Maailman suurin lämpövarasto tulee säilömään 140 asteista vettä vantaalla

HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Miten saadaan mahtumaan 320 000 kuutiota vettä 260 000 kuution luolastoon :hmm:

HELSINGIN energiayhtiö Helen on alkanut täyttää Suomen suurinta lämpövarastoa eli Mustikkamaan luolastoa vedellä.

Yhteensä 260 000 kuution luolaston täyttäminen kestää kolme kuukautta.

Hankkeen mittakaavasta kertoo, että jos luolastoa täytettäisiin keittiöhana lorottamalla, täyttö kestäisi 50 vuotta. Vettä sinne juoksutetaan yhteensä 320 miljoonaa litraa.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Jos se on 140 asteista vettä, niin ehkä siitä höyrystyy sitten se 60 000 kuutiota ja höyryhän pakkaantuu pienempään tilaan kuin vesi :bileet:
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
Jos se on 140 asteista vettä, niin ehkä siitä höyrystyy sitten se 60 000 kuutiota ja höyryhän pakkaantuu pienempään tilaan kuin vesi
Klikkaa laajentaaksesi..
Jospa luolasto vuotaa (eli ilmoitettu tilavuus on nettotilavuus, johon ei ole otettu mukaan kaikkia reunojen koloja ja ihmeellisiä sokkeloita)?
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Siellä on kolme luolaa ja yksi niistä kai on paisuntasäiliönä... Yhteenlaskettu tilavuus on kai enemmänkin kuin tuo 320 000m3.

Screenshot_20201208-133150.png


Melkoinen kapasiteetti on tulossa PK-seudun energian varastointiin, kun se Vantaan varastokin vielä tuloillaan.

Ja jutun mukaan on vielä yksi öljysäiliökin käyttämättä stadissa.
 
Viimeksi muokattu:
V

VesA

In Memoriam
Pienempiä luolia voi olla enemmänkin - erilaisilla valmiusvaadituilla putiikeilla kuten VR:llä on ollut omia polttoainevarastoja. Niitä ei ole taidettu juuri julkisiin paikkoihin dokumentoida.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tälläinen lämpövarasto tällä kertaa. Nyt jemmataan öljyluoliin lämmintä merivettä.

www.helsinginuutiset.fi

Valtavan kokoiset öljyluolat hyötykäyttöön Kruunuvuorenrannassa – sijaitsevat 50 metriä merenpinnan alapuolella

Kruunuvuorenrannan kallioluoliin on tarkoitus rakentaa suuri energian kausivarasto, joka mahdollistaa alueellisen energiantuotannon uudelle asuinalueelle. Asuinalueen käytönaikainen hiilijalanjälki tulee olemaan lähes nolla. Vastaavaa kallioluoliin toteutettavaa energian kausivarastoa ei ole...
www.helsinginuutiset.fi www.helsinginuutiset.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa samanlaisia suunnitelmia, 300 000 m3 lämpövarasto rakenteilla vanhaan öljyluolaan. Tuo mahdollistaa myös sen että sähköä pystytään jauhamaan enemmän silloin kun siitä saa parhaan hinnan ja sille on eniten tarvetta. Eipä ole moinen käynyt mielessä tai sitten olen aikaisemmissa artikkeleissa sivuuttanut sen(tai unohtanut).

www.svt.se

Bergrum i Västerås ska förvandlas till ”termos”

Västerås behöver mer el. Därför byggs ett gigantiskt varmvattenlager i ett bergrum som varit beredskapslager för olja. – Det här är ett billigt sätt att förbättra elsystemet, säger Mälarenergis vice vd Magnus Eriksson.
www.svt.se www.svt.se
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tämäkin lienee nytkähtänyt hiukan eteenpäin
Kehä III:n alle suunnitellun tunnelikokonaisuuden maanalainen asemakaava on Vantaan kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina(20.6).

Miljoonan kuution suuruisesta lämpöluolastosta on tulossa valtavaa. Kuumaa 140-asteista vettä lämpöluolastoon mahtuu lähes viisinkertainen määrä Eduskuntataloon verrattuna.
Yhtiön kunnianhimoisena tavoitteena on kehittyä hiilinegatiiviseksi eli päästöt aiotaan painaa alle nollan.

Yhtiöllä on tätä tavoitetta varten vireillä useita hankkeita, joista maanalainen lämpövarasto on nyt etenemässä kohti toteutusta. Jättimäinen kausivarasto antaa mahdollisuuden säilöä energiaa muun muassa auringosta, tuulesta sekä hukkalämmöstä, jota kertyy esimerkiksi datakeskuksista.

Luolastoon on tarkoitus varastoida energiaa yhteensä 90 gigawattituntia. Energiamäärä on niin suuri, että sen avulla olisi mahdollista huolehtia keskikokoisen suomalaiskaupungin lämmöntarpeesta koko vuoden ajan.
www.hs.fi

Ympäristö | Kehä III:n alle suunnitellaan valtavaa energiavarastoa – luolasto täytetään 140-asteisella vedellä

Vantaan Energia lopetti hiilenpolton tänä keväänä, kun jätevoimalan laajennus valmistui. Nyt suunnitellaan valtavaa lämpövarastoa.
www.hs.fi www.hs.fi

Asemakaava

Hankkeen sivut: https://www.vantaanenergia.fi/fossiiliton-2026/lammon-kausivarasto/
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Hyvinkäälle (oikeasti) Maailman suurin lämpövarasto, 500 000 m3
www.hyvinkaa.fi

Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida lämpöenergiaa suureen vesialtaaseen

Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti hiekkakuoppaan rakennettavaan...
www.hyvinkaa.fi www.hyvinkaa.fi

Etkot taisivat jo täyttyä. :cool:
hlv.fi

Euroopan suurimmat POOL PARTY -ETKOT Hyvinkään Kulomäessä - Hyvinkään Lämpövoima

Hyvinkään Kulomäessä järjestetään Euroopan suurimmat pool party -etkot – yhteisöllisyyttä ja energiaa kesällä 2023.
hlv.fi hlv.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ei ole tainnut tämä projekti edistyä mutta jospa nyt....

Kehä III:n alle sijoittuvan jättimäisen lämpövaraston työt voivat alkaa jo ensi vuonna
Vantaan Energia vaihtoi suunnittelutoimistoa, ja hanke pilkotaan tarjouskilpailua varten.


KEHÄ III:n alle Vantaan Kuusikossa suunniteltu jättimäinen energiavarasto on etenemässä kohti toteutusta.

Jos uudet suunnitelmat etenevät kitkatta, Vantaan Energia voi teettää valmistelevia maanrakennustöitä ensi vuonna.

”Tarkoitus on nyt pilkkoa hanke tavanomaista tarjouskilpailua varten. Maanrakennustyöt, lvi-työt, sähkötyöt ynnä muut osaurakat kilpailutetaan erikseen”, sanoo liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.

Hankkeen kehitysvaiheessa Vantaan Energia tavoitteli allianssiyhteistyötä rakennusyhtiö YIT:n ja suunnitteluyhtiö Afry Finlandin kanssa. Tällä kertaa allianssimalli ei tuottanut tavoiteltua kustannustasoa. Tämä yhteistyö purkautui tänä vuonna.

Patomeren mukaan energiavaraston konseptia on sittemmin hiottu uusien suunnittelijoiden kanssa, jolloin hankkeen kannattavuus on parantunut.
www.hs.fi

Energia | Kehä III:n alle sijoittuvan jättimäisen lämpövaraston työt voivat alkaa jo ensi vuonna

Vantaan Energia vaihtoi suunnittelutoimistoa, ja hanke pilkotaan tarjouskilpailua varten.
www.hs.fi www.hs.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tämän pitäisi nytkähtää kesällä eteenpäin. Tuohon tulee kaksi 60 MW sähkökattilaa.
1712267508777.png

montelnews.com

Bygger verdens største varmelager i Finland

– Jo raskere disse elektrokjelene tas i bruk i markedet, jo større er den økonomiske gevinsten, sier Vantaan Energia-sjef Jukka Toivonen til Montel. Byggingen av tanken på hele 1,1 millioner kubikkmeter, lokalisert 100 meter under bakken nær hovedstaden Helsingfors vil starte til sommeren, og...
montelnews.com montelnews.com

edit. Hesarilta putkahti myös juttu ulos.
www.hs.fi

Energia | Jättimäinen kuuman veden säiliö kaivetaan Kehä III:n alle

Vantaan Energia aloittaa maailman suurimman lämpövaraston rakentamisen tänä vuonna.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Viimeksi muokattu:
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Se onkin toooosi kiwa tuupata se louhoksen rekkaralli tuohon Kehä III sillan juureen, ihan kuin se ei jo nykyisin olisi aivan tukossa mm. Helsinki Outlettiin pyrkivien ja tuolta Porttipuiston ostoshelvetistä kehälle itään pyrkivien toimesta. On meinaan sellainen pullonkaula juuri tuo silta että välillä jonot on Honkanummen hautuumalle saakka :confused:
 
V

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
kkk sanoi:
Tekotulivuori, iso geysir ja trooppinen paikallinen ilmasto hetken aikaa...
Klikkaa laajentaaksesi..
Vähän samantapaista tuli mieleeni tuoreinta uutista lukiessani: mitäs jos kuuma ja paineinen vesi löytäisi jostain syystä reitin maanpinnalle, niin kuinka iso osa siitä nousisi pinnalle? Onko vedelle mietitty turvallinen reitti jonnekin? Keskikaupungillahan silloin tällöin kaukolämpöputket hajoilevat ja toisinaan on joku koipensakin polttanut.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
virtuaaliharri sanoi:
Vähän samantapaista tuli mieleeni tuoreinta uutista lukiessani: mitäs jos kuuma ja paineinen vesi löytäisi jostain syystä reitin maanpinnalle, niin kuinka iso osa siitä nousisi pinnalle? Onko vedelle mietitty turvallinen reitti jonnekin? Keskikaupungillahan silloin tällöin kaukolämpöputket hajoilevat ja toisinaan on joku koipensakin polttanut.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo vesivarasto on pohjaveden paineessa tai oikeastaan pinta pidetään hiukan alempana, joten periaatteessa ei virtaa ulos, vaikka tulisi reikä. Geysirin muodostuminen edellyttäisi kahta reikää varastosta maanpinnalle, jotka lisäksi ovat yhteydessä keskenään syvemmältä pohjaveden pintaa hieman alempana. Eli noissa oloissa voisi syntyä termosifoni, jolle osittain höyrystyvä ja samalla jäähtyvä varaston vesi antaa käyttövoiman. Toinen reikä sitten johtaisi jäähtyneen veden takaisin varastoon.

Toki yksikin reikä pystyy periaatteesta tyhjentämään vettä varastosta, kunnes reiän varaston puoleinen pää jää veden pinnan yläpuolelle. Varasto on tarkoitus tiivistää, joten pohjavesi ei ole suoraan yhteydessä varastoon eikä pääse veden määrää täydentämään. Mahdollinen reikä on myös mahdollista tukkia pinnalta, koska purkautuva höyry ja vesi eivät ole varsinaisesti paineisia, vaan mahdollinen varastosta pulppuava höyrynsekainen vesi lähtee liikkeelle höyrykuplien alentaman reikään muodostuvan hydrostaattisen paineen takia. Vaikka vesi on kuumaa, tuon tyyppisten vuotojen tukkiminen on aika rutiininomaista monissakin maaperän poraussovelluksissa.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Tuonne varmaan saa tallennettua rutosti lämpöä mutta jos tavoite on tuottaa kaukolämpöön yli 100 C vettä niin montako vuotta sitä pitää lämmittää?
Kun lueskelin niitä kausi/maavaraaja juttuja niin eräässä toteutuneessa versiossa varsinaista tuottoa saatiin vasta 6 vuoden latauksen jälkeen. Toki haalistettua vettä voi priimata vaikka niillä sähkökattiloilla suoraan kulutukseen ja ylijäämä varaajaan. Varaajan pohjalla viileää vettä piisaa varmaan vuosiksi sopivien kohteiden jäähdytykseen, lisää viileää saisi katulämmityksistä ym. sulanapidosta. Onko järkevää säilöä kuumaa ja kylmää samassa varaajassa?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Tuonne varmaan saa tallennettua rutosti lämpöä mutta jos tavoite on tuottaa kaukolämpöön yli 100 C vettä niin montako vuotta sitä pitää lämmittää?
Klikkaa laajentaaksesi..
Varaston vesitilan korkeushan on käsittääkseni 70 metrin paikkeilla, joten vesi kerrostuu aivan mainiosti. Päälämmönlähdehän on Vantaan jätevoimala, jonne kipataan ainakin 1,5 miljoonan ihmisen tuottamat sekajätteet ja lisäksi laajemmalta alueelta rahdattuja vaarallisia jätteitä, jotka poltetaan omassa erikoisprosessissaan. Jätteiden poltosta syntyy vuoden ympäri 140 ... 150 asteista vettä, joka siis on tarkoitus johtaa säiliön yläosaan. Ylläolevan kallion lämpeneneminen tietenkin vie aikansa ja jonkin verran lämpöä hukkaantuu alaskin päin, mutta molemmista muodostuu tavallaan melko hyvä eriste, kun "harppauskerros" kasvaa käytössä riittävän paksuksi (muutama metri ei ole sovelluksen peruisteella paljon ja pysyväthän vanhat linnat ja maanalaiset tilatkin kohtuullisella lämmityksellä lämpiminä eristävän kivikerroksen paksuuden takia). Sähkökattilat ovat vain lisäoptio, jolla ajoittain halvan sähkön mahdollisuudet suunnitellaan hyödynnettävän.

Itse lämmän varastointi vesikerrokseen on koeteltu ja vuosikymmeniä käytössä ollut menetelmä Suomessakin. Oulussa on ollut vastaavaan tekniikkaan perustuva varasto käytössä vuosikymmeniä ja Vaasassa sekä Helsingissä muutaman vuoden ikäiset kalliovarastot. Vettä on myös käytetty jopa viikkojen pituiseen kerrostuneeseen lämmön varastointiin ulkoa mineraalivillaeristeisissä kaukolämpöakuissa, joista korkeimmat ovat 50m mittaisia. Vantaan varastossa uutta ja erikoista on lähinnä mittakaava (lämmön varastointikapasiteetti luokkaa kymmenkertainen Helsingin varastoon verrattuna) sekä muita korkeampi varaston yläosan lämpötila (jonka saavuttaminen vaatii varaston rakentamista niin syvälle, että yläosa jää useita kymmeniä metrejä pohjaveden pinnan alapuolella). Toki kallion lämpötilan nousu muutamilla kymmenillä asteilla aikaisempiin toteutuksiin nähden voi lisätä kallion rapautumisriskiä, minkä suunnittalijat ja tilaaja ovat tunnustaneet ja pyrkineet saamaan eri keinoin hallittavaksi.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Ei ole kuin 40 m korkea, 20 m leveä ja 300 m pituutta ja noita kaiketi 3 kpl.
"Alanmiehet" epäilivät että kerrostuu huonosti. Lisäksi epäilivät ettei kallio kestä lämmön vaihtelua rapautumatta.
Ajatus toki huima ja hieno mutta ennen louhinnan aloitusta vakoilisin Mustikkamaan toimintaa, jotain ongelmia siellä on mutta eipä niistä paljon huudella.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Ei ole kuin 40 m korkea, 20 m leveä ja 300 m pituutta ja noita kaiketi 3 kpl.
"Alanmiehet" epäilivät että kerrostuu huonosti. Lisäksi epäilivät ettei kallio kestä lämmön vaihtelua rapautumatta.
Ajatus toki huima ja hieno mutta ennen louhinnan aloitusta vakoilisin Mustikkamaan toimintaa, jotain ongelmia siellä on mutta eipä niistä paljon huudella.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kiitos oikaisusta korkeuden osalta. Oulussa olisi vuosikymmenien kokemusta moisesta kaukolämpövarastoluolasta (en itse tiedä niistä, suunnittelijat kaiketi ovat selvittäneet).

Kerrostumisesta sen verran, että jos mikään vedenvaraaja tai vesistö yleensä kerrostuu, niin taatusti tuollainen 40 metrin korkuinen tuuleton säiliö. Tietenkin erityisesti korvaavan veden syöttö pitää järjestää niin, että sekoitusvaikutus on mahdollisimman vähäinen. Näin yhdessä asiaa käsitelleessä yleisötilaisuudessa viime syksynä tarkempia piirroksia nykyisen suunnittelijayhtiön aikomuksista ja käsittääkseni tuota veden takaisinsyöttöä oli todellakin mietitty, miten ratkaista niin, että kerrostumat eivät katoa. Kyselin suunnitelijoilta ja lämpöyhtiön edustajilta erikseen tuosta rapautumisriskistä ja lämpöjännitysten muodostumisesta ja vakuutuin siitä, että hommaa on todellakin selvitetty hartaasti. Käsitääkseni holvi on tarkoitus vahvistaa louhinnan alkuvaiheessa tavanomaisilla säteittäispulttauksilla rusnauksen jälkeen, kun louhinta etenee katosta yhä syvemmälle ja vahvistusta sitten jatketaan louhinnan edetessä alas päin. Mahdollisen pinnoituksen yksityiskohdista ei ollut puhetta. Muutaman lohkareen tippuminen ei vielä suurta ongelma tehne, luolalla lienee varaa "nousta" metrikaupalla tilavuuden ja toiminnan olennaisesti muuttumatta kivien pudotessa katosta pohjalle, kunhan vesikanavistot säilyvät toimivina (tai niiden korkeusaseman muuttamiseen tarvittaessa valmistaudutaan rakennusvaiheessa).
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Jos oikein ymmärsin niin mustikkamaalla pudonneet lohkareet ovat tukkineet osin alhaalla olevan imuputken. "Asiantuntija" antoi ymmärtää ettei pulttaukset välttis auta. Päijänne-tunneli on kaiketi vain osittain betonoitu,
Vaikka aina puhutaan että vesi on huono lämmönjohde niin eihän se mikään eristekkään ole. Omassa 170 cm korkeassa varaajassa oli tarkoitus ala-osaan kerrostaa 5 C asteista vettä mutta n. vuorokaudessa se on jo 20 asteista, kuuman kerrostuminen onnistuu hyvin. Hiukka vaikea visioida miten 300 m pitkään ja tavallaan pituuteen nähden matalaan varaajaan saadaan "hyvä kerrostuminen".
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Vaikka aina puhutaan että vesi on huono lämmönjohde niin eihän se mikään eristekkään ole.
Klikkaa laajentaaksesi..
Viisi kertaa parempi eriste absoluuttisesti kuin graniitti kumminkin. Kyllähän kalliokin lämpenee kesällä syvällekin ja paikoitellen sulattaa lunta vielä keväällä altakin päin paremmin kuin sora tai humus. Kerroksen paksuus kuitenkin ratkaisee lämmöneristyskyvyn absoluuttisessa mielessä.

Mikkolan sanoi:
Omassa 170 cm korkeassa varaajassa oli tarkoitus ala-osaan kerrostaa 5 C asteista vettä mutta n. vuorokaudessa se on jo 20 asteista, kuuman kerrostuminen onnistuu hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jollei kylmän ja kuuman kerrostuminen ole symmetristä, sitten jokin muu ilmiö vaikuttaa, esimerkiksi lämmön vuotaminen varaajan sijoitustilasta.
Mikkolan sanoi:
Hiukka vaikea visioida miten 300 m pitkään ja tavallaan pituuteen nähden matalaan varaajaan saadaan "hyvä kerrostuminen".
Klikkaa laajentaaksesi..
Profiililla ei sinällään ole merkitystä, vain korkeus merkitsee, jos virtauksien jako ja keräys on järjestetty sopivalla tavalla (kallioon voi louhia vaikka minkälaisia reittejä haarakanaville. Noista 40 metrin korkuisista pöntöistä on paljonkin kokemusta lämpövaraajina ja nehän periaatteessa falskaavat kalliota enemmän, kun materiaali on terästä. Sinällään lämpövaraston yläosan huomattavakin jäähtyminen ja sekoittuminen ei ole katastrofi, kun käytettävissä on kumminkin jatkuvasti priimauslämmönlähde (esillä olevassa tapauksessa roskanpolttouuneja).
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
Omassa ovaalivaraajassa ilmeisesti metalliseinämät johtaa paljon lämpöä, toisaalta huonon eristyksen takia kylmä vesi "imee" lämpöä ulkopuoleltakin, empiirinen kokemus on helposti rajoitteinen. Taitaa tuulisillakin järvillä pohjalla olla n. 4 asteinen vesi.
Nyt kun aloin miettiä miljoonan kuution varaajaan reikäputkea niin tosiaan louhimalla syht iso kanava, ehkä 5 - 10 % koko tilavuudesta, joka toimisi samalla nopeana priimarina, ylimenevä kuuma vesi ikäänkuin pursuisi päävarastoihin.
Kyllä noita asioita varmasti on mietitty, havainnekuvissa ei kaikia hienouksia paljasteta.
Tuota priimari/osiointi juttua mietin taannoin kun pohdin sitä lämmön kausivarastointia omalle tontille. Hyvää kuumuutta ei kannata laimentaa.
 
haraldh

haraldh

Vakionaama
On varmaan lämmin työpaikka, ja oletan että turvamääräykset ovat kattavia jos tuonne alas luolastoon pitää mennä tekemään jotain. Mitä jos jotain menee rikki ja pitää mennä korjaamaan, miten korjataan jotain 140°C vedessä? Jäähtyminen kestää varmaan aika kauan.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Nyt kun aloin miettiä miljoonan kuution varaajaan reikäputkea niin tosiaan louhimalla syht iso kanava, ehkä 5 - 10 % koko tilavuudesta, joka toimisi samalla nopeana priimarina, ylimenevä kuuma vesi ikäänkuin pursuisi päävarastoihin.
Klikkaa laajentaaksesi..
haraldh sanoi:
On varmaan lämmin työpaikka, ja oletan että turvamääräykset ovat kattavia jos tuonne alas luolastoon pitää mennä tekemään jotain. Mitä jos jotain menee rikki ja pitää mennä korjaamaan, miten korjataan jotain 140°C vedessä? Jäähtyminen kestää varmaan aika kauan.
Klikkaa laajentaaksesi..
En enää muista yksityiskohtia, mutta syksyn tilaisuudesta jäi mieleen, että rakenne on suunniteltu sellaiseksi, että huollot ja mahdolliset korjaukset suunnitellaan keskitettävän itse varastosta erilliseen korkeammalle ja sivummalle sijoittuvaan luolatilaan. Ainakin oma käsitykseni on, että jos varastoon on louhittu sopivat nousukuilut tai ehkä mieluumminkin nousu-urat, ainakin periaatteessa imu- ja syöttöputkien korkeusasemaa voidaan muuttaa tai ääritilanteessa laitteistoja uusia varastoa tyhjentämättä tai joka tapauksessa suorittaa työt korkeusasemassa, jossa kuuma vesi ei pääse nousemaan työskentelytiloihin. Muutaman kymmenen metrin pituisten ja vajaan metrinkin halkaisijaisten putkistosegmenttiien käsittelyhän on arkipäivää kaukolämpötyömailla käytettävillä nostureilla.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
haraldh sanoi:
On varmaan lämmin työpaikka, ja oletan että turvamääräykset ovat kattavia jos tuonne alas luolastoon pitää mennä tekemään jotain. Mitä jos jotain menee rikki ja pitää mennä korjaamaan, miten korjataan jotain 140°C vedessä? Jäähtyminen kestää varmaan aika kauan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Aika lämmintä roboteillekkin, tosin pohjalla voi olla aika viileääkin.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Vantaan lämpövaraston rakentaminen on alkanut.
Artikkelin ilmestyminen osuu vain hiukan huvittavaan ajankohtaan. Luulen että näillä pörssisähkön hinnoilla kahta 60MW sähkökattilaa ei ajettaisi parhaillaan. :)

"– Jos nämä sähkökattilat olisivat jo käytössä, niitä todennäköisesti käytettäisiin juuri nyt sen sijaan, että hyödynnetään esimerkiksi biopolttoainetta.
yle.fi

Vantaa louhii ainutlaatuista megaluolaa lämpövarastoksi ja nappaa hyödyn ilmaisesta sähköstä

Sähkön hintojen vaihtelusta voi hyötyä, jos energian varastoiminen onnistuu. Tutkijoiden mukaan korkeat hinnat ohjaavat kulutusta ja ovat paras apu korkeita hintoja vastaan.
yle.fi yle.fi
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
fraatti sanoi:
Tämäkin on nytkähtänyt eteenpäin
Klikkaa laajentaaksesi..
Ai ne ei ole vielä edes kilpailuttaneet sitä louhintaa :oops:

Kauhealla tohinalla piti tuo nurmialue pois kaivaa ja iso läjä teräspalkkeja maahan jytkyttää Vanhan Porvoontien tueksi ja nyt se onkin sitten siinä jo tovin seissyt koko työmaa ilman ristin sieluakaan missään. Jotenkin tulee mieleen armeijan touhut aikanaan kun aina oli kiire - odottamaan :rolleyes:
 
A

arimika

Vakionaama
Ekasta uutisesta melkein 5 vuotta, nyt kilpailutus louhinnasta puolivuotta? sitten louhinta 3 vuotta ja noista valitukset niin ollaan aika tarkaan 10 vuotta. Lopputyöt 1 vuosi? ideasta toimivaan 11-12 vuotta
Kauankos sitä Olkiluoto 3:sta tehtiin? Kyllä on hidasta toi tekeminen Suomessa.

Paljonkohan tohon on saatu tukiasisia?

Tän hinta arvio on yli 200 miljoonaa €
 
R

RPekka

Aktiivinen jäsen
virtuaaliharri sanoi:
Vähän samantapaista tuli mieleeni tuoreinta uutista lukiessani: mitäs jos kuuma ja paineinen vesi löytäisi jostain syystä reitin maanpinnalle, niin kuinka iso osa siitä nousisi pinnalle? Onko vedelle mietitty turvallinen reitti jonnekin? Keskikaupungillahan silloin tällöin kaukolämpöputket hajoilevat ja toisinaan on joku koipensakin polttanut.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onneksi fysiikan lait auttaa tässä eli kun se lämpövarasto on x kymmentä metriä maan pinnan alapuolella niin vesi voidaan pitää ihan pelkän gravitaation avulla x bar paineessa. 45 metrin vesipatsaan alareunassa on 4,5 bar paine ja siinä paineessa veden kiehumispiste on 150 astetta. Siksi nuo niin syvälle tehdään.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Suomessa kestää kaiken tekeminen aivan tolkuttoman kauan. Uusi merikaapeli olikos se joku 23 vuotta tms.... ja sekin vasta suunnitelma.
 
HiTec

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
No jos ei muuta, niin ainakin se tiedetään mistä sitä kipeästi kaivattua louhetta täällä kohta taas saadaan. Meidänkin mökin sepeleistä iso osa tuli aikanaan kehäradan tunneleista kesällä 2010.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
Paree olla tekemättä. Halpa sähkö menee datakeskuksiin
Klikkaa laajentaaksesi..
Lataaminen halvalla sähköllä on ihan niche. Vantaan Energia polttaa jokseenkin kaikki pääkaupunkiseudun sekajätteet sekä suuren osan vaarallisista jätteistä ja tuo on aivan ehtymätön ympärivuotinen lämmönlähde, jota kierrätyskään ei käytännössä uhkaa. Jätteen tuottajat (kuten kotitaloudet, asunto-osakeyhtiöt, kaupat, rakentajat ym.) maksavat jätteiden pois viemisestä niin, että polttoainetta saa periaatteessa negatiivisella hinnalla. Roskanpolttoa säätelevä lainsäädäntö on ankara ja luvitus on niin vaikea ja pitkäaikainen monopolimainen oikeus, että kilpailua ei käytännössä voi syntyä Suomessa. Toki Suomesta viedään joitakin roskajakeita mm. Tukholmaan Lounais-Suomesta ja jotakin on viety Italiaankin asti, kun halpa polttoaine näes on haluttua.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom