Montako negatiivisella hinnalla olevaa spotsähkötuntia Suomessa on vuonna 2024

Montako negatiivisella spot hinnalla olevaa tuntia on vuonna 2024 Suomessa

  • 0h

    Ääniä: 0 0,0%
  • 0 - 99 h

    Ääniä: 4 16,0%
  • 100 - 199 h

    Ääniä: 6 24,0%
  • 200 - 299 h

    Ääniä: 1 4,0%
  • 300 - 399 h

    Ääniä: 2 8,0%
  • 400 - 499 h

    Ääniä: 4 16,0%
  • 500 - 599 h

    Ääniä: 6 24,0%
  • 600 - 699 h

    Ääniä: 0 0,0%
  • 700 - 799 h

    Ääniä: 2 8,0%
  • 800 h tai enemmän

    Ääniä: 0 0,0%

  • Ääniä yhteensä
    25
  • Äänestys suljettu .

kotte

Hyperaktiivi
Ilmeisesti siis myyjät ovat ennakolta nähneet tilanteen, ja todenneet että nyt on pakko tarjoutua maksamaan sähköntuotannosta ostajille, tai sitten pitää ajaa tuotantolaitos alas. Ja tämän päätöksen negatiivisella hinnalla myynnistä ovat tehneet siis jo edellisenä päivänä kaikki ne tuottajat, jotka saivat sähkönsä myytyä pörssiin tuona ajankohtana.
Eikös tuo pörssin vuorokausimarkkina mene periaatteessa niin. että tarjoajat asettavat tietyt tuotantoerät tarjoukseen seuraavan vuorokauden tunneille tietyllä minimihinnalla? Asiastahan on melko seikkaperäisiä tieteellisiä artikkeleita, miten sähköpörssi toimii ja kannustaa tarjomaan nimenomaan marginaalisella arvolla laitoksen omistajan näkökulmasta? Hinta sitten kohoaa halvimpia tarjouksia korkeammaksi, kunnes löytyy tasapainotila myynti ja ostotarjousten välillä. Tarjoajat tietenkin laittavat joskus negatiivisen hinnan rajaksi, jos tuotannon pysäyttämisestä seuraisi suuremmat välittömät tai välilliset kulut. Tilanne realisoituu juuri ydinvoimaloiden kohdalla (käyttölupa ei välttämättä salli tehon osittaista pudottamista säätötarkoituksissa, jollei laitokselle ole sellaista alun perin edes speksattu eikä laitosta välttämättä saada takaisin riittävälle teholle seuraavaksi päiväksi tuotantovähennyksen jälkeen). Erilaisiin myyntisopimuksiin viittasin jo edellä (jos esimerkiksi asiakas on ostanut tuulivoimaa, ei puiston omistaja välttämättä voi "ostaa" pörssistä tilalle, vaikka saisi jopa palkkion, jos suostuu sähköä pörssistä ottamaan). Vesivoimaloilla voi olla omia rajoituksiaan (ohijuoksutuksista voi seurata ongelmia) jne.

Saksassa ja Hollannissa sähkön tuotanto on harvinaisen riippumaton kysynnästä. Tuottajat saavat subventoidun hinnan (mekanismit eroavat huomattavasti toisistaan) ja suuret sähköyhtiöt on pakotettu maksamaan tuotetusta sähköstä positiivista hintaa (tai ladata se "fiskaaliseen virtuaaliakkuun"), mutta myytävä tarpeeton sähkö minne saadaankin työnnetyksi suurella tappiolla. Epäilen, että Ruotsissa on jonkin verran samaa kuviota käytössä. Uusiutuvan energian tukijärjestelmät, joita kehitettiin alan edelläkävijämaissa, irtosivat todellisuudesta siinä vaiheessa, kun uusiutuva energia alkoi tulvia markkinoille muuttuessään halvimmaksi tavaksi tuottaa sähköenergiaa. Kun tuolta tulee kunnolla tarjontaa, hintataso voi upota todella syvälle, koska pörssitoimijoiden vaihtoehdot ovat vähissä, kun sähköä tulee ja se on pakko ostaa ja vielä myydä mihin hintaan hyvänsä. Suomessa sitten tuulimyllyjen pääosa pysäytetään, vesivoimalat lepuutetaan jos voidaan, yhteistuotanto vedetään niin pienelle kuin onnistuu jne.
 

tet

Hyperaktiivi
^ Kyllä, noinhan se toimii. Lähinnä kiinnitin huomiota siihen, että tilanteessa Suomen (kuin myös Pohjois-Ruotsin ja Baltian) hinta oli hivenen korkeammalla kuin Etelä-Ruotsin. Tuossa tilanteessa siis kallein hyväksytty tarjous, joka hinnan on määrännyt, on tehty tällä Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Baltian käsittävällä alueella. Koska samaan hinta-alueeseen kuului Suomen lisäksi muitakin maita kokonaan tai osittain, emme voi tietää missä näistä maista se kallein tarjous tehtiin. Voi olla että joku Baltian maa, tai todennäköisemmin Pohjois-Ruotsi, veti meidän hinnan alas. Tai voi olla että ei, vaan Suomi teki sen itse.

Tämä nyt on lähinnä semantiikkaa, että mitä tarkoittaa se, jos "vetää mukanaan" toisen alueen. Sen voi käsittää joko laajemmassa mitassa, eli kuten tuolla aiemmin esitin, että odotusarvon kautta hinta tuli alas koska suomalaiset tuottajat ennustelivat että plusmerkkisellä hinnalla ei sähköä saa myytyä. Tai sitten sen voi käsittää ihan vain sen suppeamman, konkreettisen syy-seurausketjun kautta, eli halvin hyväksytty tarjous tehtiin ulkomailla ja se määräsi hinnan myös meillä. Tässä edellä esitetyssä tilanteessa kyse on täytynyt olla tuosta laajemmasta, koska rajasiirtojen ollessa täynnä ei voi olla mahdollista, että hinta määräytyisi siellä pullonkaulana toimivan rajasiirtoyhteyden takana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tämä nyt on lähinnä semantiikkaa, että mitä tarkoittaa se, jos "vetää mukanaan" toisen alueen. Sen voi käsittää joko laajemmassa mitassa, eli kuten tuolla aiemmin esitin, että odotusarvon kautta hinta tuli alas koska suomalaiset tuottajat ennustelivat että plusmerkkisellä hinnalla ei sähköä saa myytyä.
Juu, kun alueiden hintatasot erkaantuvat tarjousalueiden mukaan, kyse on aina balanssista: Siellä, minne pystytään toimittamaan muualta halpaa sähköä "kilpailee" alueena sellaisen kanssa, jossa on mahdollisuus "tukkia" halvan sähkön tulva laskemalla tuotantokapasiteettia tai riittävällä kulutuksella niin, että pullonkaulan muodostavan siirtoyhteyden kapasiteetti tulee vastaan. Esillä olevassa tilanteessa rajan muodostivat alueen SE3 ja Suomen väliset merikaapelit sekä siirtoyhteys alueiden SE3 ja SE2 välillä (muistaakseni näin; saattoi olla myös SE2:n ja SE1:n väli pullonkaulana, mutta Suomen hintojen kannalta tällä ei ole merkitystä; alueella SE1 on todella suuri mahdollisuus säädellä tuotantoa vesivoiman tehoa säätämällä kuten myös alueella SE2, joten sähköä ei siellä tarvitse "dumpata").

Viron linkki on tässä kuussa Suomen suuntaan niin heiveröinen, että linkki kyllästyy melkein aina, mutta nyt ei niin ilmeisesti tapahtunut. Selittävänä seikkana taisi olla Viron ja muun Baltian erittäin suuri aurinkopaneeleiden määrä paikallsen tuulivoiman ohella sekä Liettuan kaapeliyhteys alueelle SE4 sekä sinne Keski-Euroopasta Puolan kautta muuttajayhteyden kautta välitetty sähkö, jotka toimivat tasaajina. Aika poikkeuksellinen tilanne oli kyseessä ottaen huomioon Viroon ja Suomen välisen siirtoyhteyden tilanteessa hyvin rajallisen siirtokapasiteetin.
 

tet

Hyperaktiivi
Viron linkki on tässä kuussa Suomen suuntaan niin heiveröinen, että linkki kyllästyy melkein aina, mutta nyt ei niin ilmeisesti tapahtunut. Selittävänä seikkana taisi olla Viron ja muun Baltian erittäin suuri aurinkopaneeleiden määrä paikallsen tuulivoiman ohella sekä Liettuan kaapeliyhteys alueelle SE4 sekä sinne Keski-Euroopasta Puolan kautta muuttajayhteyden kautta välitetty sähkö, jotka toimivat tasaajina. Aika poikkeuksellinen tilanne oli kyseessä ottaen huomioon Viroon ja Suomen välisen siirtoyhteyden tilanteessa hyvin rajallisen siirtokapasiteetin.

Siirtosuuntahan oli tuossa edellä olevassa kuvassa Suomesta Viroon päin, vain 22 MW teholla. Tosin en ole varma, onko kuvan lukema myyty siirtomäärä vaiko toteutunut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hurjia negatiivisten hintojen määriä povataan Alankomaihin.

The Netherlands' EPEX SPOT Day-ahead market registered 347 hours of negative prices between Jan. 1 and Aug. 14, according to figures from Dutch consultancy Stratergy. In 2023, the total number of hours of negative prices reached 316 for the full year.

“In 2025, we will likely see between 550 and 750 hours,” he added, noting that these outcomes depend on the development of gas prices and the bidding strategies of renewable energy producers. “In 2026, between 800 and 1,200 hours. For 2027, 2028, and 2029, projections range between 1,000 and 1,500 hours.”
 

tet

Hyperaktiivi
Hurjia negatiivisten hintojen määriä povataan Alankomaihin.

Eihän tuo mikään yllätys ole, tietäen kyseisen maan järjettömän vuosinetotuksen. Siitä kyllä ollaan luopumassa, mutta en muista millainen systeemi tulee tilalle, ja millä aikataululla. Siirtymäaikaa lienee sen verran, että vaikuttaa vielä noihin ennusteisiin?
 

VesA

In Memoriam
Eihän tuo mikään yllätys ole, tietäen kyseisen maan järjettömän vuosinetotuksen.
Keskieuroopassa on panostettu aurinkosähkön tukemiseen - Saksassa oli aurinkosähkölle Suomen tuulvoimaloita vastaava systeemi jossa taattu kWh-hinta oli huima. Sellaisia soppareita ei ole enää saanut jokuseen vuoteen, mutta vanhoja taitaa olla aika paljon voimassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Keskieuroopassa on panostettu aurinkosähkön tukemiseen - Saksassa oli aurinkosähkölle Suomen tuulvoimaloita vastaava systeemi jossa taattu kWh-hinta oli huima.
Nuo systeemit olivat aikanaan perusteltavissa, mutta kaikki tuollaiset tuet olisi pitänyt säätää määräaikaisina tai tasaisesti vähenevinä. Kun noin ei tehty, tuet ovat kääntyneet itseään vastaan ja todellisuudessa nykyisin jarruttavat modernin uusiutuvan energian investointeja.
 

huugo

Vakionaama
Nuo systeemit olivat aikanaan perusteltavissa, mutta kaikki tuollaiset tuet olisi pitänyt säätää määräaikaisina tai tasaisesti vähenevinä. Kun noin ei tehty, tuet ovat kääntyneet itseään vastaan ja todellisuudessa nykyisin jarruttavat modernin uusiutuvan energian investointeja.
Suomessa yllättävän fiksu "negatiivisilla hinnoilla tukea ei makseta" -lause tuulivoimatuissa. Ja tosiaan uusia tukiahan ei ole jaettu enää vuosiin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Suomessa yllättävän fiksu "negatiivisilla hinnoilla tukea ei makseta" -lause tuulivoimatuissa. Ja tosiaan uusia tukiahan ei ole jaettu enää vuosiin.

Tuostakohan se johtui että miinushintojen jälkeen myllyt pärähti käyntiin vaikka hinta olikin tasan nolla. Ilmeisesti nollassa vielä saa tukea.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eihän tuo mikään yllätys ole, tietäen kyseisen maan järjettömän vuosinetotuksen. Siitä kyllä ollaan luopumassa, mutta en muista millainen systeemi tulee tilalle, ja millä aikataululla. Siirtymäaikaa lienee sen verran, että vaikuttaa vielä noihin ennusteisiin?
On sinne jotain muutoksia kaavailtu mutta muistaakseni ainakin netotuksesta luopumista ollaan lykätty. Jotain verkkomaksuja sinne taisi tulla.
Naapurissa, Saksassa on myös kova vauhti päällä auringon kanssa. 9 GW aurinkowoimaa tullut lisää tänävuonna jo.
1724018432415.png

Iltapäivän kulutus 50-60 GW ja aurinkoa näyttää olevan jo yli 90 GW. Eiköhän tuoltakin hintavaikutus heijastu myös naapureihin.
1724018297478.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuostakohan se johtui että miinushintojen jälkeen myllyt pärähti käyntiin vaikka hinta olikin tasan nolla. Ilmeisesti nollassa vielä saa tukea.
Säätömarkkinoilta ja päivän sisäisiltä markkinoilta saattaa saada. Ainakin vesivoiman tuottajat saattavat pystyä säästämään vettä enemmän kuin ennakolta arvioivat käytettäväksi myöhemmin positiivisten hintojen aikoina, joten noille tuottajille voi ehkä myydä hiukkasen positiivisella hinnalla, vaikka vuorokausimarrkinoilla hinta olisi nolla.
 

-Teme-

Vakionaama
Nyt tuli 500 täyteen negatiivisten tuntihintojen osalta
Tarkoittaa että 8.7% tuntihinnoista ollut negatiivisia tähän mennessä
IMG_9306.jpeg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

jarkko_h

Vakionaama
Nyt tuli 500 täyteen negatiivisten tuntihintojen osalta
Tarkoittaa että 8.7% tuntihinnoista ollut negatiivisia tähän mennessä
katso liitettä 99382
Aika paljon sijoittajilla pitää olla uskoa, jos meinaa realisoida suunnitteilla olevan aurinkovoimalahankkeen.

Siinä vaiheessa kun meillä on pakkopaneelit katoilla on aurinkovoimaa paljon enemmän ja siitä aika iso heikosti alassäätyvää. En näkisi ihmeenä vaikka surinkovoimasta saatava keskihinta tippuisi 2 sentin tasolle/kWh jo 2030 paikkeilla.
Siinä vaiheessa suurin osa ajasta paneeleilla korvataan CO2 vapaata sähköä.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Siinä vaiheessa kun meillä on pakkopaneelit katoilla on aurinkovoimaa paljon enemmän ja siitä aika iso heikosti alassäätyvää
No tästä en menisi veikkaamaan vielä mitään. JOS autojen V2G tulee ( kuten nykyiseen tilanteeseen sopisi ), niin sen jälkeen on tekniikka jolla 'joku' ulkopuolinen voi nopeasti säätää paljonko talosta tulee ulos sähköä - tulee se sitten autosta, talon akusta tai suoraan katolta. Tuleeko tämmöinen yleiseen käyttöön jää nähtäväksi, Teravoima tekee vielä omalla tavallaan.
 

jarkko_h

Vakionaama
No tästä en menisi veikkaamaan vielä mitään. JOS autojen V2G tulee ( kuten nykyiseen tilanteeseen sopisi ), niin sen jälkeen on tekniikka jolla 'joku' ulkopuolinen voi nopeasti säätää paljonko talosta tulee ulos sähköä - tulee se sitten autosta, talon akusta tai suoraan katolta. Tuleeko tämmöinen yleiseen käyttöön jää nähtäväksi, Teravoima tekee vielä omalla tavallaan.
Tässä on haasteena aamun kallit tunnit 7-9, silloin isohko osa autoista ajossa ja ei antamassa verkkoosa sähköä.

Jos kuitenkin meillä olisi miljoona V2G autoa 20 kWh säätövaralla, vastaisi se neljän tunnin 500MW akkuvarastoa. Kyllähän tuo jotain auttaisi.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Jos kuitenkin meillä olisi miljoona V2G autoa 20 kWh säätövaralla, vastaisi se neljän tunnin 500MW akkuvarastoa. Kyllähän tuo jotain auttaisi.

20kWh * 1 000 000 == 20 000 000kWh tai 20 000MWh tai 20GWh

Kyllä 20 GWh akkuvarasto jo merkkaisi vähän enemmän kuin "jotain", kun sitä voisi purkaa 10 tuntia 2GW teholla. :)
 

jarkko_h

Vakionaama
20kWh * 1 000 000 == 20 000 000kWh tai 20 000MWh tai 20GWh

Kyllä 20 GWh akkuvarasto jo merkkaisi vähän enemmän kuin "jotain", kun sitä voisi purkaa 10 tuntia 2GW teholla. :)
Kiitos korjauksesta. Kyllä tuo merkkaisi jo paljon. Tasoittaisi vuorokauden sisäisiä vaihteluja reilusti. Ankkakäyrä suoristuisi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Statsia eri vuosilta euroopasta negatiivisten tuntihintojen määrästä
1000081457.jpg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Harrastelija

Vakionaama
Miten vuoden -24 tunnit voi olla 8000 luokkaa? Vuodessa on 8760 tuntia.
Onko tuossa laskettu että jos jossain päin eurooppaa on ollut negatiivinen tunti niin merkattu negatiiviseksi?
Ehkä tuokin jotain kertoo mutta myös antaa aivan väärän kuvan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Miten vuoden -24 tunnit voi olla 8000 luokkaa? Vuodessa on 8760 tuntia.
Onko tuossa laskettu että jos jossain päin eurooppaa on ollut negatiivinen tunti niin merkattu negatiiviseksi?
Ehkä tuokin jotain kertoo mutta myös antaa aivan väärän kuvan.
Jos hinta-alueita on useita ympäri Eurooppaa niin eikai tuota voida ilmaista yhdellä luvulla joka on maksimissaan vuoden maksimitunnit?

Olettasin että tuossa on vaan vaan Euroalueen kaikki miinushintaiset tunnit kaikilta tarjousalueilta. Monta niitä sitten lieneekään.


Negative pricing marks the sharp end of the so-called price cannibalisation effect of renewables, which sees power prices fall when it is sunny and windy and renewables projects are producing at the same time.The 7,841 hours of negative prices in the eight months to the end od August compare with last year’s total of 6,428 hours, and 675 hours in total five years ago when the system was more dominated by fossil fuels.
1726802239244.png

 

-Teme-

Vakionaama
Nyt heilahti negatiivisten tuntihintojen määrä yli 600 tunnin
21.10.2024 hinnat mukaan luettuna määrä on nyt 615kpl - jos määrä jää tähän 600-699 haarukkaan kukaan ei veikannut oikein.
jostakin syystä energygraph.info lopettanut tietojen keruun 3.92024
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa kartalla negatiivisten tuntihintojen määrä eri maissa.

1729541412878.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Arisoft

Hyperaktiivi
Taitaa Suomen piikkipaikkaa selittää pöydässä vieraileva sukulasiahmatti, ydinvoima

Kai sillä on jokin vaikutus kun sen puute nostaa heti hintaa. Mutta ydinvoima ei tuota edes puolta energiantarpeesta. Tuulimyllyt voisi pysäyttää heti, jos tuotannosta joutuu maksamaan.

Negatiiviselle hinnalle on esitetty teoriaa että joissain etelän maissa on yhä käytössä syöttötariffi, joka puskee hinnan pakkasellle ylituotantotilanteessa. Tällä hetkellä tilanne kuitenkin on se, että sieltä ei sähköä tänne virtaa, joten negatiiviset hinnat on kyllä paikallisesti aiheutettuja.

Voisiko se kumminkin olla niin, että tulipuistot ovat myyneet tuotantonsa ennakkoon jollekulle välikädelle, eivätkä voi sen vuoksi pysäyttää myllyjään ja nimenomaan ydinvoima sitten maksaa sitä miinushintaa, että ei tarvitse ajaa tuotantoa hetkellisesti alas?
 

Harrastelija

Vakionaama
Eikös (osa) ydinvoimastakin ole myyty jo ennakkoon omistajille?
Se on sitten toinen juttu mitä omistajat sillä sähköllä tekee. Kuinka paljon lie myyvät eteenpäin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Voisiko se kumminkin olla niin, että tulipuistot ovat myyneet tuotantonsa ennakkoon jollekulle välikädelle, eivätkä voi sen vuoksi pysäyttää myllyjään ja nimenomaan ydinvoima sitten maksaa sitä miinushintaa, että ei tarvitse ajaa tuotantoa hetkellisesti alas?
Aivan selvästi tuulivoiman tuotantoa säädellään tänäänkin, käyrät ovat niin tasaisia ja muutokset säännöstellyn oloisia, mutta markkinalogiikka estänee asettumasta "marttyyrin" asemaan ja kieltäytyä ainoana tuottamasta hyvin pienellä positiivisella hinnalla, kun ydinvoimaa ei käytännössä voi (enää lisää) himmailla ja joet sekä vesivoima-altaat pursunnevat vettä esimerkiksi Ruotsissa (missä tuulivoiman liikatuotannollekin on paljon enemmän suoranaisia taloudellisia kannustimia kuin Suomessa). Saa nähdä, miten käy huomenna, kun myrskyn on ennustettu nousevan kohti iltaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
vesivoima-altaat pursunnevat vettä

Tuo selitys kuulostaa tutulta. Sitä on käytetty joskus aiempina vuosina. Mutta onhan niissä altaissa tulvaportit, jos on pakko juoksuttaa sähkön ollessa epätaloudellista tuottaa turbiiineissa. Pörssistä ei taida saada ulos tietoa siitä, kuka tai ketkä tarjosi koko maan pörssisähköntuotannon negatiiviseen hintaan? Tuuli pitäisi olla syypää, koska vain se kykenee siihen kapasiteettiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta onhan niissä altaissa tulvaportit, jos on pakko juoksuttaa sähkön ollessa epätaloudellista tuottaa turbiiineissa.
Noita vain ei mielellään auta kuin hätätilanteessa. Norjassa tekivät taannoin moista (hätätilanteessa) ja taisi seurauksena olla padon romahtaminen, kun tulvahyöky rupesi syömään maata padon alapuolelta. Onhan luukut yleensä suunniteltu kestämään ohijuoksutustakin, mutta joka tapauksessa energia jää ohijuoksutuksessa muutettavaksi pyörteiden kitkan kautta veteen siirtyväksi häviölämmöksi paikallisesti, millä voi olla aikamoinen pommivaikutus.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Norjassa tekivät taannoin moista (hätätilanteessa) ja taisi seurauksena olla padon romahtaminen, kun tulvahyöky rupesi syömään maata padon alapuolelta.
Syynä padon murtumiseen oli se että sähköt katkesivat ja eikä tulvaportteja saatu täysin auki. ;)
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Syynä padon murtumiseen oli se että sähköt katkesivat ja eikä tulvaportteja saatu täysin auki. ;)
Raportin mukaan syynä ei ollutkaan sähkökatko vaan se ettei portteja oltu alunperinkään avattu ennen laitoksen tulvimista (=sähkökatkoa).

"The immediate cause of the floodgates at Braskereidfoss not being opened when the water level rose was a lack of awareness of the danger from the rising level of surface water. Braskereidfoss Power Station is not manned, and is normally monitored and controlled from the operations centre in Lillehammer. Several alarms were triggered during the night warning that the water level was rising, but the operators at the operations centre were not aware of these alarms.
Nor were there any operational staff present at Braskereidfoss on the night who could have observed the rising water level and activated the floodgates locally.

It has been concluded that the incident was not caused by any faults or failures in technical systems."
 

kotte

Hyperaktiivi
^Toisaalta oli jo vuosia aikaisemmin raportoitu, että voimalaitospadon ylivuotoaukko oli mitoitettu riittämättömäksi pahoissa tulvatilanteissa ja ylivuoto luultavasti aiheuttaa pahaa eroosioriskiä padon takana ja voi johtaa rakenteiden pettämiseen tulvatilanteessa. Videoista näkee, että tuoltahan vesi pääosin purkautui, mutta virheellisen suunnittelun takia vuosi myös voimalaitoksen sisärakenteisiin ja heti ylivuotoaukon alapuolelta kulkevalle sillalle em. voimalaitosrakenteisiin johtuvan tulvavirran kääntyessä sillan pitkittäisuuntaan myös ylivuotoaukon kohdalle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
^ volatiliteetin kasvun ennustamiseen saati sen huomaamiseen ei tarvitse olla asiantuntija. Eikö pörssisähköä kaupata ihmisille juuri volatiliteetin takia, koska on olemassa riski ja siltä suojautuminen maksaa. Toisen riski toisen mahdollisuus. Jossakin vaiheessa saavutetaan piste missä hyödyt on isommat kuin haita ja sitten käyrä kääntyy.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tämä on mahdollisuus varastoinnille... ja uhka tuulivoima ja aurinkovoimainvestoinneille. Miksi rakentaa lisää tuotantoa, joka suuren osan ajasta korvaa nollapäästöistä energiaa ja josta suuren osan ajasta saa lähellä nollaa olevaa hintaa.

Tulemme näkemään Suomessa taantuman sekä tuulivoima että aurinkovoimarakentamisessa. Jälkimmäisessä kahden vuoden viiveellä. Moni luvitusvaiheen loppusuoralla oleva projekti laitetaan jäihin odottamaan parempaa hetkeä. Moni aikaisemmin arvokas hankealuevaltaus muuttuu arvottomaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olen pitkään paasannut, että siirtymä uusiutuvaan energiaan on tapahtumassa Euroopassa väärässä järjestyksessä, eli sähkön tuotannon rinnalla olisi koko ajan pitänyt kehittää samaan tahtiin kulutusjoustoa ja varastointia sekä hoitaa jotenkin asia niin, että moinen onnistuu myös talousmielessä. Tämä puoli asiasta ei edelleenkään ole noussut esille siinä mitassa kuin olisi tarpeen ja kaikenlaiset energiantuotannon rönsyt ja sivupolutkin saavat enemmän huomiota. Sähkön hinnan heittely ei itse asiassa riipu uusiutuvan energiantuotannon lisääntymisestä, vaan hitaudesta ja laiminlyönneistä kehittää alaa tasapainoisesti talouden ja teknologian ehdoilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
tuossa on 0-hinnat mukana
670h on ollut tähän mennessä negatiivisella tuntihinnalla olleita tunteja, Lokakuussa 120h negalla ja 32h 0snt/kWh
Joo, näemmä jossain on myös 0 hinnat ja joissain vain negativiiset mukana. Otsikon mukaisesti tosin kysely oli vain negatiivisista tunneista.
 
Back
Ylös Bottom