Seinäjoki etenee, vihdoinkin. https://yle.fi/a/74-20094875?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #42
Datakeskuksia ropisee Suomeen kun muulla alkaa tonttimaasta ja sähköstä olemaan pulaa. Kuinkas paljon sitä tuotantoa olikaan tullut lisää tuulettomille ja paisteettomille ajanjaksoille Suomeen?
yle.fi
Euroopan metropoleista loppuu tila – se on tuomassa Suomeen datakeskusten buumin ja miljardeja
MItä enemmän maailma käyttää somea ja tekoälyä, sitä enemmän tarvitaan datakeskuksia. Yle kokosi tiedot kymmenistä datakeskuksista, joita Suomeen on tulossa.
yle.fi
Datakeskuksilla on massiiviset varavoimajärjestelmät omasta takaa, jotka avittavat pahimman yli jos hinta pompsahtaa. Eli tuovat sitä kaivattua kulutusjoustoa. Lisäksi tietysti tulee noita grid scale -akustojakin.
Ja jälleen kerran kannattaa myös muistaa, että sähköverkoista puhuttaessa Suomi ei todellakaan ole saari. Siirtoyhteyksiäkin tulee lisää.
Googlen yhtenä perusteena taisi myös olla se että viileässä ilmastossa jäähdytys on helpompi toteuttaa, taitaa päteä edelleenkin kun hukkalämpöä hyödynnetään aktiivisesti.
Miten tuota pitäisi ajatella geopoliittisesti? Onko venäjän läheisyys uhka? Vähenikö uhka Natoon liittyessä?
Miten tuota pitäisi ajatella geopoliittisesti? Onko venäjän läheisyys uhka? Vähenikö uhka Natoon liittyessä?
Aikoinaan Google varmaan ajatteli Venäjän läheisyyttä myös mahdollisuutena, eli palvelivat myös venäläisten verkkopalveluita. Maailma on keikahtanut hiukan toiseen asentoon ja riippuu myös siitä, mitä asiakassegmenttiä datakeskusyritykset palvelevat.
- Keskustelun aloittaja
- #46
Norskeissa liittyminen kantaverkkoon ei onnistu niin vaan viivettä ja halukkaita olisi tyrkyllä. Siellä käydään myös keskustelua että pitääkö lupa antaa "tiktokkiin" vain johonkin muuhun mahdollisesti "tärkeämpään"? Tuo ajaa datakeskuksia Norjan sijasta Ruotsiin ja Suomeen.
Data centres set to choose Sweden, Finland over Norway – analyst
“Previously [in Norway], grid access was not an issue, power prices were low and supply security was high. Now, newcomers face a long queue… and if they are not already in this queue, their projects could be delayed for up to 10 years,” said Marius Holm Rennesund, a partner at
montelnews.com
- Keskustelun aloittaja
- #47
Amazon koittaa ohittaa siirtoyhtiöt
www.tivi.fi
Amazon yrittää laistaa datakeskuskampuksensa sähkölaskusta – “140 miljoonan lisälasku kaikille muille”
Käytännössä Amazonin pilvipalveluhaara AWS yrittää vapautua ostamansa kampuksen sähkönsiirtomaksuista sillä verukkeella, että sähkön tuottava ydinvoimala ja datakeskus sijaitsevat samalla tontilla. Alueen siirtoyhtiöt tappelevat vastaan.
www.tivi.fi
- Keskustelun aloittaja
- #48
AI räjäyttää datakeskusten ja sähkönkysynnän?
www.livewiremarkets.com
Ja kuparin?
www.livewiremarkets.com
AI's power struggle: An energy crisis in the making
AI's explosive growth is threatening to outpace our current power grid capabilities, sparking a looming energy crisis.
www.livewiremarkets.com
Ja kuparin?
Copper in crisis: Balancing supply shortfalls with explosive demand growth
The surging demand for AI and renewable energy is creating unprecedented pressures and opportunities in the copper market.
www.livewiremarkets.com
^ Sähköalaa pitäisi uudistaa niin, että alumiini otettaisiin (uudelleen) kuparin sijaan siellä, missä sen soveltaminen on mahdollista. Ongelmansahan alumiinilla on erityisesti liitostekniikan osalta, mutta ilman muuta aluumiininkin luotettava ja vähäriskinen soveltaminen olisi mahdollista, kunhan otetaan oikeat ratkaisut käyttöön.
- Keskustelun aloittaja
- #51
Datakeskuksiin kelpaa sähkö, ja tulevaisuudessa vielä entistä enemmän
www.kauppalehti.fi
Googlen ja Microsoftin datakeskukset kuluttavat enemmän energiaa kuin Islanti
Teknologiajätit ovat luvanneet hiilineutraaliutta, mutta datakeskusten ympäristövaikutus on huolenaihe.
www.kauppalehti.fi
- Keskustelun aloittaja
- #52
Suomi ja Epsanja vetää datakeskuksia?
Spain, Finland poised to lure PPA demand from Italy
Competition among European markets to attract data centre investments in the coming years would likely intensify, potentially reshaping the continent’s PPA landscape, experts said. Data centre expansion and increased electrification should lift Europe’s power demand by 40-50% in the 2023-2030...
montelnews.com
Tuntuu vetävän. Yhdelle on tuossa naapurikylällä raivattu tonttia jo jonkin aikaa, vähän kauempana on toinen alkamassa syksyllä. Tälle lähemmälle kaavaillaan jo lisätilaa nykyisen tontin naapurista, vaikka tossa ekallakin tontilla on vielä rakennusoikeutta ja tilaa laajennuksille reilusti alkuvaiheen jälkeen. Mitä ilmeisimmin odotettavissa on reilua laajennusta jo piankin, kunhan nyt ensimmäinen halli on ensin pystyssä ja tuotannolla. Molemmille kohteille yhteistä on se, että ne sijaitsevat käytännössä Fingridin 110 kV voimalinjan alla. Omat sähköasemat noille rakennellaan suoraan tuosta linjasta.
Microsoftin kolmen periaatteessa identtisen todella suuren datakeskuksen rakentaminen pääkaupunkiseudulle alkanee syksyllä. Nyt on jo myönnetty rakennusluvat Vihdin ja Espoon keskuksille ja Kirkkonummen keskuksen lupa on ao. lautakunnan listalla syyskuun loppupuolella (Vihdin lupa on jo lainvoimainenkin ja Espoon osalta annettiin rakentamisen aloituslupa mahdollisesta muutoksenhausta riippumatta). Rakennuttajan ilmoituksen mukaan rakennustyöt aloitetaan heti, kun kaikkien kolmen luvat ovat voimassa, https://www.lansivayla.fi/paikalliset/7786281, https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010649365.html.
Olisiko sitten vain luonnollinen seuraus siitä, että tuotannon volatiliteetti kasvaa jatkuvasti tuotantomuotojen kehityksen myötä (so. tuuli- ja aurinkovoiman merkityksen jatkuva kasvu). Seurauksena on väistämättä niukkuutta silloin tällöin, jolloin hinnat pomppaavat pilviin. Tämä nostaa samalla futuurihintojen edustamia keskiarvoja. Tuohon puolestaan on erilaisia ratkaisuja tilanteen pitämiseksi kurissa: Taloudellisesti edullisin vaihtoehto on kulutusjousto, eli sähkön käytön vähentäminen niukkuuden ja korkeiden hintojen aikana. Tämä puolestaan edellyttäisi kulutuskohteita, jossa moinen onnistuu ilman suuria haittoja (ts. kustannusten optimointi on tärkeämpää kuin tasainen tuotanto tai muu toiminta). Sähköä voi myös varastoida, mutta tuo on kallis ratkaisu, jos asiaan ei ole maantieteellisiä edellytyksiä tai jopa valmista infrastruktuuria (Norja elää lähes ideaalitilanteessa, Ruotsi jossakin välissä heikossa tilanteessa olevaan Suomeen nähden).
Sitten on vielä kulutustyyppejä, jotka vaikeuttavat kulutusjouston toteuttamista entisestään. Selkein esimerkki on sellainen sähkölämmitys, jonka kulutuksen ja tuotannon puskurointikyky on oletamaton ja jolla ei ole mahdollisuutta siirtyä vaihtoehtoisiin lämmitysenergian lähteisiin sähkön niukkuustilanteen ja korkeiden pörssihintojen tilanteessa. Tälläinen kulutus on erikoisen hankalaa, koska lämmitystarve korreloi hyvin voimakkaasti alueen ja ajankohdan suhteen eri kulutuskohteiden kesken. Datakeskukset sen sijaan pystyvät nykyisin monesti jopa käyttämään kulutusjoustomahdollisuuksia hyväkseen siirtämällä laskentaa eri alueilla, valtioissa tai jopa eri maanosissa sijaitsevien datakeskusten välillä.
- Keskustelun aloittaja
- #57
Isot amerikkalaiset tietotekniikkajätit suunnittelevat luottavansa ydinvoimaan konesalien teholähteenä. Onko jenkeissä firmojen itse katsottava että sähkönsaatavuus on hyvällä tolalla? Sivusta seuraava voisi ajatella että monessa muussa maassa ainakin seurauksista mahdollisesti kasvavan sähkön hinnan muodossa nauttivat sitten kaikki. Ainakin vastaan on tullut artikkeleita siitä kuinka datakeskukset rohmuavat sähköt. Toki näissä tuoreissa tehokulutukset alkavat lähentelemään 1 GW luokkaa, joten ongelma äkkiä kasvaa ihan uusiin sfääreihin.
www.mikrobitti.fi
Hurja suunnitelma: nyt tarvitaan kolmen ydinvoimalan voimat
Raketin lailla nousevat tekoälyn datakustannukset pakottavat teknologiafirmat yhä radikaalimpiin ratkaisuihin energiakustannusten pitämiseksi aisoissa.
www.mikrobitti.fi
Ei kai Suomessakaan voi verkkoon kytkeä miten suuria hyvänsä sähkönkuluttajia, kun ei tuotannonkaan liittämiseen saa lupia (vrt. tuulivoimalat). Fingrid myös vaatii isot rahat tällaisten kohteiden liittämisestä. On aivan luontevaa pyrkiä tuottamaan valtava kulutus omaehtoisesti kuluttajan toimesta omassa laitoksessa. Aivan järjestään Suomessakin suuret datakeskukset varustetaan varageneraattoreilla, joilla laitoksen UPSeja voidaan syöttää ja ladata jopa vuorokausien ajan laitoksen omilla varageneraattoreilla ja keskusalueelle varastoidulla polttoaineella (lisää saa tarvittaessa tankkiautoilla).
Pullonkaulahan näissä tapauksessa ovat ennen muuta voimasiirtoyhteydet ja niiden riittävä parantaminen saattaa olla vuosien (Ruotsissa ja Saksassa näköjään vuosikymmenien) ongelma. USA:ssa voimasiirron hallinta on alueellisessa mielessä yhtä rikkonaista kuin Euroopassakin.
- Keskustelun aloittaja
- #59
Google, Microsoft ja Amazon ovat tuumailemassa että ydinvoima voi olla sopiva sähköntuotantomuoto datakeskuksia varten. Sattumasähkö ei oikein sovellu moiseen.
For Google, having round-the-clock energy that isn’t intermittent is “critically important as we think about long-term growth,” Corio said.
finance.yahoo.com
www.datacenterdynamics.com
For Google, having round-the-clock energy that isn’t intermittent is “critically important as we think about long-term growth,” Corio said.
Google Talks to Utilities About Nuclear Power for Data Centers
(Bloomberg) -- Google is working with utilities in the US and other countries to assess nuclear power as a possible energy source for its data centers, underscoring surging interest in using atomic energy to feed the artificial intelligence boom.Most Read from BloombergUrban Heat Stress Is...
Google's CEO says company is considering nuclear power deals for data centers
Following Microsoft and Amazon's massive deals
www.datacenterdynamics.com
Eiköhän tähän tuumailuun päädytä kaikkialla, kun tunnustetaan realiteetit.
Ydinvoimaa pitäisi rakentaa nyt reilusti, mutta veikkaan että havahtuminen tapahtuu vuosikymmen kaksi liian myöhään.
Jännä että haaveillaan fuusiosta pelastajana, kun tekniikka on meillä jo olemassa.
En muista fuusiota nähneeni missään energiasuunnitelmissa. Pienvoimalat sen sijaan ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Syykin on selvä, pienvoimaloita on mahdolista osaa, fuusiovoimaloita ei.
No kyllä se laajemmin uutisoinnissa on aika vahvasti esillä.
En ole vakuuttunut näistä pienvoimaloistakaan, sinänsä. Perinteisen vesireaktorin pienentäminen ei juuri säästöjä tuo, kun pitää aina kuitenkin varautua höyryyn. Ja se on nähtykin, hinnat karkaavat.
Kyllä "ainoa oikea" (tm) ratkaisu on voimala ilman vettä primaarissa. Terminen toriumilla, nopea uraanilla. Näissä on se tulevaisuus, kunhan näihin "herätään".
Ihan samalla tavalla uutisoidaan uusista akkukeksinnöistä, joita ei voi osata mistään. Autoja silti tehdään olemassaolevilla akkutekniikoilla eikä jäädä odottelemaan noita tulevaisuuden haaveita.
Juu mutta on tuo fuusiotutkimus kuitenkin vähän eri "lentopinnalla", niin uutisoinnissa kuin rahoituksessa.
Pelkään vaan että esim ITER on tekninen umpikuja, johon me molemmat kannamme aika monta veroeuroa.
Niin, välitulokset voi tallettaa "informaatioakkuun", mikä on halvempaa kuin sähkön tallentaminen energiakkuun (monista ydinvoimakotkotuksista nyt puhumattakaan). Kaiken lisäksi välituloksia voi periaatteessa siirtää kompressoituina kuituja pitkin kauaskin sinne, missä kulloinkin aurinko paistaa tai tuulee ja taas takaisin. Tekoälyn tapauksessa erityisesti opetus vie suurimman osan sähköstä, eikä opetusta useinkaan tarvitse tehdä reaaliaikaisesti.
Se onkin tieteellistä tutkimusta. Avaruustutkimus taitaa olla vielä suurempi rahareikä joka ei tuota mitään. Tutkimusta tehdään yhteistoiminnassa varmaankin siksi ettei kukaan osallistujista usko sen tuottavan mitään. Muuten tekisivät itse kokonaan.
- Keskustelun aloittaja
- #69
Oracle is designing a data center that would be powered by three small nuclear reactors
“Let me say something that’s going to sound really bizarre,” Ellison told analysts. “Well, you’d probably say, well, he says bizarre things all the time, so why is he announcing this one. It must be really bizarre.”Oracle is designing a data center that will require more than a gigawatt of electricity, the company’s chairman said. The data center would be powered by three small nuclear reactors, he added.
Tuskinpa aikoo itse investoida noiden reaktoreiden rakentamiseen(?), mutta houkuttelee muita sijoittamaan moiseen (ja etenkin valtiollista rahoittajaa antamaan lisätukea)...
Samaa mieltä vedestä, mutta minusta pitäisi herätä ennemmin nykyvoimaloiden käytetyn polttoaineen hyödyntämiseen, siinä riittäisi energiaa sadoiksi vuosiksi ilman että pitää kaivaa maasta uutta raaka-ainetta tuhlattavaksi. Toki tähän onkin herätty, mutta isommin ja nopeammin soisi asiaan panostettavan.
_17992.jpg)
Moltex reactor can consume used fuel, research confirms
Moltex Energy Canada says new research demonstrates "the unique capability" of its Stable Salt Reactor - Wasteburner (SSR-W) to consume used nuclear fuel, supporting its ongoing development of a reactor that can "significantly reduce nuclear waste while producing clean energy". ;
world-nuclear-news.org
Se on tuo jo mainitsemani nopea reaktori uraanille -osuus.
Siellä menee luonnonuraani tai käytetty polttoaine hyvin hyödynnettyä, ja muuttuu tuhansia kertoja vaarattomammaksi, samalla.
Itse asiassa nyt säilötyllä ydinjätteelle tehtäisiin kaikki energia satoja vuosia.
Nopealle reaktorille kelpaa kaikki uraanit 232 - 238 ja melkein kaikki muukin niillä atomipainoilla.
Tuohonkin vain (valitettavasti?) on into viime vuosikymmeniä vähentynyt, kun luonnonuraanin rikastusteknologia on kehittynyt melkein huimasti ja on niin paljon yksinkertaisempaa puuhata vai lievästi radioaktiivisen materiaalin kanssa verrattuna käytettyyn polttoaineeseen. Ei näet liene realistista, että käytettyjä polttoainenippuja voisi käyttää sellaisenaan. Sen sijaan sauvat on purettava ja polttoainetabletit vapautettava suojaputkistaan. Ehkä tuolta Onkalosta alkaisi saamaan materiaalia, joka on jo menettänyt aktiivisuuttaan siinä määrin, että moinen operaatio alkaisi olla vain kohtuulisen vaikeaa.
Pitää huomioida, että monet prosessin tuotteista ovat sensitiivisiä, mutta se ei ole ongelma, koska ne voidaan blandata puskuriaineilla, ts. köyhdytetyllä tai luonnonuraanilla ja plutoniumin itsevalaisevilla isotoopeilla.
Sitten ne käyvät nopeaan sellaisenaan. Kävisivät ne ilman denaturointiakin, jos se sallittaisiin.
^Olkiluodon jätteitä ei käsittääkseni ole käsitelty, vaan käytetyn sauvat on tarkoitus haudata syvälle kallioon Onkalon pohjalle porattuihin kaivantoihin? Loviisasta kaiketi ainakin osa käytetystä polttoaineesta on palautettu aikanaan Neuvostoliittoon, mutta en tosiaan tiedä, miten on toimittu Venäjän aikana. Ranskan kaltaisilla valtioilla on oltava kyky tehdä jätteenkäsittelyssä vaadittavia operaatioita jo senkin takia, että ydinasemateriaali on erotettava joko erityisreaktoreissa tuotetusta aseplutoniumista tai sitten riittävän lyhyen aikaa tavanomaisissa voimalareaktoreissa "paistetuista" polttoainesauvoista, kun syntynyt plutonium vielä sopii isotooppikoostumukseltaan asekäyttöön.
Eipä ole käsitelty, koska a) meille ei anneta lupaa käsittelylaitokseen ja b) meidän laki kieltää viennin ulkomaille.
Loviisa oli varmaan poikkeus, oli osa polttoainejärjestelyä.
Sinänsä tuo jälleenkäsittely on monimutkaisempi kuin pelkkä plutoniumin talteenotto - ja sekin nykypäivänä tavallaan turhaa, koska kaikkein helpoin olisi tehdä pommi U233:sta, mitä saa "helposti" protaktaniumsyklin kautta, ilman hankalia käsittelyjä tai sentrifugeja.
U233 on kaikkein paras pommimateriaali, yhdistää pitkälti U235:n ja plutoniumin edut. Sitä ei vaan hoksattu aikanaan.
Mutta käytetyn erotus poltoainesauvoista on yksinkertainen operaatio, suhteessa, tuota ei juuri tarvitsisi jätettä käsitellä vaan sellaisenaan suoraan nopeaan reaktoriin. Kunhan ne zirkoniumit saa siitä kaavittua poijens, se riittänee.
Olen ollut siinä uskossa, että toriumin hyötäminen U233:ksi ei olisi ollenkaan yksinkertaista syystä, että sivuotteena syntyy U232-isotooppia. Tuo puolestaan hajoaa ilkeiksi alkuaineisotoopeiksi ja pitäisi saada erotetuksi U233:sta, jotta sitä voisi käyttää aseisiin. Jo varsin pieni määrä U232-isotooppia pilaa U233:n käytännössä ja moisia isotooppeja, joiden tiheys on hyvin lähellä toisiaan, on erityisen vaikea erotella, kun erottelun vielä pitäisi olla poikkeuksellisen täydellistä.
Tuo on ns. kaunisteltu totuus, mikä ei pidä paikkaansa.
Kun katsoo puoliintumisaikoja, niin homma käy näin:
Säteilytetään toriumia -> saadaan protaktiniumia.
Erotetaan protaktinium yksinkertaisella kemiallisella prosessilla.
Annetaan seistä itsekseen kymmenen päivää.
Erotetaan uraani (tässä vaiheessa pääosin U232).
Annetaan seistä 20 päivää.
Jäljellä liki puhdasta U233:sta ilman U232:sta.
Tuo protaktiniumin "tislaus" voidaan toistaa niin monta kertaa kun tarvis, joka kerta saadaan puhtaampaa (mutta vähemmän) U233:sta.
Jos U232;sta on, vaikeuttaa se käsittelyä gamman takia. Mutta erottelu on tosiaan triviaalia, edellämainitulla reseptillä.
Harrastelija
Vakionaama
Otsikon aihetta liipaten (mainittu jossain täällä aikaisemminkin). Tuleehan tuolta useampi kymmenen GWh.
Oulun Energia rakentaa Nokian älykkään energiakeskuksen
Oulun Energia ja Nokia ovat solmineet sopimuksen energiakeskuksen rakentamisesta Nokian vuonna 2025 valmistuvien toimi- ja tuotantotilojen yhteyteen Oulun Linnanmaalle. Energiakeskus tuottaa Nokian toimintojen tarvitseman jäähdytyksen. Jäähdytyksen yhteydessä syntyvä hukkalämpö puolestaan...
www.oulunenergia.fi
- Keskustelun aloittaja
- #80
Mäntäsälän konesalista juttu. Sen kuluttama teho noussee 75 MW laajennuksien myötä.
yle.fi
Kaupat Venäjällä täyttivät kassan ja nyt konesali Mäntsälässä kolminkertaistuu – katso harvinaiset kuvat megalaitoksesta
Maailman tekoälybuumi todella näkyy Mäntsälässä. Huippudatakeskus kuluttaa sähköä määrän, joka vastaa kuudesosaa Loviisan ydinreaktorista.
yle.fi