Kaasulämmityksen korvaaminen aurinkosähköllä (jo olemassa järjestelmässä)

S

Sol-aari

Jäsen
Terve,

Taloni on vain aurinkosähköjärjestelmän varaan rakennettu kohde, jossa 3500W edestä melko ympärivuotista tuottoa paneeleilla, sekä akkuihin varastoituna 9.6kwh:n edestä sähköä. Kulutus on per päivä vain n. 1-2 kwh. Invertterinä käytän Victronin Multiplus II- invertteriä, mallia 5000VA.

Tällä hetkellä talon lattialämmitys ja käyttövesi lämpiävät kaasulla, suoraläpivientilämmittimen kautta. Käyttöveden suhteen en koe ongelmaa, mutta lattialämmitykseen haluaisin muita ratkaisuja koska kaasu on erittäin hinnakas tapa lämmittää taloa.

Ajatuksissa olisikin ohjata ylimääräinen aurinkoenergia ja akustoissa oleva ylimääräinen virta lämmittämään jonkinsortin vesivaraajaa ja ohjattua pumppua joka ajaisi vettä lattialämmitykseen. Lattialämmitys on helppo eristää nykyisestä järjestelmästä, ja automatiikka jolloin ylimääräinen sähkö / akkuvoima voidaan säätää alkavaksi on helppo toteuttaa Invertterin kautta.

Kysynkin foorumin nikkareilta, mikä olisi a) helppo ja b) kannattava tapa lähestyä tätä ongelmaa. Minkälainen varaaja ja pumppu-yhdistelmä? Tällä hetkellä käytän etätermostaattia lämpötilan säätelyyn (Netatmo, joka on yhdistettynä Immergasin kaasulämmittimeen). En hae mitään valtaisan vesimäärän omaavaa varaajaa, sillä vesi tulisi vain lämmityskäyttöön. Toki ehdotuksiakin otetaan vastaan. Tavoitteena kuitenkin melko yksinkertainen järjestelmä. Lämmitettävää lattiapinta-alaa on n. 90m2.

Muutamia vaihtoehtoja joita olen katsellut, esim. Kospel Ekco L2M, tai panasonicin https://www.aircon.panasonic.eu/FI_fi/model/paw-dhw100w-1/ .
 
Millaisia määriä kaasua menee lämmityskaudella?

Ja missä ko. talo on? Ei kuulosta suomalaisiin olosuhteisiin kovin tyypilliseltä.
 
Jep, ei ole suomalainen ratkaisu. Löytyy pohjois-italiasta. Kaasua
Kuluu vuodessa kaikkiin (käyttövesi + lämmitys n. 1500 litraa). Eli puhutaan kuitenkin n. 1500-2200e laakista per täyttö.
 
Jos vain on tilaa talossa tai jopa ulkona tontilla, hommaisin hyvin eristetyn ja riittävän suuren vesivaraajan, jonka lämmittämiseen ylimääräinen energia johdetaan. Lämpöpumppaus sähkön paremmaksi hyödyntämiseksi (vesi-ilmalämpöpumpulla) on hiukan vaikeaa, kun tuotto heikkenee, jos halutaan hyvin kuumaa vettä varastoon. Varastohan nimen omaan kannattaisi lämmittää kuumaksi (mielellään yli jopa yli 90-asteiseksi), jotta varaston koko ei kasva kohtuuttomaksi. Suoralla sähkövastuksellahan tuo onnistuisi mainiosti. Jos vesi kuumennetaan esim. hiukan yli 90-asteiseksi ja lämmityspiiriin shuntataan 40-asteista vettä, varaaja kykenee varastoimaan lämpöä n. 6kWh per 100 litran vesivaraajan tilavuutta.

Ilmeisesti paneeleista saa talvellakin yleensä kohtuullisesti sähköä ja jopa pilviselläkin säällä jonkin verran? Ainakin suora sähkö kannattaisi käyttää varaajan lämmittämiseen suoraan, kun akut on saatu ladatuksi tai niiden edes arvellaan täyttyvän loppuiltapäivän aikana. Akkuja on turha kuluttaa ylimääräisellä latauksella ja purkamisella, joten en lisäisi kytkentää, jolla akkujen jäljellä olevaa virtaa käytettäisiin vesivaraajan lämmitykseen. Yksinkertaisimmillaan varaajan ohjaukseen käytetty "divertteri" voisi olla jonkinlainen pwm-hakkuri, joka ohjaa paneeleiden virtaa varaajan lämmittämiseen, aina, kun jännite pysyy samalla riittävänä akkulaturille (riippu akkulaturista, tarvitaanko monimutkaisempaa ratkaisua; MPPT-säätimen kanssa täytyy ottaa huomioon värähtelyongelmien hallinta, eli varaajan lämmityksen ottaman virran säädöstä pitää tehdä riittävän hitaasti muuttuva). Itse lämmityspiiriksi kelpaa aivan standardiratkaisu, eli tarvitaan lämmönsäätimen ohjaama moottorishuntti ja kiertopumppu (kumpikin maksaa täällä päin muutaman sata euroa ja vaihtoehtoja on lukuisia).

Vastaavaa voi tietenkin toteuttaa myös massavaraajan avulla ilman vettä. Eli viittaan laitteisiin, joita aikaisemmin käytettiin monissa maissa yösähkölämmityksen kanssa, eli laitteen lämpöeristetty massa lämmitettiin yöllä ja purettiin termostaattiohjatulla puhaltimella tarpeen mukaan vuorokauden mittaan.

Lämpöpumppujen kanssa tarvitaan selvästi suurempi vesivarasto ja lisäksi ongelmana on laitteen tarvitsema huomattavan tasaisena pysyvä tai ainakin rajoitetusti ja hitaasti muuttuva sähköteho. Tuollaisen hyödyntäminen olisi ohjauksen puolesta kertaluokkia vastusta hankalampaa ja kustannukset muodostuvat laitteiston osalta moninkertaisiksi. Jos lisäpaneeleille olisi asennustilaa, voisi tuolla halvemmaksi satsata lisäpaneeleihin sähkön tuottamiseksi sähkövastukselle kuin yrittää pärjätä vähemmillä paneeleilla ja yrittää hyödyntää lämpöpumppua.

1500 litraa kaasua (propaani tai butaani?) vastaa toista tuhatta litraa öljyä, mikä on energiana yli 10000kWh, joten kyllä kyse on parhaimmillaankin usean sadan litran vesivaraajasta, jotta yöajan lämmitysenergian saa varastoiduksi (vaikka aurinko pysyisi mahdollisimman suotuisana). Jos paneelitehoa on tosiaankin 3500W, saattaa tuo melko pitkälle riittää, jos sää suosii (talvella taitaa usein olla pitkähköjä sadekausiakin?). Kaiketi tarkoituksena kumminkin olisi lähinnä säästää kaasua, joka olisi kuitenkin varalla? Kytkentä voisi olla sellainen, että lämpövaraajassa on käyttöveden esilämmitykseen kierukka, josta vesi menee sitten kaasulämmittimelle, joka käynnistyy tarvittaessa (vaatii toki varaajatyyppisen käyttöveden lämmittämisen). Varaajan vettä sitten kierrätettäisiin myös lämmitykseen em. koneellisesti säädetyn shuntin kautta kiertovesipumpun avulla.
 
Jos ajaisi ylimääräisen sähkön lattiaan pienitehoisella putkikattilalla ja nykyisellä kiertovesipumpulla?

Putkikattila 3 kW [490-05-400] - €399.00 : Profil.fi - LVI lämmönvaihdon tuotteet, Profil.fi - LVI tuotteet, lämmönvaihdon ja -säädön erikoisliike

Profil.fi - LVI lämmönvaihdon tuotteet Putkikattila 3 kW [490-05-400] - Putkikattila lämmitysjärjestelmiin turvamaan lämmitystä: lämpöpumppu-, puulämpö-, hybridilämmitysjärjestelmiin. Teho 3kW 3 vaihe 400V putkitus 1 1/4 50 mm eristetty kotelo asennus pystyyn tai vakaan ei sis. pumppua...
profil.fi

Ainakin joitain vastusmalleja voi kytkeä myös yhdelle vaiheelle, yhden tai useamman vastuksen tarpeen mukaan.
 
Tuo linkattu panasonocin varaajahan on tarkoitettu lämpimälle köyttövedelle, mutta miksei sillä tietysti voisi tuoaakin lämmittää, mutta teho ei ole kovin iso.

Minkä tahansa vastuksen voi kytkeä yhdelle vaiheelle, mutta sen teho laskee. Eli esim tuo 3kw 400v lämmitin toimii yhtälailla 1kW 230V lämmittimenä.
 
Kiitos vinkeistä!

Lämmitysenergiaa menee eniten talvella, mutta koska kyseessä on uusvanha remontoitu kohde, ja paikallinen energiatehokkuus ei muutenkaan ole huipussaan, on kulutuskin kovaa. Esimerkiksi keittiön osalta taloon on remontoitu lattialämmitys, mutta itse rakennusosa on 1800-luvulta. Lämpöhukat ja vuodot ovat oleellinen osa taloa ja kulttuuria... ja siksi kulutuskin kovaa.

Minulla on myös tontin lävitse menevä pieni joki, jonka olen valjastanut tuotantoon. Tätä varten minulla on 1500W vesisähköturbiini, joka lataa myöskin akustoja. Tosin, tämän anti on vain maksimissaan 1.5A joten sillä ei suurta voittoa tavoiteta. Yksi vaihtoehto olisi käyttää tätä suoraan myös ulkoisen boilerin lämmitykseen vastuksen avulla, koska tuotanto on tasaista läpi vuorokauden, pl. tulvahuiput tai suuret virtaamat (no, näitä on harvemmin).

Itse olen järkeillyt asiaa jotenkin näin;
-Ulkoinen boileri / vesivarasto, jota lämmitetään vastuksella.
-Pumppu ja shuntti, jolla lämmitettyä vettä ajetaan lattialämmitykseen tietyn lämpövaatimustason mukaisesti termostaatin avulla.
-Veden lämmitys aina kun on ylimääräistä aurinkoenergiaa (ts. aina kun akku on yli tietyn prosenttimäärän, sanotaanko vaikka 90%.).

Kysymyksiin:
-Aurinkoenergiaa riittää vuoden ympäri aika runsaasti. Toki on sateisia ja pilvisiä jaksoja, mutta ei yleensä muutamia päiviä pidempään. Tätä kompensoimassa vesisähköturbiini.
-Tarkoitus on tosiaan säästää kaasua (Propaani) Järkeilin tässä vaiheessa että olisi helpointa aloittaa tuosta lattialämmityksestä ja modifioida järjestelmää sitten tarpeen mukaan jos näyttää siltä että on energiaresursseja ajaa koko järjestelmää varaajaan säilötyn veden kautta.

Nyt kun en ole ollut paikalla, on kulutus melko pientä... aurinkoenergiaa toki tallennetaan nykyisessä järjestelmässä vain sen mukaan mitä on tarvetta täyttää akkua, joten siksi myös tolpat pieniä kuvassa.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot 2024-03-18 at 15.18.39.png
    Screenshot 2024-03-18 at 15.18.39.png
    106,7 KB · Lukukerrat: 120
Tarkoittaako "vain aurinkosähköjärjestelmän varaan rakennettu kohde" että kohde on off-grid?

Miten paljon mahtaa olla aurinko- ja vesivoiman ylijäämä joka olisi vedenlämmitykseen käytettävissä? Halvimmalla ratkaisulla pääsisi jos sitä on niin paljon että riittää vastuskäyttöön. Muussa tapauksessa kertojaksi lienee hyvä hankkia edullinen lämpöpumppu.

Tuo linkattu pana on pilp-tyyppinen käyttövesivaraaja. Joku maltillisen kokoinen kierukkavaraaja vastuksella voisi olla parempi lähtökohta. Alkuun vastuskäyttöisenä ja lattiakierto + käyttöveden esilämmitys sen kautta. Tulistus voisi alkuun olla edelleen kaasulla, tai sitten pieni tulistusvaraaja perään jos sähköä riittää.

Jos oma tuotanto ei riitä, varaajaan on helppo lisätä edullinen vilp lataamaan. Tai sitten lisätä aurinkovoimaa...

Ohjaukseen kotiautomaatiota ainakin sen verran että kaikki ylijäämä tuotannosta ajetaan akun jälkeen veteen. Tässä kohtaa olisi isompi varaaja -> isompi jousto.

Mielenkiintoinen kohde!
 
Nihan sanoi:
Halvimmalla ratkaisulla pääsisi jos sitä on niin paljon että riittää vastuskäyttöön. Muussa tapauksessa kertojaksi lienee hyvä hankkia edullinen lämpöpumppu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos todella on kyse off grid -järjestelmästä, mikään lämpöpumppuratkaisu tuskin on halpa, sillä sähkö vaatii käytännössä melko suuret akut ja ohjausjärjestelmän, jolla huolehditaan akkujen varaustasosta. Tuollaisilla järjestelyillä lämpöpumpun kulut helposti moninkertaistuvat, jollei sitten ole innokasta pellepelotonta jatkuvasti valvomassa ja ohjailemassa järjestelmän toimintaa pienen perusakkujärjestelmän varassa. Toisin kuin vastuksia, lämpöpumppua ei yleensä pysty ohjaamaan niin, että sähkönkulutus pysyisi tiukkojen raamien sisällä. Lämpöpumpun tuottokaan ei edes Italian talvessa ole erityisen kehuttava, jos lämpö pitäisi varastoida, jolloin olisi käytettävä melko korkeaa varastointilämpötilaa ja varaston lämpötilan vaihteluväliä varaajan koon pitämiseksi aisoissa.
 
Nihan sanoi:
Tarkoittaako "vain aurinkosähköjärjestelmän varaan rakennettu kohde" että kohde on off-grid?

Miten paljon mahtaa olla aurinko- ja vesivoiman ylijäämä joka olisi vedenlämmitykseen käytettävissä? Halvimmalla ratkaisulla pääsisi jos sitä on niin paljon että riittää vastuskäyttöön. Muussa tapauksessa kertojaksi lienee hyvä hankkia edullinen lämpöpumppu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kohde on siis kokonaan Off-grid. Ei edes mahdollisuutta sähköverkkoon liittämiseen. Sijaitsee 1200m korkeudessa vuorilla.

Ylijäämä on päivätasolla, jos aurinkoista, huomattava. Päiväkulutus on paikallaollessa n. 2-3kw. Akustossa 9.6kwh reserviä, eli suoraa reservivoimaa n. 4kw jos jättää varauksia. Systeemi on erittäin hyvin kustomoitava ja automatisointikykyinen.

Aurinkoisella säällä taivaalta tulee n. 6:n tunnin edestä päivässä 3 kw jatkuvalla syötöllä. Viime viikolla, vaikka auringon kulma ei olekkaan vielä ihan optimi, oli maksimituotanto yhtenä hetkenä 3.2kw. Voisin kuvitella, että vaikka 2-3h käytöllä varaajan saisi melko lämpimäksi tuolla kilowattimäärällä. Edit: laskin tämän, 200l 10C lähtölämpötilasta n. 4h 60-asteiseksi 3kw:n vastuksella.

Tällä hetkellä invertterin voi ohjelmoida esim kyseisellä tavalla:
a) täytä akut yli 90%
b) kun yli 90%, ohjaa aurinkosähkö AC2-out releeseen (kaikki muu sähkö ajetaan AC1-out releestä), jossa varaaja.
c) lopeta kun olet käyttänyt x% kwh (esim 2 kwh)
d) tai kun aurinkosähkön tuotto on alle y% ( < 1500W )

Lämpöpumpuista en tosiaan tiedä, kuten yllä jo luin niin niiden toiminta lienee ei paras tähän käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Sol-aari sanoi:
Lämpöpumpuista en tosiaan tiedä, kuten yllä jo luin niin niiden toiminta lienee ei paras tähän käyttöön.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kierukkavaraaja vastuksella olisi varmaan oma valintani millä lähteä liikkeelle. Ohjaisin sen vastukselle kaiken ylijäämäsähkön ja ottaisin lattiakierron sieltä. Kierukan kautta tulisi esilämmitys käyttövedelle, ehkä tulistusta ei usein edes tarvittaisi jos sähköä riittää hyvin. Kaasun jättäisin rinnalle varajärjestelmäksi ja seurailisin ja mittaroisin sähkön riittävyyttä. Lisäinvestoinnit sitten sen mukaan miltä sähkön riittävyys alkaa näyttää. Ehkäpä aurinkovoimalan laajennus voisi olla järkevin jos alkaa näyttää että lisäinvestointia tarvitaan.
 
Sol-aari sanoi:
Olen miettinyt, mutta katolla jo 14 paneelia
Joten tila tiukassa oikeaan ilmansuuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei pidä unohtaa markiisi ja seinäasennuksen mahdollisuutta. Sillä on vaikutusta myös jäähdytystarpeen vähentämiseen.

Sijoituksella lounaan suuntaan saadaan vähemmän tehoa, mutta yleensä parhaaseen aikaan.

Tasokeräimissä voidaan käyttää yöjäähdytystä, mutta kertyvä ylilämpö on huomioitava. Helpointa on mitoittaa varaaja niin ettei sitä tule. Varaajaksi kelpaavat vanhat käyttövesi varaajat levylämmönvaihtimen kanssa. Poistettuja saanee melko edullisesti.
 
Jos meinaa ladata aurinkokeräimen tuottamaa lämpöä, maatelineen varassa seisova tyhjiöputkikeräin lienee tehokkain, koska sen saa etelän suuntaan avautuvana tavallaan seuraamaan auringon kulkua päivän mittaan aika tehokkaasti. Olennaistahan on saada keräimellä aikaan korkea lämpötila pitemmälläkin rupeamalla ja eräänlainen itsesäätöisyys ohi kiitävien pilvien ajaksi. Välimeneren maissahan tyhjiöputkikeräimiä näkee lämpimän käyttöveden tuottajana.
 
aurinkokeräimiä en ole tosiaan miettinyt, sillä ulkoseinäasennus ja kattoasennus ovat melko pitkälti poissuljettuja (ulkoseinä on varjoinen) ja haen ensisijaisesti kykyä käyttää tuota ylimääräistä aurinkoenergiaa hyödyksi.
 
Sol-aari sanoi:
Tällä hetkellä invertterin voi ohjelmoida esim kyseisellä tavalla:
a) täytä akut yli 90%
b) kun yli 90%, ohjaa aurinkosähkö AC2-out releeseen (kaikki muu sähkö ajetaan AC1-out releestä), jossa varaaja.
c) lopeta kun olet käyttänyt x% kwh (esim 2 kwh)
d) tai kun aurinkosähkön tuotto on alle y% ( < 1500W )

Lämpöpumpuista en tosiaan tiedä, kuten yllä jo luin niin niiden toiminta lienee ei paras tähän käyttöön.
Klikkaa laajentaaksesi...

En välttämättä laittaisi mitään varaajaa koska kohteessa on jo lattialämmitys. Kuten tuossa jo ehdoteltiinkin niin läpivirtausvastus vesikiertoon ja tuuppaa sinne ylimääräisen sähkön. Riippuu sitten jännitteistä yms. asioista miten hommasta saa eniten irti.

Kesällä ylituottoa lienee sen verran että harkitsisin myös pientä ILP:piä (kesällä viilennys). Sillä saisi kämpänkin lämpimäksi jollakin 500-700W ottoteholla ja vesikierto lattioissa tasaisi huoneiden lämpötilaeroja.
 
Pari skenaariota:
-Nykyisen lämmittäjän irroittaminen lattialämmityksestä ja siihen läpivirtausvastus + pumppu + termostaatit
-Läpivirtausvastuksen asentaminen ennen nykyistä lämmittäjää ns. ennen kylmävesiottoa jolloin lähtölämpötila vedelle olis suurempi

Vaihtoehto II:ssa on kyllä kysymyksiä. Mikä on läpivirtauslämmittimissä suositeltu lähtöveden lämpötila yleensä? Onko suotavaa tai ei ajaa esim. 40-50 asteista vettä kylmätulon sijaan? Nopealla selvittelyllä näitä on tehty kyllä, mutta omasta lämmittimestä on löytänyt mitään max. arvoa dokumentaatiosta.
 
Käsitin että alkutilanne on toimiva kaasulämmitys ja ylijäämäsähkön ohjaus lämpimään käyttöveteen?

Jos niin, sitten en tekisi muuta kuin lisäisin sen vastuksen lattiakiertoon johon ylijäämäsähkö tuupataan kun varaaja on kuuma. Ei sitä saa tuolla 3,5kW paneeleilla liian kuumaksi ja jos se on vaarana niin sitten joku yksinkertainen paluuveden lämpötilaa mittaava termostaattikytkin.

Toimivaan kaasulämmitykseen en koskisi.
 
Sol-aari sanoi:
Pari skenaariota:
-Nykyisen lämmittäjän irroittaminen lattialämmityksestä ja siihen läpivirtausvastus + pumppu + termostaatit
-Läpivirtausvastuksen asentaminen ennen nykyistä lämmittäjää ns. ennen kylmävesiottoa jolloin lähtölämpötila vedelle olis suurempi

Vaihtoehto II:ssa on kyllä kysymyksiä. Mikä on läpivirtauslämmittimissä suositeltu lähtöveden lämpötila yleensä? Onko suotavaa tai ei ajaa esim. 40-50 asteista vettä kylmätulon sijaan? Nopealla selvittelyllä näitä on tehty kyllä, mutta omasta lämmittimestä on löytänyt mitään max. arvoa dokumentaatiosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen sitä mieltä, että sähkövastuksella toimiva läpivirtauslämmitin kannattaisi periaatteessa kytkeä nykyisen kaasulämmittimen lähdön ja sen lämmönmittauselementin väliin, mikäli mahdollista. Tällöin sähkövastuksen lämpiäminen vähentää tai kytkee kaasulämmittiminen kokonaan pois, jos tuottoa on riittävästi.

Itse suhtaudun epäillen sähkölisälämmityksen toimintaan ilman varaajaa. Esimerkiksi ihan täällä Suomessa näin kevättalvisin sisälle tulee kohtuukokoisista (tai nykymittapuun mukaan pienistä) ikkunoista niin paljion lämpöä, että lämmitystä tarvitaan selkeällä säällä vasta myöhään illalla tai oikeastaan vasta aamuyöstä alkaen. Tuohan vastaa tilannetta Pohjois-Italiassa keskitalvella, kun aurinko paistaa ja lämmittääkin varsin hyvin joulunakin, jos taivas on selkeä. Varaaja on hyödyllinen myös, jos selkeää säätä seuraa pilvinen, jolloin edelliseltä päivältä saattaa jäädä lämpöä aamuyölle ja seuraavalle vuorokaudelle. Lattia on huono lämmönvarastoija heikosti eristetyssä talossa tuollaisissa olosuhteissa, missä aurinkokin lämmittää vuodenajasta riippumatta keskipäivällä hyvin, jos pääsee perille pilvien lomasta.

Varaajan ja shuntin kanssa on oikeastaan saman, kytkeytyykö tuo ennen vai kaasukattilan jälkeen, mutta säätöjärjestelmään ja -periaatteeseen tuolla on vaikutusta (samoin kuin lämpöhäviöihin poikkeuksellisissa tilanteissa).
 
Oletan (kun et kerro) että talosi on kivirakenteinen. Nyt kun alkaa aamulla paistaa ja akkukin on latingissa niin sähkösihän menisi varaajan lämmittämiseen samalla kun yön jäljiltä kylmät lattiat "huutaisivat" lämpöä. Lämmittäisit siis varaajan vettä ja shuntti olisi kokoajan auki, ja ohjaisi kaiken lämmön lattioihin. Varaaja ei siis toimisi varaajana, vaan pelkkänä läpimenoputkena. Jos oletan oikein niin lattiaputket ovat nyt kuitenkin kivisessä lattiassa, eli varaavuutta löytyy?

Itse tekisin niin että laittaisin ILP:n, jolla akun kapasiteetin saisi käytettyä väh. COP3-4:lla lämmitykseen/jäähdytykseen. Tai budjettiratlkaisuna suoraan kilowatit lattiaan. En näe varaajasta mitään taloudellisesti järkevää hyötyä.
 
Aurinko Aarne sanoi:
Itse tekisin niin että laittaisin ILP:n, jolla akun kapasiteetin saisi käytettyä väh. COP3-4:lla lämmitykseen/jäähdytykseen. Tai budjettiratlkaisuna suoraan kilowatit lattiaan. En näe varaajasta mitään taloudellisesti järkevää hyötyä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ota huomioon, että kyse on monta tuhatta kilometriä Suomesta etelään olevasta sähköverkon ulkopuolella olevasta talosta, jonne ei käytännössä ole mahdollista saada sähkölittymää. Aurinkosähköstä on ylituotantoa etenkin ajakohtana, kun aurinko ilmeisesti lämmittää taloa hyvin muutenkin. Ei ole järkeä tuhlata ylimääräistä sähköä talon (liika-) lämmittämiseen ajankohtana, kun lämpöä yleensä riittää muutenkin tai sitä saa vaikkapa ikkunoista.

Ilpit sun muut lämpöpumput tulevat tosi kalliiksi ja hankaliksi tavoiksi käyttää ylijäämäsähköä, kun oltaisiin lisäakkujen, inverttereiden ja sähkövaraston ehdoilla toimivien erikoisohjausten varassa.
 
Varaaja toimii lisäpuskurina akun ohessa ja mahdollistaa mahdollisimman suuren osan aurinkovoimalan tuoton talteenotosta ja käytöstä läpi vuorokauden, ei vain tuotannon aikana.
 
kotte sanoi:
Ilpit sun muut lämpöpumput tulevat tosi kalliiksi ja hankaliksi tavoiksi käyttää ylijäämäsähköä, kun oltaisiin lisäakkujen, inverttereiden ja sähkövaraston ehdoilla toimivien erikoisohjausten varassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kerrotko miten ILP tulee tässä kyseisessä kohteessa tosi kalliiksi? Erikoisohjaus taas tapahtuu siten että ILP päälle kaukosäätimestä. Päivällä jos on akku täynnä niin voi nostaa pyynnin kovalle 25 ja sitten kun käy nukkumaan niin laskee pyynnin vaikka 20 asteeseen. Invertteri ILP vie jotain 3-5kWh akkusähköä yön aikana, jos sitäkään.
Nihan sanoi:
Varaaja toimii lisäpuskurina akun ohessa ja mahdollistaa mahdollisimman suuren osan aurinkovoimalan tuoton talteenotosta ja käytöstä läpi vuorokauden, ei vain tuotannon aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samahan tuo on laittaako sen paneeliston ylijäämäenergian varaajaan, rakenteisiin vai lattiaan. Kesäaikana näitä ei kannata tehdä koska ilmeisesti lämpöä piisaa. Paneelistosta saatava teho vaan on niin pieni ettei esim. 1000 litran varaajaa saada nostettua päivän aikana montaakaan astetta jos samaan aikaan pitää taloa lämmittääkin.
 
Aurinko Aarne sanoi:
Samahan tuo on laittaako sen paneeliston ylijäämäenergian varaajaan, rakenteisiin vai lattiaan. Kesäaikana näitä ei kannata tehdä koska ilmeisesti lämpöä piisaa. Paneelistosta saatava teho vaan on niin pieni ettei esim. 1000 litran varaajaa saada nostettua päivän aikana montaakaan astetta jos samaan aikaan pitää taloa lämmittääkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varaajasta sitä voi käyttää silloin kun on tarvetta ja niin paljon kuin on tarvetta, samoin joko käyttöveteen tai lämmitykseen tai molempiin.

Aloittajan mainitsema aurinkoisen päivän tuotto 6h x 3kW = 18 kWh ja kulutus 3 kWh jättää ylijäämäksi 15 kWh jolla nostaa 300l vettä 30C -> 70C.
 
Nihan sanoi:
Varaajasta sitä voi käyttää silloin kun on tarvetta ja niin paljon kuin on tarvetta, samoin joko käyttöveteen tai lämmitykseen tai molempiin.

Aloittajan mainitsema aurinkoisen päivän tuotto 6h x 3kW = 18 kWh ja kulutus 3 kWh jättää ylijäämäksi 15 kWh jolla nostaa 300l vettä 30C -> 70C.
Klikkaa laajentaaksesi...


Käyttövesi lämmitetään aloituksen mukaan edelleen kaasulla. 300 litran lämmitysvaraaja = yhtä tyhjän kanssa. Laittaa ennemmin sen ILP:n niin saa tuostakin extra15kW:sta 60kW lämpöenergiaa. Varaajaa lämmitettäessä osa energiasta menee lattioihin suoraan joka osaltaan vähentää varastoitavissa olevan energian määrää.

Noilla energiamäärillä varaaja on mielestäni overkill jos siihen ei saa enempää energiaa. Mutta tuossa nuo vaihtoehdot aika pitkälti on.
 
Viimeksi muokattu:
Aurinko Aarne sanoi:
Kerrotko miten ILP tulee tässä kyseisessä kohteessa tosi kalliiksi? Erikoisohjaus taas tapahtuu siten että ILP päälle kaukosäätimestä. Päivällä jos on akku täynnä niin voi nostaa pyynnin kovalle 25 ja sitten kun käy nukkumaan niin laskee pyynnin vaikka 20 asteeseen. Invertteri ILP vie jotain 3-5kWh akkusähköä yön aikana, jos sitäkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis pitää ostaa lisäakkuja ja mahdollisesti lisäinvertteri, jotta liikenevä ylimäärinen paneelisähkö saadaan varastoiduksi. Myös ilpin ohjaus on onnistuttava järjestelemään niin, että akkua ei pureta liikaa ja muu sähköntarve turvataan seuraavaan paisteiseen ajankohtaan asti (ilpillähän ei ole pakko lämmittää, eli voitaisiin lämmittää kaasulla, jos sähköä ei ole riittävästi).

Kun rupeaa konkreettisesti miettimään, miten tuo toteutetaan, joutuu aikamoisen suunnittelutehtävän eteen. Tonnien edestä saa sijoittaa akkuihin ja muuhun laitteistoon (jota ei edes välttämättä valmiina saa puhumattakaan, että systeemi pitää ohjelmoida paikallisten olosuhteiden mukaan).

Käsiohjaus on poissa laskuista, ellei koko ajan ole varuillaan akkujen lataustasomittareiden kanssa säätelemässä ilpin toimintaa. Jos akkuja ja paneeleja olisi taatusti riittävästi, kaiken voisi unohtaa, mutta tarvittava rahamääräkin moninkertaistuisi (eivätkä akut ole ikuisia).

Ovat jotkut kroisokset toteuttaneet vastaavia esimerkiksi saariston kalamajoilleen suurella rahalla.
 
kotte sanoi:
Siis pitää ostaa lisäakkuja ja mahdollisesti lisäinvertteri, jotta liikenevä ylimäärinen paneelisähkö saadaan varastoiduksi. Myös ilpin ohjaus on onnistuttava järjestelemään niin, että akkua ei pureta liikaa ja muu sähköntarve turvataan seuraavaan paisteiseen ajankohtaan asti (ilpillähän ei ole pakko lämmittää, eli voitaisiin lämmittää kaasulla, jos sähköä ei ole riittävästi).

Kun rupeaa konkreettisesti miettimään, miten tuo toteutetaan, joutuu aikamoisen suunnittelutehtävän eteen. Tonnien edestä saa sijoittaa akkuihin ja muuhun laitteistoon (jota ei edes välttämättä valmiina saa puhumattakaan, että systeemi pitää ohjelmoida paikallisten olosuhteiden mukaan).

Käsiohjaus on poissa laskuista, ellei koko ajan ole varuillaan akkujen lataustasomittareiden kanssa säätelemässä ilpin toimintaa. Jos akkuja ja paneeleja olisi taatusti riittävästi, kaiken voisi unohtaa, mutta tarvittava rahamääräkin moninkertaistuisi (eivätkä akut ole ikuisia).

Ovat jotkut kroisokset toteuttaneet vastaavia esimerkiksi saariston kalamajoilleen suurella rahalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aloituksessa on maininta 5000W invertteristä ja 9,6kWh akut, niin kerrotko mihin aloittaja tarvitsee lisää akkuja, tai toisen invertterin? Ymmärrätkö sähkötekniikan perussuureita kun kirjoitat ihan puutaheinää? Jos kerran ylituottoa on aloittajan mukaan useampi kilowatti niin akuthan pysyvät koko päivän täynnä vaikka ILP:llä paahtaisi namikat kaakossa pilviselläkin kelillä.

Kerro vielä millä tavalla käsiohjaus on poissa laskusta? Itse olen 15 vuotta käyttänyt ILP:iä kaukosäätimestä nappeja painamalla ilman ohjelmointia ja kulutusmittarista olen katsonut että sellaista 500 wattia vie osateholla. Nupit kaakossa vie sen kilowatin, mutta sillä aloittajan kämppä muuttuu saunaksi/kylmiöksi ellei pidä ikkunaa auki.
 
Aurinko Aarne sanoi:
Aloituksessa on maininta 5000W invertteristä ja 9,6kWh akut, niin kerrotko mihin aloittaja tarvitsee lisää akkuja, tai toisen invertterin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ymmärsin niin, että tuo kapasiteetti ja akut on periaatteessa varattu kotitalouslaitteiden käyttöön, kun kaikki vimpaimet on saatava toimimaan illallakin ja sateisilla keleillä. Paneelitehoa oli kokemuksen mukaan useimmiten enemmän kuin riittävästi, joten useimmiten, mutta ei välttämättä aina saatavilla on ylimääräistä energiaa. Tuon energian hyödyntäminen ei kuitenkaan saa lisätä riskiä kotitaloussähkön ajottaisesta ehtymisestä.

Näillä reunaehdoilla on täysin selvää, että energian varastokapasiteettia tarvitaan lisää muodossa tai toisessa. Pystyisikö nykyinvertteriä hyödyntämään riippuu kokonaiskultuksesta ja lisäakustojen kytkentäratkaisusta (em. reunehdoin).

Kun kysymys on vain vaihtoehtoisen lämmitysmuodon kulutuksen vähentämisestä ja sillä saaduista säästöistä, ei ole järkevää sijoittaa suuria summia lisää, jotta pikku hiljaa kertyviin säästöihin pääsee käsiksi. Vesivaraaja on hyödyllinen jo lämmintä käyttövettäkin varten esillä olevassa tarkoituksessa ja esim. kierukkaesilämmitteisenä se soveltuu myös tilojen lämmityksen tueksi.
 
Hyviä avauksia ja perusteluja täällä.

Omia ajatuksia vielä:
-Akkukapasiteettiä ei toistaiseksi ole suunnitelmissa lisätä, ellei saavutettavat energiasäästöt sitä erityisesti vaadi. Investoin juuri uuteen akustoon ja invertteri-laturijärjestelmään ja siirryin pois vanhoista lyijyakuista jotka olivat tiensä päässä. Siinä oli investointia jo tarpeekseen kyseisellä saralla vaikka asennuksen ja kaikki laitteistot hankin ja asensin itse. Itse akuston kapasiteetin lisääminen fyysisesti on triviaalia kyseisessä järjestelmässä. En myöskään ihan heti oleta, että omassa käytössä invertteristä loppuisi puhti. Kiuas kun lämpenee puilla :cool:. Helppona investointina näen esim. paneelimäärien kasvattamisen vaikkapa käytettyjen paneeleiden avulla > lisää watteja.

-Omassa mielessäni koin helpoimpana ratkaisuna käyttää tuota ylimääräistä energiaa (se n. 6h+. tuntia päivä 3000W) tosiaan jonkinsortin metodin kiertovedenl ämmitykseen. Täällä ehdotettiin lattialämmityksen käyttämistä varaajana tai lämpövarastona. Omien tunneperäisten kokemusten mukaan lattiavalu tehty luultavasti suoraan eristämättömän tai ainakin hyvin kevyesti eristetyn materiaalin päälle. Esim. tuossa alkuperäisosassa joka on 1800-luvulta, keittiön laatoitettu lattia jäähtyy kyllä sitä soittoa että millekkään varastoinnille voi sanoa hyvästit.

-Ilmalämpöpumppua selvittelin myös yhtenä vaihtoehtona, mutta koska tilat ovat sen verran isoja ja monihuoneisia, ei yhdellä ilpillä lämmitetä ainakaan koko haluttua kerrosalaa. tosin, näinhän se yleensäkin tuppaa olemaan.

-Katselin noita putkikattilavaihtoehtoja, jotka olisi suoraan kiinni lämmityskierrossa yhtenä ihan varteenotettavana vaihtoehtona. Tosin en nyt suorilta edelleenkään tuomitse alunperin omaa ajatusta, että vesi ajettaisiin ensin varaajaan ja sieltä lämmitykseen. Ilmeisesti huolena on täällä ollut se, että:
-1. annettu lämmityskapasiteetti ei riitä (3000W * 6h+) lämmittämään varaajan (300l esim) vettä sen verran, että siitä olisi hyötyä tarpeeksi lattialämmityksen saralla?
-2. tuo mainittu 300l on liian pieni määrä vettä ja jäähtyy nopeasti kierrossa ollessaan?
-3. jotain muuta?

Ja tosiaan, niinkuin joku jo sanoi ja kertasi sanomisiani, päämääräni on pienentää kaasunkulutusta (oikeastaan aivan sama millä metodein lopulta), käyttää hyödyksi ylituotettua sähköä ja toteuttaa tämä melko maltillisella budjetilla (2000e maks).
 
  • Tykkää
Reaktiot: rMa
Jos litra maakaasua 10kW niin vuotuinen energiatarve 1500 litran kulutuksella on 15 000kW.

Onkohan talossa teknisiä eristeitä lainkaan ja yksinkertaiset ikkunat ?
Eristämällä halvin toteutus ?
 
Sol-aari sanoi:
-1. annettu lämmityskapasiteetti ei riitä (3000W * 6h+) lämmittämään varaajan (300l esim) vettä sen verran, että siitä olisi hyötyä tarpeeksi lattialämmityksen saralla?
-2. tuo mainittu 300l on liian pieni määrä vettä ja jäähtyy nopeasti kierrossa ollessaan?
-3. jotain muuta?

Ja tosiaan, niinkuin joku jo sanoi ja kertasi sanomisiani, päämääräni on pienentää kaasunkulutusta (oikeastaan aivan sama millä metodein lopulta), käyttää hyödyksi ylituotettua sähköä ja toteuttaa tämä melko maltillisella budjetilla (2000e maks).
Klikkaa laajentaaksesi...
18kWh:lla 300 litraa vettä lämpenee noin 50 astetta, esim. 40 -> 90 asteeseen, eiköhän tuo olisi shunttaamalla hyödynnettävissä lämmitykseen. Vuositasolla reilun 6000kWh:n säästöpotentiaali jos aurinkoa on saatavilla ympäri vuoden.
Miten lämmintä vettä lattiaan menee nykyisellä lämmityksellä?
 
maanma sanoi:
Jos litra maakaasua 10kW niin vuotuinen energiatarve 1500 litran kulutuksella on 15 000kW.

Onkohan talossa teknisiä eristeitä lainkaan ja yksinkertaiset ikkunat ?
Eristämällä halvin toteutus ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Uudisosa on rakennettu tietääkseni siten, että seinissä kaksi tiiliriviä joiden välissä ilmarako, mutta tuskin mitään eristeitä. Paikalliseen tapaan. Katosta löytyy eristeet, sentään ja ikkunat on laadukkaat tuplalasi-ikkunat eristyksineen. Mutta lämpöhävikki on kyllä silti suurta. En nyt tiedä miten tuota lähtisi käytännössä lisää eristämään, helposti.
 
Olisiko siis lattialämmitys koko päivän pois jotta saataisiin sitten auringon laskettua shuntattua sitä varastoitua lämpöä jääkylmiin lattioihin? Kuulostaa oudolta sillä nukkumaan mennessä ei lattioilla tepsutella kuitenkaan. Eikö järkevämpää olisi lämmittää päivällä jotta on mukava oleskella sisällä päivä ja aika ennen nukkumaanmenoa.

Jos etelän suuntaan on seinää vapaana niin laittaisin siihen tölkkikeräimen/vast
 
rMa sanoi:
18kWh:lla 300 litraa vettä lämpenee noin 50 astetta, esim. 40 -> 90 asteeseen, eiköhän tuo olisi shunttaamalla hyödynnettävissä lämmitykseen. Vuositasolla reilun 6000kWh:n säästöpotentiaali jos aurinkoa on saatavilla ympäri vuoden.
Miten lämmintä vettä lattiaan menee nykyisellä lämmityksellä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Immergasin Victrix TT Erp 24 on tuo nykyjärjestelmän ydin, joka lämmittää käyttö- ja kiertoveden kummatkin. Victrixistä suora lähtö lattialämmön jakotukkiin ja erikseen käyttöveteen.
 
Onko alueesta jotain sääasematietoja, summittaisia? Mielikuvat lämpimästä mediterraanisesta seudusta mielikuvissa mutta todellisuus toista vuoristossa? Päätellen kaasun kulutuksesta
 
Aurinko Aarne sanoi:
Olisiko siis lattialämmitys koko päivän pois jotta saataisiin sitten auringon laskettua shuntattua sitä varastoitua lämpöä jääkylmiin lattioihin? Kuulostaa oudolta sillä nukkumaan mennessä ei lattioilla tepsutella kuitenkaan. Eikö järkevämpää olisi lämmittää päivällä jotta on mukava oleskella sisällä päivä ja aika ennen nukkumaanmenoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos lämmitystarvetta on myös aurinkoiseen aikaan kannattaa toki pitää lattioita ylijäämäsähköllä lämpimänä vaikka putkikattilalla. Jos sähköä on merkittävästi yli lämmitystarpeen sitten varaaja voisi olla vaihtoehto. Sekä varaajan että putkikattilan paikka olisi lämmityksen paluupuolella ennen kaasulämmitintä. Omalla termostaatilla varustettu putkikattila olisi aika halpa kokeilu varaajaan verrattuna.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom