Kaasua harvoin kannattaa käyttää sähkön tekemiseen (lähinnähän sitä on käytetty Helsingissä pakkasjaksoilla ja Espoossa sekä mahdollisesti jossakin muuallakin kovilla pakkasilla yhteistuotannossa, kun lämpöä tarvitaan paljon ja sähköstä saa hyvän hinnan). Riskit ovat kasvaneet, kun hiiliyhteistuotannon paketointia on jatkettu ja muu tuotanto on käynyt entistä kilpailukyvyttömämmäksi tuulivoimaan verrattuna. Itse laitosten ja siirtoyhteyksien riskit ovat tuskin muuttuneet arvioissa, mutta negatiivisten hintajaksojen riskin arvioitaneen pienentyneen, kun esimerkiksi suuria sähkökattiloita on paljon rakenteilla ja ennen pitkää valmistumassa.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Ei mennyt tämäkään korjaus ihan putkeen kuten usein noissa hommissa käy ...Tuo seisokkihan pidenty parilla päivällä. Ensi viikolla sitten...
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Nuokin seisokkien ajankohdat (jos pitää paikkansa että on oikeasti suunniteltu huolto) päätetään helposti yli vuosi etukäteen. Siirto ei yleensä ole kauhean helppoa kun suurin osa tekijöistä jossain muualla hommissa.Tuo seisokkihan pidenty parilla päivällä. Ensi viikolla sitten...
Nord Pool - UMM Platform
Kaasu asettaa talven korkean hintatason marginaalissähkössä Euroopassa. Ja kuten tämäkin päivä osoittaa hinta tulee Baltian kautta Suomeen.
- Keskustelun aloittaja
- #2 125
Balttian hinnat nyt Suomessakin
yle.fi
Pörssisähkön hinta nousee huomenna huimiin lukemiin heti aamusta
Ydinvoimaloiden ja sähkön siirtoyhteyksien huollot sekä tyyni sää pitävät pörssisähköasiakkaan varpaillaan.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Jonnet ei muista, että viime vuonna oli kaameita hintoja jo elokuussa..
Khyllä muistissa on komeat hinnat, en tietenkään joka kuukauden vuoristoratoja muista. Varmaan näihin aikoihin vuosi sitten alkoinkin katselemaan kv-sopparia ja sattui sen voimaan astuminen hyvää hetkeen ennen viime tammikuuta. Ehkä taas käy tsägä sen suhteen jos tämmösiä päiviä on luvassa enemmänkin. Silläpä sen silloin otinkin.
- Keskustelun aloittaja
- #2 131
Koko tehdas alas sittenkinTuolla Äänekoskella huolletaan nyt turbiinia, ei soodakattila seiso vaan reduktion kautta tekevät höyryä verkkoon.
"Turbine valve maintenance"
Suunnitellun huollon ilmoituksen ajankohta vaan saattaa aiheuttaa ihmettelyä.
Nord Pool - UMM Platform
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ajetaan alas häiriön vuoksi – voi aiheuttaa hajuhaittoja
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas ajetaan alas tänään tuotannossa esiintyneen häiriön vuoksi.
www.ksml.fi
Mikä tämä kone-ennuste on? Saatavilla jossain leikittäväksi?
heebo1974
Aktiivinen jäsen
Pörssisähkön hintaennuste
sahkovatkain.web.app
- Keskustelun aloittaja
- #2 135
Noin 216 MW olisi riittänyt huomenna, se on maksimi laskennallinen siirto EE=> FI huomenna.
Nord Pool | Data Portal
data.nordpoolgroup.com
Ei taida tuo riittää Viron hinnoista irtoamiseen.Noin 216 MW olisi riittänyt huomenna, se on maksimi laskennallinen siirto EE=> FI huomenna.
Nord Pool | Data Portal
Irtoaminen tapahtuu kun vienti on täynnä. Jos tuontia 216MW, niin täyttyy +1000MW lisää - eli sellainen 1200 MW olisi tarvinnut lisää tuotantoa Suomeen.
Tietty lisädynamiikkaa saa hinnoista - eli syrjäyttääkö tuo tuonti jotakin kallista tuotantoa Balttiassa. Tämä siirtoperustainen karkea arvio.
- Keskustelun aloittaja
- #2 137
Juu "aivopieru", irtoamiseen olisi tosiaan tarvittu tuo 216 + 1016 = 1232 MW (18-19 EET).
Asia ei ole yksioikoinen. Periaatteessa hinnat eroavat aina, jos siirtolinja on täynnä, mutta miten ne eroavat onkin sitten monimutkaisempi juttu. Siirron saavassa päässä hinta nousee, jos ei ole enempää halpaa sähköä saatavissa. Antavassa päässä hinta taas voi laskea, jos jotain toista linjaa pitkin on saatavissa lisää halvempaa sähköä, jota ei voi täyttynyttä linjaa pitkin viedä kolmanteen maahan.
Mutta kun noita linjoja on sikin sokin maiden välillä, niin ei kukaan pysty suoraan sanomaan, mikä olisi hinta missäkin maassa, jos jokin linja täyttyisi. Jokaisena päivänä kun pörssi laskee seuraavan päivän hinnat, siihen kuluu noin tunti aikaa. Eikä sitä laskentaa varmasti suorita yksi 90-luvun pentium-PC jossain pöydän nurkalla, kyllä siellä on laskentatehoa takana reippaasti. Tuosta voi mieltää, miten monimutkaisesta laskutoimituksesta on kyse.
Laskenta on toteutettu Javascriptillä ja takuulla ennemmin oikeellisuus kuin tehokkuus mielessä suunnitteltu.
Algoritmin kuvauksesta monimutkaisuus käy kyllä ilmi : https://www.nemo-committee.eu/assets/files/euphemia-public-description.pdf
Tuollainen ennustesivu sattui silmiin. Toki dmo versio mutta tuollaista se arpoo huomiselle.
app.milloin.energy
milloin.energy - Julkinen sähkön spot-hintaennuste
app.milloin.energy
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Onkos kukaan katsonut altaiden pintoja, paljonko vettä varastossa? Luulisi vettä piisaavan, kun takana kaksi kuukautta lähes nollahinnoilla.
Ruotsi ja Norja samoissa tasoissa kuin 2023.
Ihan keskiarvoissa mennään - ei mitään ihmeellistä.
En ole kiinnittänyt huomiota, mutta kehitykselle on helppo keksiä selitys. Ainakin lisää datakeskuksia, samoin lisää sähkökattiloita (myös teollisuuteen, jotka käyttävät niitä myös kesällä). Toki isoja kuluttajia on myös poistunut tuossa ajassa, mutta ilmeisesti uusia on tullut enemmän tilalle.
Yöllä oli taas kiinnostava hintalogiikka kun 00-01 sähkö oli halpaa 1snt/kWh kun kulutus ylitti tuotannon ja kun 01--> tuotanto ylitti kulutuksen niin hinta oli 5-6snt/kWh
Ei ole vaikea ennustaa että seuraavat 2vk on kyllä karmeaa vuoristorataa. Ja sitten kun lokakuusta itsellä astuu Q4 hintakiinnitys voimaan niin hinnat suorastaan romahtaa
Niin tuo 00-01 oli edellisen päivän hintoja. Eri huutokauppa ja tilanne. Eli peräkkäiset tunnit eivät rinnastettavissa noin suoraan.
Kulutus vs tuotanto muutos ihan sattumaa. Ei vaikuta näin hintoihin.
katso liitettä 99862
Yöllä oli taas kiinnostava hintalogiikka kun 00-01 sähkö oli halpaa 1snt/kWh kun kulutus ylitti tuotannon ja kun 01--> tuotanto ylitti kulutuksen niin hinta oli 5-6snt/kWh
Ei ole vaikea ennustaa että seuraavat 2vk on kyllä karmeaa vuoristorataa. Ja sitten kun lokakuusta itsellä astuu Q4 hintakiinnitys voimaan niin hinnat suorastaan romahtaa
Niin Suomessa tuotanto ylitti kulutuksen? Voiko siitä oikein päätellä vielä mitään, kun on yhteyksiä naapureihin.
Nyt on Suomessa sähkön hintojen osalta hiukan erikoinen tilanne, kun molemmat rajasiirtoyhteydet Ruotsiin pelaavat vain puolella tehollaan ja sen ohella kaksi ydinvoimalayksikköä on poissa pelistä. Tuo sitten sen ohella, että säätila on heikkotuulinen pitkin Pohjanlahden rannikkoa ja Baltian Euroopan kalliimpiin kuuluville hinta-alueilla johtavat siirtoyhteydet on saatu silti äskettäin täyteen iskuunsa. Tilanne on epänormaali pitkälle lokakuuhun.
Husky
Hyperaktiivi
Onko nuo siirtoyhteydet Ruotsiin ikinä kunnossa? Aina kun katson näitä keskusteluita,niin on tuo sama kommentti.
Ei ihme että monimutkaisemmat hommatkaan ei toimi, kun kerta yksinkertainen piuha aina hajalla. No sehän tietysti johtuu liian pienistä siirtomaksuista niin ei ole varaa pitää piuhaa toimivana
Ei ihme että monimutkaisemmat hommatkaan ei toimi, kun kerta yksinkertainen piuha aina hajalla. No sehän tietysti johtuu liian pienistä siirtomaksuista niin ei ole varaa pitää piuhaa toimivana
Luukku
Vakionaama
Samassa veneessä ollaanEi ole vaikea ennustaa että seuraavat 2vk on kyllä karmeaa vuoristorataa. Ja sitten kun lokakuusta itsellä astuu Q4 hintakiinnitys voimaan niin hinnat suorastaan romahtaa
Nyt on pitkään tehty parannuksia noihin, eli käsittääkseni ei ole "paskana", vaan suunniteltu juttu että siirtokapaa saadaan ylös
Edit. Tosin tilanteen järjettömyydestä kertoo se että milloin on ydinvoimaa, siirtoyhteyksiä tai jotain muuta paskana ja selitys on aina "nyt ei tuule". Selittää täysin sähkönhinnan, mutta miksi ol4 lupa torpattiin muutamia vuosia sitten? Edes pienemmän koko luokan laitos, sovitaan vaikka 1000mw, muuttaisi tilannetta kummasti. Jos vielä olisi säätyvä ja pystyisi ajamaan 60% teholla, niin olisi se aika kova.
Pohjoisessa tehdään Aurora line - nimistä uutta yhteyttä joka mitä ilmeisimmin kulkee osin samoissa paikoissa vanhan kanssa - pitää laittaa virrat pois ettei ukot kärvenny.
Eivät ne ole hajalla aina ja jatkuvasti kuin eteläisen Keski-Ruotsin alueella SE3 Suomeen johtavien kaapelin päässä. Ruotsissa ei maan sisäisiä siirtoyhteyksiä saada kuntoon paikallisen luvitusbyrokratian ja kantaverkkoyhtiön päätösjärjestelmän takia. Ruotsin on pitkä maa, kuluttaa paljon sähköä ja pitkien siirtoyhteyksien merkitys on kasvanut. Pohjoisessa pääsyynä on rakenteilla oleva siirtoyhteys Aurora-linja, jota varten siirtoyhteyksiä on parannettava Ruotsin puolella. Auroran pitäisi valmistua ensi vuonna, suunnitelman mukaan loppuvuodesta.
Skata
Vakionaama
Paitsi kun pohjoismaissakin on nyt 4 ydinvoimalaa huollossa. Eli pitäisi tehdä varmaan kaksi tuommoista, niin sitten ehkäAinakin juuri nyt, oltaisiin plussan puolella
Ydivoimalan perään kaipaaminen, on minusta menneiden aikojen kaipuuta. Tässä hintaympäristössä kukaan investoija ei laita rahojaan hitaaseen, riskipitoiseen ja kalliiseen projektiin. Parempia investointeja löytyy muualta. Kenties pienydinvoimalat muuttavat yhtälöä ydinvoimalle suotuisammaksi.
Mikäli olisi muuttanut tilannetta siitä, mitä se oli 1960-1980-luvuilla? Sarjatuotanto oli tuolloin varsin voimissaan ja itse asiassa paljon enemmänkin voimissaan autoteollisuudessa kuin nykyisin (markkinat ovat menneet osittain räätälöityjen tuotteiden valmistamiseksi samalta linjalta). SItä ennen jo 1940-luvulla tehtiin rahtilaivojakin USA:ssa sarjatuotantona. Myös säädösympäristö oli tuolloin varsin vapaata mahdollisimman kokonaistaloudellisten ratkaisujen valmistamiseksi ilman yksityiskohtaisia kansallisia säädösmenettelyjä (kansainvälisiä toki oli jo silloin ja kokeneita teollisia toimittajia). Tuolloinkin osattiin rakentaa luonnollisella jäähdytyksellä toimivia ja toisaalta pienehköjä reaktoreita ja markkinoiden imu oli varsin laajaa nykyiseen verrattuna. SIlti ruvettiin rakentamaan aina vain suuremmiksi skaalattuja laitoksia. Saapi nähdä ... miksi pieni olisikin äkkiä edullisempi kuin suuri, jos ennen oli tai ainakin arveltiin asian olevan toisin päin ja suuremmat vain kohtuullisesti rakennusaikataulustaan myöhästyneet laitokset todellakin tuolloin korvasivat pieniä ja vanhoja?