VILP kokoonpano - Huomioita/muutoksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tornado
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
T

Tornado

Jäsen
Moikka,

Uutena foorumilla, enkä suoraan vastaavaa löytänyt, niin mielenkiinnosta tulevaa projektia varten kuulisin kommentteja. :)

Eli tarkoitus olisi vaihtaa nykyisestä öljylämmityksestä -> Vesi-ilma lämpöpumppuun.

Talon (& muut) speksit:
- Omakotitalo 110 neliötä
- Lattialämmitys
- 2 henkeä
- Kovin öljynkulutus kuukausi n. 120l talvella, muutoin n. 80-90l. Vuosikulutus arviolta n. 1400l

Tällainen setup olisi hankinnassa asennuksineen:
- Ilma-vesilampopumppu: midea-m-thermal-arctic-10kw
Jonka yhteyteen hankitaan 2 varaajaa:
- Puskurivaraaja: Flamco FlexTherm PS 500 (ei lopullinen päätös)
- Lämminvesivaraaja: Oso Saga S 300

& ajatus että toimisi jotakuinkin näin:
- Lämminvesivaraaja suoralla sähköllä yölämmitys
- Puskurivaraaja vilpin kautta yölämmitys ja talvipakkasilla Midean sisältämällä vastuksella lämmitys jos menee alle -20 astetta.

Mitä ajatuksia? Vaihtaisitteko jotain vai vaikuttaako järkevältä kokonaisuudelta?

t. Tornado
 
Tornado sanoi:
Mitä ajatuksia?
Klikkaa laajentaaksesi...

Et kertonut onko pörssisähkö etkö sitä mitä teet öljykattilalle. Jos pörssi ja poistat sen niin tosiaan joudut lämmittämään pakkasilla sähkövastuksilla hirmukalliiseen hintaan. Öljykattilan jättäen sinulla olisi aina takataskussa hintakatto ja riittävä reservi.
 
Arisoft sanoi:
Et kertonut onko pörssisähkö etkö sitä mitä teet öljykattilalle. Jos pörssi ja poistat sen niin tosiaan joudut lämmittämään pakkasilla sähkövastuksilla hirmukalliiseen hintaan. Öljykattilan jättäen sinulla olisi aina takataskussa hintakatto ja riittävä reservi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Moikka, joo tosiaan siis tarkoitus että koko systeemi pyörii yösähköllä ja öisin lämmittäen tuon kokonaisuuden.

Öljykattila on tarkoitus siis poistaa kokonaan käytöstä, että käytössä on pelkästään tuo vilppi.

Pörssisähkö on öisin käsittääkseni edelleen halvanpuoleista ja tavoite on siis se, että tuo varaaja 500l riittäisi koko päiväksi tai ehkä niin, että se sitten kovimmilla pakkasilla lämmittää 1-2 krt lisää tarvittaessa, ko. päivän aikana. Ohjaus jokatapauksessa pörssisähkön hinnan mukaan, eli sitä kautta vältellään sitä pahinta hintaa. :)

Tämän lisäksi on toki sitten myös varaava takka olemassa, millä voi kovimmilla pakkasilla lisää lämpöä tuottaa.
 
VILP:llä et järkevästi saa varaajan lämpötilaa nostettua niin paljoa, että pärjäisit sillä koko päivän. Varaajan täytyisi olla huomattavasti isompi.

Käyttövesi kannattaa esilämmittää varaajan kierukassa, eli hankkisin kierukallisen varaajan ja sen lisäksi tulistusta varten pienemmän.
 
500 litran tilavuus ja VILP:lle soveltuva dT niin yllättävän vähän saat energiaa tuohon vesimäärään ladattua. Karkeasti laskien jos lataat tuota energiavaraajaa 10K yli sen lämpötilan mitä järjestelmä vaatii jotta talo pysyisi lämpimänä niin saat varastoitua siihen noin 5kWh. Edellyttäen että koko varaaja on tasalämmin mitä se ei yleensä ole. Ja tuo kymmenen asteen nosto syö kyllä VILP:n hyötysuhdetta aika tavalla. Toki jos tarkoitus on kylmällä lämmittää varaaja vastuksilla tyyliin 90C niin silloin siihen mahtuu enemmän energiaa varastoon, ei taida toki puolesta kuutiosta riittää silti energiaa taloosi koko päiväksi vaikka nuo kulutukset aika pieniltä näyttävätkin. Eli suunnittelussa on pakko huomioida se että varaajan tilavuus on rajallinen. Meitä miehiä yleisesti lohduttava sanonta siitä ettei koolla ole väliä ei ikävä kyllä päde ihan kaikkeen, mm varaajien ja hinaajien suhteen koolla ja teholla on paljonkin merkitystä kun niillä lähdetään jotain tekemään.

Talvella pörssisähkö on yleisesti kalliimpaa ja vuorokausivaihtelut olivat ainakin viime talvena kylmillä keleillä aika pieniä. Itse tekisin tuon niin et (mikäli mahdollista) VILP käyräsäädölle lämmittämään ulkolämpötilan perusteella ja tuosta varaajasta käyttöveden esilämmitys mikäli siinä on kierukka/kierukat, en tutkinut sitä. Käyttöveden loppulämmitys suoralla sähköllä, joko Shellyn tai HA:n ohjaamana, fooruilla löytyy softat molempiin.

@Karvakuono kerkesi juuri ennen mutta meillä oli samansuuntaisia ajatuksia ja olin jo tämän kirjoittanut niin teen Jacksonit ja painan nappulaa kaikesta huolimatta...
 
Moikka,

Kiitokset kommenteista. :)

Syy, miksi nuo varaajat ovat eriytettynä, on se, että käyttöveden saisi pidettyä lämpimänä vuoden ympäri ja lämmityksen pois päältä esim. kesäisin. Ja tarkennuksena tosiaan tuo käyttövesivaraaja on tarkoitus kierukalla ottaakin, eli lämpiää suoran sähkön kautta yösähköä vasten.

En ole asiantuntija, niin tarkennatteko:
- Tulistus -> Tarkoittaa mitä?
- dT -> Lyhenne mistä?

Koko idea oikeastaan lähti siitä, että kompressori kävisi pidempiä aikoja ja lämmittäen kerralla isomman massan = säästö sähkössä kun ajoitetaan oikeaan aikaan ja lämpöpumpun käyttöikä pitenee. Mutta ilmeisesti tämä ei näin suoraan toimi? Lämpötilan olen arvioinut (nykyisen speksin mukaan) että riittäisi jos olisi jossain n. 45-50 astetta, kun kiertää lattiassa. Onko jotain laskentakaavaa / tapaa hahmottaa että jos esim:
- yöllä on -25 astetta
- puskurivaraajaan lämmitetään 45 asteinen vesi, yön aikana.
--> Kauanko varaajassa riittää tuo lämpö päivää vasten samalla lämpötilalla?

Ja kuten tuossa aiemmin totesin, että tämä on skenaario kaikista kylmimmillä päivillä, eli jos on esim. -10 tai -15, samalla logiikalla, tuo 500l varaaja riittänee kertalatauksella päivän? Worst case skenaario on siis tuo että pitäisi useamman kerran lämmittää pyttyä = kun on kylmä, eli -20 ja alle asteisilla päivillä.
 
VILPillä voit lämmittää ihan erikseen käyttövettä ja asuntoa. Ei ole pakko kesällä lämmittää asuntoa vaikka käyttövettä sillä tekisikin.

Mistä tuohoon Midean VILPiin oot muuten päätynyt? Itsellä ei mitään tietoa tai hajua Mideasta eikä täällä foorumillakaan taida hirveästi kokemuksia löytyä?
 
Riippuen VILP:n koosta ja minimitehosta niin kylmällä ilmalla, tyyliin alle -5C - -10C lämpötiloissa tuo käy todennäköisesti kuitenkin enemmän tai vähemmän jatkuvaa käyntiä. Kokemus on osoittanut että kokonaistaloudellisin käyttötapa on ollut se et VILP käy pidempiä jaksoja tai jatkuvaa käyntiä osatehoilla verraten sellaista skenaariota jossa tuo kävisi on/off tyyliin täydellä teholla jaksottain.

dT=Temperature difference eli lämpötilaero. Jos lämmitys tarvitsee vaikka 30C kiertoon jotta talo pysyy lämpimänä ja varaaja nostetaan kuitenkin +40C asti josta sitten sekoitetaan shuntilla lämmitykselle sopivaa niin tuossa muodostuu tuollainen 10 asteen lämpötilaero mikä kyllä väistämättä syö kannattavuutta. Tämä esimerkkinä, on tuo lyhenne muutenkin käytössä kun puhutaan lämpötilaeroista ja lämpötilaväleistä.

Tulistuksesta puhutaan palstalla monesti arkikielessä kun suoralla sähköllä / vastuksella loppukuumennetaan tuota lämmintä käyttövettä. Eli ei ole yleensä varsinaisesti mistään (höyryn tms) tulistuksesta kyse.

Näissä niin kun monessa muussakin asiassa pätee vanha sääntö, pyörää ei kannata keksiä uudestaan vaan mieluummin hyödyntää parviälyä ja muiden saamia kokemuksia. Jotkut asiat toimivat paremmin kun toiset, jotkut eivät toimi ollenkaan. Palstalla löytyy aika paljon tietoa ja kokemusta eri projekteista eli mitä tarkemmin pystyt tuon oman hahmotelmasi kuvaamaan niin sen paremmin pystytään neuvomaan.
 
En löytänyt tuosta mideasta kunnon testituloksia esim. -20 pakkaselle, mutta jos oletetaan parhaassa tapauksessa lämmitystehon olevan 5kW, niin ei saane 500l pyttyä lämpimäksi yön aikana? No vastuksilla loput, tietty säästöt tehtaisiinkin 0 - -10 välillä.
 
Tornado sanoi:
Syy, miksi nuo varaajat ovat eriytettynä, on se, että käyttöveden saisi pidettyä lämpimänä vuoden ympäri ja lämmityksen pois päältä esim. kesäisin. Ja tarkennuksena tosiaan tuo käyttövesivaraaja on tarkoitus kierukalla ottaakin, eli lämpiää suoran sähkön kautta yösähköä vasten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse jätin öljykattilan käyttövesivaraajaksi, joka lämpenee sen omilla sähkövastuksilla. Sinulla on jo se, joten onko se niin vanha että se pitää jo poistaa? Käyttövden lämmitykseen menee lopulta aika vähän sähköä ja sitä voi varata öisin, tai kuten itse teen, päivisin aurinkosähköllä.

Edellisistä hyvistä kommenteista päätellen tässä lienee homman uudelleen ajattelu edessä.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia jälleen, paljon hyviä huomioita! :)

Grendy & Sulo_s: Midean vilppiin kiinnostus nousi kartoituksen myötä, yksi toimija mm. kertoi että kyseessä ollut malli ollut testissä heillä ja että se on käytännössä sama vehje kuin mitsubishin vastaava (ecodan?). Joten pohdin että jos tuo on sama vekotin, mutta brändilisä on 1-2 tonnia isompi (karkeasti), niin sen takia haluaisi sitä extraa maksaa kokoonpanosta.

Kurre orava: Kiitokset tarkennuksista, tosiaan suunnitteluvaiheessa vasta mennään, niin ei lopullista päätöstä kokoonpanosta vielä tehty. Pitää jatkaa tuota selvittelyä.

Arisoft: Syy miksi tuo koko systeemi menee vaihtoon, johtuu tuosta ely-keskuksta haettavasta vaihtotuesta, joka edellyttää että koko homma pitää purkaa eikä saa jäädä ns. toissijaiseksi lämmitysmuodoksi. Nykyinen kattila/poltin kombinaatio on: Jäspi 710 eco, joka on alkuperäinen n. 20v vanha todnäk. arviolta (liian vanha? ei tiedä). Toinen haaste on tuossa se, että tilanpuute tulee eteen, otin sitten varaajat all-in-one tai erikseen, niin jos jätän alkuperäisen kattilan, en saa loppuja mahtumaan haluttuun lokaatioon.

Eli ehkä tällä speksillä, niin tuo käyttövesivaraajan osuus on tehtävissä alkuperäisen postin mukaan (suora sähkö + pörssisähkö öisin), mutta loput menee uusiksi? Minkälaista sähkönkulutusta voi odottaa, jos esim. tällainen: "Ilmavesilämpöpumppu -paketti Mitsubishi Electric EcoDan SWM80 R32" käy aina kun veden lämpötila laskee alle tavoitelämmön (esim. 45c) ? Vai voiko noita ohjata jotenkin tehokkaasti nykypäivänä esim. pörssisähkön hinnan tai ennusteen mukaisesti?

Kiitoksia jälleen etupeltoon.
 
Tuo 500 litran varaaja jos vain yöllä vilpillä lämmitetään lämpö loppuu jo 09 aamulla ja jos yöllä vastuksella 90 asteeseen muutaman lämpö loppuu puolelta päiviltä.

Laittaisin vilpin vain lämmittämään 24/7 lämpökäyrällä ja käyttöveden esilämpö siitä ja se 300 litran käyttis joko yösähkölle tai pörssiohjaukseen, sähkösopimuksesta riippuen.

Käyttövettä en yrittäisikään tehdä vilpillä.
 
Puskurivaraajat on yleensä vain 100-200L, jos meinaa oikeasti varata sinne lämpöä niin se pitäisi olla joku 2000L. Tuskin 500L on paljon hyötyä vrt se 100-200L. Itsellä on 200L ja lämmitys jatkuvasti vilpin käyrällä. Muistetaan että vilpin hyötysuhde on aina parempi mitä viileämpää vettä se joutuu tekemään, siksi ei juuri kannata varata ylilämmintä vettä. Yleensäkin kannattaa pitää se systeemi niin yksinkertaisena kuin mahdollista...
 
Omassa järjestelmässä löytyy ensin 800 litran hybriidivaraaja jota VILP lämmittää ja sen jälkeen 1000 litran Ovali joka on kytketty kaksiputkivaraajana. Nollakeleillä noissa riittää energiaa 4-6 tunnin kalliiden jaksojen väistämiseen, mitä enemmän pakkaselle mennään niin sen lyhyemmäksi nuo väistömahdollisuudet menevät. Sisälämpötila talossa ei notkahda vielä tuolloin mutta varaajissa ei ole enää sen jälkeen energiaa luovutettavaksi.

Varausmahdollisuudet ovat niin kun jo aiemmin todettu riippuvaisia veden määrästä eikä tuota ylilämpöä kannata hirveästi tuottaa, siinä herkästi ampuu itsensä omaan jalkaan.

Mutta toki hyvä ja monipuolinen varaaja tuo mukanaan paljon lisämahdollisuuksia ja osittain etujakin, käyttöveden saa esilämmitettyä, sulatusenergiaa löytyy riittävästi jne. Niin kun Matti Nykänen aikanaan totesi niin jokainen mahdollisuushan on tunnetusti aina uusi tsaanssi...
 
Tornado sanoi:
käy aina kun veden lämpötila laskee alle tavoitelämmön
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ne noin toimi. Ne käy esim. 30% - 105% teholla silloin kun lämpötila ei ole reilusti yli tavoitteen. Käytännössä siis talvella koko ajan. Vettä ei lämmitetä välillä liian kuumaksi koska se kuluttaa reilusti enemmän sähköä kuin lämmittäminen koko ajan tarpeeseen. VILP ei siis toimi samoin kuin öljykattila. Vilpin teho loppuu jo ennen kuin kun öljykattilan alin järkevä lämpötila on eli siinä 60 asteen tienoilla vaihtuu toiminnan logiikka lämmittämisestä varaamiseksi. Vaikka siellä onkin puskurivaraaja niminen osa niin sen tehtävä on vain pitää pumppu käynnissä tasaisesti koko ajan.

Poikkeus on sitten se että siellä on jättikokoinen varaaja ja ylitehokas pumppu mutta sellaiselle sinulla tuskin on tilaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuskin tuolla järkeviä säästöjä saa vaikka laittaisi ison varaajan. Lattialämmitys, pienehkö talo ja matala energiankulutus. Sen lämmittäminen ei voi paljoa maksaa kunnollisella vilpillä edes kovassa pakkasessa. Hommaa tilalle pieni (riittävä) puskurivaraaja (100-200l?) ja ota kiinteä sähkösoppari, niin ei tartte stressata talvella. Esim. Akva Ek 1000 litran varaaja maksaa melkein 4 tonnia. Säästö isolla varaajalla pörssisähköllä voi olla muutaman euron (kiinteä ~8c kWh pörssi 3-100c talvella)päivä. Siinä saa harrastaa aika pitkään, jotta hommassa olisi mitään järkeä.

PANASONIC 9 KW AQUAREA AIO T-CAP + ASENNUSTARVIKEPAKETTI maalämpötukusta 7790€ tai sama splittivehje ilman asennustarvikkeita 5190€. Tuntemattomampi Midea 10 kW split 4290€. Onhan toi ihan houkuttelevan hintainen, jos vaan toimii.
Jos säästää haluaa, niin 300l käyttövesivaraaja vaikuttaa aika isolta. Meille on tarjottu 4 hengelle 180-200 litrasia.
 
Viimeksi muokattu:
Karvakuono sanoi:
Käyttövesi kannattaa esilämmittää varaajan kierukassa, eli hankkisin kierukallisen varaajan ja sen lisäksi tulistusta varten pienemmän.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla on juuri noin. 500 L hybridivaraajaa lämmitetään talon tämmöntarpeen ehdoilla (patteritalous). Tuon varaajan kierukat haalistavat lämpimän käyttöveden. Lämmityskaudella kuumemmaksi ja kesällä passiivisesti hybridivaraajan lämpötilaan (n 20°). Nyt Vilppi ollut kiinni kesäkuulta ja lämmin käyttövesi tuotetaan tulistusvaraajassa 60° lämpötilaan. Tuo lämpenee halvimpien 3 pörssitunnin aikana. Tää on riittänyt myös päivittäisiin suihkuihin
 
Selittäkää tyhmälle, että miksi ei kannata lämmittää vilpillä käyttövettä 55 asteeseen (vai mihin nyt halutaankaan), vaan esilämmityksen jälkeen suositella loppu tehtävän lämminvesivaraajassa? Se varaajahan toimii sähköllä cop 1 ja vilp varmasti paremmalla hyötysuhteella.
 
Ode sanoi:
Selittäkää tyhmälle, että miksi ei kannata lämmittää vilpillä käyttövettä 55 asteeseen (vai mihin nyt halutaankaan), vaan esilämmityksen jälkeen suositella loppu tehtävän lämminvesivaraajassa? Se varaajahan toimii sähköllä cop 1 ja vilp varmasti paremmalla hyötysuhteella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarvittava energiamäärä käyttövedelle on pieni ja toteutus kallis. Jo pelkkä moottoroitu kolmitieventtiili maksaa satasia. Lisäksi tarvitaan lämmityskierukalla varustettu kalliimpi varaaja, joka jää ehkä hieman turhan viileäksi 55 asteeseen max.

Lisäksi tuo aiheuttaa varsinkin pakkasilla sen, että talon lämmitys ikäänkuin lakkaa hetkittäin. Kaveri viime talvena valitteli kun uusi VILP ei pitänyt taloa lämpimänä ja patterit oli kylmät, kun laite teki kuumaa vettä keskellä pakkasyötä.

Eli kyse on lähinnä siitä miten kukin kokonaisuuden näkee. Onko hyödyt riittävässä suhteessa haittoihin nähden.
 
Mihin tarvitaan kierukallista varaajaa? Mulla ei ole.
Tärkein syy taitaa olla vilpin copin nosto kun pesuvesi keitetään hellalla kattilassa.
 
totopiiri sanoi:
Mihin tarvitaan kierukallista varaajaa? Mulla ei ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä on joku konsti, millä patterivesi pidetään erossa juomavedestä, silloin kun patterivedellä lämmitetään juomavettä. Mielenkiinnolla odottelen kuvausta, miten sellainen toimii. Olisko esim. levylämmönvaihdin kierukan sijaan?
 
pökö sanoi:
Ei se vilp kykene siihen järkevällä copilla lämmityskaudella, voi olla ettei kykene ollenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei kai se huonompi voi olla kuin suorasähkö? Ja kai jokainen hyvälaatuinen vilppi jaksaa 50-55c tuottaa -10 asti, kun kerta lupaavat sellaista lämmitysveteenkin? Minähän en tiedä asiasta mitään, mutta huono hyötysuhde ei käy järkeen, kun kompuralla se on huonoimmillaakin 1?
 
Ode sanoi:
Ei kai se huonompi voi olla kuin suorasähkö? Ja kai jokainen hyvälaatuinen vilppi jaksaa 50-55c tuottaa -10 asti, kun kerta lupaavat sellaista lämmitysveteenkin? Minähän en tiedä asiasta mitään, mutta huono hyötysuhde ei käy järkeen, kun kompuralla se on huonoimmillaakin 1?
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi (sulatukset jne) ja monet ei edes toimi -20 jälkeen eli sähköllä on silloinkin kuuma vesi tehtävä.
 
Jos muutan kysymyksen asettelua: eikö pumpulla kannattaisi tehdä käyttövesi aina, kun se siihen pystyy? Kovimmat pakkaset voi jättää pois skenaariosta. Mielestäni olen täältä lukenut useammankin käyttökokemuksen, jossa on saatu käyttövesikin tehtyä kokonaan vilpillä.

Tämä menee vähän oli otsikon aiheen, mutta liippaa aika läheltä kuitenkin.
 
pökö sanoi:
Sopivasti sulattelee niin voi olla allekin, tworiassa ainakin.



No millaisia ne kokemukset tästä on, ei taida kaikissa edes asetukset riittää 55C
vesiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tänään lämmitin poikkeuksellisesti VILPillä öljykattilaa ja kellaria. VILP tuotti 60 asteista vettä kompressorin minimikierroksin ja kattila lämpeni myös siihen lämpöön. VILPin pyynti oli 55 astetta ja se pysähtui kun patteriverkostosta palaava vesi oli 57 asteista. Suurempaa pyyntiä tuohon ei saa aseteltua.
 
Arisoft sanoi:
Tänään lämmitin poikkeuksellisesti VILPillä öljykattilaa ja kellaria. VILP tuotti 60 asteista vettä kompressorin minimikierroksin ja kattila lämpeni myös siihen lämpöön. VILPin pyynti oli 55 astetta ja se pysähtui kun patteriverkostosta palaava vesi oli 57 asteista. Suurempaa pyyntiä tuohon ei saa aseteltua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei hiukkaakaan epäile. Talvella sitten eri meininki.
 
Ode sanoi:
eikö pumpulla kannattaisi tehdä käyttövesi aina, kun se siihen pystyy?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos haluaa tuota kokeilla niin ilman muuta. Senhän voi aina kytkeä pois päältä jos siitä on haittaa. Omassa tapauksessa jätin tuon tekemättä, koska arvelin etten saa lisäkustannuksia ja vaivaa katettua energian säästöllä. Kesäisin kun energia hinta on niin alhainen ja talvella laite hädin tuskin pitää patterit lämpimänä.
 
Viimeksi muokattu:
Lämpimän veden tuottamistavalla en näe yksiselitteisesti parasta ratkaisua. Pumpulla säästää jonkin verran sähköä, mutta varaajassa esilämmitetty sähkövastuksella tulistettu on yksinkertaisempana toimintavarmempi eikä keskeytä lämmitystä välillä.

Vedentarpeestakin riippuu kumpaa menettelyä painottaa. Meillä haluttiin järjestelmästä niin yksinkertainen, että itsekin ymmärtää sen toiminnan, vaikka joskus siinäkin on tekemistä. Toinen lähtökohta oli, että toimintoja hajautetaan eri vempainten taakse. Tosin veden kulutuskin on niukkaa.
 
Laitoin yhden vara
Tornado sanoi:
Ohjaus jokatapauksessa pörssisähkön hinnan mukaan, eli sitä kautta vältellään sitä pahinta hintaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
En ymmärrä pörssisähkön käyttöä lämmitykseen, sillä se vaatii käsittääkseni varaajia, isoja.
Mulla on kokonaiskulutus ollut 12-14 MWh, öljy + kaikki sähkö. Jos olettaisi että Vilppi säästäisi 50% lämmityskuluissa entiseen setuppiin verrattuna niin se tekisi tammikuussa 150€ jos lasketaan kuitenkin kokonaisenergiasta. Sähkö kiinteänä 9 snt + sähkövero 2,8 snt ja tammikuun kulutus on ollut ennen vilppiä 1700 kWh. Jos nyt ensi talven tammikuussa sitten puolet, tekisi 850kWh. Jos koko tammikuun sähkön saisi pörssistä 4 snt/kWh niin olisi 5snt halvempaa kuin kiinteähintainen. Säästäisin 42€ tammikuussa ja helmikuussa varmaan saman verran. Paljonko toteutuneen pörssisähkön hinta on ollut esim. viime ja edellisen talven kuukausina?
 
are sanoi:
En ymmärrä pörssisähkön käyttöä lämmitykseen, sillä se vaatii käsittääkseni varaajia, isoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei vaadi erityistä varaajaa jos on käytettävissä esim. öljykattila, jolla voi leikata pörssin hintapiikit. Kattilaa tarvitaan vain muutamana päivänä talven aikana esim. kun sähkön hinta on yli 20 centtiä/kwh. Joku toinen voi käyttää puita korvaavaan lämmitykseen ja myös kaasu on mahdollinen lämmitysenergia. On myös heitä, jotka laskevat että muutama sikakallis päivä ei heidän talouttaan hetkauta ja hinta tasaantuu ajan kanssa.
 
  • Tykkää
Reaktiot: are
Tässä mainitun AIO Panan tuottotaulukot, joka siis tekee myös LV:n.

Miksi tuo anto on noin tasan 9kW poislukien 25C° keli? Ilmeisesti osittain sähköllä saadaan se aikaan että aina on luvattu 9kW saatavissa?

LV:n tekeminen koneella/sähköllä/esilämpö/... riippuu mielestäni siitä kuinka iso on sen kulutus... jos on 2 henkeä tai 10 henkeä (vuosia) niin asian 'henki' on eri.

1723356973140.png
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
roots sanoi:
Miksi tuo anto on noin tasan 9kW poislukien 25C° keli? Ilmeisesti osittain sähköllä saadaan se aikaan että aina on luvattu 9kW saatavissa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Täältä olen lukenut, että Panasoniceissa on kompurat mitoitettu niin reippaiksi, että jaksavat tuottaa "mallinsa mukaisen" tehon kunnon pakkasissakin. Ja se, että lapussa lukee tasan 9 lienee vaan valmistajan tapa ilmoittaa tehoja. Jos 9 kW tulee -15 lämpötilassa, niin luulisi siitä irtoavan enemmän +7 asteessa?
 
Kyllä Panan taulukot pitää paikkansa. Meidän 7kw J-monoa olen seurannut nyt yli vuoden. Laite todellakin tuottaa taulukon mukaisesti tehoja eri lämpötiloilla. Mittareina Pollucom/Eltako. Juurikin tämä ominaisuus oli tärkein valintaperuste kun panaan päädyin.
7 kw laitteen lämpöteho laskee reiluun 5 kwattiin -15 pakkasiin mentäessä ja antaa tuon 7 kw nollasta lämpimämpiin keleihin.
Monet mallit antaa saman nimellistehon myös kovemmilla pakkasilla kuten tuo 9 kw T-Cap.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia jälleen vastauksista, huikea määrä! :D

Koitan tähän vähän kiteyttää ajatuksia tämänastisen pohjalta:
- Setupin osalta varma valinta on: lämpimän käyttöveden osalta. Eli kuten alussa suunniteltu, niin kierukallinen varaaja ehkä 200l > 300l sijasta ja yösähköä vasten lämmitys.

Mutta sitten tuo puskurivaraajan osuus taitaa mennä uudelleen harkintaan, eli 500l varaaja ei todnäk. riitä ja sen isompaa varaajaa ei taloon mahdu (eikä ehkä halua investoida myöskään, vaikka tila riittäisikin).

Eli vaihtoehtoja:
- ilmavesilämpöpumppu, integroidulla (?) puskurivaraajalla 200l (?) Yhden myyjän kanssa keskustelin että mitsun Ecodan: Ecodan Hydrobox 8kw, voisi toimia tässä talossa ns. riittävänä varaajana ja pitää talon lämpimänä. Mitä mieltä? Tämä varmaan vaatisi lähes jatkuvaa käyntiä, niin meneekö ns. pörssisähkön harkinta romukoppaan jos tähän päätyy? Vai pystyykö näitä jotenkin ohjaamaan pörssisähkön ennusteella ?
- Ode:n nostama Panasonic vaikutta myös pätevältä vaihtoehdolta, onkohan tuo jollain edustuksena vai asensitteko itse tuon kokoonpanon?
- Taitaa vaihtoehdot rajautua tähän, ellei sitten tuota nykyistä öljykattilaa jotenkin huomioi kokonaisuuteen, mutta pitää selvittää miten tuo vaikuttaa ELY:n myöntämään avustukseen.
 
Kannattaa tässäkohtaa kun järjestelmää suunnittelee/hyväksyy tarjouksia uhrata ajatus myös tilanteisiin joissa kaikki ei mene kuin kuululla Strömsön saarella.. esim pumppuun tulee häiriö talvipakkasella ja osia/huoltajaa ei löydy päiväkausiin. Tunnetusti laitteet temppuilee kuin on viikonloppu ja pakkanen ja etenkin lomamatka etelänmeren saarilla .
Miten suunniteltu järjestelmä pystyy ottamaan kopin tilanteesta. Itsellä tuohon 500 L hybridivaraajaan on laitettu varavastus, joka toimii lämpöpumpusta itsenäisesti kunhan vaan seinästä virtaa tulee. Kiitos vaan vinkistä @kurre orava ja muut. Cop on 1 mutta pääasia on ettei mikään jäädy.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom