Eikös tuo pörssin vuorokausimarkkina mene periaatteessa niin. että tarjoajat asettavat tietyt tuotantoerät tarjoukseen seuraavan vuorokauden tunneille tietyllä minimihinnalla? Asiastahan on melko seikkaperäisiä tieteellisiä artikkeleita, miten sähköpörssi toimii ja kannustaa tarjomaan nimenomaan marginaalisella arvolla laitoksen omistajan näkökulmasta? Hinta sitten kohoaa halvimpia tarjouksia korkeammaksi, kunnes löytyy tasapainotila myynti ja ostotarjousten välillä. Tarjoajat tietenkin laittavat joskus negatiivisen hinnan rajaksi, jos tuotannon pysäyttämisestä seuraisi suuremmat välittömät tai välilliset kulut. Tilanne realisoituu juuri ydinvoimaloiden kohdalla (käyttölupa ei välttämättä salli tehon osittaista pudottamista säätötarkoituksissa, jollei laitokselle ole sellaista alun perin edes speksattu eikä laitosta välttämättä saada takaisin riittävälle teholle seuraavaksi päiväksi tuotantovähennyksen jälkeen). Erilaisiin myyntisopimuksiin viittasin jo edellä (jos esimerkiksi asiakas on ostanut tuulivoimaa, ei puiston omistaja välttämättä voi "ostaa" pörssistä tilalle, vaikka saisi jopa palkkion, jos suostuu sähköä pörssistä ottamaan). Vesivoimaloilla voi olla omia rajoituksiaan (ohijuoksutuksista voi seurata ongelmia) jne.Ilmeisesti siis myyjät ovat ennakolta nähneet tilanteen, ja todenneet että nyt on pakko tarjoutua maksamaan sähköntuotannosta ostajille, tai sitten pitää ajaa tuotantolaitos alas. Ja tämän päätöksen negatiivisella hinnalla myynnistä ovat tehneet siis jo edellisenä päivänä kaikki ne tuottajat, jotka saivat sähkönsä myytyä pörssiin tuona ajankohtana.
Saksassa ja Hollannissa sähkön tuotanto on harvinaisen riippumaton kysynnästä. Tuottajat saavat subventoidun hinnan (mekanismit eroavat huomattavasti toisistaan) ja suuret sähköyhtiöt on pakotettu maksamaan tuotetusta sähköstä positiivista hintaa (tai ladata se "fiskaaliseen virtuaaliakkuun"), mutta myytävä tarpeeton sähkö minne saadaankin työnnetyksi suurella tappiolla. Epäilen, että Ruotsissa on jonkin verran samaa kuviota käytössä. Uusiutuvan energian tukijärjestelmät, joita kehitettiin alan edelläkävijämaissa, irtosivat todellisuudesta siinä vaiheessa, kun uusiutuva energia alkoi tulvia markkinoille muuttuessään halvimmaksi tavaksi tuottaa sähköenergiaa. Kun tuolta tulee kunnolla tarjontaa, hintataso voi upota todella syvälle, koska pörssitoimijoiden vaihtoehdot ovat vähissä, kun sähköä tulee ja se on pakko ostaa ja vielä myydä mihin hintaan hyvänsä. Suomessa sitten tuulimyllyjen pääosa pysäytetään, vesivoimalat lepuutetaan jos voidaan, yhteistuotanto vedetään niin pienelle kuin onnistuu jne.