseni hapenpuutteesta?
Lämmönvaihtimen tehoon vaikuttaa myös sen rakenne, toki tässä varmasti kaikki valmistajat pyrkivät pääsemään pienimmillä kustannuksilla. PW isoimmassa mallissa on ulkomitoiltaa pienempi levylämmönvaihdin kuin pienemmässä pumpussa. Isosta mallista löytyy netistä levylämmönvaihtimen mallinumero C39L-EZ-54 mitä ei kyllä ihan tuolla numeroilla taida löytyä kuin Kiinan "Danifosa" mallistosta.
Mä sanoisin kyllä noin semimutuna että suoraan lattiakiertoon menevä lämpö on se kaikkein energiatehokkain tapa lämmittää, ja optimitilanteessa lämpöpumppu hurraa kokoajan, eli mikä on sitten se minimiteho johon vilpin ohjaus taipuu.
Käytännössä sitten pitää olla riittävästi lämmitettävää lattiaa/massaa, jotta vilppi ei joudu käymään lyhyttä pätkää, eli käytännössä kun ulkolämpötilat ovat jossain +10°C yläpuolella on se kaikkein hankalin tilanne kun lämmöntarve on hyvin pieni, mutta ei vielä voi lopettaa lämmitystä kokonaan.
Suorassa lattiakierrossa pitää myös huonetermarit poistaa, jotta sitä massaa on riittävästi koneen takana.. Tosin käytännössä tuo ei ole ongelma, huonetermarit ei kuitenkaan ole milläänlailla pakollisia.
Käytännössä sitten pitää olla riittävästi lämmitettävää lattiaa/massaa, jotta vilppi ei joudu käymään lyhyttä pätkää, eli käytännössä kun ulkolämpötilat ovat jossain +10°C yläpuolella on se kaikkein hankalin tilanne kun lämmöntarve on hyvin pieni, mutta ei vielä voi lopettaa lämmitystä kokonaan.
Suorassa lattiakierrossa pitää myös huonetermarit poistaa, jotta sitä massaa on riittävästi koneen takana.. Tosin käytännössä tuo ei ole ongelma, huonetermarit ei kuitenkaan ole milläänlailla pakollisia.
Kyllähän se on luonnonlaki, että mitä pienempi ero on ulkolämpötilan ja tavoitelämpötilan välillä, sitä parempi cop. Ja lattialämmitys tarvitsee paljon pienemmän kiertoveden lämpötilan kuin patterilämmitys, koska pinta-alaa on rutkasti enemmän.
Olen huomannut, että mun vilp yrittää tosiaan pitää tavoitelämpötilaa pienentämällä tehoja ettei tarvitsisi pysähtyä kokonaan. Mutta kun ulkona alkaa olla nollakeliä ja yli, niin vilpin minimiteho nostaa varaajan lämpötilaa niin, että sen on pakko pysähtyä. Hyvä, kun ei yritä jollain minimaalisella teholla pysyä päällä. Joku optimi hyötysuhteen kannalta siinä tehon suhteen on, ei liian pieni teho ole järkevää.
Lattialämmityksen termareita en allunperinkään ottanut käyttöön. Kun lattia on massiivinen betonilaatta, tahtoo muutenkin kiertoveden shuntin säätö vaikuttaa vasta seuraavana päivänä. Ja kun on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenottoineen, niin se puhaltaa kuitenkin samanlämpöistä ilmaa kaikkiin huoneisiin, ei siinä paljoa voi huonekohtaisia eroja saada. Ne erot on tehty kiinteästi jo lattialämmityksen akusäädöissä.
Vähän kokemuksia Pool Worldin "tuesta". En millään löytänyt sellaista parametria Control Panelista, jotta voisi liittää on/off ohjauksen vilpille. Käyttöohjeessa oli sellainen mahdollisuus kuin huonetermostaatti ja siinä viitattiin RT_CTRL parametriin, jota ei kuitenkaan panelista löytynyt. Laitoin kyselyä Pool Worldille myyjälle, jolta laitteen olin ostanut. Ei vastattu, laitoin lisää ja odottelin viikon. Sitten laitoin viestiä firman info-postiin ja sieltä parissa päivässä sain vastausta ja lupasivat hoputtaa ko. myyjää vastaamaan. Ja taas pari päivää, niin tuo lopulta vastasi, että heidän tekninen tukensa EU-alueella hoitaa eräs hollantilainen firma. Sinne otin yhteyttä ja sainkin vastauksen, sen saman kuin jo tiesin, että juu, huonetermariliitännällä se on/off-ohjaus hoituu.
Jostain tuli mieleeni, jotta jos laittaisi sen WiFi-liitännän ainakin kuntoon ja sen apin kun sain toimimaan, siellä oli System Parameters-kohta. Mutta sitä klikkaamalla rupesi kysymään admin passwordia ja sitä ei missään manuaalissa sanottu eikä se ollut sama, joka langallisessa kontrollerissa oli. Siinä arvailin yleisillä default passwordeilla ja lopulta tärppäsi. Ja niinpä tuossa apissa olikin parametreja muutama enemmän kuin langallisessa kontrollerissa ja löytyi sieltä se RT_CTRL -parametri ja nyt sitten pystyn omalla automatiikalla laittamaan vilpin päälle/pois. Päällä ollessa se säätää tavoitelämpötilan mukaan kuin ennenkin, off-asennossa se seisoo. Eli voi nyt vaikka tekaista ohjausta, että ei kovilla pakkasilla yritä käydä tai jos joskus pörssisähköön haksahdan, niin ohjaisi käyntiaikoja sen mukaan. Off-asennossakin vilpin kiertopumppu hurahtaa joskus käyntiin eli se tsekkaa, ettei vesi ja laite pääse jäätymään.
Eli summa summarum: Pool Wordissa ollaan kuin kärppänä siinä vaiheessa kun kauppaa käydään, mutta tekniset ongelmat ei niitä kiinnosta. Hyvä vehje toki teknisesti vaikuttaa olevan heidän vilp.
Jostain tuli mieleeni, jotta jos laittaisi sen WiFi-liitännän ainakin kuntoon ja sen apin kun sain toimimaan, siellä oli System Parameters-kohta. Mutta sitä klikkaamalla rupesi kysymään admin passwordia ja sitä ei missään manuaalissa sanottu eikä se ollut sama, joka langallisessa kontrollerissa oli. Siinä arvailin yleisillä default passwordeilla ja lopulta tärppäsi. Ja niinpä tuossa apissa olikin parametreja muutama enemmän kuin langallisessa kontrollerissa ja löytyi sieltä se RT_CTRL -parametri ja nyt sitten pystyn omalla automatiikalla laittamaan vilpin päälle/pois. Päällä ollessa se säätää tavoitelämpötilan mukaan kuin ennenkin, off-asennossa se seisoo. Eli voi nyt vaikka tekaista ohjausta, että ei kovilla pakkasilla yritä käydä tai jos joskus pörssisähköön haksahdan, niin ohjaisi käyntiaikoja sen mukaan. Off-asennossakin vilpin kiertopumppu hurahtaa joskus käyntiin eli se tsekkaa, ettei vesi ja laite pääse jäätymään.
Eli summa summarum: Pool Wordissa ollaan kuin kärppänä siinä vaiheessa kun kauppaa käydään, mutta tekniset ongelmat ei niitä kiinnosta. Hyvä vehje toki teknisesti vaikuttaa olevan heidän vilp.