Kiinteistövero

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lorvi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Onhan tuossa pientä korotusta meilläkin, 691m2 Hki:ssä:
  • 2022 - 636€
  • 2023 - 684€
  • 2024 - 690€
 
Meillä nousi kiinteistövero n. 25% tälle vuodelle pelkästään tontin veroprosenttimuutoksen takia. Menee jo yli kahden tonnin.
 
Ei näyttänyt kummoisesti nousevan tälle vuodelle, sen verran vanha talo jo ja hinnathan lähinnä laskee. Viime vuoteen verrattuna vajaa kymppi lisää, 353,46 euroa vuodessa.

Talon verotusarvo laski ja autotalli/varaston nousi :D
 
Tontin arvo nousi verottajan silmissä täällä +18%. Oletan, että tonteista on kova kysyntä ja ne ovat maakunnasta lopussa, koska kaikki rakentaminen on myös loppunut ;D. Sentään vanhoja puretaan.
Rakennusten osalta menee minimaalisin korotuksin eli kiinteistöverokannan nousu on aavistuksen suurempi kuin ikävähennykset kuten joka vuosi aikaisemminkin.
 
10 vuotta +30 % kiinteistövero +300 % tienhoitomaksu. Ihanan halpaa haja asutusalueella
Noo .. meillä mökkikunta laittoi kirjeen että niillä on lakisääteinen oikeus periä jätehuoltomaksu vaikka eivät todellakaan ola tuomassa jäteastiaa - maksulla saa oikeuden käyttää yleisiä jätepisteitä ( joita ei todellakaan ole missään lähimaillakaan )
 
Nousi tuo vero n.20€ vuodessa, vaikka ikävähennyksen määrä kasvoi
maapohja 5954m2 josta saa näemmä myös alennusta suuren pinta-alan perusteella :oops:

2024 526,36€
2023 506,84€
2022 473,88€
 
30€noussut nyt aika tarkkaan 500€
Eikö jossainvaiheessa ollut juttua,että asumaton talousrakennus olisi ulkopuolella kiinteistöverosta?Nyt vielä menee.
Kuuluuko se sammaan hommaan,kun 50 neliötä saisi rakentaa ilman rakennuslupaa,toimenpide lupa kai pitäisi olla.
Ei tullut ilmeisesti tänävuonna vielä.
 
Miten lähellä asunnon todellista oletettua arvoa muilla on kiinteistöveroon laitettu jälleenhankinta-arvo? Jos kiinteistövero on jaettu kahdelle henkilölle niin onko verolapussa näkyvä kyseinem luku myös puolikas arvosta vai koko kiinteistön arvo?
 
Miten lähellä asunnon todellista oletettua arvoa muilla on kiinteistöveroon laitettu jälleenhankinta-arvo? Jos kiinteistövero on jaettu kahdelle henkilölle niin onko verolapussa näkyvä kyseinem luku myös puolikas arvosta vai koko kiinteistön arvo?
Minulla verotusarvo on n. viidesosa todellisesta arvosta. Ja nähdäkseni se on koko kiinteistön arvo, senhän voi todeta jakamalla kiinteistövero tuolla arvolla ja katsomalla minkälainen prosenttiluku tulee.

e: nuo onkin näköjään ihan eri tavalla ilmoitettu omaveron kiinteistöveroilmoituksessa ja PDF-muotoisessa kiinteistöveropäätöksessä. Eli riippuu siitä mitä lukee. Päätöksen jälleenhankinta-arvot ovat minulla noin kolmasosa todellisesta arvosta.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla verotusarvo on n. viidesosa todellisesta arvosta. Ja nähdäkseni se on koko kiinteistön arvo, senhän voi todeta jakamalla kiinteistövero tuolla arvolla ja katsomalla minkälainen prosenttiluku tulee.

e: nuo onkin näköjään ihan eri tavalla ilmoitettu omaveron kiinteistöveroilmoituksessa ja PDF-muotoisessa kiinteistöveropäätöksessä. Eli riippuu siitä mitä lukee. Päätöksen jälleenhankinta-arvot ovat minulla noin kolmasosa todellisesta arvosta.
Näköjään iso ero on sinullakin. Jos päätöstä katsotaan niin meidän tapauksessa lappuihin merkattu arvo on noin puolet todellisesta, jos se tarkoittaa kokonaisarvoa. Jos tuokin on jaettu molemmille puolisoille eli lapussa näkyvä on puolet todellisesta niin sitten olisi aika lähellä oikeaa. Onko tuolla sitten käytännössä mitään merkitystä?
 
Vahtera on myös innostunut paasaamaan kiinteistövero uudistussuunnitelmista.
 
Arvelen Orpon löytäneen kiinteistöverosta paljon hyviä puolia. Veron tuotto ei vaihtele, korotus on helppo ja kivuton tehdä ja tuloista riippumatta se on euromääräisesti yhtä suuri, siis tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Orpo on selvästi perehtynyt huolella USA:n verokäytäntöön.
Eikös tuota tasaverotusta löydy lähempääkin, tartte mennä kuin tuon Suomenlahden tuolle puolen :hmm:
 
Eikös tuota tasaverotusta löydy lähempääkin, tartte mennä kuin tuon Suomenlahden tuolle puolen :hmm:
Jep, Eestissä tulovero on tasavero. Toki Suomessakin valtaosa veroista on tasaveroja eikä progressiivisia, mutta se normijantterille näkyvin eli luonnollisen henkilön ansiotulovero on valtionveron osalta progressiivinen (ja luonnollisen he pääomatuloverokin on periaatteessa progressiivinen, mutta useimmille kuitenkin tasavero ja lopuillekin progressio on melko lievä)
 
Noin 950 euroa per lärvi täällä, lärvejä 2 kpl. Reilun satasen taisi nousta per naama.

Onneksi ei ole rakennukset vielä valmiita, saa pari satasta per nokka pois tuosta kun valmiusasteprosentteja rukkaa oikealle tasolle. Jokavuotinen homma tuokin, kun aina verottajan mielestä ne rakennukset on 100% valmiita, vaikka juuri viime vuoden lopulla sain 3 vuotta lisää rakennuslupaa.. Luulisi, että verottaja näkee onko rakennuksessa loppukatselmus tehty, eihän se muuten voi olla 100% valmis.
 
Luulisi, että verottaja näkee onko rakennuksessa loppukatselmus tehty, eihän se muuten voi olla 100% valmis.
Porukaltahan jää taikka ihan tahallisesti jopa jätetään tuo loppukatselmus tekemättä, koska siinä on aina oma hommansa saada kaikki pilkulleen paikalleen niin kuin papereissa on tai vastaavasti paperit päiviteltyä niin kuin oikeasti on tehty. Tuo koetaan pelkkänä rahan menona, niitä menoreikiä kun noina talorakennuksen ekoina vuosina on ihan riittävästi muitakin ja sitten se jo unohtuukin.

Tästä syystä olikos se 3v jälkeen rak.luvan myöntämisestä kun verottaja tulkitsee sen olevan 100% valmis jokatapauksessa ja lätkäsee täydet verot päällensä, jotta ei ainakaan veroetuja tuolla tarkastuksen laiminlyönnillä aikaansaataisi.
 
Arvelen Orpon löytäneen kiinteistöverosta paljon hyviä puolia. Veron tuotto ei vaihtele, korotus on helppo ja kivuton tehdä ja tuloista riippumatta se on euromääräisesti yhtä suuri, siis tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Orpo on selvästi perehtynyt huolella USA:n verokäytäntöön.
Keppinukke Orpo ei päätä edes solmionsa väristä.

Kokoomuksen äänestäjiltä on hyvä kysyä, mitä oikeistolaista on kiinteistöveron nostossa?

Valeoppositio persujen äänestäjiltä voi taas kysyä miksi maahanmuuttoa vastustava puolue teki taas kerran ennätyksen maahanmuutossa?

Sen jälkeen kaikilta voi kysyä uskovatko he silti elävänsä demokratiassa. Kognitiivinen dissonanssi iskee rajoitinta vasten.

Ei kun ylitöitä pyytämään pomolta tai...
 

Liitetiedostot

  • GIunIprXAAAJbqF.jpeg
    GIunIprXAAAJbqF.jpeg
    201,9 KB · Lukukerrat: 92
Eikös ne ole kuitenkin prosenttipohjaisia ! Nämähän ovat vielä jämptimmin tasaveroja euromääräisesti. Mutta eihän se valtiokaan prosenteilla elä.
Tasavero kai kuitenkin tarkoittaa veroa, jonka veroprosentti on kaikille sama. Euromääräisesti tasaveroja lienee ainakin Suomessa (ja luultavasti muuallakin) aika vähän, jos enää ollenkaan. Joskus oli joitain leimaveroja, jossa ostettiin jonkun rahamäärän määräinen leimaveromerkki.

Sitten on tietysti erilaisia viranomaismaksuja, jotka ovat euromääräisesti kaikille samoja, mutta näitä ei kai kukaan kutsu veroiksi.
 
Eikös ne ole kuitenkin prosenttipohjaisia ! Nämähän ovat vielä jämptimmin tasaveroja euromääräisesti. Mutta eihän se valtiokaan prosenteilla elä.
Häh? Ihan samalla tavalla kiinteistöveroissakin ne prosentit jyllää.
Kunta päättää vaihteluvälien rajoissa perittävän kiinteistöveroprosentin suuruuden. Vuonna 2024 verotusta kiristää maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,93:sta 1,3:iin. Maapohjasta perittävän kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 1,3 – 2,0. Tämä tarkoittaa sitä, että Manner-Suomessa 245 kuntaa joutuu korottamaan nykyistä maapohjan kiinteistöveroprosenttia. Korotus on suurin niissä kunnissa, jossa yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,93 vuonna 2023. Näissä kunnissa, joita on 42 kappaletta, maapohjaan kohdistuva kiinteistövero nousee 40:llä prosentilla. Esimerkiksi Helsinki joutuu tekemään korotuksen 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin ja Espoo 1 prosentista 1,3 prosenttiin. Vantaalla pakkokorotus on pieni, koska tonttien kiinteistöveroprosentti on ennestään 1,28.

Rakennuksista ja rakennelmista perittävä yleinen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli 0,93 -2,0 ei muutu. Asuinrakennusten veroprosenttien vaihteluväli on myös entisellään. Vakituisista asuinrakennuksista kiinteistöveroprosentti voi olla välillä 0,41- 1,0 ja muissa asuinrakennuksissa eli esim. vapaa-ajan asunnoissa välillä 0,93 – 2,0.
Kun taasen niistä tosiaan tasa euromääräisistä hyvänä esimerkkinä polttoainevero.
FOSSIILISEN moottoribensiinin valmistevero eli niin sanottu polttoainevero – sisältäen energiasisältöveron, hiilidioksidiveron ja huoltovarmuusmaksun osuudet – on vuoden 2024 alun liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron alennuksen jälkeen 71,77 senttiä litralta. Käytännössä kyseinen summa valmisteveroa sisältyy siis joka ikisen Suomessa tankattavan bensiinilitran hintaan. Fossiilisen dieselöljyn vastaava valmistevero on puolestaan 1.1.2024 lukien 54,70 senttiä litralta.
Tai toisena esim. sähkövero.
Veroluokkaan I kuuluvat muun muassa kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot. Sähkövero luokassa I on 2,253 senttiä kilowattitunnilta.
 
mitä oikeistolaista on kiinteistöveron nostossa?
Oikeistolaisuudesta en tiedä, mutta kiinteistövero ja perintövero ovat (vaikkakin veroina vihattuja) sellaisia veroja, jotka eivät vaikuta talouskasvua suoraan hidastavasti samalla tavalla kuin ansio- ja pääomatulovero tekevät. Jokainen vero on tietysti ikävä maksajalleen, ellei satu kuulumaan niihin kuuluisiin "iloisiin veronmaksajiin".

Tiivis veropohja, matalat verokannat. Tuohonhan sitä pitäisi yrittää pyrkiä ja siitä taitaa olla jonkinlainen yhteisymmärryskin olemassa poliittisen kartan eri puolilla. Joskus tosin kuulee äärimmäisempiäkin ehdotuksia, kuten ansiotuloveron poistamisen ihan tyystin, perusteena se, että ansiotuloverotus (nykyisellään erityisesti sen mieletön progressio) nimenomaan jarruttaa talouskasvua tehdessään työn - ja etenkin lisätyön - tekemisen kannattamattomammaksi. Se toimii kuin haittavero, eli vähentää sitä työn tekemistä, kun päinvastoin haluaisimme, että työtä tehtäisiin mahdollisimman paljon. Kiinteistövero ei ole samassa mielessä jarruttava vero, joka vähentää taloudellista toimeliaisuutta, vaikka se ihmisten käytettävissä olevia tuloja vähentääkin.

Suomessa helposti puhutaan oikeudenmukaisuudesta ansiotulojen yhteydessä. Minun on henkilökohtaisesti ollut välillä vaikea ymmärtää, että kenen mukaan se oikeudenmukaisuus on määritetty. Olemme menneet jotenkin aivan yli laidan tässä puheessa ja suuri osa meistä suomalaisista on tullut jotenkin passiivisiksi. Heikoimmista pitää aina huolehtia, mutta meidän vuosikymmeniä kestäneessä hyvinvointivaltion kasvattamisessamme ollaan tultu siihen pisteeseen, että tuotamme lisää "heikoimpia" myös niistä, joilla pitäisi olla kaikki mahdollisuudet yrittää maksimoida oma potentiaalinsa (mm. kouluttautumalla, ahkeruudella, sitkeydellä, omanarvontunnolla, kekseliäisyydellä). "Maksimoida oma potentiaali" on kyllä vähän hassusti (ja ehkä amerikkalaisittain) ilmaistu, mutta takana tässä on pyrkimys parantaa omaa asemaansa toimimalla ja tekemällä valintoja joka päivä sen eteen. Olen tietysti itsekin hyvinvointivaltion kasvatti ja tiedostan myös hyvän tai huonon tuurin vaikutuksen ihmisen elämään. Silti mielestäni on kiistatonta, että me tuotamme yhä kasvavaa valtioriippuvuutta ja se ei missään tapauksessa ole hyvä asia. Ihminen ei itse tunne olevansa ajurin paikalla ja optimismista on pulaa.

Ajaudun ohi aiheesta ja ohi kiinteistöveron käyttökelpoisuudesta yhtenä verotuksen muotona.
 
Merkillistä vaan kyllä miten tuo kiinteistövero on niin mieleinen.
Sitä on vaikea kiertää. Tontti pysyy rakennuksineen paikallaan toisin kuin irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat verot, jotka voi siirtää ulkomaille. Todella varakkaat pakkaavat hankkimaan turhia ja pröystäileviä kiinteistöjä sieltä sun täältä (joissa on arvostuslisää ainutlaatuisuuden takia) ja kun rahaa riittää, saattaa tuo jopa käytännössä mennä hiukan progressiiviseksikin, jos perusteita rukataan kohtia käypää hintatasoa.
 
"Seinäjoen eräällä postinumeroalueella verotusarvo kohoaisi 23-kertaiseksi nykyisestä" Onko jossain nähtävillä uudistuksen vaikutukset eri alueisiin? Nyt jo vero yli 1000€ vuodessa ja jos tuosta uhkaa moninkertaistua niin kyllä kipeää tekee vai onko tämä nyt sittenkin mahdollisuus kohtuullisempaan verotukseen. o_O
Taitaapa olla tuo kohtuu uusi alue tuossa vieressä. Tämä alue 20v vanhempaa ja vielä kauempana samalla postinumeroalueella 30v edelleen vanhempaa tästä alueesta. Muutakaan aluetta ei tule mieleen.
 
Häh? Ihan samalla tavalla kiinteistöveroissakin ne prosentit jyllää.

Kun taasen niistä tosiaan tasa euromääräisistä hyvänä esimerkkinä polttoainevero.

Tai toisena esim. sähkövero.
polttoainevero ja sähkövero on ihan loogisia kulutusveroja ja kohdentuu juuri niinkuin pitääkin, käytön mukaan
mutta entäs kiinteistövero? se ei sitten kohdennu millään logiikalla mitenkään puhumattakaan tasapuolisuudesta
 
polttoainevero ja sähkövero on ihan loogisia kulutusveroja ja kohdentuu juuri niinkuin pitääkin, käytön mukaan
mutta entäs kiinteistövero? se ei sitten kohdennu millään logiikalla mitenkään puhumattakaan tasapuolisuudesta
Niin no tuohon loogisuuteen tms. en nyt ottanut kantaa, vaan pelkästään väitteeseen onko kiinteistöverossa % vaiko € määräytymisperusteena.
 
Eikö se tule neliömetrien mukaan. Neliöhinta riippuu on esim. onko, sähkö, vesi, viemäri ... Yleensä on ne kaikki . Sitten on ikävähennys mutta asuinkäytössä olevalle talolle siinä on jokin minimiraja jonka jäkeen ikävähennys ei enää kasva.
 
Eikö se tule neliömetrien mukaan. Neliöhinta riippuu on esim. onko, sähkö, vesi, viemäri ... Yleensä on ne kaikki . Sitten on ikävähennys mutta asuinkäytössä olevalle talolle siinä on jokin minimiraja jonka jäkeen ikävähennys ei enää kasva.
Niin, ensin kai lasketaan joillain parametreilla rakennuksen jälleenhankintahinta. Sitten lasketaan ikävähennykset. Sitten lasketaan kiinteistöllä olevat rakennukset ja maapohja yhteen (ja maapohjassakin on erilaisia parametreja millä sen arvo määritetään). Näin saadaan verotusarvo, joka sitten kerrotaan kiinteistöveroprosentilla (joka riippuu kunnasta ja siitä onko kyseessä vakinainen asunto vai ei). Kiinteistöveroprosentti on kuitenkin kaikille saman kunnan samanlaisille kiinteistöille sama, eli tasavero.
 
Progressiivisuutta on ainakin siinä mielessä, että vanha suuri talo tai arvoton osake, vero voi olla helposti useampia prosentteja todennäköisestä myyntihinnasta tai "markkkina-arvosta". Mitenkään tavatonta ei ole, että vain tontilla on jokin markkina-arvo. Mitenkäs siten jos Helsingissä on M€ arvoinen/100 m2asunto, paljonko se vero siitä mahtaa olla? Maksetaan siis tietty vastikkeessa ja 100 neliön osaketta kohti kuuluu varmaan lisäksi jokin neliömäärä yhteisiä tiloja. Ainakaan prosentteina ei kovin paljon. Ehkä Orpon pitäisi tehdä vielä toinen tutustumismatka Ameriikaan.
 
Tokko kukaan jaksaisi tehdä vertailevaa tutkimusta vaikkapa OKT myynti-ilmoitusten perusteella? Niissähän on terpeelliset tiedot, pyyntihinta ja kiinteistövero. Veikkaan, että se veroprosentti siitä pyyntinnasta muodostuu perin mielenkiintoiseksi.
 
Tästä saa vähän käryä miten hyvin progressio toimii kiinteistöverossa. Mitä kalliimpi talo, sitä pienempi vero. Hinnat ovat pyyntihintoja, tarjouskauppoja ei ole mukana. Laskin tuohon valmiiksi ilmoitukseen kirjatun kiinteistöveron prosenteiksi kohteen pyyntihinnasta. Pinta ala "suurempi" kokonaispinta-ala mikäli ilmoituksessa on ollut erilaisia pinta-aloja. Hakukriteerinä 5 h / 200 ... 250 m2. Jätin ihan halvimmat pois.
.

EtuoviHintaVeroPinta-alaRakennusVeroSijainti
Kohde No:pyyntö €€/vuosim2vuosiprosenttiaPaikkakunta
219702211 795 0001 30725919320,073 %Helsinki
802924001 650 0001 10022020130,067 %Helsinki
803062401 590 0001 28120520160,081 %Turku
v9836373 00064326319910,881 %Kihniö
20862397190 0001 10223719970,580 %Iitti
2256968275 00061623020070,224 %Hollola
 
Olisi mukava kuulla todelliset perusteet, miksi provinssissa kiinteistöverot ovat 15 kertaiset kasvukesten arvotalohin verratuna. Euromääräiset erotkin ovat siinä määrin pieniä, että suhteellisen hyvin tasavero vaikuttaa toteutuvan. Nämä puolen prosentin ja ylikin olevat verot alkavat olla jo ihan Ameriikan mallia, mutta sitten siis kaikki muu päälle.
 
Olisi mukava kuulla todelliset perusteet, miksi provinssissa kiinteistöverot ovat 15 kertaiset kasvukesten arvotalohin verratuna. Euromääräiset erotkin ovat siinä määrin pieniä, että suhteellisen hyvin tasavero vaikuttaa toteutuvan. Nämä puolen prosentin ja ylikin olevat verot alkavat olla jo ihan Ameriikan mallia, mutta sitten siis kaikki muu päälle.
Eikös se nyt ole aika kohtuullista - kiinteistövero menee kunnalle ja provinssissa kunnan kulu / kärsä kaikenmaailman palveluista on suuri ja kunnat persaukisia, kun Helsingissä ei kovin monta metriä vaikkapa viemäriä tarvitse taloa kohden ylläpitää ja kapupunki on hyvissä varoissa.
 
Takaisin
Ylös Bottom