Ei tuo nyt ainakaan lyijyakuille tai kännykän akuille päde alkuunkaan. Ainakin minulla kännykän akut hyytyvät 3-4 vuodessa käyttökelvottomiksi eli kestävät sen n. 1000 sykliä. Useampia muita laitteita, joille ei tule sykliä päivässä, toimii paljon pidempään. Vaikkapa tuo mainitsemani partakone n. 20 v ja edelleen toimii, iPad lienee jo 12-vuotias (on II) ja läppärinkin akku toimi hienosti 8-vuotiaana.
Toki näin on, mutta sykleillä kaikki akut saa varmasti tuhottua luvutuissa sykleissä. Tämähän lähti siitä, rasittaako reservimarkkinat akkuja paljon vai vähän. Aika moni nyt tyrkyttää akkuja, joiden rahoitus kuitataan reservituloilla. Lähdin pohtimaan mitä jää käteen vaikkapa 10 v leasingistä. Onko akku ajettu loppuun tuolloin? Vai jääkö tuon jälkeen käyttöön vielä juuri sisäänajettu akusto.
Lyijyakkukin kestää kohtuullisesti, jollei sitä pura kovin paljon ja lataa heti perään. Kännykän akuista ja vastaavista olen hiukan eri mieltä, eli tuollainen 3-4 vuotta kielii jo jonkinlaisesta suunnittelu- tai valmistusvirheestä. Mielestäni akut kestävät käytännössä pisimpään, kun niitä käyttää kohtuullisesti, mutta silti jatkuvasti ainakin jonkin verran. Päivittäinen lataaminen ja purkaminen jokseenkin kokonaan on kaikille akuille yleensä tuhoisaa. Akussa pitäisi olla käyttöön nähden riittävästi kapasiteettia, jotta sitä ei tarvitse päivittäin purkaa läheskään kokonaan ja ladata taas uudelleen aivan täyteen. Oli tuossa tosin yksi kännykkä, jonka akku toimi kohtuullisesti vielä 20v ikäisenä sen seistyä lähes 10v jokseenkin päivittäisen osittaisen purkamisen ja uudelleenlatauksen jälkeen.
Käytöstähän se riippuu, mutta iso näyttö ja paine pitää kännykkä ohuena ja kevyenä johtaa siihen, että ahkerassa käytössä akku kestää vain päivän eli tulee lähes 100% sykli/vrk. Kyllä noin on ollut mun Samsungeilla ja perheen iPhoneilla, että päivittäin pitää ladata ja akku hyytyy 3-4 vuodessa.
Pelkillä kennoilla ei kuitenkaan käytänössä ole koska olosuhteita ei voida todistaa. Ja kiinaliset lupaa vaikka kuun taivaalta jos se vaan vauhdittaa kauppaa.
Pylontech faceryhmässä oli kokemuspohjaista tietoa kapasiteetin laskusta ja kokemukset oli minusta kohtuulisen pieniä. Akkupaketeille missä tule inu mukaan on takuut perinteisesti pidempi ja parempia. Nyt jos me ajatellaan valmista akkupakettia jossa inu niin akun käyttöä on rajattu softalla ja uskoisin että reservisofta tottelee niitä rajoituksia. Joten ehkä katse pitää kääntää kokonaisuuden teknisiin tietoihin, mitä siellä luvataan. Minulla alkaa kohta siirtyä ajatukset eteenpäin...
Mitä nyt katselin omaa kuormaa niin 800-1000 W ympärillä mennään useinmiten, jos käyttövesi kompuralla niin 3 kW. 3 kW olisi itsellä aika optimialueella.
Ei yllätä... takuu on enemäkin markkinoitia laadusta kuin todellinen lupaus laadusta. Se on sinnepäin, voi toteuat tai sitten ei. Muistaaksen Enpahsella on takuun puolella samanlainen ehto että on kiinni internetissä. Silloin kun tutkin akkuja niin huomasin että kokonaisen syteemin takuut oli pidemmät ja päättelin että johtuu suojauksista ja/tai valvonasta että niitä noudatetaan.
On kyllä hämmästyttävä lukema
Tuolloin puhutaan eri tekniikasta kuin akuissa käyteetään, hypätään SC (super capacitor) maailmaanHieman yli 2C ei ole kovin kova purku. 20C tai 50C+ on
Mutta joo, usein näissä maksimi 1C tai jopa vain 0.5C.
Jos tuolla "ylistämälläsi" Teravoimalla ei ole onnistumisen eväitä mielestäsi, niin omasta mielestäni tämä osuuskunta polku olisi kyllä niin kivinen ettei se onnistu muutakuin täällä foorumi huuhaajutustelusta.
Kyllä se 2C on kova tässä 'Kotiakku' kontekstissa!Hieman yli 2C ei ole kovin kova purku. 20C tai 50C+ on
Jos tuolla "ylistämälläsi" Teravoimalla ei ole onnistumisen eväitä mielestäsi, niin omasta mielestäni tämä osuuskunta polku olisi kyllä niin kivinen ettei se onnistu muutakuin täällä foorumi huuhaajutustelusta.
Huomasin äsken osuuskuntakeskustelun - mielenkiintoinen aihe! Muutamia kommentteja Arskan kehittäjän näkökulmasta. Olen myös joskus itsekseni pohtinut näitä, mutta en tunne hybridiinverttereiden/akustojen ohjauksia.
Duunikuviot selkeytyi ja keventymisen sijaan päivätyöt vie jatkossa enemmän aikaa. Ei oikein mahdu samaan kalenteriin osuuskunnan ylösajon kanssa, mutta mFRR markkinalle osallistuminen tavalla tai toisella kiinnostaa vieläkin.
Verot vaikuttaa vasta TMA jälkeiseen aikaan ja saako tuossa myös paneeliston hintaakin vähennellä samaan läjään, niiden TMA kuitenkin älyn pitkiä.
Akkujen BMS osassa on CAN väyjä ja usein myös RS485 väylä. Pylontech kommunikaatio on varsin yleinen matalajännite akkujen BMS laitteissa
Tuo tieto tullee invertteristä kun se siirtyy saareke käyttöön. Tällöin paikallinen wifi on hyvä kun kuormat voi olla ohjattavissa mqtt kanssa tai suoraan relettä joka onnistuu iisisti esim shellyillä. Jos halutaan pitää ohjaus erossa paikallisesta wifistä ja hoitaa kaikki laitenetin + GSM/LTE yli niin ulkoinen mqtt serveri sallii ohjauksen internetin yli.
Tosiaan, pitänee mitata jännitteestä, että toimii myös kulutuksen ollessa nolla.
Eihän sitä tarvitse ottaa. Monta eri tapaa, mutta vaikkapa ihan perinteisellä muuntajalla saa tiputettua jännitteen mikrokontrolleritasolle.
Kaupalliset kotiakut ja invertterit, mutta niiden ohjauksesta vissii nyt puhe
Huawein pakettihan se on kokonaisuudessaan HW:ltään, sitä en tiedä mihin ne Elisan SW ominaisuudet on upotettu, onko ne jossain lisäboxissa.