Mitsubishi RW25 käyttömittaus. Näkyy käytetty sähköenergia ja tilan sekä ulkoilman lämpötilat.

Mitsumann

Jäsen
Onko sulatusjakso aina syklin alussa? Näyttääkö toiminta normaalilta?
Kyseessä on talon etälämmitys ja lämmitysjakso tehty halvan pörssisähkön aikana. Mitään muuta kulutusta ei ole sensoreita ja mobiilireititintä lukuunottamatta.
Energiankulutus talon sähkömittarista luettuna on vaaleansinisellä alaosassa. Teho on watteina. ILP puhaltaa keittiöön päin ja pirtin puolen mittari on sivulla joten
lämmin ilmavirta ei lämmitä sitä niin tehokkkaasti. Ulkolämpö vähän plussalla ja lämmittämätön ulkoeteinen (porstua) ei paljon lämpene.
Kokeilujakson alussa lämpöpyynti on 12C ja vaihtuu puolenyön aikaan 15.5C.

Lisäys: Energiankulutus testijakson aikana on 5.44 kWh.
Mitsurw25.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Kun olen tuota tutkinut niin luultavasti ensimmäinen tehojakso on laitteen kylmäaineen lämmitys. Sitten lämmitysjakso, jossa invertteriohjaus säätää lämmitystehoa - alun laskun jälkeen siitä tulee vähän röpelöä - eli invertteriohjaus hakee sopivaa tehoarvoa. Sitten sulatuspiikki ja seuraava lämmitysjakso jne. Tämä täsmää ainakin huoneeseen puhallettavan ilman lämpötilan kanssa. Kokemusta ILPistä minulla on aika vähän, mutta talven ajan käytössähän tuo lisääntyy. Jatkan kokeiluja ja mittauksia.
Olen miettinut myös pyyntilämpöarvon käyttämistä siihen että kalliin sähkön aikana tehonkulutus minimoituisi. Onko tähän kenelläkään kokemuksia/tietoa? Toinen tapa on pätkittäin käyttäminen jota nyt siis kokeilen.
 

Maalainen

Vakionaama
Minusta näyttää normaalilta sulatukselta. Kompressori pysähtyy 4-tie venttiilin käänön ajaksi, käy suurella teholla sulatuksen ajan, pysähtyy taas kun 4-tie venttiili kääntyy takaisin lämmitysasentoon. Sitten aloittaa lämmittämään taas normaalisti.
 

RauskiH

Vakionaama
Ihan normaalilta vaikuttaa, pari pidempää sulatusta näkyy eli silloin on ollut kenno jo reilusti kuurassa. Tuossa näkyy myös miten lämmitysjakson pituus muuttuu kun sulatuksen pituus muuttuu. Tämä logiikka toimii nyt selkeästi paremmin kuin vanhemmissa mitsussa.

Itselläni pumpun pyyntiä nostetaan portaittain yöllä ja lasketaan päivällä melcloudin ajastimen kautta. Ajastus on päällä kun pörssihinnassa merkittävä ero yön ja päivän välillä ja pois päältä jos hinta tasaisempi tai kalliitkin tunnit pääsääntöisesti alle 10c
 

Mitsumann

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Uusi testijakso jossa puhallin automaatilla. Alussa pyynti 14C ja vaihtuu 15.5C puolenyön aikaan Melcloud ajastimella.
Automaattipuhallin toimii näköjään huonosti koska huoneen alaosa ei lämpene. Huonetila on korkeahko eli 2.7m.Ensimmäinen kokeilu oli puhallus alaspäin ja puhallin asennossa 4.
Energiankulutus tällä kertaa 4.32 kWh
Mitsurw25_1010.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Uusi testijakso kun sataa ja ulkoilma reilusti plussalla joten jäät sulaneet ulkoyksiköstä. Onkohan aikaisemmissa testjaksoissa liikaa sulatusta vai onko tuo normaalia noissa lämpötiloissa? Tässä jaksossa alussa 20:00 pyynti 13C ja vaihtui 15.5C klo 23:00. Lisään vielä myöhempiin testijaksoihin Mitsun oman lämpömittarin lukeman. Jakson aikana on Mitsu toiminut ilman sulatusta noin 7 tuntia!
Mitsurw25_1110.jpg
 

repomies

Hyperaktiivi
Kyllähän se ulkolämpötila lähinnä sen sulatustarpeen määrää. Jos on yli +5 ulkona niin tuskin tulee usein sulatuksia.

Mitsujen sulatusalgoritmi ei ole parhaimmillaan kylmänä olevan tilan lämmitysrykäisyssä. Tehoa otetaan alussa paljon verkosta ja kenno kuuraantuu kunnolla. Sisäyksikkö on vähän "normaalia" viileämpi joten siitä ei irtoa lämpöä erityisen hyvin. Sulatus kestää pitkään ja mitsu rankaisee lyhentämällä sulatusväliä. Suht hyvin RW on vielä toistaiseksi sinulla pärjännyt.
 

Mitsumann

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Kyllähän se ulkolämpötila lähinnä sen sulatustarpeen määrää. Jos on yli +5 ulkona niin tuskin tulee usein sulatuksia.

Mitsujen sulatusalgoritmi ei ole parhaimmillaan kylmänä olevan tilan lämmitysrykäisyssä. Tehoa otetaan alussa paljon verkosta ja kenno kuuraantuu kunnolla. Sisäyksikkö on vähän "normaalia" viileämpi joten siitä ei irtoa lämpöä erityisen hyvin. Sulatus kestää pitkään ja mitsu rankaisee lyhentämällä sulatusväliä. Suht hyvin RW on vielä toistaiseksi sinulla pärjännyt.
Kiitokset arviosta , noin se taitaa tosiaan olla. Olen laittanut Mitsun alapuolelle valmiiksi läpivirtauksellla toimian suorasähkölämppärin, ja ajattelin kokeille miten se auttaisi noissa sulatuskohdissa. Luulisin että alun rykäystä lieventää kun laitan pyyntilämmön alussa pienemmäksi.
 

Mitsumann

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Mitsurw25_1210.jpg

UUsi kokeilu jossa ollaan pakkasella ja sulatellaan. Erona aikaisempiin on että nyt 9:40 aikoihin nostettu pyynti 17.5C. Alussa 3:00 12C ja sitten nosto 6:00 15.5C, Kokeilen seuraavalla kerralla puhallusta asennossa 4.
 

Rh-

Tyhjäkäynnillä
Heittäisin puhalluksen täysille jos ketään ei ole paikalla, kierrätys päälle jos on.

Pitolämpö ehken hiukan korkeammaksia, meillä toisella paikalla 16°C, ja halvan sähkön aikaan (alle 2snt/kWh) pamautetaan 22°C. Pakkasellakin jäähtyminen ottaa sen reilun puolisen vuorokautta minkä pumppu huilailee tekemättä mitään.

Pienemmällä pitolämmöllä ei riittänyt oikein sulatuksille, tuli useampi ja pidempiä. Sähkö meni melkein tuplat.

Viimeisen 24h kulutus tällä tempulla 3.4kWh pelkälle pumpulle.
 

Mitsumann

Jäsen
Heittäisin puhalluksen täysille jos ketään ei ole paikalla, kierrätys päälle jos on.

Pitolämpö ehken hiukan korkeammaksia, meillä toisella paikalla 16°C, ja halvan sähkön aikaan (alle 2snt/kWh) pamautetaan 22°C. Pakkasellakin jäähtyminen ottaa sen reilun puolisen vuorokautta minkä pumppu huilailee tekemättä mitään.

Pienemmällä pitolämmöllä ei riittänyt oikein sulatuksille, tuli useampi ja pidempiä. Sähkö meni melkein tuplat.

Viimeisen 24h kulutus tällä tempulla 3.4kWh pelkälle pumpulle.
Joo, kiitos. Hyviä ohjeita -- olen tuota harkinnut. Tutkin toimintaa millä sähkökulutuksen saisi mahdollisimman pieneksi. Kovilla pakkasilla pitää kytkeä kai kokonaan pois ja käyttää suoraa sähkölämmitystä. Kokeilen myöhemmin korkeampaa lämpöä ja laitan hieman alemmaksi korkean hinnan aikana. Ja nostan lämmön korkeammalle. Tähän asti olen käyttänyt Melcloudin selaimella käytettävää ajastinta, mutta kokeilen myöhemmin pythonilla etäasetuksia pymelcloud-kirjastolla.
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
Mitsurw25_1310.jpg

Kulutus 5.5 kWh. Ehkä se että huoneen lämpöä ei tarvitse pumpata ylös, pitäisi kulutuksen alempana. Huoneessa on iso leivinuuni joka varaa paljon lämpöä. Nostan puhaltimen maksimiin, suuntaan lämmön alaspäin ja katson meneekö lämpö tehokkaammin perille. Ehkä vaakasuuntaus toimisi parhaiten suoraan eteenpäin. Nyt se on split-asennossa.
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä lyhyt koe jossa on lisätty pyyntilämpö ja mitsun oma lämpömittaus. Jakso on niin lyhyt että en laittanut pyyntiä asteittain.
Nyt puhallin on asennossa "5", ja vaakasuunnassa ei käytetä split-ohjausta puhalluksella. Pystysuunnassa toiseksi alin puhalluskulma.
Erikoista on että mitsun omalämpömittaus on ennen testiä pienempi kuin alempana huoneessa. Sitten nousee välillä asteen verran ylikin pyyntiarvosta. Lämmönmittaus ei siis ole kovin tarkka.

Mitsurw25_1510.jpg
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä viimeisin kokeilu. Pakkasella on käyty. Pyynti puolenyön jälkeen 15.5C ja sitä ennen 12C. Mitsun mielestä alkulämpötila huoneessa oli 8.5C. Muut mittarit huoneessa noin 10C.
Screenshot 2024-10-16 092159.png
 

RauskiH

Vakionaama
Kohtuu näpsäkkäästihän tuo ajelee. Ilman leviämisen kannalta olisi hyvä kokeilla ylintä ja/tai toiseksi ylintä suuntausta koska ainakin minun mielestä toimivat paremmin. Lisäksi laittaisin itse ainakin kaksi nostoa lämpötilalle, esim puolelta öin 2c ja toiset 2c klo 3. Tai voi tuon laittaa tiheämminkin, vaikka aste per tunti tyyliin niin pakkasten kiristyessä pumppu ei vedä lämpötilan noston jälkeen kierroksia tappiin mikä vähentää jossain määrin ulkoyksikön huurtumista ja sulatustarvetta
 
Viimeksi muokattu:

kempula

Jäsen
Tässä lyhyt koe jossa on lisätty pyyntilämpö ja mitsun oma lämpömittaus. Jakso on niin lyhyt että en laittanut pyyntiä asteittain.
Nyt puhallin on asennossa "5", ja vaakasuunnassa ei käytetä split-ohjausta puhalluksella. Pystysuunnassa toiseksi alin puhalluskulma.
Erikoista on että mitsun omalämpömittaus on ennen testiä pienempi kuin alempana huoneessa. Sitten nousee välillä asteen verran ylikin pyyntiarvosta. Lämmönmittaus ei siis ole kovin tarkka.

katso liitettä 100676

Onko rw:ssäkin se anturi sisäyksikön muovikuorien sisällä kuten esim ln:ssä ja ft:ssä? Kuoret lämpenee ulkopinnastakin mitattuna ainakin asteen verran lämpimämmäksi kuin ympäröivät seinät sitä mukaa kun sisäyksikkö puhkuu lämpöä. Kaivelin molemmista ft:istäni sen anturin ulos kuorien sisältä törröttämään sivulle.
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä viimeisin graafi toiminnasta. Tällä kertaa pidempi ja useampia pyyntilämpöjen asetuksia. Alku pakkasella ja sitten lämmennyt niin että moneen tuntiin ei sulatusta. Jostakin syystä jotain erittäin lyhyitä sulatuksia tullut 23:00 alkaen koska puhallusilman lämpö alentunut ja toisaalta puhallusilman lämpö noussut merkittävästi pyyntiarvoa korkeammalle. Mitsun oma mittaus on oranssilla. Oman mittauksen anturi on luultavasti kotelon sisällä koska ei näkyvissä. Keskiyön tiimoilla mitään asetuksia ei ole muutettu joten ihmettelen miten lämpötilan jakautuminen huoneessa yhtäkkiä muuttuu isosti. Kun lämmitys päättyy kaikki mittaukset asettuvat samaan, paitsi että oma lämpötilan mittaus menee vähitellen noin 2C alemmaksi kuin muut. Ehkä jostain vuotaa kylmää Mitsun lähellä. Siinä on kyllä vanhan ilmalämmityksen venttiilejä lähellä Mitsua, jotka avoinna mutta ei siis käytössä. Mitsu on ulkoseinässä kiinni ja sitä vastapäätä on iso leivinuuni ja leivinuunin ja sivuseinän välissä on keittiö -- siis samassa tilassa. Pirtin mittaus (vihreä) on taas sivuseinän lähellä Mitsun vasemmalla puolella noin 1m korkeudessa.
Johtuisiko nököt sähkötehon otossa siitä että mitsun invertterin tehoalue ei mene alemmaksi ja pätkäisee sen takia puhaltimen pois päältä ettei huone kuumene liikaa?? Ottoteho on kuitenkin suunnilleen sama nököjen jälkeen?? Sulatus ei taida olla kyseessä koska ulkolämpö kuitenkin noin 9C - eikä kompura kylmennä noin poienellä teholla ulkoyksikköä paljon.
Aivan kuin laite kaappaisi lämpöä vasemmalta sivulta ja ohjaa kuuman ilman keittiön alueelle??
Screenshot 2024-10-18 111106.png
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
Kohtuu näpsäkkäästihän tuo ajelee. Ilman leviämisen kannalta olisi hyvä kokeilla ylintä ja/tai toiseksi ylintä suuntausta koska ainakin minun mielestä toimivat paremmin. Lisäksi laittaisin itse ainakin kaksi nostoa lämpötilalle, esim puolelta öin 2c ja toiset 2c klo 3. Tai voi tuon laittaa tiheämminkin, vaikka aste per tunti tyyliin niin pakkasten kiristyessä pumppu ei vedä lämpötilan noston jälkeen kierroksia tappiin mikä vähentää jossain määrin ulkoyksikön huurtumista ja sulatustarvetta
Olen miettinyt tuota ilman leviämistä. Lämmin ilmahan nousee ylös joten arvelin että jos suunta on suoraan tai hieman alas, niin lämpö ei menisi juurikaan ison huoneen alaosaan. Kokeilen myöhemmin vielä useita pienempiä nostoja lämmölle.
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä viimeisin testi, jossa puhallus 45 asteen kulmassa alaspäin. Jotain sulatuksia on 2 tunnin välein vaikka luulisi että niitä ei tarvita kun ulkolämpö 8C luokkaa. Tässäkin näkyy kuinka huoneen toiselle puolelle menee kuumempaa ilmaa ja vastaavasti puhallin ottaa ilmaa alapuolelta ja ilmeisesti viilentää ilmaa huoneessa Mitsun sijoituspuolella huoneessa. Kun puhallus lakkaa, lämpötilat tasaantuvat. Toistan vielä seuraavaksi testin jossa puhallus toiseksi alimpaan suuntaan alaspäin - horisontaalisuunnassa on puhallus suoraan eteenpäin kaikissa testeissä.
1729455974556.png
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä tuota katkottelua? vähän yksityiskohtaisemmin . Onko se sitten sitä että lähtöilma kuumenee liikaa ja pitää panna välillä invertteristä tehot ja puhallus pois?
Ehkä tuota ilmiötä ei olisi jos pyyntilämpö olisi korkeammalla? Kuten näkyy. kompuran kuluttama teho on luokkaa 200W, koska pohjakuorma on noin 40W. Ehkä invertteri ei pysty säätämään alempaa tehoa?
Lisäys: Kun tehoa katselee , tuossa alussa katkoa ennen teho nousee hieman ja sitten pätkäytetään tehot poikki hetkeksi ja sitten teho nousee hetkeksi kaksinkertaiseksi ja taas laskee muutaman minuutin aikana 200 W tasolle. Välillä pätkäytyksi on kaksi peräkkäin. Olisiko tuo kuitenkin sulatusta jos kostealla ilmalla laite ottaa niin paljon lämpöä ulkoyksiköltä että kenno huurtuu vaikka lämpöä on 8C. Onhan laitteen sivussa osa alumiinisia jäähdytyslamelleja joihin rw25:n ulkoyksikön roottoripuhallin ei juurikaan vaikuta.
1729514024309.png
 
Viimeksi muokattu:

Mitsumann

Jäsen
Osaako kukaan sanoa mistä tässä on kyse? Kompressorin tehoa muutellaan invertterillä lyhyillä jaksoilla. Pätkäsulatuksista lienee kyse, koska lämpöä imetään ILPin lähialueelta. Lämpötila on mennyt yöllä lähelle nollaa. Pyynti ja ILPin oma lämpömittaus täsmälleen samoja koko testin ajan. Teho vaihtelee noin 130W ja 250 W pulsseina. Tehosta on tässä graafissa vähennetty muu mobiilireitittimiin ja sensoreihin liittyvä pohjakulutus (= 36W)

1729674444721.png
 

Liitteet

  • 1729673386518.png
    1729673386518.png
    144,4 KB · Katsottu: 86
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Mitsumann

Jäsen
Tässä uusin kokeilu. Lisätty energialaskuri ILP:n kulutusjaksoille kun kulutus muuta kuin pohjakulutus. 2:00-4:00 pudotettu pyyntiä 17C->15C, jotta näkyy miten rw25 reagoi alentuneeseen pyyntiin. Sitten nostettu taas 17C:een ja lämmitys lopetettu kun pörssisähkön hinta nousee 7:00.Lämpötilapyynnin pudotuksen aikana tulee taas sahaavaa kulutusta. Kulutuspulssien kesto on lyhyt - ilmeisesti se ei ole sulatusta , vaan jotain muuta säätöä.
1729749111231.png
 

timbba

Vakionaama
Osaako kukaan sanoa mistä tässä on kyse? Kompressorin tehoa muutellaan invertterillä lyhyillä jaksoilla. Pätkäsulatuksista lienee kyse, koska lämpöä imetään ILPin lähialueelta. Lämpötila on mennyt yöllä lähelle nollaa. Pyynti ja ILPin oma lämpömittaus täsmälleen samoja koko testin ajan. Teho vaihtelee noin 130W ja 250 W pulsseina. Tehosta on tässä graafissa vähennetty muu mobiilireitittimiin ja sensoreihin liittyvä pohjakulutus (= 36W)

katso liitettä 100921

Katkokäyntiä. Sanoit, että ILP puhaltaa keittiöön päin, joten jostain kumman syystä keittiössä lämpö vaa alkanu nousta reippaasti klo 1 alkaen. Miksi? Joku muu lämmittää tilaa samalla ja tästä syystä lähtee katkoilemaan?
 

Mitsumann

Jäsen
Katkokäyntiä. Sanoit, että ILP puhaltaa keittiöön päin, joten jostain kumman syystä keittiössä lämpö vaa alkanu nousta reippaasti klo 1 alkaen. Miksi? Joku muu lämmittää tilaa samalla ja tästä syystä lähtee katkoilemaan?
Keittiöalue on samassa tilassa ja sinne menee ILPin lämpö puhaltimella. ILPin alapuolelta taas lämpö karkaa koska laite vetää ilmaa alapuolelta ja se ilma viilentyy talon seinän ja muiden rakanteiden kylmyydestä liikkuessaan... Mitään muuta lämmitystä ei taatusti ole paitsi aurinko sopivaan aikaan ikkunan kautta lämmittää keittiön anturia.
 

timbba

Vakionaama
Keittiöalue on samassa tilassa ja sinne menee ILPin lämpö puhaltimella. ILPin alapuolelta taas lämpö karkaa koska laite vetää ilmaa alapuolelta ja se ilma viilentyy talon seinän ja muiden rakanteiden kylmyydestä liikkuessaan... Mitään muuta lämmitystä ei taatusti ole paitsi aurinko sopivaan aikaan ikkunan kautta lämmittää keittiön anturia.

Jännää tässä lähinnä on se, että itse et kyseenalaista tilannetta mitenkään. Selvästi graafi osoittaa, että vähä ennen klo 1 yöllä (ilman aurinkoa) keittiön lämpötila on alkanut nousta jopa asteella ja samaan aikaan ILP on alkanut katkoilla. Mikä sen selittää?
 

Mitsumann

Jäsen
Uusi mittaus. Graafiin lisätty lämmitysjaksojen sähkönkulutus ja jakson keskimääräinen teho, Auringon säteilyn vaikutus keittiön anturiin itäpuolen ikkunan kautta näkyy aikana 10-12 keskiviikkona ja torstaina. Mukana myös koepudotus pyyntiin torstaina 2-4. Se kokeilu on toistoa eilisaamun graafista. Mutta siis näkyy kaksi peräkkäistä lämmityskokeilua jossa jälkimmäisessä isompi lämmönnousu asteissa mutta lyhyempi. Olisiko kokeilun tulos jälkimmäisen kokeen pohjalta se, että ILP asettuu normaalilämmitystilaan noin 5 tunnin jälkeen jossa siis mukana asteittainen pyynnin nosto 13C-17C. Aika pian olisi jälkimmäisessä kai tullut sulatusjakso kun vertaa edellistä kokeilua uusimpaan.
1729843276209.png
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Osaako kukaan sanoa mistä tässä on kyse? Kompressorin tehoa muutellaan invertterillä lyhyillä jaksoilla.

Oma arvaukseni on se, että laite yrittää hakea sopivaa tehoa ja hieman yliohjaa niin se säätö heiluu samaan tapaan kuin humalainen yrittää ajaa suoraan. Se mitä et näe on laitteen sisäiset tiedot: paisuntaventtiilin asento ja kaasujen lämpötilat. Selitys saattaisi näkyä sieltäkin kun se yrittää säätää itseään tilanteeseen sopivaan asetukseen.
 

Mitsumann

Jäsen
Oma arvaukseni on se, että laite yrittää hakea sopivaa tehoa ja hieman yliohjaa niin se säätö heiluu samaan tapaan kuin humalainen yrittää ajaa suoraan. Se mitä et näe on laitteen sisäiset tiedot: paisuntaventtiilin asento ja kaasujen lämpötilat. Selitys saattaisi näkyä sieltäkin kun se yrittää säätää itseään tilanteeseen sopivaan asetukseen.
Olettaisi kyllä että laite säätäisi keskiarvon tuolle teholle. Ehkä invertterin tehoalueen alapäässä ei onnistu lineaarinen säätö vaan on muutamia arvoja joiden välillä sitten hypitään?
 

timbba

Vakionaama
Olettaisi kyllä että laite säätäisi keskiarvon tuolle teholle. Ehkä invertterin tehoalueen alapäässä ei onnistu lineaarinen säätö vaan on muutamia arvoja joiden välillä sitten hypitään?

Minusta edelleen tossa ei ole mitään omituista. Lämpötila on saavutettu ja alemmas ei säädy, joten mitä muutakaan laite voisi tehdä kuin katkokäyntiä?
 

Mitsumann

Jäsen
Tässä uusin mittaus. Muuten ei erikoista kuin että Melcloud timeri oli säädetty sammuttamaan ILP klo 7. Ei sitä tehnyt --- ehkä nettiongelma?
Sammutin sitten etänä Melcoud-sovelluksella. Tuohon feilaukseen asti ajastetut toiminnot onnistuneet hyvin mutta ei näköjään voi luottaa.
1729931035365.png
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Olettaisi kyllä että laite säätäisi keskiarvon tuolle teholle.

Se on ihan hyvä odotusarvo asialle, mutta keskiarvo voidaan laskea vasta jälkeenpäin kun säädöt on jo tehty tilanteen mukaisella tavalla. Nämä laitteet ei opi huonosta kokemuksista mitään. Jos säätö epäonnistuu niin se epäonnistuu jatkossakin. Ainoa asia mitä se voi tehdä on korjata virhettä. Tuohan ei edes näytä katkokäynniltä kun teho ei laske nollaan. Ymmärsin että se vain lisää ja vähentää tehoaan mutta pysyy käynnissä. Kumminpäin se nyt sitten on?
 

Mitsumann

Jäsen
Se on ihan hyvä odotusarvo asialle, mutta keskiarvo voidaan laskea vasta jälkeenpäin kun säädöt on jo tehty tilanteen mukaisella tavalla. Nämä laitteet ei opi huonosta kokemuksista mitään. Jos säätö epäonnistuu niin se epäonnistuu jatkossakin. Ainoa asia mitä se voi tehdä on korjata virhettä. Tuohan ei edes näytä katkokäynniltä kun teho ei laske nollaan. Ymmärsin että se vain lisää ja vähentää tehoaan mutta pysyy käynnissä. Kumminpäin se nyt sitten on?
Juuri noin. Koko ajan käynnissä mutta pomppii kahden tehon välillä. Siinä mielessä outoa että normaalisti säätö onnistuu ilman pomppuja kun ollaan vähän korkeammissa tehotasoissa. Toinen outous on se että imee lämpöä alapuolelta mutta samaan aikaan lämmittää kauempana keittiöalueella puhaltimella. Sulatus se ei taida olla koska puhallin pysyy päällä ja ehkä jopa tehostuu.
 

Harrastelija

Vakionaama
Vertailun vuoksi….
Täällä RW on vetänyt tänään aika tasaista 90min ”mini” sulatusväliä. Oletan että on sulatus kun nostaa tehoja hetkeksi ennen katkosta.
Lämpötila-asetuksia en tosin ole säätänyt.
IMG_0774.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

timbba

Vakionaama
Se on ihan hyvä odotusarvo asialle, mutta keskiarvo voidaan laskea vasta jälkeenpäin kun säädöt on jo tehty tilanteen mukaisella tavalla. Nämä laitteet ei opi huonosta kokemuksista mitään. Jos säätö epäonnistuu niin se epäonnistuu jatkossakin. Ainoa asia mitä se voi tehdä on korjata virhettä. Tuohan ei edes näytä katkokäynniltä kun teho ei laske nollaan. Ymmärsin että se vain lisää ja vähentää tehoaan mutta pysyy käynnissä. Kumminpäin se nyt sitten on?

No eihän katkokäynnissä mennäkään nollatehoon. Ainaha se laite jotain kuluttaa, koska puhallin jää mitä luultavimmin lepuutukselle. Eikä se laite pysty säätämään keskiarvoon, jos se jo säätyy minimiinsä niin siitä on pahempi yrittää alemmas --> johtaa katkokäyntiin.

Juuri noin. Koko ajan käynnissä mutta pomppii kahden tehon välillä. Siinä mielessä outoa että normaalisti säätö onnistuu ilman pomppuja kun ollaan vähän korkeammissa tehotasoissa. Toinen outous on se että imee lämpöä alapuolelta mutta samaan aikaan lämmittää kauempana keittiöalueella puhaltimella. Sulatus se ei taida olla koska puhallin pysyy päällä ja ehkä jopa tehostuu.

Ei se ole outoa, jos minimiin säätyy jo niin ei voi olettaa että osaisi säätää alemmas. Minusta graafin mukaan aivan selkeetä katkokäyntiä, joten ihmettelen suuresti miksi tätä täällä ihmetellään edelleen. Keittiössä klo 1 alkaen on lämpötila noussu about yhdellä asteella, miksi? Tähän kysymykseen ei ole edes yritetty pohtia vastausta, joka mitä luultavimmin johti tähän katkokäyntiin.
 
Keittiössä klo 1 alkaen on lämpötila noussu about yhdellä asteella, miksi? Tähän kysymykseen ei ole edes yritetty pohtia vastausta, joka mitä luultavimmin johti tähän katkokäyntiin.

No tohon ei paljoa vaadita...
Usein riittää että:
- Aurinko paistaa jossakin pilviharson takana
- Joku oleilee huoneessa hetken aikaa (ihmisistä haihtuu lämpöä yllättävän paljon!)
- Keittiön valo tai muu laite ollut päällä, pakastin, jääkaappi tms tehnyt työtä
- Muistakin huoneista voi virrata keittiöön lämpöä em. syistä.
- Etenkin vanhempi lämminvesivaraaja voi lämmittää "puoli taloa", ja oletettavasti piikittää hukkalaämpä enemmän taas siitä lähtien kun lämmitys lähtee päälle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
No eihän katkokäynnissä mennäkään nollatehoon.

Et varmaan katsonut graafia, jossa teho putosi puoleen maksimista tämä epäilemäsi "katkokäynnin" aikana. Yleensä pumpun tehonkulutus katkokäynnissä putoaa likimain samaa kuin lepotilassa.

Ei se ole outoa, jos minimiin säätyy jo niin ei voi olettaa että osaisi säätää alemmas.

Jos minimi tai vähäisempi riittäisi niin ei se kävisi maksimissa kovinkaan pitkää aikaa vaan siellä minimissä. Katkokäynti minimietholla näyttää usein tällaiselta:
1730007262336.png

Aluksi lämmitellään täysillä, sinne yritetään jarrutella kunnes menee yli. Tauko ja jatketaan minimillä, ei maksimilla.
 

PolyEsko

Vakionaama
Oletko kokeillut, että paljonko pumpun sähkönkulutus on, jos sillä koko ajan sama pyyntilämpö?
Uskoisin, että 16 tasapyynnillä kulutus on pienempi versus jos pyynti vaihtelee 14-19 välillä, keskiarvon ollessa n. 16. Kustannus on sitten toinen asia, kun pörssisähkö kyseessä.

Katkokäynnillehän nuo usein menevät, kun tehon tarve ei ole iso. Muuten kämppä ylilämpenisi, koska pumppujen minimiteho ei ole kuitenkaan kovin pieni. Meikun LN saattoi talven aikana olla jopa kolmasosan ajasta katkokäynnillä, vaikkei muita lämmönlähteitä juurikaan ollut päällä. No toki talvesta riippuen.
 
Viimeksi muokattu:

timbba

Vakionaama
Et varmaan katsonut graafia, jossa teho putosi puoleen maksimista tämä epäilemäsi "katkokäynnin" aikana. Yleensä pumpun tehonkulutus katkokäynnissä putoaa likimain samaa kuin lepotilassa.

VTT-testeissäkää ei päästy alle 200W jatkuvaan menoon RW-pumpulla ja tässä ollaan reippaasti alle sen. Minimi siis oikeastaan on siinä 200-250W suunnilleen mitä ottoteho voi olla jatkuvassa käynnsisä ja sen alemmas ei monetkaan pumput yleensä edes pääse. Eli tää on hyvin yleistä, että katkolle joutuu ku ollaan lähellä minimiottotehoa. Toisekseen Mitsubishillä on (ainakin ennen ollut), että pohjan sulanapitovastus on aina päällä alle +5C, joten se taitaa olla sen 50-100W (ehkä) ja siihen päälle lepuutuksella oleva sisäyksikkö, niin ollaan lähellä mitattua. Ja kolmantena se, että miten graafi piirretään? Onko interpolaatiota ku tunti on graafissa nii pieni alue? Pitäis saada spesifisempi vaikka tunnin mittainen slotti ja siitä graafi... tai että mikä on mittaustaajuus? Tai tai...

Mutta kaikkein varmimmin aloittaja tämän tsekkaa.. jos ja kun tämmönen tilanne tulee uusiks, niin ei muuta ku katsomaan pysähtyykö ulkoyksikön puhallin ja kompressori. Jos kyllä, niin silloin se on katkokäyntiä.

Saa korjata jos olen väärässä, mutta edelleen olen sitä mieltä että tämä on katkokäyntiä ja syy miksi siihen on jouduttu on tuo että lämpöä on jostain tullu lisää (noin asteen nousu keittiössä yhtäkkiä).
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom