Puupintojen huoltomaalaus

[fraatti]

Vinorimasta tehty aita osoitti että maalipinta alkoi irtoilemaan oksienpäistä ja hiukan muualtakin. Irtonainen maali olisi nyt poistettu porakoneen teräsharjalla ja pinta pesty pesuaineella ja huuhdeltu vedellä.

Mitäs arvon raati on mieltä, pitääkö nämä kohdat myös tehdä?

• Pohjusta puupuhtaat pinnat sivelemällä niihin WOODEX® AQUA BASE PLUS Pohjustepuunsuojaa.
• Pohjamaalaa pohjustetut puupinnat NORDICA® PRIMER Tartuntapohjamaalilla.

OHJEET PUUTALON HUOLTOMAALAUKSEEN​

1. Ota selvää, minkälaisella maalilla talo on aiemmin maalattu ja valitse sopiva maali tämän perusteella. Ohjeet maalityypin tunnistamiseen.
2. Vaihda lahot ja huonokuntoiset puuosat uusiin. Mikäli puukon kärki uppoaa helposti puuhun tai puusta irtoaa harmaita lastuja, on puu maalauskelvotonta.
3. Lyö kohollaan olevat naulat sisään ennen maalausta.
4. Poista irtoava ja heikosti kiinni oleva vanha maali teräskaapimella tai teräsharjalla ennen pesua.
5. Pese likaantuneet, maalattavat pinnat Teknoksen RENSA® FACADE Julkisivupesulla. Levitä pesuaine harjalla alhaalta ylöspäin edeten. Huuhtele pesuaineet huolellisesti pois puutarhaletkulla. Maalattavien pintojen turhaa kastelua kannattaa kuitenkin välttää.
6. Kaavi valuvat pihkat pois puupinnoilta teräskaapimella tai teräsharjalla ennen maalausta.
7. Suojaa ympäristö tarvittaessa ja sekoita tuote aina huolella ennen työn
   aloittamista. Pohjusta puupuhtaat pinnat sivelemällä niihin WOODEX® AQUA BASE PLUS Pohjustepuunsuojaa. Anna kuivua noin 1 vuorokausi.
8. Pohjamaalaa pohjustetut puupinnat NORDICA® PRIMER Tartuntapohjamaalilla. Anna kuivua noin 1 vuorokausi.
9. Talon väriä vaihdettaessa varmista värisävy reilulla, noin 1 m² kokoisella, peittävällä koemaalauksella ennen maalausta. Varaa maalia riittävästi kahta pintamaalikäsittelyä varten. Pintamaalaa pohjamaalatut pinnat siis kahteen kertaan talomaalilla. Mikäli huoltomaalaus suoritetaan samalla sävyllä, voi yksi pintamaalikerros riittää.
10. Pintamaalaa pohjamaalatut pinnat 1-2 kertaa Teknoksen NORDICA®-sarjan talomaalilla. Anna maalin kuivua noin 4 tuntia ennen toista maalikerrosta.

 

[roots]

Monia vaiheita on tuossa ohjeessa...

~15v sitten Nordican tuotteilla maalatut paneelipinnat ja ei kyllä käytetty mitään noita alustus aineita, olikohan niitä kaikkia edes, pelkkä pesu ei muista oliko edes mitään pesuainetta.
Nordica ecot silloin päälle ja nyt sitten aurinkoisella puolilla (2) kulunut niin että vähän piti raapia ja niukasti tuli puuta esiin lähinnä oksat ja panelien kulmat, varjossa olevalla puolella kiiltää kuin uusia eikä maalata vielä uusiksi ollenkaan.
Nyt sitten pesty Rensa Fasadella (hyvin puhdistui) ja siihen päälle maalattaville pinnoille Virtasen home+tartunta-aine ja Virtasen 4ö-maali, kahteen kertaan noille aurinkoherkille pinnoille, yksi kerros vähemmän herkille ja hyvät vanhat jäi vaan pesun varaan...tavoitteena viiiiiiielä pitempi huoltoväli.

Vähän nämä on semmosia mutu hommia miten pitäis tehdä ja onko kaikki tarpeen jotta hommasta tulee hyvä. Aikaväli toteamiseen vielä pitkiä että onnistuiko.

 

[korsteeni]

^
^
ei millään pahalla
kyllä luonto kiittää...pohjavedet?
ihan rehellisesti arkijärjellä ajateltuna ja sanottuna .............(vihapuhetta)

perustelen
hakkurista vuoti muutama litra hydrauliikkaöljyä tielle, syntyi parin sentin vana parin sentin syvyydeltä (viranomaisen arvio)
maa piti poistaa ja viedä jonnekin, kustannukset valtavat vaikka ely kylvää sorateille tiesmitä kemikaaleja ja asfaltithan on öljyä

kui tuon aloituksen homman saa tehdä ilman ympäristölupaa?

en ole viherpiiperö vaan rehellinen tasapuolisuutta kannattava mies

 

[tuna]

kui tuon aloituksen homman saa tehdä ilman ympäristölupaa?

Ilmeisesti koska:
RENSA FACADE on biologisesti hajoava tuote. Se täyttää OECD:n määrittelemät vaatimukset sekä EU-pesuaineasetuksen vaatimukset biohajoavuudelle (OECD 301B, EY 648 / 2004).

Maalia puolestaan ei pitäisi maahan asti päätyä kuin tippoina jotka jää pintakerrokseen.

 

[fraatti]

Monia vaiheita on tuossa ohjeessa...

Onhan tuossa, ja monessa menee aikaa paljon. Sinänsä moni asia on eri tavalla siihen nähden mitä joskus. Maaleista on hävinnyt homeenestoaineet joka nyt on yksi varsin oleellinen juttu.

Ainakin näin omasta mielestä tuo pinnan puhtaus on tärkeää ja että pohjalta olisi kaikki moska pois. Systeri oli joskus jossain maaliliikkeessä töissä ja se tuumasi että jotkut maalauksen esikäsittelyaineet myös "karhentavat" pintaa eli antavat tartuntaan paremman mahdollisuuden.

Rensa facaden levitin tuollaisella reppuruiskulla. Hinkaus ja huuhtelu sitten teleskooppimallisella autonpesuharjalla josta saa veden tulemaan myös päästä. Harjaksiltaan tihein malli oli hyvä terassin pesuun mutta seinän pontteihin sitä tarvi painaa vähän turhankin lujaa ja harvempiharjaksinen malli pelitti paremmin.

Kun maaleihin ei saa laittaa homeenestoaineita niin tilalle taitaa olla tullut puusuojat. Niissä on vielä homeenestoaineita yms mutta toki ei samoja määriä mitä aikaisemmin. Noiden tehon totesin omana raksa-aikana ja kaveri myös varaston rakentamisen aikana. Hän levitti ruiskulla puunsuojan ja aine loppui hiukan kesken. Suojatulla osuudella ei ollut pilkun pilkkua mutta suojaamaton osuus veti ensimäisen vuoden aikana pilkulle. Näemmä tuolla on toinenkin virka, avata solukkoa jotta seuraavan vaiheen aineet imeytyisivät paremmin. Mahtaako sitten tuo seuraava ohje liittyä siihen vai ylipäätään siihen että puu on suojaamaton?

WOODEX AQUA BASE PLUS:lla pohjustettu puupinta on pintakäsiteltävä mahdollisimman pian, mutta aikaisintaan 24 tunnin kuluttua.

Samaan juttuun eli käsittelemättömään puupintaan liittyy seuraava eli primerikin joka taitaa tehdä sitten itse pintamaalille hyvän tartunnan.

Työlästä kieltämättä mutta ehkä taidan kantaa kuitenkin kauppaan muutaman kympin vielä rahaa ja käydä hakemassa molemmat aineet vaikka tarve onkin erittäin pieni.
Muutamissa otsalaudoissa oksien kohdille maali oli niin huonosti kiinni että kalvo irtosi kokonaisen kynnellä helposti. Siksi ajattelinkin että hinkaan maalin pois oksapaikoista mitkä eivät ole enää kiinni vaan näyttävät siltä että ovat kuprulla. Tartuntahan on tällöin kuitenkin jo menetetty.

Hommasin tuohon kahvalliseen koneeseen muutaman erilaisen nailonisen kuppilaikan motonetistä.

Ajattelin että jos puu on kovastikin pehmeää niin tarvii tuota pehmeämpää nailonharjaa mutta kovempi tuntui olevan sekin ihan kelvollinen. Vaihdon kylläkin myöhemmin teräsharjaan koska sekään ei tuntunut tekevän tuohon muutenkin harjattuun pintaan liian roisia jälkeä. Saattaisi olla että ulkovuoripaneliin tuo teräsharja olisi liian raju. Toki kokeilemalla sekin selviäisi.

 

[fraatti]

~15v sitten Nordican tuotteilla maalatut paneelipinnat ja ei kyllä käytetty mitään noita alustus aineita, olikohan niitä kaikkia edes, pelkkä pesu ei muista oliko edes mitään pesuainetta.
Nordica ecot silloin päälle ja nyt sitten aurinkoisella puolilla (2) kulunut niin että vähän piti raapia ja niukasti tuli puuta esiin lähinnä oksat ja panelien kulmat, varjossa olevalla puolella kiiltää kuin uusia eikä maalata vielä uusiksi ollenkaan.

Mulla harjatuissa paneleissa on tehdasmaalattuna pohjamaalina Teknol 1881 teollinen pohjamaali ja Nordica Eko Teknokselta pintamaalina. Panua+ sudin päälle kun panelit oli paikoillaan. Tuolloin Nordica eko oli kiiltävää ja halusin puolihimmeän niin päälle tuli maalattua sitten Panu+ joka on puolihimmeä.

Paneleissa maali on pysynyt kohtuullisen hyvin kiinni mutta otsalaudoissa ja noissa rimoissa oli jo sanomista. Jostain syystä päätyyn oli jäänyt myös jotain sävyeroja jotka saa myös nyt häipyä. Tuossa irtonaiset maalit on jo hierottu pois.

Eteläosat muuten on ihan ok kunnossa mutta kai niilleikin tarvii lähivuosina tehdä jotain.

Onkohan pihkanpoistoon muuta keinoa kuin teräsharja vai leviääkö se vain sillä?

 

[fraatti]

Nyt sitten pesty Rensa Fasadella (hyvin puhdistui) ja siihen päälle maalattaville pinnoille Virtasen home+tartunta-aine ja Virtasen 4ö-maali, kahteen kertaan noille aurinkoherkille pinnoille, yksi kerros vähemmän herkille ja hyvät vanhat jäi vaan pesun varaan...tavoitteena viiiiiiielä pitempi huoltoväli.

Vähän nämä on semmosia mutu hommia miten pitäis tehdä ja onko kaikki tarpeen jotta hommasta tulee hyvä. Aikaväli toteamiseen vielä pitkiä että onnistuiko.

Joo, täälläkin oli ajatuksena kunnostaa pintoja sitä mukaa mitä menee huonoksi sen sijaan että maalaisi koko töllin. Sateelle & auringolle alttiit paikat näyttävät menevän heikoksi nopeiten. Ehkä se sade kuitenkin dominoi.
Kaverin maalasi keväällä talonsa joka oli pari vuotta vanhempi. Siellä oli maalattu seinät Tikkurilan tuotteilla joskus noin 10-11v sitten ja erona oli selkeästi se että kaikista oksista oli maali irti. Toki siellä lauta oli muutenkin erilaista ja se ei ollut harjattua. Ja varmaan nuo tehtaalla tapahtuvat käsittelytkin voivat vaikuttaa ja kuinka kuivaa puu on yms...

Vertailua muihin on hankala tehdä juuri tuon ajan takia ja harvoin muutenkaan samalta tontilta löytyy montaa eri maalia. Samoin pohjatöissä ja materiaaleissa on eroa keskenään. Rimoissa ei tainnut olla kuin pohjamaali aikoinaan ja en ole varma oliki noita maalattu kahteen kertaan ollenkaan. Heikosti nuo kuitenkin maalinsa pitivät. Toki noissakin oli selkeästi rimakohtaisia eroja. Osassa maali oli hyvin kiinni ja osassa kaksi allekkaista oli pitänyt maalinsa huonommin kiinni. Liekö sitten osassa ollut maalia enemmän tms....

 

[repomies]

Rimat ja listat korkkaavat ensimmäisenä, koska pinta on yleensä sileä. Jos onnistuu saamaan karheapintaista tavaraa, niin siinä maali tietysti pysyy.

Kun maali on korkannut irti, puun pinta muuttuu maalin alla harmaaksi eikä siinä pysy enää mikään. Tai maali saattaa pysyä, mutta seuraavaksi irtoaa se harmaantunut pintakerros ja maali sen mukana.

Omassa talossa ainoa konsti saada seinälistoissa pysymään maali, oli vetää niistä vanhat maalit kokonaan pois ja pyörivällä teräsharjalla vasten syitä terve puu esiin ja siitä terveestä puusta tikut pystyyn. Mikään tartuntapohjamaali ei auta, ne ovat ihan yhtä tyhjän kanssa verrattuna kunnolla karhennettuun terveeseen puuhun.

 

[fraatti]

Rimat ja listat korkkaavat ensimmäisenä, koska pinta on yleensä sileä. Jos onnistuu saamaan karheapintaista tavaraa, niin siinä maali tietysti pysyy.

Kun maali on korkannut irti, puun pinta muuttuu maalin alla harmaaksi eikä siinä pysy enää mikään. Tai maali saattaa pysyä, mutta seuraavaksi irtoaa se harmaantunut pintakerros ja maali sen mukana.

Omassa talossa ainoa konsti saada seinälistoissa pysymään maali, oli vetää niistä vanhat maalit kokonaan pois ja pyörivällä teräsharjalla vasten syitä terve puu esiin ja siitä terveestä puusta tikut pystyyn. Mikään tartuntapohjamaali ei auta, ne ovat ihan yhtä tyhjän kanssa verrattuna kunnolla karhennettuun terveeseen puuhun.

Mulla on ollut kaikki harjattua. Siinä pinta on tasaisesti karhea mutta ei siitä ollut noiden vinoripojen tapauksessa iloa. Voipi olla että tilanne olisi ollut vielä huonompi jos olisivat olleet sileitä. Toki rivan muoto on sellainen että päälle saattaa jäädä myös vettä makaamaan.

Joku noista oli pettänyt.

Oksissa taitaa olla omat juttunsa että miksi niissä ei pysy maali. (tikkurila)

Oksien läpilyönti ja pihkan tihkuminen maalikalvon läpi​

Oksankohdissa erottuu vaaleissa maaleissa tumma ja tummissa maaleissa vaaleampi kohta. Maalipintaan muodostuu kellertäviä pisaroita varsinkin eteläseinille.

Mahdollinen syy​

• Puutteellinen pohjamaalaus.
• Käytetty hyvin oksaista puuta.
• Käytetty hyvin pihkaista puuta.
• Lämpötilan ja kosteuden muutokset kuljettavat puun uuteaineita (pihkaa) pinnalle.

 

[fraatti]

Kun maali on korkannut irti, puun pinta muuttuu maalin alla harmaaksi eikä siinä pysy enää mikään. Tai maali saattaa pysyä, mutta seuraavaksi irtoaa se harmaantunut pintakerros ja maali sen mukana.

Tuota harmaata ei ole tullut ajateltuakaan. Pientä harmaantumista löytyi kohdista missä maalikalvo oli mennyt puhki ja kirkastui kyllä helposti.

Tuossa asiasta onkin maininta. Mutta on siellä jotain muutakin. Kuinka moni on pessyt julkisivupanelit? Taitaa monella mennä pesuitta seuraavaan maalaukseen?

Maalaamme vuosittain yli 600 puuverhousta. Laskujemme mukaan niistä noin puolet maalataan liian myöhään.

Monessa tapauksessa seinille ei ole edellisen maalauksen jälkeen tehty mitään. Ei edes pesty. Niinpä auringon puoleisella seinällä maali jo hilseilee. Varjoisan puolen seinät taas ovat monesti pölyiset ja likaiset.

Huoltamaton maalipinta ei anna puulle suojaa. Huollon laiminlyömisen merkkejä ovat maalipinnan hilseily, lohkeilu ja halkeilu.

Hilseilleen maalin alta paljastuva puun paljas pinta altistuu ilmalle ja kosteudelle. Suomen märissä olosuhteissa puu harmaantuu ja nukkaantuu nopeasti. Sen jälkeen maalin tarttuminen siihen heikentyy merkittävästi.

Se taas tuo ongelman verhouksen elinkaaren myöhempään vaiheeseen, jolloin maalikalvon paksuus on kasvanut.


Yksinkertaisin tapa tietää maalauksen oikea ajankohta, on tarkistaa seinän kunto vuosittain. Kiillon puute, hilseily ja homepilkut ovat merkkejä huollon ajankohtaisuudesta.

Lisäksi maalinvalmistajien suosittelemat huoltomaalausvälit pätevät Suomen oloissa lähes poikkeuksetta.

Kerrataan ne vielä tässä:

• Kuullotteet: 2-5 vuotta
• Öljymaali: 7-10 vuotta
• Vesiohenteinen maali: 10-15 vuotta.

Ota huomioon, että nuo välit pätevät vain, jos seinää on huollettu maalauskertojen välissä asianmukaisesti. Jos niitä ei ole koskaan pesty, voit ottaa noista ajoista muutaman vuoden pois.
https://sorcolor.fi/2020/04/18/seinan-maalaus/

 

[repomies]

Tuota harmaata ei ole tullut ajateltuakaan. Pientä harmaantumista löytyi kohdista missä maalikalvo oli mennyt puhki ja kirkastui kyllä helposti.

Tuossa asiasta onkin maininta. Mutta on siellä jotain muutakin. Kuinka moni on pessyt julkisivupanelit? Taitaa monella mennä pesuitta seuraavaan maalaukseen?

Menee pesutta, paitsi grillin ympärystö, ellei ole jotain poikkeuksellisen likaista näkyvissä. En tiedä tapauksia, jossa yhteensopiva maali irtoaisi aiemmasta maalikerroksesta, joka on vielä tiukasti kiinni puussa. Kyllä se on se itse puupinta jossa pysyminen kiinni on vaikeinta. Kova ja sileäpintainen puu on vaikea pala maalille, omassa talossa tällaisia ovat edelleen 4x4 tolpat jotka ovat alun perin höyläpinnalla. Maali on tolpan päällä kalvona, eikä tartu. Kerroksia voi laittaa miten paljon haluaa, mutta se mistä kalvo irtoaa, on puupinta. Pehmeä ja karkeaksi raavittu tai sahapintainen seinäpaneeli puolestaan imee maalia kuin sieni, eikä se sitten oikein irtoa millään.

Hommasin nauhahiomakoneen, ja jos joskus joudun noita höylättyjä tolppia vaihtamaan tai puran terassin niiden ympäriltä, niin vedän karkeimmalla paperilla vasten syitä tolpat komeiksi ennen maalausta. Ei tule ehkä nättiä, mutta eipä lähde myöskään maalit ennen aikojaan.

 

[fraatti]

Menee pesutta, paitsi grillin ympärystö, ellei ole jotain poikkeuksellisen likaista näkyvissä. En tiedä tapauksia, jossa yhteensopiva maali irtoaisi aiemmasta maalikerroksesta, joka on vielä tiukasti kiinni puussa. Kyllä se on se itse puupinta jossa pysyminen kiinni on vaikeinta. Kova ja sileäpintainen puu on vaikea pala maalille, omassa talossa tällaisia ovat edelleen 4x4 tolpat jotka ovat alun perin höyläpinnalla. Maali on tolpan päällä kalvona, eikä tartu. Kerroksia voi laittaa miten paljon haluaa, mutta se mistä kalvo irtoaa, on puupinta. Pehmeä ja karkeaksi raavittu tai sahapintainen seinäpaneeli puolestaan imee maalia kuin sieni, eikä se sitten oikein irtoa millään.

Hommasin nauhahiomakoneen, ja jos joskus joudun noita höylättyjä tolppia vaihtamaan tai puran terassin niiden ympäriltä, niin vedän karkeimmalla paperilla vasten syitä tolpat komeiksi ennen maalausta. Ei tule ehkä nättiä, mutta eipä lähde myöskään maalit ennen aikojaan.

Harva taitaa huoltopesuja tehdä julkisivuille ja moni taitaa maalata vielä paskan päällekin. Yhdet tutut maalasivat ja homepilkut tuli maalista varsin nopeasti läpi. Itsellä pystysuoran paneelin pinnalla ei ole likaa nähtävästi mutta pontissa siitepölyä ja kaikkea muutakin ilmassa leijailevaa stuffia on kertynyt ihan riittävästi karvan vajaan 10v aikana. Tälläisen päälle maalit sutiminen olisi mielestäni melko riskialtista ilman pesua.

Mulla on tälläisiä 140x140 noin 3m liimapuupilareita 6 kpl jotka o höyläpinnalla. Toistaiseksi niissä on maali pysynyt ongelmitta kiinni. Sen sijaan yksi ongelma niissä on, väri on auringon haalistama ja etelänpuolen tolpat olisikin tarkoitus maalata vielä tänä kesänä. Haalistuma näkyykin tuosta hyvin.

Tarttumattomuuteen on varmaan monta syytä ja epätasainen pinta on varmaan parempi kuin sileä. Voi siinä kuitenkin muutakin mennä pieleen ja esim tuossa on mainittu kosteus ja lika.

Mahdollisia syitä maalikalvon hilseilyyn ovat muun muassa:
1. Maalaustyö on suoritettu kostealle tai likaiselle alustalle tai kosteuson päässyt maalikalvon taakse käytön aikana.Kostealle tai likaiselle pinnalle toteutettu huoltomaalaus aiheuttaausein runsasta maalipinnan hilseilyä. Hilseily on seurausta pintakäsittelytuotteen riittämättömästä tartunnasta alustaansa.

Tuossa oli muuten mainio läpyskä vähän kaikkeen maalaukseen liittyvästä.
PITKÄIKÄISEN PINTAKÄSITTELYN TOTEUTUS PUUJULKISIVUSSA

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99336/Jani_Wilhola.pdf?sequence=1

Kaveri on aloittelemassa rakentamista ja oli käynyt juttelemassa jo muutamassa talofirmassa. Väristä puhuttaessa olivat todenneet että kannattaa unohtaa musta. Olivat kehuneet että ovet ja ikkunat ovat todella kalliit ja ongelmissa värin takia. Samoin julkisivua saa sutia jatkuvasti. En tiedä paikkansa pitävyydestä mutta varmaan ainakin jos ei räystäitä juuri ollenkaan niin se kyllä lisää sääkuormaa melkoisesti.

Ja väri, jollei muuta niin lämpötila ainakin nousee.

 

[fraatti]

Muutamassa seinässä on ollut alusta saakka himmempiä kohtia. En tiedä voikohan kosteus olla ollu kuitenkin syy? Rakennusaikana saattoi joskus hommat venähtää varsin myöhäiseksi ja ei varmaan ole mitenkään poissuljettua etteikö kaste olisi voinut tulla jo ennen kuin maali on kunnolla kuivunut.

Miten erilainen sää vaikuttaa maalausjälkeen?​

Minkä tahansa maalausprojektin ensimmäinen onnistumisen edellytys on se, että maalattava pinta on puhdas ja kuiva.

Kostealle pinnalle levitetty maali ei pääse kiinnittymään kunnolla alustaansa – myös liian kuuma pinta on epäotollinen maalausalusta.

Tämän kanssa kannattaa olla ehdoton ja antaa seinien kuivua kunnolla pesun tai reippaan sadejakson jälkeen. Kostealle pinnalle levitetty maali ei pääse kiinnittymään kunnolla alustaansa, ja maalipinta voi siksi jäädä heikoksi ja irrota ennen aikojaan.

Toisaalta on hyvä huomata, että myös liian kuuma pinta on epäotollinen maalausalusta. Joskus toki joudutaan maalaamaan myös hellesäässä – eritysesti jos viime kesän kaltaiset helteet yleistyvät.

Terassin suojassa olevat pinnat voidaan maalata sateellakin.

Tällöin tulee kuitenkin pyrkiä maalaamaan aina varjon puolella ja seurata auringon kulkua, koska suorassa auringonpaisteessa maali voi kuivua liian nopeasti ja voi sen seurauksena joko kiinnittyä huonosti tai jäädä epätasaiseksi. Kuumassa paahteessa maalaaminen voi myös aiheuttaa maalipinnan kuplintaa.

Sade vahingoittaa vastamaalattua pintaa. Vesiohenteinen maali kuivuu noin kahdessa tunnissa kevyen sateen kestäväksi, mutta öljymaali vaatii vähintään vuorokauden. Maalivalinnalla on siis suuri merkitys siihen, millaiseen säärakoon kannattaa lähteä maalaamaan.

Loppukesästä ja syksyllä oman haasteensa tuovat aamu- ja iltakaste.

Suorassa vesisateessa ei luonnollisesti voi maalata, mutta esimerkiksi terassin suojassa olevat pinnat voidaan maalata sateellakin, kunhan maalattavat pinnat ovat kuivat ja ilman suhteellinen kosteus alle 80 %.

Loppukesästä ja syksyllä oman haasteensa tuovat aamu- ja iltakaste, jotka erityisesti hitaasti kuivuvilla öljymaaleilla maalattaessa lyhentävät maalaukseen soveltuvaa työaikaa huomattavasti.

Aamukasteen tulee olla haihtunut ennen maalauksen aloittamista ja vastamaalatun maalipinnan puolestaan tulee ehtiä kuivua pölykuivaksi ennen mahdollisen iltakasteen laskeutumista. Kosteus tuoreella maalipinnalla voi aiheuttaa maalipinnan himmenemistä.

Talon maalauksen ajankohta – milloin maalata? - Väriset

Mikä on sopiva lämpötila talon ulkomaalaukselle ja mihin kohtaan vuotta maalaus kannattaa ajoittaa? Poimi nämä vinkit talteet, niin maalausurakkasi todennäköisesti onnistuu.

variset.fi

 

[Hempuli]

Eka asuntoni oli puutalo-osake, jossa asui myös ammattimaalari. Vaihdettiin yhtiöön ruskeat ikkunat ja maalari veti niistä muut pinnat paitsi julkisivun heti valkoiseksi. Sanoi puusta häviävän eteeriset öljyt, kun lämpötila nousee. Kaverilla on liimahirsitalo ja sanoo pesevänsä sen ulkoa joka kesä, maalien kanssa ammatikseen touhuaa hänkin.

 

[repomies]

Harva taitaa huoltopesuja tehdä julkisivuille ja moni taitaa maalata vielä paskan päällekin. Yhdet tutut maalasivat ja homepilkut tuli maalista varsin nopeasti läpi. Itsellä pystysuoran paneelin pinnalla ei ole likaa nähtävästi mutta pontissa siitepölyä ja kaikkea muutakin ilmassa leijailevaa stuffia on kertynyt ihan riittävästi karvan vajaan 10v aikana. Tälläisen päälle maalit sutiminen olisi mielestäni melko riskialtista ilman pesua.


Mulla on tälläisiä 140x140 noin 3m liimapuupilareita 6 kpl jotka o höyläpinnalla. Toistaiseksi niissä on maali pysynyt ongelmitta kiinni. Sen sijaan yksi ongelma niissä on, väri on auringon haalistama ja etelänpuolen tolpat olisikin tarkoitus maalata vielä tänä kesänä. Haalistuma näkyykin tuosta hyvin.

Noiden tolppien osalta olet tehnyt jotain oikein, joko tuurilla tai taidolla. Minulla on melkein joka tolpassa korkannut alapäästään maali irti pinnasta, ihan sormella naputtamalla kuulee mistä on irti ja mistä ei. Ylhäältä maali on tiukassa. Ehjä kalvo niissä on ollut mitkä ovat irronneet, eli ei siitä ole sadevesi läpi mennyt, mutta kosteus menee. Jos ei muualta, niin tolpan alapäästä nousemalla. Omat tolpat saavat paitsi paljon aurinkoa, myös viistosadetta ja lunta.

Tuo paskaraita sitten taas, se on siinä kintaalla että minäkin sen jynssäisin pois, mutta noin yleisellä tasolla en jotenkin usko että homepilkut tulevat läpi ainakaan Vinhasta. Ylipäätään Vinhaan ei ole tullut homepilkkua pintaan juuri mihinkään, mutta syy saattaa olla ihan paikallisessa ilmastossa. Sinänsä rasitustesteissä Vinha ei muistaakseni saanut mitään huippupisteitä, eli mikään maailman kestävin maali puunsuoja se ei ole.

 

[puuteknikko]

Pitäisi varmaan ensi keväänä ottaa ja maalata talon eniten aurinkoon päin olevan päädyn yläosan lautaverhoilu. Tuli tästä aiheesta mieleen kysellä, että millä olette suojanneet mahdollisen tiiliverhoilun pesun yhteydessä? En kuollakseni muista, mitä tein reilut 10 vuotta sitten kun maalasin koko talon uusiksi, pesin kyllä kaikki puuosat mutta tyhjää lyö. En ainakaan sotkenut mitään, sen muistan

 

[fraatti]

Pitäisi varmaan ensi keväänä ottaa ja maalata talon eniten aurinkoon päin olevan päädyn yläosan lautaverhoilu. Tuli tästä aiheesta mieleen kysellä, että millä olette suojanneet mahdollisen tiiliverhoilun pesun yhteydessä? En kuollakseni muista, mitä tein reilut 10 vuotta sitten kun maalasin koko talon uusiksi, pesin kyllä kaikki puuosat mutta tyhjää lyö. En ainakaan sotkenut mitään, sen muistan

Tuollaista ainakin löytyy, eikä ole kovin kallista.

Suojamuovi 2x25m

Suojamuovi tilojen suojaamiseen, mm. remontoinnin aikana.

www.puuilo.fi

 

[roots]

Sade vahingoittaa vastamaalattua pintaa. Vesiohenteinen maali kuivuu noin kahdessa tunnissa kevyen sateen kestäväksi, mutta öljymaali vaatii vähintään vuorokauden. Maalivalinnalla on siis suuri merkitys siihen, millaiseen säärakoon kannattaa lähteä maalaamaan.

Tuohon sen verran että mahtaako tuo öljymaalia koskeva pitää paikkansa tai riippuuko maalista kun Virtasen kanssa maalatessa riittää kun lopettaa kun alkaa satamaan jos ilmankosteudet vaan on kunnossa. Eilen testattu ja ei näytä olevan ongelma kun jonkun verran alkoi sataa viimesillä siveltimen vedeoilla.

~2min jälkeen...

 

[fraatti]

Tuohon sen verran että mahtaako tuo öljymaalia koskeva pitää paikkansa tai riippuuko maalista kun Virtasen kanssa maalatessa riittää kun lopettaa kun alkaa satamaan jos ilmankosteudet vaan on kunnossa. Eilen testattu ja ei näytä olevan ongelma kun jonkun verran alkoi sataa viimesillä siveltimen vedeoilla.

~2min jälkeen...

Valtaosa nykyisistä maaleista taitaa kuivua nopeammin kuin aikaisemmat öljymaalit? Itsekin kyttäilen tässä sopivaa säätä päästä sutin varteen. Kelit on vain nyt melko haastavat. Aamulla oli aivan järjetön kaste ja kaikki pinnat oli aivan märkiä.

Jossain on maininta ilmankosteudesta joka tulisi olla alle 80%, tuon varmaan määrittää kuivuminen. Mahtaako tuo nousta lähellä 100% kun sataa? Ja lisäksi on maininta tuosta itse puun kosteudesta.

Milloin on hyvä sää maalata?​

Aina on hyvä sää grillata, mutta milloin on hyvä sää maalata talo? Pitääkö talo olla maalattuna ennen juhannusta, jolloin on riittävän kuivaa maalin kuivumiselle. Entä voiko terassin sisäkattoa maalata, kun sataa vettä?
Maalauksen täydelliselle onnistumiselle ehdoton vaatimus on maalattavan alustan riittävä kuivuus, enintään 18 % puun kuivapainosta (MaalausRYL 2012). Maalin tulee myös kuivua ennen vesisadetta, jotta pinnasta ei tule harmaa tai laikukas. Suorassa auringonpaisteessa ei tule maalata, jotta maalin ohenneaineet eivät haihdu liian nopeasti ja kalvo muodostuu oikeanlaiseksi. Toisin sanoen vaarana on että maali käpristyy seinään ja irtoaa siitä ennenaikasesti.
Aikanaan öljymaaleilla maalattaessa kuivilla säillä oli suurempi merkitys, koska öljymaalit kuivuivat erittäin hitaasti. Ongelmaksi muodostui yökasteen jääminen maalin pinnalle, jolloin maali jäi harmaaksi. Nykyisillä vesiohenteisilla maaleilla ilmankosteudella ei siis ole niin suurta merkitystä.
Voiko siis vesisateessa maalata?
Mikäli sade itsessään ei osu maalattavaan pintaan ennen tai jälkeen maalauksen, ei vesisateesta ole haittaa. Katon maalaus ei tietenkään onnistu missään tihkusateessa, seinänkin huonosti, mutta esimerkiksi sisäkatokset ja räystäät hoituvat täysin ilman ongelmia.
Kylmässä Pohjolassa ilmasto tuo siis omat haasteensa ulkomaalauksen onnistumiselle, mutta eteläisessä Suomessa maalauskausi modernein menetelmin nykyaikaisilla maaleilla ulottuu maaliskuusta lokakuulle, lopputuloksesta tinkimättä.

Milloin on hyvä sää maalata? | Sorcolor

Aina on hyvä sää grillata, mutta milloin on hyvä sää maalata talo? Pitääkö talo olla maalattuna ennen juhannusta, jolloin on riittävän kuivaa maalin kuivumiselle. Entä voiko terassin…

sorcolor.fi

 

[repomies]

Jossain on maininta ilmankosteudesta joka tulisi olla alle 80%, tuon varmaan määrittää kuivuminen. Mahtaako tuo nousta lähellä 100% kun sataa? Ja lisäksi on maininta tuosta itse puun kosteudesta.

Silloin kun sataa, ilmankosteus on varsin usein 99%. Aivan yksisilmäisesti asia ei mene. Keleillä joilla näkee myös sateenkaaria, voi kosteus jäädä alemmaksi. Mutta sellainen tasaisempi pilvipeitto ja pidempikestoinen sade, niin kyllä 95-99% on aika tyypillistä.

 

[tuna]

Kaveri on aloittelemassa rakentamista ja oli käynyt juttelemassa jo muutamassa talofirmassa. Väristä puhuttaessa olivat todenneet että kannattaa unohtaa musta. Olivat kehuneet että ovet ja ikkunat ovat todella kalliit ja ongelmissa värin takia. Samoin julkisivua saa sutia jatkuvasti. En tiedä paikkansa pitävyydestä mutta varmaan ainakin jos ei räystäitä juuri ollenkaan niin se kyllä lisää sääkuormaa melkoisesti.

En käsitä lainkaan tätä tämän hetken muotia tehdä kokomustia räystäättömiä puusärmiöitä. Haluaako arkkitehtiyhteisö tarkoituksella vain suunnitella talot päinvastoin kuin on tähän asti tehty?

Nykymaalit ja osin materiaalitkin ovat toki erkaantuneet aika lailla siitä mitä perinnerakentamisessa on tehty, mutta eihän se mihinkään muutu että mitä tummempi väri, sitä julmemmin aurinko sitä kurittaa.

 

[kotte]

Tuohon sen verran että mahtaako tuo öljymaalia koskeva pitää paikkansa tai riippuuko maalista kun Virtasen kanssa maalatessa riittää kun lopettaa kun alkaa satamaan jos ilmankosteudet vaan on kunnossa. Eilen testattu ja ei näytä olevan ongelma kun jonkun verran alkoi sataa viimesillä siveltimen vedeoilla.

Kyse on pikemminkin siitä, onko kyseessä "öljymaali" vai vanhantyylinen aito öljymaali. Vesi puree jälkimmäiseen ja etenkin sellaiseen, johon on lisätty vesiliuokoisia emulsioita vielä useankin päivän kuluttua. Toisaalta aidot öljymaalit tarttuvat puuhun (eivätkä irtoa paloina "öljymaalien" tapaan useamman jälleenmaalauksen jälkeen) ja kunnossapito on yksinkertaista vuosien mittaan, eli päällemaalaus samalla aineella onnistuu ja jos pinnasta täytyy poistaa maalia, se onnistuu emäksisellä pesuaineella.

 

[virtuaaliharri]

En käsitä lainkaan tätä tämän hetken muotia tehdä kokomustia räystäättömiä puusärmiöitä. Haluaako arkkitehtiyhteisö tarkoituksella vain suunnitella talot päinvastoin kuin on tähän asti tehty?

Puutavaran hiiltokäsittely olisi ns. luonnollinen värjäystapa, mutta senkin kanssa suositellaan öljyämistä määräajoin. Varmasti kalliimpaa kuin maalaaminen.

 

[roots]

Valtaosa nykyisistä maaleista taitaa kuivua nopeammin kuin aikaisemmat öljymaalit? Itsekin kyttäilen tässä sopivaa säätä päästä sutin varteen. Kelit on vain nyt melko haastavat. Aamulla oli aivan järjetön kaste ja kaikki pinnat oli aivan märkiä.

Jossain on maininta ilmankosteudesta joka tulisi olla alle 80%, tuon varmaan määrittää kuivuminen. Mahtaako tuo nousta lähellä 100% kun sataa? Ja lisäksi on maininta tuosta itse puun kosteudesta.

Niin ne kuivuu nopeasti normaalisti, Virtasella on nyt mennyt luokkaa pari päivää kun sormi ei enää tartu ja pintakerros päälle. Joskus ostin näytepurkin tuota Virtasta oliskohan ollu syyskuuta ja koemaalasin yhden seinänpätkän ja siinä taisi mennä kuukausi ennenkuin loppu sormi tarttumasta, eli elokuu viimene kuu kun tuolla maalaan.

Kaikilla maaleilla taitaa tuo 80% olla ilmotettu rajaksi. Mulla oli tuossa pihalla Clasun ilmankosteusnäyttö ja 99 siellä on aamulla ja sateella, tuon hyvyyvestä nyt sinänsä ole käsitystä... alle 80 heilahtaa sitten kyllä melko äkkiä jos tulee pätkä aurinkoa ja tuulta. Pesuhuoneessa tuo normaalisti majailee ja mutuna hyvin seuraa kosteutta. Puun kosteus tarkkaa tietysti siinä kun uutta maalaa.

 

[fraatti]

En käsitä lainkaan tätä tämän hetken muotia tehdä kokomustia räystäättömiä puusärmiöitä. Haluaako arkkitehtiyhteisö tarkoituksella vain suunnitella talot päinvastoin kuin on tähän asti tehty?

Nykymaalit ja osin materiaalitkin ovat toki erkaantuneet aika lailla siitä mitä perinnerakentamisessa on tehty, mutta eihän se mihinkään muutu että mitä tummempi väri, sitä julmemmin aurinko sitä kurittaa.

Kävin tuossa viikko takaperin tuttavalla joka asuu 4 vuotta sitten valmistuneessa talossa. Ulkovuori on tehty pystypanelilla jonka vahvuus lieni maksimissaan 18mm. Väri on musta ja räytästäitä ei ole. Auringon kurittamat puolet ovat valmiita julkisivuremonttiin. Kuulloite on hilseillyt varsinkin ponteista pois ja puut ovat kutistuneet niin paljon että osan saumoista on vääntynyt auki ja ponteissa saattaa olla usean millin rako. Peli on siis menetetty jo.

Paneli näytti omaan silmään todella ohuelta ja pontti oli alhaalta arvioituna vain noin 5mm syvä joka pitää puut toisissaan. Profiili oli UTS. Voiko paneleita asentaa pystyy ulkovuoressa? Luulisi että vesi menee ponttiin herkästi?

Tuossa näyttää olevan aivan samanlainen panelointi mutta eri värisenä.

Ulkoverhous piilonaulatusta UTS-pystypaneelista

Ulkoverhouksella on merkitystä ulkonäön lisäksi mm. rakennuksen hengittävyyteen, kosteuden hallintaan ja energiankulutukseen, joten ei ole ihan sama millä materiaalilla talonsa verhoaa. Lue lisää.

www.sunhouse.fi

 

[tuna]

No nii-i. Eikä edes räystäitä tuossakaan. Mun mielestä se ei edes näytä millään tavalla hyvältä.

 

[Harrastelija]

Tuttavan suurin ongelma taitaa olla musta väri.
Kuumenee auringonpaisteessa liikaa ja se aiheuttaa ongelmia.

 

[fraatti]

En tiedä mahtoikohan värivalinnalla olla jotain merkitystä asian kanssa.
Siinä naapurissa oli vastaava pirtti ja pinnat oli paljon paremmassa kunnossa. Väri oli aavistuksen eri sävyltään. Kaukaa katsottuna kuitenkin musta sekin. Tikkurilan maaleja olivat kuulemma.

 

[katve]

Mulla harjatuissa paneleissa on tehdasmaalattuna pohjamaalina Teknol 1881 teollinen pohjamaali ja Nordica Eko Teknokselta pintamaalina. Panua+ sudin päälle kun panelit oli paikoillaan. Tuolloin Nordica eko oli kiiltävää ja halusin puolihimmeän niin päälle tuli maalattua sitten Panu+ joka on puolihimmeä.

Paneleissa maali on pysynyt kohtuullisen hyvin kiinni mutta otsalaudoissa ja noissa rimoissa oli jo sanomista. Jostain syystä päätyyn oli jäänyt myös jotain sävyeroja jotka saa myös nyt häipyä. Tuossa irtonaiset maalit on jo hierottu pois.
Näytä liitetiedosto 87773

Mulla samannäköistä tavaraa terassin aitamateriaalina ilman sadesuojaa. Jos olisin hoksannut näillä latekseilla maalatessa olisin jättänyt varmaankin jonkun sivun (eli vaikkapa pohjan rimasta maalaamatta). Tai koittanut kenties öljymaalilla eli ns. hengittävällä. Nyt kun jotain ruuvikiinnityksiä uusinut välillä niin ihan litimärkää ollut puu maalin alla, ainahan se vesi jostain pääsee sisälle mutta tuon muovimaalikerroksen alta heikosti ulos. No huoltomaalauksessa skarapannut käsityökalulla enimmät hilseet pois ja uutta päälle. Purkuunhan se päätyy sitten aikanaan, ei voi mitään.

Ulkoseinissä talossa toimii taasen loistavasti, pääsee kosteudet haihtumaan toiselta puolelta jota ei tietenkään ole maalattu. Näyttää menevän sen 15 vuottakin

 

[Celder]

Kävin tuossa viikko takaperin tuttavalla joka asuu 4 vuotta sitten valmistuneessa talossa. Ulkovuori on tehty pystypanelilla jonka vahvuus lieni maksimissaan 18mm. Väri on musta ja räytästäitä ei ole. Auringon kurittamat puolet ovat valmiita julkisivuremonttiin. Kuulloite on hilseillyt varsinkin ponteista pois ja puut ovat kutistuneet niin paljon että osan saumoista on vääntynyt auki ja ponteissa saattaa olla usean millin rako. Peli on siis menetetty jo.

Oliko ulkoverhous itsetehty vai toimittaako joku talotehdas uusiin taloihin noin ohkaista tavaraa?

Nykyisin kai suositus, että pitäisi olla vähintään 23 millistä lautaa… Omassa Kastelli-talossakin tosin käyttäneet vain 21 millistä, vaan eipä ole 20 vuodessa pahaksi mennyt.

 

[LosD]

2-3 vuoden välein tehnyt kevyen huoltopesun talolle. Varsinkin pohjoispuoli likaantuu jonkin verran

 

[fraatti]

Oliko ulkoverhous itsetehty vai toimittaako joku talotehdas uusiin taloihin noin ohkaista tavaraa?

Nykyisin kai suositus, että pitäisi olla vähintään 23 millistä lautaa… Omassa Kastelli-talossakin tosin käyttäneet vain 21 millistä, vaan eipä ole 20 vuodessa pahaksi mennyt.

Tämän "desing" rivarin on tehnyt kohtuullisen pieni rakennusyhtiö. En tiedä mistä hommaavat oikein puutavaransa. Silmiin näytti alle 20mm, mutta en toki mitannut sitä. 18mm näyttää löytyvän pienen selaamisen perusteella myös. Itse ostin ulkovuoripanelin m3 hinnalla joten mitä ohkaisempaa tavara niin sen edullisempaa se on. Mulla on 28mm UTW itsellä.

Näytä liitetiedosto 88053

 

[tuna]

Pitäisi tässä uusia naapurin kanssa raja-aita, ja ilahduin että 500m lautaa tulee aika edulliseksi reilulla eurolla per metri.

Mutta sitten kun katsoin mitä maalit maksaa, niin sehän on hemmetti toiset 500€ päälle.

Onko täällä ihmisillä mielipiteitä/kokemuksia pinnan kestävyydestä eri vaihtoehdoilla? Kestäiskö väritön kuullote paremmin aikaa hilseilemättä kuin kalvon muodostavat maalit? Toisaalta kun nämä hinnat ovat tuollaisia, niin luulen että aika moni skippaa erilliset pohjustukset (tai erillisen pintamaalin) ja värit lähtee pois sen takia...

Tikkurilan listalta katsottuna
- Valtti Plus väritön pohjuste ( https://tikkurila.fi/tuotteet/valtti-plus-pohjuste ) + Valtti Plus Color kuullote ( https://tikkurila.fi/tuotteet/valtti-plus-color )
- Valtti Plus väritön pohjuste + Vinha peittävä puunsuoja ( https://tikkurila.fi/tuotteet/vinha )
- Joko väritön pohjuste tai peittävä Teho Primer ( https://tikkurila.fi/tuotteet/teho-primer ) + Aitamaali ( https://tikkurila.fi/tuotteet/aitamaali )

Edit:
Niin ja musta hevonen on puuöljy joka vedetään puuhun yksinään ( https://tikkurila.fi/tuotteet/valtti-plus-wood-oil ) mutta taitaa väri kadota aika paljon nopsempaan

 

[katve]

Akrylaattimaaleista sellainen havainto että jos tällaisella sulkee koko puun l. maalaa joka puolelta niin pitkillä sateilla ollut itsellä taivasalla olevassa aidassa ihan vesimärkää, tirisee vettä puut sadekelien jälkeen jos puristaa (Täyttä teoriaa että saisi jonkun aidan maalattua siten että puu olisi täysin suojassa kosteudelta sisällä). Kestoikä huolestuttaa mutta vuosia mennyt kuitenkin jo. Jos jättäisi vaikka alapinnan maalaamatta ehkä voisi toimia paremmin ts. voisi kuivua välillä. Ulkolaudoituksessa rakennuksessa toimii taasen erinomaisesti tällainen muovipinta kun sisäpuolelta käsittelemätön, kosteudet pääsevät haihtumaan.

 

[tuna]

No tämä nyt korjattava aita on ollut nimenomaan vain puoliksi valkoisella akrylaattimaalilla, toiselle puolelle aikanaan ruiskulla levitetty ruskea puuöljy tms josta ei kyllä ole juuri mitään ollut vuosiin jäljellä, käytännössä harmaa puupinta. Varjoisemmissa paikoissa laudat on sormilla murennettavan lahoa, joissain kohti vielä puu kopisee siellä missä aurinko on hyvin päässyt kuivattamaan sekä aamulla että illalla. Edit: Reilu 20 vuotta laudat olleet sään armoilla.

Uudet laudat nyt ympärikäsiteltynä Valtti plus pohjusteella ja valkoisella Vinhalla päälle.

 

[Harrastelija]

Onko tuo winha parempi kuin esim valtti color?

 

[tuna]

Eri tuotteita ovat, tiedä sitten missä mielessä jompi kumpi olisi parempi. Valtti color on kuullote, ei maali. Tai no Vinhakin on varsinaisesti 'peittävä puunsuoja' tuotenimeltään eikä 'maali', mutta maallikolle näyttää maalilta...

 

[mstr]

Tuossa oli muuten mainio läpyskä vähän kaikkeen maalaukseen liittyvästä.
PITKÄIKÄISEN PINTAKÄSITTELYN TOTEUTUS PUUJULKISIVUSSA

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99336/Jani_Wilhola.pdf?sequence=1

Tuossa on paljon kiinnostavaa, minulle uutta tietoa.
Oikeita helmiä mm. sivu 10:

"Maalinvalmistajien tehokkaan markkinoinnin johdosta on kuluttajien kes-
kuudessa syntynyt uskomus, jonka mukaan puujulkisivu vaatii kestävyyden ja
pitkäikäisyyden saavuttamiseksi pintakäsittelyn. Puun pinnan vaurioitumisme-
kanismeista pintaa vaurioittaa eniten auringon aiheuttama valorapautuminen.
Valorapautumisen aiheuttama puun pinnan eroosio on kuitenkin ainoastaan 1-
2 mm sataa vuotta kohti. (2,73) Säärasituksista johtuva puun pinnan eroosio
on hyvin vähäistä. Sen seurauksen voidaan todeta, ettei puujulkisivu vaadi
kestävyyden suhteen pintakäsittelyä. Vanhat, vuosisatoja ilman pintakäsittelyä
säilyneet rakennukset ovat osoitus siitä, että puu saadaan kestämään reilusti
yli suunnitellun elinkaaren ilman pintakäsittelyn suojaavaa vaikutusta. "

sivu 76:

"Maalin pysyminen alustassaan kiinni riippuu ennen kaikkea sen kyvystä sitou-
tua mekaanisesti maalattavaan pintaan sekä osaltaan myös kemiallisesta ky-
vystä kiinnittyä. Maalausalustana huokoinen puu on siis ihanteellinen materi-
aali. Huokoisena materiaalina maalin sideaine pääsee imeytymään ja kovettu-
maan puun mikroskooppisen kokoisiin huokosiin, varmistaen erityisen hyvän
tartunnan. Imeytyäkseen puun soluihin sideaineen molekyylien tulee kuitenkin
olla riittävän pieniä, liian suuret molekyylit jäävät ainoastaan kalvoksi puun
pinnalle. Pellavaöljymaaleissa käytettävän sideaineen, eli vernissan molekyylit
ovat äärimmäisen pieniä, jonka johdosta se kykenee tunkeutumaan vaivatta
puun huokosiin. Muovisideaineisilla dispersiomaaleilla tilanne on valitettavasti
päinvastainen. Dispersiomaalien ongelmana on sideaineen, eli akryylin suuri
molekyylirakenne. Akryyli on synteettinen polymeeri, eli niin sanottu jättiläis-
molekyyli. Polymeerit eivät kokonsa puolesta kykene tunkeutumaan kooltaan
yli kymmenen kertaa pienempiin puun huokosiin, vaan maali jää kalvoksi puun
pintasolukerroksen päälle. Akryylin molekyylikoko on noin 0,5μm, kun taas
vernissalla se on noin. 0,0001μm. Puunpinnan huokosten koko on taas keski-
määrin 0,03μm.

Muovisideaineisten pintakäsittelytuotteiden tultaessa markkinoille käytettiin jul-
kisivussa yksinomaan höyläpintaista julkisivulaudoitusta. Suuren sideainepar-
tikkelin koon vuoksi muovisideaineinen maali ei kuitenkaan kykene muodosta-
maan riittävää tartuntaa höyläpintaisen julkisivulaudan kanssa, vaan lopputu-
loksena on rumasti hilseilevä maalipinta. Hyvin nopeasti muovisideaineisten
maalien yleistyessä alettiin julkisivussa kuitenkin käyttää sahapintaista julkisi-
vulautaa sen tarjoaman paremman tartunnan toivossa. Sahapintaisen julkisi-
vulaudan kanssa muovisideaineinen maali kykenee saavuttamaan riittävän
tartunnan, varjopuolena rakennuksen estetiikka kärsii rosoisen pinnan seu-
rauksena. Myös ilmansaasteet, homeitiöt ja muut mikrobit tarrautuvat hana-
kammin sahapintaiseen julkisivulaudoitukseen, aiheuttaen maalipinnan voima-
kasta likaantumista. Höyläpintaista julkisivulaudoitusta voidaan käyttää edel-
leen onnistuneesti, kunhan maalaus suoritetaan perinteisellä pellavaöljyllä,
jonka sideaineena toimii puhdas vernissa."

Miten pajon turhaa työtä olen tehnyt vuosikymmenten mittaan! Onneksi sentään sivelin
mökillä uuden vajan keittomaalilla 2007. Ei ole tarvinnut korjata.

 

[katve]

No tämä nyt korjattava aita on ollut nimenomaan vain puoliksi valkoisella akrylaattimaalilla, toiselle puolelle aikanaan ruiskulla levitetty ruskea puuöljy tms josta ei kyllä ole juuri mitään ollut vuosiin jäljellä, käytännössä harmaa puupinta. Varjoisemmissa paikoissa laudat on sormilla murennettavan lahoa, joissain kohti vielä puu kopisee siellä missä aurinko on hyvin päässyt kuivattamaan sekä aamulla että illalla. Edit: Reilu 20 vuotta laudat olleet sään armoilla.

Uudet laudat nyt ympärikäsiteltynä Valtti plus pohjusteella ja valkoisella Vinhalla päälle.

Ei näistä ikuisia taida saada eli 20 vuottakin lienee jo hyvä suoritus

 

[tuna]

Ei näistä ikuisia taida saada eli 20 vuottakin lienee jo hyvä suoritus

Juu nimenomaan, kun sahattu lauta on tosiaan halvempaa kuin maalit niin ei hyödytä hifistellä liikaa.