Aurinkovoimala - määräykset ja pöytäkirjat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Satuitko kysymään akuista samalla? Tästä voisi tulkita etteivät ole kiinnostuneet mistään mikä tapahtuu invertterin toisella puolen.

Satuin kysymään Carunalta.

Heille käy yksivaiheliittymään max 3700W teholle kuormanhallinnalla rajoitettuna seuraava setup:

3 x 2000W PV -invertteri
1 x 5000W akkuinvertteri
4 x 17kWh akusto

Kunhan maksimi verkkoon päin teho max se 3700W / 16A. Ja kuormanhallinta käy heille, kunhan vakuuttaa että se on asianmukaisesti toteutettu, mitä se sitten tarkoittaakin. Sähköurakoitsijan edustaja tämän asianmukaisuuden vakuuttaa lomakkeella, lopulta.

Sama setup käy myös kolmivaiheiseen, mutta siinä tulkinta on että mikäli kolme yksivaiheista, niin 3 x 16A, kolmivaiheinen sitten koko teho.
 
Tässä on 0% epäselvää.
Akku on aina tuotantolaitos, koska sieltä voidaan syöttää energiaa verkkoon päin.

Mikä tahansa laite, joka voi olla jännitteellinen ja voi syöttää sähköä kun liittymän pääsulakkeet on ruuvattu irti on tuotantolaitos, tässä kontekstissa.

Jos "tuotantolaitos" sanaa ei ole määritelty yksiseliteisesti kontekstiin se täytyy tulkita. Ei mitään epäselvää. Hyvä esimerkki on "palamaton" materiaali. Se tarkoittaa eri asiaa eri yhteyksissä ja laissa"palamaton" on määritelty eri tavalla kuin esim "paloluokitus" kontekstissa. Puhumatakaan mitä palamaton tarkoittaa yritysten dokumenteissa. Sama sana voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Eli jos asiaa ei ole yksiselitteisesti määritelty se täytyy tulkita. Ja tulkinta tapahtuu... no jokainen tietää missä. Tämän tulkinnan takia työselostuksissa yleensä viitataan kortistoihin tai standardeihin jotta kaikki tietävät mistä puhutaan. Yksi turvakytkin jolla erotus tapahtuu ohje on vähintääkin ihmeellinen. No, näitä katkaisimia voi ketjuttaa ja yhdistää mutta kuinka järkevää se on ja ennen kaikkea selkeytääkö se asiaa on toinen juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Jos "tuotantolaitos" sanaa ei ole määritelty yksiseliteisesti kontekstiin se täytyy tulkita. Ei mitään epäselvää. Hyvä esimerkki on "palamaton" materiaali. Se tarkoittaa eri asiaa eri yhteyksissä ja laissa"palamaton" on määritelty eri tavalla kuin esim "paloluokitus" kontekstissa. Sama sana voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Eli jos asiaa ei ole yksiselitteisesti määritelty se täytyy tulkita. Ja tulkinta tapahtuu... no jokainen tietää missä.

Aivan totta.

Tässä kontekstissa tuo tulkinta on vielä helppoa, kaikki muu ei ole, aina :)

Mutta kun lähtee siitä turvallisuusaspektista, että tuotantolaitos on sellainen joka vaatii keskukselle sen "varo takajännitettä" tms taulun, niin ei mene paljon pieleen.

Tokihan moni muukin laite vaatisi, todellisuudessa, koska kaiken maailman inuissa on paljon varautunutta energiaa potentiaalisesti kylmänäkin, mutta ongelma pienempi kuin vaikka teollisuudessa, jossa varsinkin tamuista jonkun moottorin pyörähtäessä voi tulla isoakin jännitettä, kylmänäkin.
 
Aivan totta.

Tässä kontekstissa tuo tulkinta on vielä helppoa, kaikki muu ei ole, aina :)

Mutta kun lähtee siitä turvallisuusaspektista, että tuotantolaitos on sellainen joka vaatii keskukselle sen "varo takajännitettä" tms taulun, niin ei mene paljon pieleen.

Tokihan moni muukin laite vaatisi, todellisuudessa, koska kaiken maailman inuissa on paljon varautunutta energiaa potentiaalisesti kylmänäkin, mutta ongelma pienempi kuin vaikka teollisuudessa, jossa varsinkin tamuista jonkun moottorin pyörähtäessä voi tulla isoakin jännitettä, kylmänäkin.
Se mitä minä jäin miettimään että kumpi on selkempi kolme vai neljä turvakytkintä rinnan jos se neljäs on ns. pääkytkin? Minä ainakin kytkisin kaikki kykimet pois, ihan varmuuden vuoksi. No, tätä täytyy miettiä miten eri kytkimet ja keskukset merkitään, kaikkinhan täytyy tulla tarra. Pitääkö vielä tehdä infotaulu missä on kaavakuva.
 
Viimeksi muokattu:
Se mitä minä jäin miettimään että kumpi on selkempi kolme vai neljä turvakytkintä rinnan jos se neljäs on ns. pääkytkin? Minä ainakin kytkisin kaikki kykimet pois, ihan varmuuden vuoksi. No, tätä täytyy miettiä miten eri kytkimet ja keskukset merkitään, kaikkinhan täytyy tulla tarra. Pitääkö vielä tehdä infotaulu missä on kaavakuva.

Tuleeko sinulla siis pääkytkin ja turvakytkimet samaan paikkaan?

Ei se infotaulu haittaa - usein kyllä monimutkaisimmissa esim omakäyttökeskuksissa sellainen usein on, juurikin tilanteen hahmottamiseksi.
 
Tuleeko sinulla siis pääkytkin ja turvakytkimet samaan paikkaan?
Ei. Talon pääkytkin on tontin rajalla eli eri paikassa kun turvakytkin. Mutta yläpohjassa on mikroille omat huoltokytkimet, turvakytkimen lisäksi siis.
Tuleeko sinulla siis pääkytkin ja turvakytkimet samaan paikkaan?

Ei se infotaulu haittaa - usein kyllä monimutkaisimmissa esim omakäyttökeskuksissa sellainen usein on, juurikin tilanteen hahmottamiseksi.
Pohdinta useaman kytkimen käytöstä oli lähinnä akateemista, jos vaikka tulee jotakin lisää. Minun aikaperspektiivi on sellainen että haluan jättää tytöille mahdollisiman vähän keskeneräisiä asioita, tulevaisuudessa siis. Mutta ongelma lähti liikkeelle kun skidi kävi varastossa ja kysyi mitä tälle kaikelle tavaralla tehdään sitten kun. Talo täytyy voida realisoida ilman yllätyksiä. Siksi dokumentointi on aika korkealla. Dokumentointi on kesken mutta ns. talon digikansio on mietintämyssyn alla. Siitä vosi melkein polkasta uuden topikin. Joskus.
 
Viimeksi muokattu:
Ei. Talon pääkytkin on tontin rajalla eli eri paikassa kun turvakytkin. Mutta yläpohjassa on mikroille omat huoltokytkimet, turvakytkimen lisäksi siis.

Ok.

Meillä muuten verkkoyhtiö vaati turvakytkimet ulos. Tosin pellolla ei ole sisätilaa muutenkaan :)

Pohdinta useaman kytkimen käytöstä oli lähinnä akateemista, jos vaikka tulee jotakin lisää. Minun aikaperspektiivi on sellainen että haluan jättää tytöille mahdollisiman vähän keskeneräisiä asioita, tulevaisuudessa siis. Mutta ongelma lähti liikkeelle kun skidi kävi varastossa ja kysyi mitä tälle kaikelle tavaralla tehdään sitten kun. Talo täytyy voida realisoida ilman yllätyksiä. Siksi dokumentointi on aika korkealla. Dokumentointi on kesken mutta ns. talon digikansio on mietintämyssyn alla. Siitä vosi melkein polkasta uuden topikin. Joskus.

Dokumentointi on mielestäni aina kannatettavaa, mutta syytä pitää yksinkertaisena. Joku seinälle liimattu diagrammi on ideaali, kun se ei ole hukassa.
 
Tukesin uusimmassa uutiskirjeessä oli poimintoja aurinkosähköasennusten yleisimmistä(?) puutteista


"On havaittu tapauksia, joissa maallikko, kuten kattoremontin tekijä, paneelien toimittaja tai haltija itse, kiinnittää aurinkopaneelit katolle ja suorittaa kaikki DC-puolen asennukset invertterille (tai DC-puolen turvakytkimelle) asti, minkä jälkeen sähköurakoitsija suorittaa loppuasennukset ja käyttöönottotarkastuksen. Tämä voi johtaa virheellisiin asennuksiin ja on sähköturvallisuuslain 1135/2016 55 § vastaista toimintaa, sillä kyseessä on järjestelmätason asennus, joka edellyttää vähintään S2-tason sähköurakointioikeutta."

Paino sanalla voi.

Tuossahan ei teknisesti eikä sinänsä ole mitään säädösten vastaista.

Enkä ymmärrä mitä S2-tason asennuskaan asiaan liittyy. Sähkötöiden johtajan alaisuudessa voi osatöitä kaiketi tehdä vaikka esim kaapelia vetämään koulutettu hevonen, jos sähkötöiden johtaja näin päättää tehdä. Hänhän lopulta kuitenkin vastaa että hommat menee oikein.

Samaan tapaan koulutetun asentajan virhe "voi johtaa virheellisiin asennuksiin".
 
Missä kohtaan laissa opn määritelty "järjestelmätason asennus"? Sen sijaan laissa on määritelty "Sähkötyö" ja sille poikkekset jota eivät vaadi pätevyyksiä. Mutta, onko nyt niin että maakaapelia laskemista kaivantoon ei saa tehdä jos kaapeli kytketään taloon koska talon on kaiketi "järjestelmätason asennus". Eli maalikko saa tehdä sähkötöitä vain jos sitä kaapelia ei liitetä mihinkään, näikö tämä tulkinta nyt menee?
 
Missä kohtaan laissa opn määritelty "järjestelmätason asennus"? Sen sijaan laissa on määritelty "Sähkötyö" ja sille poikkekset jota eivät vaadi pätevyyksiä. Mutta, onko nyt niin että maakaapelia laskemista kaivantoon ei saa tehdä jos kaapeli kytketään taloon koska talon on kaiketi "järjestelmätason asennus". Eli maalikko saa tehdä sähkötöitä vain jos sitä kaapelia ei liitetä mihinkään, näikö tämä tulkinta nyt menee?

Maakaapeli oli erikseen mainittu ja nimetty laissa poikkeuksena. Hyvä niin koska olisi aivan järjenvastaista ettei kaivuu-ukot voisi kaivuuhommissa peitellä kaapelia hautaansa samalla työllä.

Mutta kun laki määrittää itsenäiselle tekijälle vaatimukseksi:

"itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla henkilöllä on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito"

Niin tuo jättää tulkinnan aika auki. Riittävän ammattitaidon johonkin osakokonaisuuteen omaava voi olla sähköpätevyysmielessä täysin maallikko.

Mutta loppupeleissä tulkitsen tuon niin, ja niin tulkitsee moni sähkötöiden johtajakin, että pohjimmiltaan hän vastaa tehdystä työstä kokonaisuudessaan söhköteknisesti, ja harkitsee mitkä osakokonaisuudet vaativat tekijäksi kenet.

Toki sitten erikseen yleisesti työturvallisuudesta vastaava voi asettaa omia ehtojaan, mm. kategorisen kiellon jännitetöille kaikissa tilanteissa, jolloin niiden tekemiseen tilataan aina toinen urakoitsija. Tämä on esimerkiksi melko yleinen linjaus taloissa, jotka eivät ole pääsääntöisesti sähköurakoitsijoita, vaikka oikeudet löytyvätkin - ja hyvä niin, mainio esimerkki maalaisjärjestä.
 
Mutta loppupeleissä tulkitsen tuon niin, ja niin tulkitsee moni sähkötöiden johtajakin, että pohjimmiltaan hän vastaa tehdystä työstä kokonaisuudessaan söhköteknisesti, ja harkitsee mitkä osakokonaisuudet vaativat tekijäksi kenet.
Vastuu asennuksen oikeellisuudesta on laiteoston haltija heti sen jälkeen kun laiteisto on vastaanotettu. Ja siksi kait sähkötöiden vastaanoottotarkastus pitäisi teettää ammaatilaisella. Näin minulle on koulutuksessa sanottu.
 
Vastuu asennuksen oikeellisuudesta on laiteoston haltija heti sen jälkeen kun laiteisto on vastaanotettu. Ja siksi kait sähkötöiden vastaanoottotarkastus pitäisi teettää ammaatilaisella. Näin minulle on koulutuksessa sanottu.

Joku (tilaaja)vastuu on tilaajallakin, mutta jos on hutiloitu ei se urakoitsikaan varmasti vastuusta vapaudu, kuin ehkä pieneltä osalta.

Molemmat istunevat kyllä etupenkissä jos jotain sattuu.

Ja voi sinne saada kutsun kärähtäneen kojeen valmistajankin edustaja.
 
Joku (tilaaja)vastuu on tilaajallakin, mutta jos on hutiloitu ei se urakoitsikaan varmasti vastuusta vapaudu, kuin ehkä pieneltä osalta.

Molemmat istunevat kyllä etupenkissä jos jotain sattuu.

Ja voi sinne saada kutsun kärähtäneen kojeen valmistajankin edustaja.
Joo, mutta marssijärjestys on selvä: ensi syytetään haltijaa ja sitten katsotaan kuka on asentanut ja lopuksi kuka on maahantunut. Jossakin välissä se virhevastuu löytyy koska niin selvä ja velvoitava on haltijan vastuu.


"Sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiston turvallisuudesta, sen ylläpitämiseksi tarvittavasta kunnossapidosta ja siitä, että laitteisto täyttää tämän lain vaatimukset."
 
Viimeksi muokattu:
Joo, mutta marssijärjestys on selvä: ensi syytetään haltijaa ja sitten katsotaan kuka on asentanut ja lopuksi kuka on maahantunut. Jossakin välissä se virhevastuu löytyy koska niin selvä ja velvoitava on haltijan vastuu.

Tottakai.

Eihän kellään muulla oikein voi edes alkutietoa olla mahdollisesta urakoitsijasta jne, kun urakoita ei koota mihinkään viralliseen rekisteriin... Miksiköhän muuten ei kerätä? Luulisi että olisi ihan hyvä tieto jos vaikka kiinteistönumerolla hakien löytyisi tehdyt sähköurakat?
 
Sähkäri teki tarkistuspöytäkirjan mutta siitä ei löytynyt tietoa laiteiston tehoista jne... ilmoitetaanko ne eri lomakellaa sähkön siirtoyhtiöön? Mulla oli voimalan tehoksi määritelty 3 kW, siksi aloin ihmettelemään. Ja jatkoin ihmettelyä siirtoyhtiön sivuilla eikä siellä ole mitään infoa mitä sinne on ilmoitettu... hmm löytyykö tästä mitään dataa mistään.

Edit: oletetavasti MIKROTUOTANTOLAITTEISTON YLEISTIETOLOMAKE:lta löytyy tiedot... täytyypä tiedustella asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun kävin Datahubissa tarkistamassa niin näyttää että tuotantotyyppi olisi "Muu tuotanto" (teknisesti totta koska minulla ei ole omaa tuotantoa tällä hetkellä). Siellä ei näy tietoa sähkövarastosta ollenkaan, toisaalta en tiedä jos pitäisi näkyä. Teho on ilmoitettu 17 kW vaikka tuotantolaitos pystyy vaan 7,5 kW:iin.
Siirsin tämän tänne ketjusta Victron VE Configure 3 kuin ei suoranaisesti liity VE Configure asiaan

Mulle tehohoksi on ilmoitettu tehoksi 3 kW, laiteiksi 3x HMT2250 ja 3x Multiplus-II 3kVA
Eikös näiden teho ole 3x 2,25 kW+ 2,4 kW = 9,15 kW

Enimmäisvikavirraksi minulle on ilmoitettu 32A mikä lienee MP2 lukema (vain ACin kytketty). Periaatteesahan jos kaikki laitteet menee vikatilaan samalla kellon lyömällä niin pitäisköhän noi laskea yhteen...
 
Viimeksi muokattu:
Siirsin tämän tänne (linkki alkuperäiseen aiheeseen) kuin ei suoranaisesti liity VE Configure asiaan

Mulle tehohoksi on ilmoitettu tehoksi 3 kW, laiteiksi 3x HMT2250 ja 3x Multiplus-II 3kVA
Eikös näiden teho ole 3x 2,25 kW+ 2,4 kW = 9,15 kW

Enimmäisvikavirraksi minulle on ilmoitettu 32A mikä lienee MP2 lukema (vain ACin kytketty). Periaatteesahan jos kaikki laitteet menee vikatilaan samalla kellon lyömällä niin pitäisköhän noi laskea yhteen...
riippuen miten nuo kytketty. Jos Hoymilesit ovat multiplussien takana katkeamattoman powerin puolella, niin tällöin pitäisi laskea vain MP-II tehot. Jos ovat taasen MP-II laitteiden kanssa rinnan gridin puolella niin on kaikkien yhteenlaskettu teho.
MP-II pitäisi olla 3*3kVA, kun ei ne sarjassa ole?
 
riippuen miten nuo kytketty. Jos Hoymilesit ovat multiplussien takana katkeamattoman powerin puolella, niin tällöin pitäisi laskea vain MP-II tehot. Jos ovat taasen MP-II laitteiden kanssa rinnan gridin puolella niin on kaikkien yhteenlaskettu teho.

Vaikuttaako tuo muuten?

MP2:n transfer switch ei kai rajoita vikavirtaa mitenkään?
 
AC puolen kytkentä ei saa ylittää MP-II omaa tehoa

Ei saa ei, mutta vikavirrasta puhuttaessa onko tämä oleellista?

Ts koska transfer switch ei rajoita vikavirtaa, voi se olla kaiketi norminaalia enemmän?

Tarkoitan siis, että vikatilanteen kannalta onko mitään eroa ovatko mikrot MP2:n takana vai rinnalla? Mielestäni ei.
 
Tuli sellainen asia mieleen että jos voimalaa laajenetaan niin tehdäänkö uusi ilmoitus täydentävänä vai lopputilanteen mukaan. Eli lähinnä mietin tuotantolaitoksen asentajaa/urakoitsijaa ja niitä tietoja... urakoitsijoitahan on ollu laajennustapauksessa useita eli ilmoitaako laajenuksen tehnyt urakoitsija myös vanhan tuotantolaitoksen.
MP-II pitäisi olla 3*3kVA, kun ei ne sarjassa ole?
Aiavn oikein, ajatuskämmi.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten edellä käy ilmi niin selvisi jokin aikaa sitten että sähkurakoitsija on ilmoitellut hieman mitä sattuu pientuotanto ilmoituksella. "Pieni" ongelma on se että asiakas ei pääse näkemään mitä ilmoitettu. Itse huomasin poikeamat Datahubista. Pyysin sitten otteen tietokannasta mitä ilmoitettu. Liitäntälaitteet oli ilmoitettu oikein mutta jostakin oli saatu 3 kW teho. Korjaus on hieman viipynyt kun miettinyt miten korjaus tehdään. Nyt huomasin että Vantaan Energia Sähköverkoilla on uusi nettilomake millä pääsee ilmoittamaan tietoja myös yksityishenkilö. Ilmoituksen lähetäminen vaatii kuitenkin "Tukes numeron" ja ilman sitä ei pääse ilmoittamaan esim akuston kapasiteetin muutosta. Onko kokemuksia miten perässä muut verkkoyhtiöt laahustaa kehityksen kärjestä?
 
Kuten edellä käy ilmi niin selvisi jokin aikaa sitten että sähkurakoitsija on ilmoitellut hieman mitä sattuu pientuotanto ilmoituksella. "Pieni" ongelma on se että asiakas ei pääse näkemään mitä ilmoitettu.
Mulle tuli tuo ilmoitus itsellekin kun se oli tehty.
 
Takaisin
Ylös Bottom