Uusiutuvien liikatuotannon suitsimista

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä sielläkin datasheetissä on Isc?
On, mutta olen itse ymmärtänyt tuon tarkoittavan virtaa, jollaista varten DC-puolen johdin- ja kytkentäelementtien osalta on valmistauduttava invertterin normaalikäytössä. Eli johdinpaksuus, kytkimien virrankesto ja mahdolliset sulakkeet on mitoitettava sitä tilannetta varten, että mikroinvertteri voi tuollaisen imeä, jos jännitettä ja virtaa on kylliksi saatavilla.

Sen sijaan ammattilaisille tarkoitetulla valmistajan FAQ-puolella viitataan suoraan mahdollisuuteen, että dc-inputiin kytketty paneelikokonaisuus ylittää selvästi ISC-rajan, toki vain jonkin verran. Myös todetaan, että "Larger power modules will not damage the microinverter".
 

anders

Vakionaama
Kokeilemisen arvoista, jos laittaa max isc mitoitetun sulakkeen eteen, niin ei ainakaan pitäisi mitään palaa.

Millainenkohan topologia noissa MPPT-säätimissä on, ts mikä siellä rajoittaa virtaa lopulta? Sisäinen DC-DC muunnin, mutta tarkemmin?

Mikä olisi sopiva diodi paneelien erottamiseen? Alista saisi muutaman euron ideaalidiodeja, mutta olisiko joku passiivinen pienihäviöinen schottky tms diodi sopiva?

edit. kävisikö tämä:


Siinä olisi kahdelle paneelille samassa koteloituna, ja jännitekesto riittävä.

Ja sulakkeeksi, olisiko perinteinen lasiputki riittävän nopea? Kai niitäkin on eri käyrillä...
 

kotte

Hyperaktiivi
Alista saisi muutaman euron ideaalidiodeja, mutta olisiko joku passiivinen pienihäviöinen schottky tms diodi sopiva?
Minä olen käyttänyt 15A/45V shottkyja. Lämpenevät nuo välistä muutaman kymmenen astetta (jos ja kun valo osuu paneeleille epätasaisesti), mutta eivät liikaa.
Kokeilemisen arvoista, jos laittaa max isc mitoitetun sulakkeen eteen, niin ei ainakaan pitäisi mitään palaa.
Samaa mieltä tuosta, mutta toisaalta kovin paljon tuota pienempi sulake saattaa palaa aivan normaalikäytössäkin illalla, aamulla tai pilvisellä säällä -- ja lisäksi paneeleiden ISC:n mukaiset sulakkeet esimerkiksi estodiodien lähistölle, jos rinnakkaisia paneeleita on enemmän kuin kaksi.
 

anders

Vakionaama
Minä olen käyttänyt 15A/45V shottkyja. Lämpenevät nuo välistä muutaman kymmenen astetta (jos ja kun valo osuu paneeleille epätasaisesti), mutta eivät liikaa.

Nuo diodit ei paljoa maksa, mutta nopeasti katsoen tuntuu että 20A/100V on ainakin noissa parissa nettikaupassa isoin tuollainen. Näppärä tuo missä kaksi samassa rungossa. Noissa varmaan joku pieni heatsink ei haittaisi, ellei ruuva paneelin kehykseen tms?

Samaa mieltä tuosta, mutta toisaalta kovin paljon tuota pienempi sulake saattaa palaa aivan normaalikäytössäkin illalla, aamulla tai pilvisellä säällä -- ja lisäksi paneeleiden ISC:n mukaiset sulakkeet esimerkiksi estodiodien lähistölle, jos rinnakkaisia paneeleita on enemmän kuin kaksi.

Joo tosiaan noissa jos enemmän kuin kaksi pitäisi melkein olla sulake per kenno ja sitten yhteinen syötölle. Tosin silloin oletus ettei luota tuohon diodiin... Mikä niiden failure mode on, vikaantuvatkohan usein oikoseen? Tulee vaan useampi sulake, mutta nuo inline lasiputket on käteviä ja niistä saa vulkanoivalla teipillä kyllä säänkestäviä...
 

anders

Vakionaama
Niitä saa paneelikaupasta - se on vähän niinkuin MC4 jatkoliitin. Tuskin kannattaa hirmusti nysvätä itse.

No en ole 100% varma, sitten ollaan taas toisessa suossa kun pitäisi olla ne MC4:t samalta valmistajalta - ja toisaalta jos sulakkeet laittaa niin nysväämiseksi menee kuitenkin :)

Ei kai tässä täysin voittaa voi :)
 

anders

Vakionaama
"Nysväsin itse", kun kaupoista saa laajalti 10A versioita, mutta 15A-kestoisia saakin metsästää jo suuremmalla vaivalla.

Joo ja nuo vissiin tarkoitettu string inuille kun usein jännitekesto aika suuri.

Mielummin mitoitan reiluksi diodin ja valitsen vähähäviöisen, ei se nysvääminen iso rasti tässä konkurssissa ole.
 

anders

Vakionaama
"Nysväsin itse", kun kaupoista saa laajalti 10A versioita, mutta 15A-kestoisia saakin metsästää jo suuremmalla vaivalla.


Hinta tosin sitten jo aika paljon vs irtodiodi. Niille irto-osille jos kasaa kotelon paneeliryhmän lähelle missä diodit ja sulakkeet jossain pikku muovipurkissa, niin tulee siisti ja minimaalisesti liitoksia (ulos).

Näin se ajatus kehittyy. Olin jo tilaamassa string inua, mutta nythän näihin mikroihin hairahtumisen jälkeen tämä ajatus tästä kehittyy... Tilaa pellolla paneeleille on se hieman vajaa hehtaari, joten kyllä sinne mahtuu useampaan suuntaan - ei se haittaisi kun tuotantoa olisi päivän mittaan tasaisemmin :)
 

anders

Vakionaama
Meinaat että 'omavalmiste' siellä seassa hyväksytään.. no ehkä tai sitten ei jos siihen on laitettu oikeat liittimet ympärille..

Miksei hyväksyttäisi? Tämä kuitenkin alle 120VDC niin kaiketi saa maallikkokin tehdä... Ja onneksi nämä osat on paneelien luona pellolla, ei talon päässä. En näe isoa riskiä.

Jos kaupallisesti tekisi, voisi olla hankalampi rasti.

Mutta tärkeinhän on kaiketi tehdä oikein, ei "oikein" :)
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Aika hinnakkaiksikin nuo MC4-diodit tulevat ja sitä paitsi rajoittavat asennuspaikan käytännössä paneelijohtoihin (ei aina hyvä idea). Rinnakkaiskytkentä kannattaisi toteuttaa yleensä erilliseen kytkentäboksiin eikä kosteudelle sun muille riskeille alttiiseen paikkaan, missä huolto on mahdollisimman hankalaa.
 

anders

Vakionaama
Nysvätty diodi pitää kaiketi laittaa johonkin boxiin ja eristää kun on comon catodi diodin rungossa, etenkin sinkin kanssa?
Ite laittaisin eristetyn sillan, vaikka tuommosen, noissa taustapinta aika rouvi joten olen viilalla siloittanut ennen jäähyyn ruuvaamista:

Toki tuossa jännitehäviö aika korkea suhteessa, 1.1V?

Ei tuo common cathode kai haittaa, jos erilliseen koteloon miinuspuolelle ja miinukset muutenkin yhteen? Sitä en suorilta osaa sanoa voiko tuon miinuksen maadoittaa vai pitääkö sen olla kelluva.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sitä en suorilta osaa sanoa voiko tuon miinuksen maadoittaa vai pitääkö sen olla kelluva.
Riippunee laitteesta, mutta tyypillisesti erilliset mppt-piirit on erotettu galvaanisesti toisistaan ja maasta. Tilanne on kuitenkin selvitettävä tapauskohtaisesti. On myös esim. sellaisia neljälle paneelille tarkoitettuja mikroinvertteritä, joissa on vain kaksi mppt-piiriä, mutta vehkeen mc4-liittimistä kaksi on aina kytketty laitteen sisällä sarjaan (kummallekin mppt-piirille on siis järjestetty kahden paneelin sarjakytkentä kiinteästi ts. tarvitaan vastaava jännite invertterin koko kapasiteetin hyödyntämiseksi).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Energiayhtiöt ovat myös yrittäneet vähentää kotitalouksien järjestelmään syöttämää sähköä perimällä siitä maksua. Maksut voivat nousta kymmeniin euroihin kuukaudessa.
Eivät ne ihmiset osaa niitä paneeleita sammuttaa. Paremmin homma voisi toimia kun maksaa saman summa jollekin sähkön käyttäjälle. Bitcoinejakin voisi ehkä louhia jos siitä maksetaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Alankomaissa tutkiskeltu että autolla ja/tai lämpöpumpulla omakulutus saadaan nostettua 30 -> 60%. Tuohon suhtaudun kyllä melko skeptisesti.

Netottamisesta luopumista kaavailevat 2027 mahdollisesti

 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Alankomaissa tutkiskeltu että autolla ja/tai lämpöpumpulla omakulutus saadaan nostettua 30 -> 60%. Tuohon suhtaudun kyllä melko skeptisesti.
No miksikäs ei. Toki edellyttää että se auto on päivällä laturissa, jota panelit syöttää ja näin ne auringonsäteet saadaan jemmaan. Jos on vielä auto + laturi V2G tyyppiä, niin sitä akkua voi sitten yöaikaan purkaa ja näin tosiaankin hyödyntää sitä omien paneleiden tuotantoaan läpi vrk. Toki kotiakku olisi vielä parempi, se kun on ns. paikanpäällä jatkuvasti, auto kun saattaa olla jossain välissä ajossa, pahimmillaan arkipäivät aina työpaikan töpselissä ja näin se kotipanelien päivätuotto jäisi ihan kokonaan jemmaamati.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hiukan toisensuuntaista uutista Unkarista. EU:n rahoille on löydetty hyvää käyttöä. :oops:
Tukiaisia maksetaan 20000 kotitalouteen ja summasta 2/3 paneleista ja akuista.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa leikataan aurinkopaneeliasennusten tukiaisia, kohdistuu mikrotuotantoon

Edit. Kohdistuukohan se tähän eli tuotetun sähkön verovennys lähtee myös pois? Ostosähköstä on saanut ilmeisesti tehdä verovähennyksen myynnin perusteella.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Sweduissa onkin myydystä pienetuotannosta saanut noin 5 snt/kWh, riippumatta mikä pörssisähkön hinta on. Ja tuolle on tulossa nyt stoppi. Meinaavat että akut kävisivät paremmin kaupaksi. Tosin jutussa on maininta että uusista 9/10 asennuksesta tulee jo nyt akun kanssa. Jutun mukaan tukia voi saada 50% akkuun.....
Veikkaampa että pientuotannon kasvu hiljenee kyllä jatkossa ruotsissa jonkinverran.

Edit. hiljentynyt jo.
Statistics indicate that Sweden deployed 460 MW of solar in the first half of this year. The results point to a slowdown in the nation's solar market, after a record 1.6 GW of PV capacity was deployed in 2023.


Omin silmin Suomessa aurinkowoiman kasvu on ollut varsin maltillista verrattaen siihen mitä ympärillä muualla euroopassa on tapahtunut. Sinänsä ei ihme kun katselee millaisia tukia muissa maissa on näiden hommaamiseen saanut... Ollaanko täällä vaan viisaampia vai persaukisia? Vai muut ovat viisaampia ja naruttavat EU:sta rahat, joita sinisilmäiset hölmöläiset eivät osaa käyttää hyödyksi?


edit. tuolla myös asiasta juttua: https://www.pv-magazine.com/2024/09...-tax-breaks-for-electricity-micro-production/
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
Omin silmin Suomessa aurinkowoiman kasvu on ollut varsin maltillista verrattaen siihen mitä ympärillä muualla euroopassa on tapahtunut. Sinänsä ei ihme kun katselee millaisia tukia muissa maissa on näiden hommaamiseen saanut... Ollaanko täällä vaan viisaampia vai persaukisia? Vai muut ovat viisaampia ja naruttavat EU:sta rahat, joita sinisilmäiset hölmöläiset eivät osaa käyttää hyödyksi?

Suomessa ollaan oltu viisaampia. Miksi syytää rahaa asiaan johon investoidaan tarvittaessa myös 100% markkinaehtoisesti.

Aurinkovoiman tukeminen Suomessa johtaisi lähes nollapäästöisen tuotannon korvaamista aurinkovoimalla.

Parempi tukea sähköntuotannon huoltovarmuutta edistäviä toimia.
 

kimmok

Vakionaama
Romanian sähköverkko on ollut vähän vielä neuvosto-itämainen.. verkosta saa kuormaa pois akkusäännöllä. Sähköverkon parantamiseen laitetaan kyllä rutkasti rahaa myös, maalla ei mene aivan huonosti enää. Olen töiden puolesta ollut tuolla - se on hassu maa siinä suhteessa että IT-alan taitajat tienaavat hurjasti, senverran että kannattaa pysyä kotimaassa - ja ostavat noita paneeleita ja akkuja - ja kuluttavat sitä sähköä. Ja pitkälti muut sitten eivät niinkään, tuloerot ovat suuria. Köyhempi väki menee töihin lähinnä Italiaan, romanian kieli on itse asiassa aika lähellä Italiaa vaikka ei siltä noin kuultuna heti kuulosta.
En tiedä onko mulla lukihärö, mut tulkitsen asian näin että osa porukkaa lähtee metsällä naapurimaahan niin kulutus putoo ja tuovat metsältä ns. Kiinteete ommaisuutta mukanaan.
Näkisin näin että onhan tuokin energian siirtoa vaikka vaan välillisesti.
Totuushan on jos etole kotona tuhllmassa niin olet säästämässä.
 

kotte

Hyperaktiivi
LUT:n munat taitaa olla ydinvoimakorissa, ainakin tuon kirjoituksen mukaan. Silmiin osui "ydinvoima" ja "luotettavuus" samassa lauseessa. Olisivat edes pilkun pistäneet väliin.
Kysymys ja ongelma on oikea, eli sähkön tuotannon vaihtelu uusiutuvien takia, mutta vastaus on väärä, jos se on ydinvoima. Ydinvoiman suoma apu on aivan tangentiaalinen, eli tarjoaa tasaisesti lisää energiaa, joka ei välillä riitä kattamaan puuttuvaa sähköä ja välillä taas tuottaa vain lisää liikatuotantoa. Ydinvoima kaipaisi itsekin rinnalleen säätövoimaa, vaikka se olisi käytännössä jokseenkin ainoa varsinainen sähköntuotantomuoto ja etenkin sellaisella voimakkaasti vaihtelevalla kulutusprofiililla kuin vallitsee Suomessa. Kouluaineestakin saa hylätyn, kun kirjoittaa aivan aiheen vierestä.

On esimerkiksi melko järjetöntä tehdä lämpöä varastoon ydinvoimalla, jotta sillä sitten voisi joskus myöhemmin låmmittää vettä höyryksi turbiiniin, jos verkosta saa välillä sähköäkin puoli-ilmaiseksi lämmittämään varastoa tarvittaessa kuumemmaksi ja vähemmin häviöin, mitä ydinvoimalla yksinkertaisesti onnistuu. Akkuja taas voi kytkeä sähkövarastoksi aivan riippumatta siitä, miten sähkö on tuotettu. Varsinainen varavoima (puuttuvan tuulen ja paisteen tai tuotantokatkoksista kärsivien ydinvoimaloiden tilalle) taas on aivan oma tarpeensa, joka on käytännössä ratkaistava jollakin varastoidulla polttoaineella (joka voi olla vetyäkin) ja siitä sähköä kehräävillä joustavasti käytettävillä koneikoilla, joiden luotettavuus perustuu monistukseen ja sijoitukseen hajatutetusti eri puolille valtakuntaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kysymys ja ongelma on oikea, eli sähkön tuotannon vaihtelu uusiutuvien takia, mutta vastaus on väärä, jos se on ydinvoima. ... Kouluaineestakin saa hylätyn, kun kirjoittaa aivan aiheen vierestä.
Ongelma on olemassa mutta ongelman ratkaisu - vaikka se kysymys olisi oikea - ei voida ratkaista poissulkemalla vaan päinvastoin. Se perusoneglma juontaa juurensa siihen mitä on jätetty tekemättä, ei siihen mitä on tähän menessä tehty. OL3 on rakenettu kuin Iisakinkirkkoa ja sen piti olla SE ratkaisu. Mutta vaikka kysymys ja vastaus olisi ollut oikeita niin vastaus ehti vanhentua... OL3 valmistui sopivasti muuttuvaan maailman ja se ei kyennyt ratkaisemaan muuttuvan maiilman uutta ongelmaa. Vastauksia suoltava markinavetoisuus on epäonnistunut oikean vastauksen antamista kerta kerran jälkeen joten olisi ehkä paikallaan että valtiovalta esittää sen ksymyksen niin saadaan lukittua edes ongelman yksi pää. Tai sitten pitää hyväksyä värähtelyn voimakuus, ja se miten markkinavetoinen säätömekanismi toimii. Mitä tulee uusiutuvan energian epätasaisuuteen niin on selvää että ongelma ei ratkea poissulkemalla uusiutuva energia - ongelman muoto vain vaihtuu.
 

jarkko_h

Vakionaama
Ongelma on olemassa mutta ongelman ratkaisu - vaikka se kysymys olisi oikea - ei voida ratkaista poissulkemalla vaan päinvastoin. Se perusoneglma juontaa juurensa siihen mitä on jätetty tekemättä, ei siihen mitä on tähän menessä tehty. OL3 on rakenettu kuin Iisakinkirkkoa ja sen piti olla SE ratkaisu. Mutta vaikka kysymys ja vastaus olisi ollut oikeita niin vastaus ehti vanhentua... OL3 valmistui sopivasti muuttuvaan maailman ja se ei kyennyt ratkaisemaan muuttuvan maiilman uutta ongelmaa. Vastauksia suoltava markinavetoisuus on epäonnistunut oikean vastauksen antamista kerta kerran jälkeen joten olisi ehkä paikallaan että valtiovalta esittää sen ksymyksen niin saadaan lukittua edes ongelman yksi pää. Tai sitten pitää hyväksyä värähtelyn voimakuus, ja se miten markkinavetoinen säätömekanismi toimii. Mitä tulee uusiutuvan energian epätasaisuuteen niin on selvää että ongelma ei ratkea poissulkemalla uusiutuva energia - ongelman muoto vain vaihtuu.
Eihän kukaan täällä ole poissulkeamassa uusiutuvia. Riittää että uusiutuvia rakennetaan markkinaehtoisesti ilman tukia.

Markkinavetoisuus on onnistunut hienosti. Niissä maissa, joissa on asetettu kommunismia lähenteleviä tukia ja säädöksiä (Saksa, Hollanti...), ollaan energiajärjestelmän kanssa vaikeuksissa vaikka kausivaihtelut Suomea pienemmät. Noiden maiden markkinoita häiritsevät tuet ja säädökset heijastuvat ajoittain jopa tänne asti.

Noin parikymmentä vuotta uusiutuvien parissa ja aina vastustanut kilpailua vääristäviä tukia uusiutuville.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Eihän kukaan täällä ole poissulkeamassa uusiutuvia. Riittää että uusiutuvia rakennetaan markkinaehtoisesti ilman tukia.

Noin parikymmentä vuotta uusiutuvien parissa ja aina vastustanut kilpailua vääristäviä tukia.
Ahaa, meillä on virhe otsikossa :p mutta vapaa kilpailu ei johda maaliin eli nykyinen markkinataolus perustuu kilpailua väristäviin - tai vaihtoehtoisesti tasoitaviin - sääntöihin ja tukiin. Ymmärän että tuki koetaan vääristäväksi jos maali on ihan eri suunnassa minne itse pyrkii. Jos markinat toimisivat niin meillä ei tarvittaisi tukia mutta koska kaikki kietoutuu TMA:n ympärille niin kilpailua tarvitsee tasoittaa säänöillä. Itse hinnanvaihtelu, kannibalisaatio kuluu pelin henkeen koska se kannustaa ohjaamaan kulutusta. Kysymys on vain siitä että paljonko täytyy investoida jotta asiasta hyötyy. Enemänkin kaipaan vakaata suunitelmataloutta - kilpailua vääristävää koodistoa siitä minne ollaan menossa ja EU:n myötä meillä on sellainen. Nyt puuttuu enää että raha tajuaa missä suunassa maali on.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Esim ARA:n tuki energiaremteille on mielenkiintoinen tuki, se vaatii hirveesti paperityötä mutta jättää asiakkaalle valinnan vapauden miten parantaa energiatehokuttaa. Mutta energiatehokuudessa on itsessään on jäänyt ajastansa jälkjeen koska primäärienergian lisäksi påitäisi huomioida myös milloin energiaa käytetään. Raha on hyvä kannustin mutta huono isäntä. Minä lisäsin akut ARA:n hakemukseen varmuuden vuoksi koska ajatelin että se voisi olla siinä suunnassa missä maali on. Aavistus. Ensi viikolla tulee E-luvun laskija ja kysin että mitä haluaa tietää akuista niin vastasi että ei mitään koska ne ei vaikuta E-lukuun. Mutta näitä asioita zuumaillaan toimikunnissa ja laiva kääntyy hitaasti. Toivottoman hitaasti. Rahalla voitasiin oikaista monta mutkaa. Mutta.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Vastauksia suoltava markinavetoisuus on epäonnistunut oikean vastauksen antamista kerta kerran jälkeen joten olisi ehkä paikallaan että valtiovalta esittää sen ksymyksen niin saadaan lukittua edes ongelman yksi pää.
Ongelma on uusi, eli konkretisoitunut vasta viime aikoina, vaikkakin ollut ennakoitavissa jo pitempään. Tuskinpa valtiovalta osaa ratkaista ongelmaa ja ymmärtää, mitä pitäisi tehdä, edes sen vertaa kuin alan toimijat. Toki valtiovalta voisi tukea uskottavia ratkaisuhankkeita samantapaisin tukipäätöskriteerein kuin muutakin T&K-kehitystyötä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ongelma on uusi, eli konkretisoitunut
Sanonotaan näin, me ollaan tiedetty maaliviivan paikka jo pitkään, ainakin suunta mistä maali löytyy. Se että maratonjuoksu muuttui 5000m aitajuoksuksi ei muuta tosiasiaa. Eikä tarvitse olla nero että tajuaa mitä se tarkoittaa. Ainoa asia mikä muuttui oli vauhti millä maaliin päästään. Joka tapauksessa Suomen on suuniteltu olevan hiilineutraali vuoteen 2035 menessä. Kukaan ei tiedä tarkkaan ottaen keinoa mutta amatöörinä veikkaan että uusiutuvat energiamuodot (edit: ajatusvirhe korjattu) näyttelee aika isoa osaa eikä maaliviiva ylitys helpotu suitsimalla uusiutuvaa energiaa. Kaikki merkit viittaa juuri päinvastaiseen. Olemassa olevan rakennuskannan vinkelistä asia on yhtä mielenkiintoinen kun kulutuksesta pitäisi nipistää vajaa puolet.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Kukaan ei teidä tarkkaan ottaen keinoa mutta amatöörinä veikkaan että uusiutumattoimat energiamuodot näyttelee aika isoa osaa eikä maaliviiva ylitys helpotu suitsimalla uusiutuvaa energiaa. Kaikki merkit viittaa juuri päinvastaiseen. Olemassa olevan rakennuskannan vinkelistä asia on yhtä mielenkiintoinen kun kulutuksesta pitäisi nipistää vajaa puolet.
Toisaalta, tavoite ei tule yhtään lähemmäksi, jos uhrataan resursseja erilaisiin väliaikaisratkaisuihin, jotta muka päästään maaliin vuoteen 2035 mennessä ja päästellään oikein reippaasti sitä ennen. Toisaalta on sellaisia pää-pensaaseen-ratkaisuja kuten ns. hiilinielun kasvattaminen kustannuksista välittämättä, kun tuokin on väliaikainen ratkaisu (hiilen sidonta loppuu, kun metsä ikääntyy riittävästi eikä kasvua viedä pois metsästä pitkäikäisten tuotteiden ja uusiutuvan vastuullisesti käytettävän muoviraaka-aineen kaltaisten materiaalien valmistamiseen). Sähkön varastointi tarvittavassa mittakaavassa on teknisesti aivan mahdollista, mutta sen verran kallista, että käytettävissä olevia investointivaroja ei ole varaa ripotella sinne ja tänne ja etenkään päällekkäisiin ja toistensa hyötyä syöviin ratkaisuihin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Toki tuossa jännitehäviö aika korkea suhteessa, 1.1V?

Ei tuo common cathode kai haittaa, jos erilliseen koteloon miinuspuolelle ja miinukset muutenkin yhteen? Sitä en suorilta osaa sanoa voiko tuon miinuksen maadoittaa vai pitääkö sen olla kelluva.
Noita on säkillinen hyllyssä niin pistän niitä joka paikkaan. Eihän se kovin hääppönen komponentti ole. Tuossa paneeli käytössä virta menee vain yhden diodin läpi niin jännitehäviö on puolet tuosta eli mittarin mukaan n. 0,51 V. Paneeleilta tulevan +johdon voi liittää molempiin napoihin, jolloin tehohäviö puolittuu.
Tuommosia löytyi pakista 3 kpl, noita ei raaski säkillistä hyllyyn hankkia :
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Piidiodi nyt aiheuttaa käytännössä luokkaa 0,7V jännitehäviön, käyttää niin melkein millä tahansa virralla, jonka on tarkoitus kuljettaa energiaakin jonnekin. Suurempi jännitekestoisuus ei ainakaan vähennä kynnysjännitettä. Shottky-diodien jännitehäviö on pienempi, eli luokkaa 0,3V.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Saksassa kaksi yritystä tuumailevat että reguloimattomista pientuotannosta saattaa seurata sähkökatkoja Saksassa ensi pääsiäisinä.
Pientuotannosta eli alle 100kW järjestelmistä saksassa tuupattiin tehoa ulos viime kesänä jo 60GW teholla. Ja maksun saa vaikka sähkön hinta olisi -50 snt/kWh. Firmojen mielestä tähän pitäisi saada muutosta.

Enpal and 1Komma5° warn of blackouts due to unregulated photovoltaic systems

The two companies see the danger of a possible blackout at Easter if the planned measures to regulate small photovoltaic systems are not implemented immediately, regardless of planned new elections.

huonoimmassa skenaariossa koko verkko kaatuu.
In the worst case scenario, writes Leon Hirth, the forced shutdown of generators would no longer be sufficient and the only option would be to shut down entire distribution networks. Although this "by no means automatically means a widespread failure of the electricity system (blackout), the risk of a serious disruption in such a stressed system increases significantly. This must be avoided at all costs."
 
Back
Ylös Bottom