Tuossa varmaan oli (Espoon onneksi) jonkinlainen viive (ja ties vaikka lisää salaisia sopimuksia?) sillä perusteella, että Espoon sähkö oli pörssiyhtiö ja ennen kuin Fortum sai sen kokonaan haltuunsa, asiassa oli vielä yksi vaihe, eli Espoon kaupunki panttasi huomattavaa osaa osakkaista, joista oli vuosien pituisen määräajan kuluessa toteutuvaksi sovittu kauppa. Asiahan ratkaistaan vasta sen jälkeen, kun edellä mainittu salainen sopimus tuli ilmi ja sen olisi varmaan voinut riitauttaa tavalla, jossa kaikki olisivat hävinneet ennen jäljellä olevien osakkeiden luovutusta. Tuollaisella ehdolla varmaan olisi ollut vaikutusta mahdollisuuteen yhdistää aikaisemmin sulautettuihin kokonaisuuksiin (jos sellaista oli?) rikkomatta sopimusta, jolla osakkeet oli saatu (eikä pörssiyhtiötä voi noin vain sulauttaa toiseen, kun omistajayhtiön oma osuus myydään).Näin perusteltiin kaikkia aikaisempia siirtoyhtiöhankintoja niiden sulauttamista Carunaan. Yhdellä omistajalla pitää olla vain yksi siirtoyhtiö Suomessa.
=> Laitetaan sitten kaikille postinumeroille omat siirtoyhtiö/hinnat kuten Ruotsissa on.
Sinällään olen täysin samaa mieltä siitä, että siirtohintojen määräytyminen omistavan yhtiön perusteella on huomattavan nurinkurista. Tuollainen postinumeroon (tai ehkä pikemminkin äänestysalueisiin?) pohjautuva ratkaisu myös siirtoyhtiön sisällä voisi olla Suomessakin hyvä ratkaisu (joka muutoin voi johtaa jossakin päin kummallisiin tilanteisiin, koska siirtoyhtiön rajat eivät aina seuraa kuntien rajoja kuten eivät postinumerorajatkaan siirtoyhtiöiden tai kuntien rajoja, eli aikamoisia tilkkutäkkejä voi ainakin periaatteessa olla; äänestysaluejako noudattaa ainakin kuntien rajoja tarkemmin).



