VILP kokoonpano - Huomioita/muutoksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tornado
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Rakennuksen jäätymisen esto ei välttämättä vaadi varaajaa. Muutamaan kriittiseen tilaan asennettu termostaattiohjattu sähköpatterikin hoitaisi asian, kun asettaa termostaatin jonnekin 10 ... 15 asteen hujakoille. Tällainen ratkaisu toimii, vaikka kiertopumppukin tekisi tenän, ja jonkinlaista redundanssia on yksittäisen sulakkeen tai yhden vaiheen pääsulakkeen palamisen varalle. Varaajan on tietenkin hyvä ratkaisu täydellisen sähköttömyyden varalle, jos vesi pääsee lämmittämään tiloja luonnollisen kierron avulla edes jossakin määrin estääkseen putkistojen jäätymistä.

Pitkän sähköttömyyden varalle toimivan jäätymissuojan voisi antaa vain porakaivopohjainen maalämpö, jonka liuoskiertoon on järjestetty vapaakierrolla toimiva lenkki niin, lämpimin liuos kulkee jäätymisherkkien putkistojen vierellä ja nousee sieltä jäähtyäkseen huoneilmassa niin, että luonnollinen paluukierto saa lisää energiaa jäähtyessään ennen paluuta kaivoon. Tuon suurin epävarmuus liittyy mahdollisiin tositilanteessa aukeaviin venttiileihin, jos sellaisia tarvitaan vaihtoehtoiselle kiertoreitille, kun kaivosta palaavan liuoksen lämpötila voi normaalitilanteessa pudota pakkasen puolelle (esim. naftin mitoituksen takia), sekä tehon riittävyyteen lämmitysverkoston pitämiseksi sulana (ellei verkostoa ole täytetty pakkasnesteellä).
 
Pitkän sähköttömyyden varalle toimivan jäätymissuojan voisi antaa vain porakaivopohjainen maalämpö, jonka liuoskiertoon on järjestetty vapaakierrolla toimiva lenkki niin, lämpimin liuos kulkee jäätymisherkkien putkistojen vierellä ja nousee sieltä jäähtyäkseen huoneilmassa niin, että luonnollinen paluukierto saa lisää energiaa jäähtyessään ennen paluuta kaivoon. Tuon suurin epävarmuus liittyy mahdollisiin tositilanteessa aukeaviin venttiileihin, jos sellaisia tarvitaan vaihtoehtoiselle kiertoreitille, kun kaivosta palaavan liuoksen lämpötila voi normaalitilanteessa pudota pakkasen puolelle (esim. naftin mitoituksen takia), sekä tehon riittävyyteen lämmitysverkoston pitämiseksi sulana (ellei verkostoa ole täytetty pakkasnesteellä).
Tuollaista ei kellään ole eikä tule.

Mikä on se pitkä sähköttömyys?
Jos se on päiviä tai viikkoja pitää olla agregaatti tai auton akusta invertterillä virta kiertovesipumppuihin, agregaatista saisi sähköä raksapuhaltimeenkin
 
Mitä mieltä? Tämä varmaan vaatisi lähes jatkuvaa käyntiä, niin meneekö ns. pörssisähkön harkinta romukoppaan jos tähän päätyy? Vai pystyykö näitä jotenkin ohjaamaan pörssisähkön ennusteella ?

Ei välttämättä. Suurin osa pörssikikkkailuista onnistuu ihan sillä että sammuttaa lämmityksen muutamiksi tunneiksi kerrallaan kun sähkön hinnassa on lyhyt piikki. Sen voi toteuttaa ja siitä saa säästöä pörssisähköllä. Lisäksi voisi ajaa pumppua tavallista kuumempana halvan sähkön aikaan.

Vaikeudet kumminkin tulevat sitten niillä kovilla pakkasilla kun on jokin ongelma sähkön tuotannossa ja sähkön hinta pomppaa yli euroon kilowattitunnilta koko päiväksi. Siinä kohtaa pitää sitten olla kanttia joko maksaa suhteellisen kalliit lämmitystunnit tai olla lämmittämättä ja kärsiä kylmästä ellei ole vaihtoehtoista lämmitystapaa.
 
Tässä mainitun AIO Panan tuottotaulukot, joka siis tekee myös LV:n.

Miksi tuo anto on noin tasan 9kW poislukien 25C° keli? Ilmeisesti osittain sähköllä saadaan se aikaan että aina on luvattu 9kW saatavissa?

LV:n tekeminen koneella/sähköllä/esilämpö/... riippuu mielestäni siitä kuinka iso on sen kulutus... jos on 2 henkeä tai 10 henkeä (vuosia) niin asian 'henki' on eri.

Näytä liitetiedosto 99001
Taulukoiden arvojen luennassa tulisi ottaa huomioon
- ne ilmoittavat laitteen copin laitteen käydessä ml sulatusjaksot
- niissä ei ole huomioitu katkokäyntiä eli kun järjestelmä on jäähtynyt kestää x minuuttia ennenkuin lämmöntuotto saavuttaa tasonsa
- ei ole huomioitu tietenkään Vilpin vaatimia lisälämmityksiä kondenssiveden käsittelyssä
- viime vuoden kokonaiscop oli 2,4 oheiskulutuksineen ; siihen olen tyytyväinen
- talvella laite nyykähti - 23 asteessa kun paine putosi imupuolella; olisiko liian vähän kylmäainetta kun speksi on -30?
- pohdittavana kannattaako hieman yli ykkösen copilla vehjettä käyttää vaikka pyynti olisikin vain 37 astetta.
 
Eli vaihtoehtoja:
- ilmavesilämpöpumppu, integroidulla (?) puskurivaraajalla 200l (?) Yhden myyjän kanssa keskustelin että mitsun Ecodan: Ecodan Hydrobox 8kw, voisi toimia tässä talossa ns. riittävänä varaajana ja pitää talon lämpimänä. Mitä mieltä? Tämä varmaan vaatisi lähes jatkuvaa käyntiä, niin meneekö ns. pörssisähkön harkinta romukoppaan jos tähän päätyy? Vai pystyykö näitä jotenkin ohjaamaan pörssisähkön ennusteella ?
- Ode:n nostama Panasonic vaikutta myös pätevältä vaihtoehdolta, onkohan tuo jollain edustuksena vai asensitteko itse tuon kokoonpanon?
- Taitaa vaihtoehdot rajautua tähän, ellei sitten tuota nykyistä öljykattilaa jotenkin huomioi kokonaisuuteen, mutta pitää selvittää miten tuo vaikuttaa ELY:n myöntämään avustukseen.
En usko että missään hydroboxissa on puskurivaraajaa integroituna koska sen idea on olla pieni kooltaan. Ainakaan Daikinin Hydroboxissa ei ole mitään puskurivaraajaa

Daikinia pystyy ainakin ohjaan erillisen Kapacity.io -palvelun kautta. Nyt ei oo kokemusta kuin kesältä mutta kyllä se ainakin jotain tekee, katotaan talvella sitten miten pelaa:

1723452431845.png


Tässä vielä kuva meille heinäkuussa asennetusta Daikin Altherma 3R Hydroboxista, vieressä oven takana osittain syrjäytetty Nilan joka hoitaa nyt vain IV:tä ja käyttövettä. Eli Daikin hoitaa lattialämmitysveden lämmitystä ilman mitään puskurivaraajaa. Talvea odotellessa (not) että toimiiko niinkun oletus ja toive on, mutta ainakin kesällä on hoitanut märkätilojen lattialämmityksen toimivasti ;)
1723452481945.png
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kannattaa tässäkohtaa kun järjestelmää suunnittelee/hyväksyy tarjouksia uhrata ajatus myös tilanteisiin joissa kaikki ei mene kuin kuululla Strömsön saarella.. esim pumppuun tulee häiriö talvipakkasella ja osia/huoltajaa ei löydy päiväkausiin.
Ainakin Panasoniceissa ja Mitsuissa on varavastus tätä varten. Varmaan aika monessa muussakin merkissä.

Oletko @Tornado laskenut paljonko voit potentiaalisesti säästää pörssisähköllä vrt. kiinteä soppari? 2 hlö, maltillisen kokoinen talo jne. niin kuulostaa siltä että saavutettu hyöty suhteessa työn määrään ja riskiin sähkön hintahuipuista talvella on aika heikko. Peruskulutusta tulee päivisin väkisinkin ja pörssisähköllä nykyhinnoilla pari huonoa päivää talvella syö kaikki säästöt. Olkiluoto lahoaa taas pariksi viikoksi, niin siinä on pörssissähköä käyttävillä jännät paikat. Toki jos ei ole muuta jännitystä elämässä, niin tuosta sitä voi saada. :D

Panasonic on yksi suosituimmista merkeistä ja edustusta on paljon, ainakin oman subjektiivisen kokemukseni mukaan.

Edit: yksi vaihtoehto on edellä mainitsemani all in one- malli, joka sisältää pumpun ja lämminvesivaraajan + varavastuksen yhdessä paketissa. Siihen kylkeen tarvitaan yleensä puskurivaraaja vesitilavuuden kasvattamiseksi. Puskuriin laitetaan yleensä myös toinen vastus siltä varalta, että pumppu sis. sen vastus putoaisi kokonaan käytöstä. AIO:n heikkous on se, että kun vekotin hajoaa niin menee koko järjestelmä kerralla. Erillisen puskurin/hybridin ja käyttövesivaraajan etu on, että ne toimivat itsenäisesti ja voit vaihtaa pelkän pumpun. Tämä varmaan oli tiedossa, mutta kertaus on opintojen äiti.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt vasta heräsin katsomaan ton Midean speksejä, niin sehän vaikuttaa paperilla ihan toimivalta. Siitäkin on all in one-setti aika edullisesti vrt. isommat merkit. En ole törmännyt firmaan, joka noita asentaisi.


1723459371383.png


Midea M-Thermal Arctic

- Alin toimintalämpötila kompressorilla -25 ° C

- Energialuokka A+++ (SCOP 5,21)

- Kylmäaine R32

- Jopa 65 °C menovesi

- Erittäin hiljainen ulkoyksikkö (46,4 dB)

- Alfa Laval lämmönvaihdin, Wilo kiertovesipumppu

- Mitsubishi Electricin Rotary DC-invertteri kompressori

- Wifi ohjaus vakiona

- Käyttövesianturi mukana

- Kahden vuoden takuu



Sisäyksikkö A100/CGN8-B:

- LxKxS 420 x 790 x 270 mm

- Paino 43 kg

- Sähkövastus 3+3+3 kW

- Sähkönsyöttö 380 V / 3-vaihe / 50 Hz

- Sulakekoko 3 x 16 A



Ulkoyksikkö V10W/D2N8-B:

- LxKxS 1007 x 712 x 426 mm

- Paino 77 kg

- Sähkönsyöttö 230 V / 1-vaihe / 50 Hz

- Sulakekoko 1 x 20 A

- Kylmäaine R32 (putkikoot 3/8 + 5/8)
 
Ainakin Panasoniceissa ja Mitsuissa on varavastus tätä varten. Varmaan aika monessa muussakin merkissä.
Tässä on vaan sellainen ongelma jos pumppu menee häiriötilaan tavalla jolloin oma sisäinen kiertovesipumppu ei toimi niin sisäisestä varavastuksesta ei silloin ole apua. Systeemin varavastuksen tulee lämmittää verkkoa vaikka pumpun kirveellä irrottaisi ja veisi pihan perille :).
Tästä paljon stooria Panan H20 vikakoodin tiimoilta.
 
Tuossapa nuo ketjussa mainitut laitteet kuvaajassa.
En tiedä mikä tuo droppi on tuossa Mideassa, mutta se on taulukossa 8 ja 10 kW laitteissa. Virhehän tuo todennäköisesti on.
Midealla näytti olevan samat arvot oli sitten 3-vaihe, mono tai split. Yleensä näissä on eroa. Vähän taidettu oikoa taulukoiden teossa.

1723549437147.png
 
Päivitystä tilanteeseen:

- Vanha öljykattila ja siihen liittyvät osat pitää kaikki purkaa, eli tätä ei voi valitettavasti hyödyntää tulevaan järjestelmään.
- Pörssisähkö ja sen hyödyntäminen mietityttää, vaihtoehtoja sen verran paljon.
- Tarjouksia saatu about 3 erilaista, kuvattuna alla:

Mitsubishi: Sisäyksikö: Electric EcoDan EHSTD-YM9D + ulkoyksikkö: PUD-SWM80YAA + puskurivaraaja 90l scanoffice
- Haastattelin ajatuksia tästä alkuperäisestä ajatuksesta, niin samansuuntaista tietoa kun jo olikin tässä ketjussa keskusteltu. Eli ei taida riittää kuin puoleksi päivää koko 500l pönttö, jos sellaisen hankkii.
- Wifi/etäohjaus kyvykkyys on ehkä hieman vielä tuotekehittelyssä, vaikka siitä vakuuteltiinkin jo, että olisi olemassa.
- Mitsubishissä myös vaihtoehtona nostettu ettei tarvitse puskurivaraajaa vaan voi hyödyntää hydroboxia.

Nibe split box: Sisäyksikkö: VVM S320 + ulkoyksikkö: NIBE AMS 10-8 + puskurivaraaja 90l scanoffice
- Wifi + pörssiohjaus sähköön isosti plussaa
- Nibe taitaa olla samaa laitosta Jäspin kanssa, niin ehkä laatu kohtaa? En tiedä, enkä tunne nibeä oikein muutoin.

Daikin: Daikin Altherma 3R LT06 / S180 (Ilman puskurivaraajaa), myyjän näkemys että puskurivaraaja madaltaa energiatehokkuutta, eikä sitä kannata asentaa kuin pakon edestä, varsinkin lattialämmitetyssä talossa.
- Tässä vähän kyseenalaistan tuota puskurivaraaja kommenttia, mitä ajatuksia?
- Paras hinta tähän saakka tarjottu tästä kokoonpanosta.

Mikä kuulostaa järkevimmältä näistä vaihtoehdoista? Vai olisiko hyvä vielä miettiä näihin tarjottuihin jotain muutoksia suuntaan tai toiseen?

@Ode tuohon laskentaan liittyen, niin sellaisia laskutoimituksia tehty että karkeasti n. 2/3 olisi mahdollista säästää nykyisestä, jos teoria täsmää, talvikuukaisina. Eli siltä osin kyllä matikka tehty, mutta toki tässä nyt tullut paljon asioita mitkä vaikuttavat alkuperäiseen toimitukseen. :)
 
Päivitystä tilanteeseen:

- Vanha öljykattila ja siihen liittyvät osat pitää kaikki purkaa, eli tätä ei voi valitettavasti hyödyntää tulevaan järjestelmään.
- Pörssisähkö ja sen hyödyntäminen mietityttää, vaihtoehtoja sen verran paljon.
- Tarjouksia saatu about 3 erilaista, kuvattuna alla:

Mitsubishi: Sisäyksikö: Electric EcoDan EHSTD-YM9D + ulkoyksikkö: PUD-SWM80YAA + puskurivaraaja 90l scanoffice
- Haastattelin ajatuksia tästä alkuperäisestä ajatuksesta, niin samansuuntaista tietoa kun jo olikin tässä ketjussa keskusteltu. Eli ei taida riittää kuin puoleksi päivää koko 500l pönttö, jos sellaisen hankkii.
- Wifi/etäohjaus kyvykkyys on ehkä hieman vielä tuotekehittelyssä, vaikka siitä vakuuteltiinkin jo, että olisi olemassa.
- Mitsubishissä myös vaihtoehtona nostettu ettei tarvitse puskurivaraajaa vaan voi hyödyntää hydroboxia.

Nibe split box: Sisäyksikkö: VVM S320 + ulkoyksikkö: NIBE AMS 10-8 + puskurivaraaja 90l scanoffice
- Wifi + pörssiohjaus sähköön isosti plussaa
- Nibe taitaa olla samaa laitosta Jäspin kanssa, niin ehkä laatu kohtaa? En tiedä, enkä tunne nibeä oikein muutoin.

Daikin: Daikin Altherma 3R LT06 / S180 (Ilman puskurivaraajaa), myyjän näkemys että puskurivaraaja madaltaa energiatehokkuutta, eikä sitä kannata asentaa kuin pakon edestä, varsinkin lattialämmitetyssä talossa.
- Tässä vähän kyseenalaistan tuota puskurivaraaja kommenttia, mitä ajatuksia?
- Paras hinta tähän saakka tarjottu tästä kokoonpanosta.

Mikä kuulostaa järkevimmältä näistä vaihtoehdoista? Vai olisiko hyvä vielä miettiä näihin tarjottuihin jotain muutoksia suuntaan tai toiseen?

@Ode tuohon laskentaan liittyen, niin sellaisia laskutoimituksia tehty että karkeasti n. 2/3 olisi mahdollista säästää nykyisestä, jos teoria täsmää, talvikuukaisina. Eli siltä osin kyllä matikka tehty, mutta toki tässä nyt tullut paljon asioita mitkä vaikuttavat alkuperäiseen toimitukseen. :)
Suosittelen ehdottomasti puskurivaraajaa vaikkapa tuo 500l jossa myös käyttövesi esilämmitetään kierukassa. Lisäksi 100-150l käyttövesivaraaja koko ajan lämmityksessä. 500l varaajan ei tarvite olla mikään monikerros hybridi jne vaan yksinkertainen ylhäällä sisään/ ulos ja alhaalla sisää/ulos yhteet; voisi riittää pienmpikin puskurivaraaja.
Puskurivaraaja vähentää katkokäyntiä, katkokäynti laskee coppia.
Sitten tulee tarkastella myös mikä on tarvittava maksimiteho cop 1,5 /pakkasraja; ylimitoitus aiheuttaa katkokäyntiä lämpimällä kelillä; mikä on pienin teho/cop?
Ja kiinteähintainen soppari jolloin voi lämmitysveden pyyntilämpötilan pitää minimissä eli copin hyvänä ; ilmavesilämpöpumput eivät sovellu varaavaan lämmitykseen, paitsi monen kuution varaajalla.
Varavastukset pakkasia varten mieluummin varaajassa; ehkä 6kw riittäisi max pakkasillakin kun pumppu on nyykähtänyt.
Splittivehje on jäätymisen kannalta varma jos sähköverkossa on katkoja. Monoblokeista on hyviä ja huonoja kokemuksia; jossakin on jäätymisen aiheuttanut muu syy kuin sähkökatko.
 
Viimeksi muokattu:
myyjän näkemys että puskurivaraaja madaltaa energiatehokkuutta, eikä sitä kannata asentaa kuin pakon edestä, varsinkin lattialämmitetyssä talossa.
- Tässä vähän kyseenalaistan tuota puskurivaraaja kommenttia, mitä ajatuksia?

Pitää paikkansa. Jos puskurivaraajaa ei tarvita, kuten lattialämmityksessä, niin sen lisääminen heikentää systeemin suorituskyskyä. Syy on yksinkertainen. Puskuri nostaa paluuveden lämpötilaa, jos se on asennettu pumpun rinnalle niin, että kuuma vesi palaa puskurista takaisin pumppuun jäähtymättä välillä, kuten se yleensä on tapana tehdä.

Eri asia on sitten se jos on normaali varaaja, jonka on tarkoitus varata lämpöä. Sellainen on suurempi kooltaan ja tavoite on ladata se halvalla energialla.

Katkokäynti johtuu pääasiassa siitä, että pumppu tuottaa minimikierroksillakin liikaa lämpöä. Siihen auttaa vain jättikokoinen varaaja, niin että pumppu saa tehdä urakalla töitä sen lämmittämiseksi ja sitten voi huilia pitkään.
 
Millä perusteella?
Ainakin ennen sai kattilan jättää varaajaksi, kunhan säiliön ja polttimen poisti.

Silti sai täydet ”öljystä eroon” tuet.
Tämä oli siis sen viimeisimmän myyjän asiantunemusta, eli he kuulemma ovat näitä vaihtaneet kokonaan ja jos sen öljykattilan haluaisi käyttöön, niin pitäisi kuulemma muuntaa joksikin esim. puulla lämpiäväksi jotta olisi ok? Ilmeisesti foorumilla eri ymmärrys aiheesta?
 
Luulisi saavan sähkökattila käyttöön saavan jättää. Eihän siitä muuta hyötyä tuossa tapauksessa ole kuin toimisi pienenä puskurivaraajana.
Toki onhan noita pellepelottomia jotka polttaa puuta vanhoissa öljykattiloissa.
 
Tämä oli siis sen viimeisimmän myyjän asiantunemusta

En hetkeäkään luottaisi yhdekään myyjän asiantuntemukseen viimeisenä sanana tässä asiassa, koska päinvastaisiakin todistuksia on esiintynyt. Sehän on sähkökattila sen jälkeen kun esimerkiksi poltin ja säiliö on hävitetty.

Myyjän motiivina voi olla esim. se, että heillä ei ole osaamista tuollaisen asentamiseen.
 
- Vanha öljykattila ja siihen liittyvät osat pitää kaikki purkaa, eli tätä ei voi valitettavasti hyödyntää tulevaan järjestelmään.
Höpöhöpö, myyjä mielellään myisi omia kamojaan, se on sen homma.

Minä ja kaksi naapuriani poisti vain säiliön tarkistuspöytäkirjoineen ja polttimen putkineen. Kattila jäi varasysteemiksi vastuksillaan ja puskuriksi, ei mitään valittamista eli hyväksytty toimintatapa.
 
Okei, no tätä vähän epäilinkin, mutta asettelin tosiaan kysymyksen niin, että vaatiiko ELY koko systeemin purkamista ja siihen totesi näin. Kertoo jotain siis myyjästä.

No, jos oletettaisiin että tuo kattila jää käyttöön, niin se varmaan ajaisi sitä puskurivaraajaan paikkaa? Vesitilavuus tässä systeemissä on joko 170l tai 190l, en ole ihan satavarma kumpi mutta tuossa haarukassa liikutaan. Ei tartteisi sitä erikseen hankkia tai miettiä. :)

Näin ollen, jos tuo löytyy omasta takaa, niin virtauksen riittävyys saataisiin varmistettua (?) ja rinnalle tarvitsisi enää hankkia se itse VILP + n. 200l lämminvesivaraaja?
 
Näin juuri. Toki Elykeskuksen tuki kai se on jo pitänyt anoa? Onko sen tehnyt joku sinun puolesta vai oletko itse anonut ja hyväksytty?
Siellä päätöksessä lukee mihin myönnetty millä ehdoin.

Toki korotettu kotitalousvähennys työstä lienee jopa kannattavampi.
Siihen ei taida mitään anomuksiakaan tarvita. toki olettaen työn osuuden olevan ylu 4000€. Mutta näillä hinnoilla jos on alle se on pelkkää plussaa mitä vähempi on.
 
Näin ollen, jos tuo löytyy omasta takaa, niin virtauksen riittävyys saataisiin varmistettua (?) ja rinnalle tarvitsisi enää hankkia se itse VILP + n. 200l lämminvesivaraaja?
Juurikin näin. Ja jos käyttöveden kulutus ei ole ihan mahdotonta ja se esilämmitetään öljykattilan kierukassa, ei varaajan tarvitse olla edes 200 litraa.

Meillä vastaavalla kytkennällä (öljykattilan kierukassa esilämmitetty käyttövesi) on 80 litranen lämminvesivaraaja, jossa termostaatti täysillä (n. 70 astetta) ja tämän jälkeen syöttösekoitusventtiili, eikä ole ikinä lämminvesi loppunut, vaikka 4 hlö saunoo pitkän kaavan kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa vesiasiassa on sellainen puoli, että jos se kylmäkin vesi esilämmitetään sitten tuo varaajan riittävyys paranee ratkaisevasti. Jos vain kuuma vesi esilämmitetään, se ei niin kovin paljon siihen varaajan riittävyyteen vaikuta vaikka sähkön kulutus putoaakin suunnilleen puoleen. Avain sana pienellä tulistimella pärjäämiseen on jatkuvakäyttöisyys. Pienessä varaajassa pienemmät häviöt mutta suuremman voi haluttaessa kytkeä myös lämpenemään vaikkapa aamuyöstä ja jos siitä huolimatta uhkaa loppua, ainahan senkin voi helposti laittaa erityisen tarpeen vaatiessa päälle.
 
pörssisähköllä vrt. kiinteä soppari? 2 hlö, maltillisen kokoinen talo jne. niin kuulostaa siltä että saavutettu hyöty suhteessa työn määrään ja riskiin sähkön hintahuipuista talvella on aika heikko.
Mulla on laskelma vuodelta 2017. Öljylämmitys vm. 1973 ja Mitsun pienin ILPpi vm. 2010.
Kulutus 1 hlö öljy + sähkö tammikuussa ja helmikuussa n. 1700kWh. Puita mennyt motti tai pari talveen.
Nyt on vilpi juuri kytketty ja sen pitäisi jaksaa tammikuussakin pumputella.
Onkohan reilu 2 coppelo suomalaisessa talvessa liikaa toivottu?
Jos ei niin säästöä odotellaan niin että kulutus asettuu 1000kWh/kk tai jopa allekin.
1000kWh maksaa 170€ kiinteänä ja jos tammi-helmikuun sähkön saisi ilmaiseksi niin maksaisi enää 85€.

Mahdollinen hyöty enimmillään on 85€/kk mutta riskinä on että vilpi hajoaa ja lämmitetään suoralla sähköllä viikon, kone hajoaa sunnuntaina ja saadaan korjattua seuraavan viikon aikana jos ulkona tarkenee. Jos Olkiluodossa on pelikaani turbiinissa, oletetaan että sähköä saa talvihintaan 50snt ja kun se tuodaan pirttiin asti niin 60 snt noin suunnilleen. Sähkövastuksen coppelo on parempi kuin yli 50 vuotta vanhan Jämä Miniterin niin energiaa menee 1500kWh/kk, viikossa 1/4, 375kWh. Sen saisi 225€.

Toinen mahdollisuus on että pörssisähkö maksaa 7 snt pakkaskuukausina tammi-helmikuussa. Jos vilpi toimii niin säästöä pörssin hyväksi tulee 20€ kuussa. Se tarkoittaa myös että sähkösaunassa ei löylytellä silloin kun itse haluaa. Sama juttu pyykin pesun kanssa ja perunoiden keittämisessä. Muuten keskihinta pompsahtaa.


Asetelma muuttuu jos ajaa sähköautolla. Voisin kuvitella että talveksi on hyvä olla lisäksi ihan vanhanaikainen auto jos sitä päivittäin tarvitsee. Myös käyttövaikutussopimus voisi toimia talven ajan niin saisi hintakattosuojan ja kesäksi aina pörssi. Näissähän on lyhyet irtisanomisajat.

Mutta jos kulutus on kohtuupieni, vaikka 10MWh/a joka maksaa kiinteänä 1700€ niin ilmaisella sähköllä voi säästää suunnilleen puolet.Sähkön käytön ajoitus katsotaan silloin joka aamu kännykästä.
 
  • Tykkää
Reaktiot: Ode
No niin, projekti etenee, nyt on tarjoukset pöydässä ja pitäisi päätöksiä alkaa ihmettelemään. Olen kallistumassa jompaankumpaan näistä:
- Vaihtoehto 1: Mitsubishi hydrobox + 200l lämminvesivaraaja (vanha öljykattila) + ulkoyksikkö UD-SWM80YAA
- Vaihtoehto 2: Mitsubishi hydrobox + 90l puskurivaraaja + 200l lämminvesivaraaja (vanha öljykattila) + ulkoyksikkö UD-SWM80YAA

En tiedä onko näiden välillä ns. jotain isompaa merkitystä, koska moni toimittaja on tarjonnut ratkaisua ilman puskurivaraajaa ja perustellut että talon lattialämmityksessä kiertävä vesi riittää. Foorumilta lueskellut että on ratkaisuja joissa tämä toimii ihan kivasti, COP-taso jossain 2,5-3,8 välistä, eli ihan perus-ok mielestäni. Talot + muut speksit vastaavasta, myös hyvin lähelle omaani. Esim. @grendy setup vaikutti toimivalta.

(saa korjata jos ymmärrän tämän jotenkin väärin): Jos olen oikein ymmärtänyt niin puskurivaraajan (mitä isompi sen harvemmin), etu on siinä että katkokäynti vähenee. Onkohan tähän ihan jotain kaavaa olemassa että tämän voisi laskea auki? Jos esim. (luvut hatusta) ilman puskurivaaraajaa katkokäynnistystä tulee 30 krt /päivä, niin tuleeko esim. 90l puskurivaraalla 10 per päivä jne.

Tuon puskurin kustannus huitelee koosta riippuen jostain 600-3000€, (90l-500l), niin pitäisi vähän ymmärtää että minkälaista hyötyä tuolla saadaan. Lisäksi toki tilakysymys on toinen asia joka tuota vähän ajaa pois luotaan, koska pitäisi laittaa varastoa uuteen uskoon jos esim. tuon 500l pöntön jonnekin haluaisi.

Muita havaintoja/päätöksiä, joita tulen tuohon kokoonpanoon miettimään:
- Ajattelin aloittaa siitä lähtökohdasta että otan kiinteällä sähkösopimuksella kokonaisuuden käyttöön. Säästöt ovat jo pelkällä kiinteällä sopimuksella erinomaiset.
- Hydrobox sisältää 9kw vastuksen vakiona, eli jos systeemi hajoaa kesken kaiken, niin toimisiko tuo ns. varajärjestelmänä? Toki jos itse hydrobox kyykkää, niin on eri tilanne. Vai tulisiko tähän vielä erikseen hankkia vastus, jos sellaisen sinne saa mahtumaan?
- Hydroboxiin saa myös tuon ns. esilämmityksen asennettua, eli sillä saisi tuon käyttöveden esilämmitettyä öljykattilaa ja loput tulistamalla öljykattilan vastuksilla.

Ja lopuksi vielä sellainen pohdinta että onko tuollaisen hydroboxin (split) ainoa ero "jääkaappiin", eli All-in-oneen se, että se on kompaktimpi tilavuudeltaan? Ainakin kun vertailin mitsun hydroboxia ja jääkaappia, niin samat speksit vaikutti esitteessä olevan.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, arvostan feedbackia ja päivittelen kun taas asia etenee :)
 
No niin, projekti etenee, nyt on tarjoukset pöydässä ja pitäisi päätöksiä alkaa ihmettelemään. Olen kallistumassa jompaankumpaan näistä:
- Vaihtoehto 1: Mitsubishi hydrobox + 200l lämminvesivaraaja (vanha öljykattila) + ulkoyksikkö UD-SWM80YAA
- Vaihtoehto 2: Mitsubishi hydrobox + 90l puskurivaraaja + 200l lämminvesivaraaja (vanha öljykattila) + ulkoyksikkö UD-SWM80YAA

En tiedä onko näiden välillä ns. jotain isompaa merkitystä, koska moni toimittaja on tarjonnut ratkaisua ilman puskurivaraajaa ja perustellut että talon lattialämmityksessä kiertävä vesi riittää. Foorumilta lueskellut että on ratkaisuja joissa tämä toimii ihan kivasti, COP-taso jossain 2,5-3,8 välistä, eli ihan perus-ok mielestäni. Talot + muut speksit vastaavasta, myös hyvin lähelle omaani. Esim. @grendy setup vaikutti toimivalta.

(saa korjata jos ymmärrän tämän jotenkin väärin): Jos olen oikein ymmärtänyt niin puskurivaraajan (mitä isompi sen harvemmin), etu on siinä että katkokäynti vähenee. Onkohan tähän ihan jotain kaavaa olemassa että tämän voisi laskea auki? Jos esim. (luvut hatusta) ilman puskurivaaraajaa katkokäynnistystä tulee 30 krt /päivä, niin tuleeko esim. 90l puskurivaraalla 10 per päivä jne.

Tuon puskurin kustannus huitelee koosta riippuen jostain 600-3000€, (90l-500l), niin pitäisi vähän ymmärtää että minkälaista hyötyä tuolla saadaan. Lisäksi toki tilakysymys on toinen asia joka tuota vähän ajaa pois luotaan, koska pitäisi laittaa varastoa uuteen uskoon jos esim. tuon 500l pöntön jonnekin haluaisi.

Muita havaintoja/päätöksiä, joita tulen tuohon kokoonpanoon miettimään:
- Ajattelin aloittaa siitä lähtökohdasta että otan kiinteällä sähkösopimuksella kokonaisuuden käyttöön. Säästöt ovat jo pelkällä kiinteällä sopimuksella erinomaiset.
- Hydrobox sisältää 9kw vastuksen vakiona, eli jos systeemi hajoaa kesken kaiken, niin toimisiko tuo ns. varajärjestelmänä? Toki jos itse hydrobox kyykkää, niin on eri tilanne. Vai tulisiko tähän vielä erikseen hankkia vastus, jos sellaisen sinne saa mahtumaan?
- Hydroboxiin saa myös tuon ns. esilämmityksen asennettua, eli sillä saisi tuon käyttöveden esilämmitettyä öljykattilaa ja loput tulistamalla öljykattilan vastuksilla.

Ja lopuksi vielä sellainen pohdinta että onko tuollaisen hydroboxin (split) ainoa ero "jääkaappiin", eli All-in-oneen se, että se on kompaktimpi tilavuudeltaan? Ainakin kun vertailin mitsun hydroboxia ja jääkaappia, niin samat speksit vaikutti esitteessä olevan.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, arvostan feedbackia ja päivittelen kun taas asia etenee :)

Joo itsellä ei tosiaan kokemusta vielä muuta kuin tältä kesältä ilman puskurivaraajaa että talvea odotellessa :D.. Toivottavasti homma toimisi sittenkin, koska itsellä kans tuo tila on sen verran kortilla, että ei yksinkertaisesti mahdu puskurivaraajaa mihinkään ilman, että joutuisi pistään KHH:n kaappeja jne uusiksi.

Hydroboxin 9kW vastukset on sama asia kuin ihan normi PILPissä, VILPissa tai MLP:ssä. Eli kun teho loppuu ilmasta niin sitten tulee vastukset avuksi. En usko että kovin monessa huushollissa on niin maanista meininkiä, että olisi vielä _lisäksi_ erilliset vastukset jos VILP/MLP sattuisi meneen totaalisesti rikki.

Ja tosiaan ainut ero Daikinilla ainakin oli jääkaappiin verrattuna se että ei ole käyttövesivaraajaa eikä se vie tilaa tietenkään. Kaikki muut kilkkeet on ihan samat. Mutta Daikinilla ainakin kyseiseen hydroboksiin saa käyttövesivaraajan kytkettyä jälkikäteen ja sehän on tietysti tosi tärkeä, jos siis haluaa käyttää sitä VILPiä myös käyttöveden lämmittämiseen nyt/tulevaisuudessa.
 
ei yksinkertaisesti mahdu puskurivaraajaa mihinkään

Minä sain pienen Niben UKV 40 puskurivaraajan Torilta edullisesti. Kytkennän tein näin
1725891797552.png

Tuon sain kiinni seinälle niin ei vienyt lattiatilaa. Nähtäväksi jää onko siitä jotain iloa vaikka halvalla sainkin. Ilmankin kyllä toimi lämmitys.

puskurivaraajan (mitä isompi sen harvemmin), etu on siinä että katkokäynti vähenee.

Itse laitoin sen sulatustoiminnon vuoksi. Se on vähän hurjaa kun kiertoveden lämpötila laskee hetkessä 30-40 astetta. Puskuri tasoittaa näitä muutoksia niin putket ei naksu niin paljoa.

Katkokäyntiin en siitä saanut juurikaan apuja. Katkokäynti tapahtuu silloin kun huoneisto ottaa lämpöä vastaan vähemmän kuin laite tuottaa. Silloin invertterin säätövara on käytetty loppuun ja se on pakko sammuttaa hetkeksi. Puskurin kanssa sammutushetki voi olla pidempi mutta samaan tulokseen pääsee myös sillä että asettaa suuremman lämpötilaeron uudelleenkäynnistykselle. Silloin se käynnistyy vasta pidemmän ajan kuluttua samoin kuin jos olisi iso puskuri.
 
usko että kovin monessa huushollissa on niin maanista meininkiä, että olisi vielä _lisäksi_ erilliset vastukset jos VILP/MLP sattuisi meneen totaalisesti rikki.
Kyllä on ja yleensä näitä tyrkytetään samaan tarjoukseen. Ainakin omat 5 tarjousta jokainen sisälsi lisävastukset. Puskurivaraajaan voi yleensä laittaa vastuksen. Pieneen varaajaan pienemmän, isoon isomman jne. Olisko Energy Saverin 200l puskuriin saanut kiinni 3-6 kW vastuksen
 
Onko sulla millanen lämmitysjärjestelmä, lämpöpatterit ilmeisesti?
Patterit on juu. Ei niilläkään puskuria tarvitse jos ne pitää auki koko ajan. Puskuri on täysin välttämätön jos termostaatit ohjaavat veden kiertoa pattereissa. Sellaisia ei minulla ole ja pumppu niin pieni että sen tuotos kuluu pattereissa ongelmitta.
 
Aiheeseen palatakseni, muutamaa yksityiskohtaa hinkataan vielä:

- Lämpimän käyttöveden esilämmitys: Monella täällä on ilmeisesti tämä ratkaistu esim. puskuriin erikseen sijoitettavalla kierukalla (ja myös suositeltu tässä ketjussa)? Jos olen ymmärtänyt oikein, niin kierukka ottaisi esim. n. 30-40 asteista vettä puskurivaraajasta ja VILP/VILP:n vastukset hoitaisivat loput asteet (tulistuksen?), esim. 55 asteeseen jne. Onko tähän jotain laskentakaavaa mitä tuolla voi säästää? Koitan ymmärtää takaisinmaksu-aikaa ja aitoja kokemuksia aiheen ympäriltä. :)
- Lisäksi vielä pallottelen, että hankkisinko puskurivaraajaan erillisen vastuksen (esim. lämpöparoni). Tämä toimisi ns. pahan päivän varalle turvana, jos koko systeemi kyykkäisi.

Kytkennät about näin:
- Ulkoyksikkö -> Sisäyksikkö -> Puskurivaraaja -> Lattiakiertoon -> Puskurivaraaja.
- Ulkoyksikkö -> Sisäyksikkö -> (sisäyksikön integroitu LV varaaja) -> käyttövesi -> Sisäyksikkö

Muutoin setuppi taasen vähän elänyt ja alkaisi näyttämään jotakuinkin tältä (lopullinen merkki vielä mietinnässä):
- 8kw ulkoyksikkö
- LKV integroituna sisäyksikköön 180l varaaja
- n. 300l puskurivaraaja + erillinen pumppu (laskennallisesti 300l pitäisi olla optimi meidän kämppään).
- Huonekohtaisten termostaattien purku ja tilalle käsisäätöiset, jotka sitten 2x vuodessa käyn säätämässä vasten talvea/kevättä.

Merkeistä ja toimittajista Mitsu tai Daikin ovat kiinnostavimmat tällä hetkellä, hinta varmaan ratkaisee...
 
Täällä lämmin käyttövesi lämpiää varaajan kierukassa 30-40C ja jatkaa siitä vilpiltä irralliseen 60 ltr LKV:lle, jossa omat vastukset. Ihan tyypillinen ratkaisu, joka säästää esilämmityksessä ja lämmintä vettä riittää pienemmällä LKV:llä. Toinen hyöty on siinä, ettei vilpin talonlämmitys katkoile lämmintä käyttövettä tehdessä. Rahallista säästöä tuskin tulee, vaan kyse on yksinkertaisuudesta ja varautumisessa vilpin vikatilanteeseen.

Varaajassa on myös vilpin ohjauksesta irrallinen Lämpöparoni, jos vilpin haluaa sammuttaa tai se on muuten pelistä.
 
Moikkamoi,

Ajattelin tänne vielä raportoida, että nyt alkaisi olemaan hanke paketissa. Eli päädyttiin siihen, että vanha öljyjärjestelmä puretaan kokonaan ja tilalle tulee VILP-systeemi, varaajilla varustettuna. Eli tuo all-in-one ratkaisu ei ollut mielekäs vaihtoehto.

Paljon pallottelin eri merkkejä ja huudatin varmaan 10:tä eri myyjäliikettä aiheen tiimoilta, mutta lopulta valikoitui Daikinin kokoonpano + pari varaajaa kokonaisuuteen:
- Daikin Altherma hydrobox: EHBH08E9W ja ulkoyksiköksi: ERGA08EVA.
- Puskurivaraaja Jäspi 200L
- LKV varaaja OSO 300L

Systeemi toimii siis tällä logiikalla:

- VILP lämmittää puskurin menoveden 31 asteisena ja sieltä se ohjautuu lattiakiertoon. VILP lämmittää veden takaisin 31 asteiseksi, kun paluuvesi on n. 28 asteista. -> Tätä ehkä jossain kohtaa säädellään alaspäin, pitää vähän tutustua toimintaan. Ilmeisesti tässä minimi lämpö paluuvedessä on 25 astetta, niin ehkä sinne säätö ja lämmitys sieltä alkaen jatkossa.

- OSO LKV-varaaja on sitten suoralla sähköllä kytketty ja siihen ajatuksena ajastimella ajaa öisin n. 2-4h aikana varaaja n. 70 asteiseksi. Varaajassa on 3kw vastus, millä homman pöntön pitäisi lämmetä.

Toinen päivä menossa ja toistaiseksi olen tyytyväinen (kaikki toimii, jess), laite on tosi hiljainen (Tosin lämmöt hyvin lauhat ulkona, n. 0..+3 asteista tällä hetkellä). Kulutus näyttäisi eiliseltä olevan 10kw luokkaa /pvä ja tänään varmaan about samaan päädytään. Nopealla matikalla siis jotain 1-2e /päiväkustannusta noin karkeasti laskettuna, näillä kiinteillä hinnoilla.

Jostain luin täältä forumilta, en tosin muista mistä ja kenen toimesta, mutta joku oli ihan testannut oumann/yms. tarkemmilla mittalaitteilla miten tarkka tuo Onectan oma mittaustapa on mm. kulutuksen/tuoton suhteen, niin ilmeisen tarkka softa ainakin sen perusteella, kun näitä vertaili keskenään. Eli varmaan pitkälti tuota softan dataa on uskominen. Noh, sähkölaskusta sen sitten viimeistään varmaan näkee että paljonko laite rokottaa :D.

Loppuun pari ajatusta/sparria hankinnasta, josko tästä olisi vaikka jollekin apua jatkossa:
1. Ole sinnikäs. En voi korostaa tarpeeksi tätä. Juttelin varmaan n. 10 eri myyjän kanssa ja hintahaitari oli aika kirjava riippumatta merkistä / mallista. Lähtökohtaisesti huudatin n. 8kw kokoonpanoja ja vaikka kuinka pyysin, en meinannut saada tarjousta hydrobox+varaaja setupista. 2 viimeistä tarjousta konkretisoivat hyvin sen, että tekijä kyllä löytyy kun jaksaa pumpata:
- Tarjous Mitsubishi + pari varaajaa = Hinta n. 19k€
- Tarjous Daikin + pari varaajaa = Hinta n. 13k€

2. Käytä aikaa siihen että mietit mitä oikeasti haluat ja tarvitset, mieti sähkönkulutus helpon kautta ja optimoi sen jälkeen jos pohdit esim. pörssisähköä.

3. Yksinkertainen on kaunista. Eli pidä kokonaisuus simppelinä ja hyödynnä muiden kokemuksia tästä forumista, saat hyviä ajatuksia ainakin siitä mitä ei kannata tehdä.

Kiitokset vielä kaikille tämän ketjun avustaneille myös, sekä yleensä Forumista löytyville spekseille!

, Tornado
 
Paljon pallottelin eri merkkejä ja huudatin varmaan 10:tä eri myyjäliikettä aiheen tiimoilta, mutta lopulta valikoitui Daikinin kokoonpano + pari varaajaa kokonaisuuteen:
- Daikin Altherma hydrobox: EHBH08E9W ja ulkoyksiköksi: ERGA08EVA.
- Puskurivaraaja Jäspi 200L
- LKV varaaja OSO 300L

Systeemi toimii siis tällä logiikalla:

- VILP lämmittää puskurin menoveden 31 asteisena ja sieltä se ohjautuu lattiakiertoon. VILP lämmittää veden takaisin 31 asteiseksi, kun paluuvesi on n. 28 asteista. -> Tätä ehkä jossain kohtaa säädellään alaspäin, pitää vähän tutustua toimintaan. Ilmeisesti tässä minimi lämpö paluuvedessä on 25 astetta, niin ehkä sinne säätö ja lämmitys sieltä alkaen jatkossa.

- OSO LKV-varaaja on sitten suoralla sähköllä kytketty ja siihen ajatuksena ajastimella ajaa öisin n. 2-4h aikana varaaja n. 70 asteiseksi. Varaajassa on 3kw vastus, millä homman pöntön pitäisi lämmetä.

Toinen päivä menossa ja toistaiseksi olen tyytyväinen (

, Tornado
Ihan hyvän oloinen setti. Pari kysymystä. Jos ymmärsin oikein, niin VILP ei lämmitä käyttövettä ollenkaan? Onko lkv varaajassa kierukkaa? Jos ei, niin miksi jätit esilämmitysmahdollisuuden pois? Kai sillä pitkässä juoksussa jotain säästää? :)

70 astetta on aika paljon käyttövedelle. 55c riittää. Ylilämmitätkö yöllä halvalla pörssisähköllä, jotta sitä riittäisi päivällä kauemmin?

Onko puskurivaraajassa vastus siltä varalta, että vilp laukeaa?

Edit: vielä lisäkysymys. Kirjoitit, että vilp lämmittää 31 asteiseksi. Tekeekö kone tuota säällä kuin säällä vai ajatko säätökäyrällä?
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on hyvä havainto eikä mitenkään yllätä. Myyjät on usein tottuneet siihen että saavat kaupattua just sen mikä heille itselle parheiten sopii.
Jep, just näin. Vaikka voisi kuvitella että = enemmän työtä + osia = parempaa katetta. :rolleyes:

Ihan hyvän oloinen setti. Pari kysymystä. Jos ymmärsin oikein, niin VILP ei lämmitä käyttövettä ollenkaan? Onko lkv varaajassa kierukkaa? Jos ei, niin miksi jätit esilämmitysmahdollisuuden pois? Kai sillä pitkässä juoksussa jotain säästää? :)

70 astetta on aika paljon käyttövedelle. 55c riittää. Ylilämmitätkö yöllä halvalla pörssisähköllä, jotta sitä riittäisi päivällä kauemmin?

Onko puskurivaraajassa vastus siltä varalta, että vilp laukeaa?

Edit: vielä lisäkysymys. Kirjoitit, että vilp lämmittää 31 asteiseksi. Tekeekö kone tuota säällä kuin säällä vai ajatko säätökäyrällä?
Juu, eli VILP ei lämmitä tuota käyttövettä, vaan varaaja, jossa vastus (sähköverkosta). Syy miksi näin, niin hinta oikeastaan ratkaisi loppujen lopuksi. Pitkässä juoksussa tuossa kyllä säästää . Taisin laskea, että se säästö mitä siitä saisi maksaisi itsensä takaisin on jossain n. +16v paikkeilla muistaakseni. Kaava taisi olla jotain tämänkaltaista:

- Hankintahinta kierukalle + sopivalle varaajalle + työt = n. 1,5-2k€
- Jos oletus että 55 asteesta -> 65 asteeseen tapahtuu vastuksella joka tapauksessa, niin säästöpotentiaali on tuossa 0 - 55 astetta.
- Varaaja ei täysin jäähdy 0 asteiseksi päivän aikana, koska mitoitettu sen kokoiseksi että riittää, niin puhutaan ehkä n. 20-30 asteen "tulistamisesta".
- VILP:n sähkönkulutus "tulistimena" vs. pörssisähköllä yölämmitys = maksuaika n. 16v (tähän siis ehkä tarkoitus jossain kohtaa siirtyä).
- 16v jälkeen saatava säästö on marginaalinen = Ei mielestäni sen arvoista.

^ ylläolevaan huomioiden ei ole tosiaan tarkat speksit, mutta ulkomuistista jotenkin näin sen laskin auki viime syksynä.

70 astetta tällä hetkellä LKV:ssä juu, lähinnä testailumielessä kun öljylämmityksessä taisi olla samat lämmöt, todnäk. lasketaan kun tietää mitä haluaa. :D On ainakin lämmintä!

Puskurivaraajassa ei tällä hetkellä ole vakiona tuota vastusta, mutta siinä pitäisi olla mahdollisuus sille. Todnäk. jälkiasennuksena pitää jossain kohtaa laittaa kuntoon, kun tässä tohinassa jäi mainitsematta.

Ja VILP lämmittää käyrällä. Eli pyynti = 31 astetta ja käyrän mukaan kone siis ilmeisesti säätää ulkolämpötilan mukaan tilannetta, tai näin asia kuvattiin. :)
 
Takaisin
Ylös Bottom