Datakeskukset

fraatti

Hyperaktiivi

tet

Hyperaktiivi
Datakeskuksia ropisee Suomeen kun muulla alkaa tonttimaasta ja sähköstä olemaan pulaa. Kuinkas paljon sitä tuotantoa olikaan tullut lisää tuulettomille ja paisteettomille ajanjaksoille Suomeen?

Datakeskuksilla on massiiviset varavoimajärjestelmät omasta takaa, jotka avittavat pahimman yli jos hinta pompsahtaa. Eli tuovat sitä kaivattua kulutusjoustoa. Lisäksi tietysti tulee noita grid scale -akustojakin.

Ja jälleen kerran kannattaa myös muistaa, että sähköverkoista puhuttaessa Suomi ei todellakaan ole saari. Siirtoyhteyksiäkin tulee lisää.
 

Mikkolan

Vakionaama
Googlen yhtenä perusteena taisi myös olla se että viileässä ilmastossa jäähdytys on helpompi toteuttaa, taitaa päteä edelleenkin kun hukkalämpöä hyödynnetään aktiivisesti.
Miten tuota pitäisi ajatella geopoliittisesti? Onko venäjän läheisyys uhka? Vähenikö uhka Natoon liittyessä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten tuota pitäisi ajatella geopoliittisesti? Onko venäjän läheisyys uhka? Vähenikö uhka Natoon liittyessä?
Aikoinaan Google varmaan ajatteli Venäjän läheisyyttä myös mahdollisuutena, eli palvelivat myös venäläisten verkkopalveluita. Maailma on keikahtanut hiukan toiseen asentoon ja riippuu myös siitä, mitä asiakassegmenttiä datakeskusyritykset palvelevat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norskeissa liittyminen kantaverkkoon ei onnistu niin vaan viivettä ja halukkaita olisi tyrkyllä. Siellä käydään myös keskustelua että pitääkö lupa antaa "tiktokkiin" vain johonkin muuhun mahdollisesti "tärkeämpään"? Tuo ajaa datakeskuksia Norjan sijasta Ruotsiin ja Suomeen.

 

fraatti

Hyperaktiivi

kotte

Hyperaktiivi
^ Sähköalaa pitäisi uudistaa niin, että alumiini otettaisiin (uudelleen) kuparin sijaan siellä, missä sen soveltaminen on mahdollista. Ongelmansahan alumiinilla on erityisesti liitostekniikan osalta, mutta ilman muuta aluumiininkin luotettava ja vähäriskinen soveltaminen olisi mahdollista, kunhan otetaan oikeat ratkaisut käyttöön.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Suomi ja Epsanja vetää datakeskuksia?

 

tet

Hyperaktiivi
Suomi ja Epsanja vetää datakeskuksia?

Tuntuu vetävän. Yhdelle on tuossa naapurikylällä raivattu tonttia jo jonkin aikaa, vähän kauempana on toinen alkamassa syksyllä. Tälle lähemmälle kaavaillaan jo lisätilaa nykyisen tontin naapurista, vaikka tossa ekallakin tontilla on vielä rakennusoikeutta ja tilaa laajennuksille reilusti alkuvaiheen jälkeen. Mitä ilmeisimmin odotettavissa on reilua laajennusta jo piankin, kunhan nyt ensimmäinen halli on ensin pystyssä ja tuotannolla. Molemmille kohteille yhteistä on se, että ne sijaitsevat käytännössä Fingridin 110 kV voimalinjan alla. Omat sähköasemat noille rakennellaan suoraan tuosta linjasta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Microsoftin kolmen periaatteessa identtisen todella suuren datakeskuksen rakentaminen pääkaupunkiseudulle alkanee syksyllä. Nyt on jo myönnetty rakennusluvat Vihdin ja Espoon keskuksille ja Kirkkonummen keskuksen lupa on ao. lautakunnan listalla syyskuun loppupuolella (Vihdin lupa on jo lainvoimainenkin ja Espoon osalta annettiin rakentamisen aloituslupa mahdollisesta muutoksenhausta riippumatta). Rakennuttajan ilmoituksen mukaan rakennustyöt aloitetaan heti, kun kaikkien kolmen luvat ovat voimassa, https://www.lansivayla.fi/paikalliset/7786281, https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010649365.html.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pimpelipompeli. Datakeskuksilla sähköhinta nousuun Suomessa?
1725476514822.png

1725476537555.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Pimpelipompeli. Datakeskuksilla sähköhinta nousuun Suomessa?
Olisiko sitten vain luonnollinen seuraus siitä, että tuotannon volatiliteetti kasvaa jatkuvasti tuotantomuotojen kehityksen myötä (so. tuuli- ja aurinkovoiman merkityksen jatkuva kasvu). Seurauksena on väistämättä niukkuutta silloin tällöin, jolloin hinnat pomppaavat pilviin. Tämä nostaa samalla futuurihintojen edustamia keskiarvoja. Tuohon puolestaan on erilaisia ratkaisuja tilanteen pitämiseksi kurissa: Taloudellisesti edullisin vaihtoehto on kulutusjousto, eli sähkön käytön vähentäminen niukkuuden ja korkeiden hintojen aikana. Tämä puolestaan edellyttäisi kulutuskohteita, jossa moinen onnistuu ilman suuria haittoja (ts. kustannusten optimointi on tärkeämpää kuin tasainen tuotanto tai muu toiminta). Sähköä voi myös varastoida, mutta tuo on kallis ratkaisu, jos asiaan ei ole maantieteellisiä edellytyksiä tai jopa valmista infrastruktuuria (Norja elää lähes ideaalitilanteessa, Ruotsi jossakin välissä heikossa tilanteessa olevaan Suomeen nähden).

Sitten on vielä kulutustyyppejä, jotka vaikeuttavat kulutusjouston toteuttamista entisestään. Selkein esimerkki on sellainen sähkölämmitys, jonka kulutuksen ja tuotannon puskurointikyky on oletamaton ja jolla ei ole mahdollisuutta siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysenergian lähteisiin sähkön niukkuustilanteen ja korkeiden pörssihintojen tilanteessa. Tälläinen kulutus on erikoisen hankalaa, koska lämmitystarve korreloi hyvin voimakkaasti alueen ja ajankohdan suhteen eri kulutuskohteiden kesken. Datakeskukset sen sijaan pystyvät nykyisin monesti jopa käyttämään kulutusjoustomahdollisuuksia hyväkseen siirtämällä laskentaa eri alueilla, valtioissa tai jopa eri maanosissa sijaitsevien datakeskusten välillä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Isot amerikkalaiset tietotekniikkajätit suunnittelevat luottavansa ydinvoimaan konesalien teholähteenä. Onko jenkeissä firmojen itse katsottava että sähkönsaatavuus on hyvällä tolalla? Sivusta seuraava voisi ajatella että monessa muussa maassa ainakin seurauksista mahdollisesti kasvavan sähkön hinnan muodossa nauttivat sitten kaikki. Ainakin vastaan on tullut artikkeleita siitä kuinka datakeskukset rohmuavat sähköt. Toki näissä tuoreissa tehokulutukset alkavat lähentelemään 1 GW luokkaa, joten ongelma äkkiä kasvaa ihan uusiin sfääreihin.

 

kotte

Hyperaktiivi
Onko jenkeissä firmojen itse katsottava että sähkönsaatavuus on hyvällä tolalla?
Ei kai Suomessakaan voi verkkoon kytkeä miten suuria hyvänsä sähkönkuluttajia, kun ei tuotannonkaan liittämiseen saa lupia (vrt. tuulivoimalat). Fingrid myös vaatii isot rahat tällaisten kohteiden liittämisestä. On aivan luontevaa pyrkiä tuottamaan valtava kulutus omaehtoisesti kuluttajan toimesta omassa laitoksessa. Aivan järjestään Suomessakin suuret datakeskukset varustetaan varageneraattoreilla, joilla laitoksen UPSeja voidaan syöttää ja ladata jopa vuorokausien ajan laitoksen omilla varageneraattoreilla ja keskusalueelle varastoidulla polttoaineella (lisää saa tarvittaessa tankkiautoilla).

Pullonkaulahan näissä tapauksessa ovat ennen muuta voimasiirtoyhteydet ja niiden riittävä parantaminen saattaa olla vuosien (Ruotsissa ja Saksassa näköjään vuosikymmenien) ongelma. USA:ssa voimasiirron hallinta on alueellisessa mielessä yhtä rikkonaista kuin Euroopassakin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Google, Microsoft ja Amazon ovat tuumailemassa että ydinvoima voi olla sopiva sähköntuotantomuoto datakeskuksia varten. Sattumasähkö ei oikein sovellu moiseen.

For Google, having round-the-clock energy that isn’t intermittent is “critically important as we think about long-term growth,” Corio said.

 

anders

Vakionaama
Google, Microsoft ja Amazon ovat tuumailemassa että ydinvoima voi olla sopiva sähköntuotantomuoto datakeskuksia varten. Sattumasähkö ei oikein sovellu moiseen.

Eiköhän tähän tuumailuun päädytä kaikkialla, kun tunnustetaan realiteetit.

Ydinvoimaa pitäisi rakentaa nyt reilusti, mutta veikkaan että havahtuminen tapahtuu vuosikymmen kaksi liian myöhään.

Jännä että haaveillaan fuusiosta pelastajana, kun tekniikka on meillä jo olemassa.
 

anders

Vakionaama
En muista fuusiota nähneeni missään energiasuunnitelmissa. Pienvoimalat sen sijaan ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Syykin on selvä, pienvoimaloita on mahdolista osaa, fuusiovoimaloita ei.

No kyllä se laajemmin uutisoinnissa on aika vahvasti esillä.

En ole vakuuttunut näistä pienvoimaloistakaan, sinänsä. Perinteisen vesireaktorin pienentäminen ei juuri säästöjä tuo, kun pitää aina kuitenkin varautua höyryyn. Ja se on nähtykin, hinnat karkaavat.

Kyllä "ainoa oikea" (tm) ratkaisu on voimala ilman vettä primaarissa. Terminen toriumilla, nopea uraanilla. Näissä on se tulevaisuus, kunhan näihin "herätään".


 

Hempuli

Töllintunaaja
Mielikuvia tuli vastaan uudesta GW-luokan datakeskuksesta, joka tuottaisi AI:lle tehoja vain silloin kuin tuulee.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
No kyllä se laajemmin uutisoinnissa on aika vahvasti esillä.
Ihan samalla tavalla uutisoidaan uusista akkukeksinnöistä, joita ei voi osata mistään. Autoja silti tehdään olemassaolevilla akkutekniikoilla eikä jäädä odottelemaan noita tulevaisuuden haaveita.
 

anders

Vakionaama
Ihan samalla tavalla uutisoidaan uusista akkukeksinnöistä, joita ei voi osata mistään. Autoja silti tehdään olemassaolevilla akkutekniikoilla eikä jäädä odottelemaan noita tulevaisuuden haaveita.

Juu mutta on tuo fuusiotutkimus kuitenkin vähän eri "lentopinnalla", niin uutisoinnissa kuin rahoituksessa.

Pelkään vaan että esim ITER on tekninen umpikuja, johon me molemmat kannamme aika monta veroeuroa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mielikuvia tuli vastaan uudesta GW-luokan datakeskuksesta, joka tuottaisi AI:lle tehoja vain silloin kuin tuulee.
Niin, välitulokset voi tallettaa "informaatioakkuun", mikä on halvempaa kuin sähkön tallentaminen energiakkuun (monista ydinvoimakotkotuksista nyt puhumattakaan). Kaiken lisäksi välituloksia voi periaatteessa siirtää kompressoituina kuituja pitkin kauaskin sinne, missä kulloinkin aurinko paistaa tai tuulee ja taas takaisin. Tekoälyn tapauksessa erityisesti opetus vie suurimman osan sähköstä, eikä opetusta useinkaan tarvitse tehdä reaaliaikaisesti.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Juu mutta on tuo fuusiotutkimus kuitenkin vähän eri "lentopinnalla", niin uutisoinnissa kuin rahoituksessa.

Se onkin tieteellistä tutkimusta. Avaruustutkimus taitaa olla vielä suurempi rahareikä joka ei tuota mitään. Tutkimusta tehdään yhteistoiminnassa varmaankin siksi ettei kukaan osallistujista usko sen tuottavan mitään. Muuten tekisivät itse kokonaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Oracle is designing a data center that would be powered by three small nuclear reactors​

“Let me say something that’s going to sound really bizarre,” Ellison told analysts. “Well, you’d probably say, well, he says bizarre things all the time, so why is he announcing this one. It must be really bizarre.”

Oracle is designing a data center that will require more than a gigawatt of electricity, the company’s chairman said. The data center would be powered by three small nuclear reactors, he added.

 

kotte

Hyperaktiivi
Oracle is designing a data center that would be powered by three small nuclear reactors
Tuskinpa aikoo itse investoida noiden reaktoreiden rakentamiseen(?), mutta houkuttelee muita sijoittamaan moiseen (ja etenkin valtiollista rahoittajaa antamaan lisätukea)...
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä "ainoa oikea" (tm) ratkaisu on voimala ilman vettä primaarissa. Terminen toriumilla, nopea uraanilla. Näissä on se tulevaisuus, kunhan näihin "herätään".

Samaa mieltä vedestä, mutta minusta pitäisi herätä ennemmin nykyvoimaloiden käytetyn polttoaineen hyödyntämiseen, siinä riittäisi energiaa sadoiksi vuosiksi ilman että pitää kaivaa maasta uutta raaka-ainetta tuhlattavaksi. Toki tähän onkin herätty, mutta isommin ja nopeammin soisi asiaan panostettavan.

 

anders

Vakionaama
Samaa mieltä vedestä, mutta minusta pitäisi herätä ennemmin nykyvoimaloiden käytetyn polttoaineen hyödyntämiseen, siinä riittäisi energiaa sadoiksi vuosiksi ilman että pitää kaivaa maasta uutta raaka-ainetta tuhlattavaksi. Toki tähän onkin herätty, mutta isommin ja nopeammin soisi asiaan panostettavan.

Se on tuo jo mainitsemani nopea reaktori uraanille -osuus.

Siellä menee luonnonuraani tai käytetty polttoaine hyvin hyödynnettyä, ja muuttuu tuhansia kertoja vaarattomammaksi, samalla.

Itse asiassa nyt säilötyllä ydinjätteelle tehtäisiin kaikki energia satoja vuosia.

Nopealle reaktorille kelpaa kaikki uraanit 232 - 238 ja melkein kaikki muukin niillä atomipainoilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Samaa mieltä vedestä, mutta minusta pitäisi herätä ennemmin nykyvoimaloiden käytetyn polttoaineen hyödyntämiseen, siinä riittäisi energiaa sadoiksi vuosiksi ilman että pitää kaivaa maasta uutta raaka-ainetta tuhlattavaksi. Toki tähän onkin herätty, mutta isommin ja nopeammin soisi asiaan panostettavan.
Tuohonkin vain (valitettavasti?) on into viime vuosikymmeniä vähentynyt, kun luonnonuraanin rikastusteknologia on kehittynyt melkein huimasti ja on niin paljon yksinkertaisempaa puuhata vai lievästi radioaktiivisen materiaalin kanssa verrattuna käytettyyn polttoaineeseen. Ei näet liene realistista, että käytettyjä polttoainenippuja voisi käyttää sellaisenaan. Sen sijaan sauvat on purettava ja polttoainetabletit vapautettava suojaputkistaan. Ehkä tuolta Onkalosta alkaisi saamaan materiaalia, joka on jo menettänyt aktiivisuuttaan siinä määrin, että moinen operaatio alkaisi olla vain kohtuulisen vaikeaa.
 

anders

Vakionaama
Tuohonkin vain (valitettavasti?) on into viime vuosikymmeniä vähentynyt, kun luonnonuraanin rikastusteknologia on kehittynyt melkein huimasti ja on niin paljon yksinkertaisempaa puuhata vai lievästi radioaktiivisen materiaalin kanssa verrattuna käytettyyn polttoaineeseen. Ei näet liene realistista, että käytettyjä polttoainenippuja voisi käyttää sellaisenaan. Sen sijaan sauvat on purettava ja polttoainetabletit vapautettava suojaputkistaan. Ehkä tuolta Onkalosta alkaisi saamaan materiaalia, joka on jo menettänyt aktiivisuuttaan siinä määrin, että moinen operaatio alkaisi olla vain kohtuulisen vaikeaa.


Pitää huomioida, että monet prosessin tuotteista ovat sensitiivisiä, mutta se ei ole ongelma, koska ne voidaan blandata puskuriaineilla, ts. köyhdytetyllä tai luonnonuraanilla ja plutoniumin itsevalaisevilla isotoopeilla.

Sitten ne käyvät nopeaan sellaisenaan. Kävisivät ne ilman denaturointiakin, jos se sallittaisiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Olkiluodon jätteitä ei käsittääkseni ole käsitelty, vaan käytetyn sauvat on tarkoitus haudata syvälle kallioon Onkalon pohjalle porattuihin kaivantoihin? Loviisasta kaiketi ainakin osa käytetystä polttoaineesta on palautettu aikanaan Neuvostoliittoon, mutta en tosiaan tiedä, miten on toimittu Venäjän aikana. Ranskan kaltaisilla valtioilla on oltava kyky tehdä jätteenkäsittelyssä vaadittavia operaatioita jo senkin takia, että ydinasemateriaali on erotettava joko erityisreaktoreissa tuotetusta aseplutoniumista tai sitten riittävän lyhyen aikaa tavanomaisissa voimalareaktoreissa "paistetuista" polttoainesauvoista, kun syntynyt plutonium vielä sopii isotooppikoostumukseltaan asekäyttöön.
 

anders

Vakionaama
^Olkiluodon jätteitä ei käsittääkseni ole käsitelty, vaan käytetyn sauvat on tarkoitus haudata syvälle kallioon Onkalon pohjalle porattuihin kaivantoihin? Loviisasta kaiketi ainakin osa käytetystä polttoaineesta on palautettu aikanaan Neuvostoliittoon, mutta en tosiaan tiedä, miten on toimittu Venäjän aikana. Ranskan kaltaisilla valtioilla on oltava kyky tehdä jätteenkäsittelyssä vaadittavia operaatioita jo senkin takia, että ydinasemateriaali on erotettava joko erityisreaktoreissa tuotetusta aseplutoniumista tai sitten riittävän lyhyen aikaa tavanomaisissa voimalareaktoreissa "paistetuista" polttoainesauvoista, kun syntynyt plutonium vielä sopii isotooppikoostumukseltaan asekäyttöön.

Eipä ole käsitelty, koska a) meille ei anneta lupaa käsittelylaitokseen ja b) meidän laki kieltää viennin ulkomaille.

Loviisa oli varmaan poikkeus, oli osa polttoainejärjestelyä.

Sinänsä tuo jälleenkäsittely on monimutkaisempi kuin pelkkä plutoniumin talteenotto - ja sekin nykypäivänä tavallaan turhaa, koska kaikkein helpoin olisi tehdä pommi U233:sta, mitä saa "helposti" protaktaniumsyklin kautta, ilman hankalia käsittelyjä tai sentrifugeja.

U233 on kaikkein paras pommimateriaali, yhdistää pitkälti U235:n ja plutoniumin edut. Sitä ei vaan hoksattu aikanaan.

Mutta käytetyn erotus poltoainesauvoista on yksinkertainen operaatio, suhteessa, tuota ei juuri tarvitsisi jätettä käsitellä vaan sellaisenaan suoraan nopeaan reaktoriin. Kunhan ne zirkoniumit saa siitä kaavittua poijens, se riittänee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sinänsä tuo jälleenkäsittely on monimutkaisempi kuin pelkkä plutoniumin talteenotto - ja sekin nykypäivänä tavallaan turhaa, koska kaikkein helpoin olisi tehdä pommi U233:sta, mitä saa "helposti" protaktaniumsyklin kautta, ilman hankalia käsittelyjä tai sentrifugeja.

U233 on kaikkein paras pommimateriaali, yhdistää pitkälti U235:n ja plutoniumin edut. Sitä ei vaan hoksattu aikanaan.
Olen ollut siinä uskossa, että toriumin hyötäminen U233:ksi ei olisi ollenkaan yksinkertaista syystä, että sivuotteena syntyy U232-isotooppia. Tuo puolestaan hajoaa ilkeiksi alkuaineisotoopeiksi ja pitäisi saada erotetuksi U233:sta, jotta sitä voisi käyttää aseisiin. Jo varsin pieni määrä U232-isotooppia pilaa U233:n käytännössä ja moisia isotooppeja, joiden tiheys on hyvin lähellä toisiaan, on erityisen vaikea erotella, kun erottelun vielä pitäisi olla poikkeuksellisen täydellistä.
 

anders

Vakionaama
Olen ollut siinä uskossa, että toriumin hyötäminen U233:ksi ei olisi ollenkaan yksinkertaista syystä, että sivuotteena syntyy U232-isotooppia.

Tuo on ns. kaunisteltu totuus, mikä ei pidä paikkaansa.

Kun katsoo puoliintumisaikoja, niin homma käy näin:

Säteilytetään toriumia -> saadaan protaktiniumia.

Erotetaan protaktinium yksinkertaisella kemiallisella prosessilla.

Annetaan seistä itsekseen kymmenen päivää.

Erotetaan uraani (tässä vaiheessa pääosin U232).

Annetaan seistä 20 päivää.

Jäljellä liki puhdasta U233:sta ilman U232:sta.

Tuo protaktiniumin "tislaus" voidaan toistaa niin monta kertaa kun tarvis, joka kerta saadaan puhtaampaa (mutta vähemmän) U233:sta.

Tuo puolestaan hajoaa ilkeiksi alkuaineisotoopeiksi ja pitäisi saada erotetuksi U233:sta, jotta sitä voisi käyttää aseisiin. Jo varsin pieni määrä U232-isotooppia pilaa U233:n käytännössä ja moisia isotooppeja, joiden tiheys on hyvin lähellä toisiaan, on erityisen vaikea erotella, kun erottelun vielä pitäisi olla poikkeuksellisen täydellistä.

Jos U232;sta on, vaikeuttaa se käsittelyä gamman takia. Mutta erottelu on tosiaan triviaalia, edellämainitulla reseptillä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Otsikon aihetta liipaten (mainittu jossain täällä aikaisemminkin). Tuleehan tuolta useampi kymmenen GWh.
 
Back
Ylös Bottom