Käytännössä yksittäisten kennojen vaihtoja ei juurikaan tehdä. Vaihtavat oikeastaan aina moduulitasolta alkaen kokonaisuuksia.
Keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Mikki
- Aloitettu
Tuosta samalla näkee, miksi hybriditekniikka pitää kohtuullisen hyvin pintansa.katso liitettä 100810
Sähköauton lataushinnoista paljastui iso vaihtelu – näissä ketjuissa selviät halvimmalla
Sähköauton julkisessa lataamisessa hintojen vertailu kannattaa. Parhaimmillaan lataushinnat voi puolittaa ja vaihtelu on isoa jopa saman ketjun sisällä.t.co
Kuvitteellisen kaupungissa asuvan ja ilman omaa latauspaikkaa pysäköivän silmin tuossa taulukossa on ne konkreettiset energiakulut liikkumisesta.
Vaihtoehto cityihmisen sähköautolle voi olla joku pieni ja helposti pysäköitävä Toyota Yaris hybridi, joka kuluttaa matka-ajossa noin 4 litraa sadalla ja kaupungissa 4-5. Talvisin lukuihin voi lisätä ainakin puoli litraa sataselle. Energiakulujen erolla ei oikein pysty perustelemaan sähköauton valitsemista.
On se vähän sääli, sillä juuri kaupungeissa olisi eduksi jos lähipäästöt saataisiin kokonaan pois.
Harrastelija
Vakionaama
Onhan niitä ihmisiä jotka eivät koskaan käy kehäkolmosen (vai ykkösen) ulkopuolella. Tämmöiset varmaan pärjää ilman omaa autoakin.
Mutta vielä enemmän on ihmisiä jotka liikkuu muuallakin. Aika monessa tapauksessa tarkoittaa omaa autoa. Jonkin verran on porukkaa jotka liikkuu (esim junalla) isojen kaupunkien keskustojen väliä. Vielä enemmän taitaa olla niitä jotka joutuu menemään keskustan ulkopuolelle minne bussit ei kulje kuin huonosti. Osalla sukulaiset käy hakemassa rautatieasemalta.
Eli kuvitelma autottomasta keskustasta on aikamoinen utopia.
Mikäs uudehko alue se olikaan pääkaupunkiseudulla kun autopaikkoja ei ole ja kämpät ei käy kaupaksi? Jos ei onnistu siellä niin ei onnistu muissakaan Suomen kaupungeissa.
Toki voi syyttää kaupunkilaistumista. Niin kauan kuin porukkaa virtaa pääkaupunkiseudulle, niin kauan on liikennettä maakuntiin sukuloimaan, lomillle yms. Tuota tapahtuu vielä noin 50 vuoden ajan sen jälkeen kun pääkaupunkiseudulle on muutettu.
Jäljelle jää kuitenkin lomamatkat lappiin, laskettelukeskuksiin yms jonne mennään ”rentoutumaan”.
Mutta vielä enemmän on ihmisiä jotka liikkuu muuallakin. Aika monessa tapauksessa tarkoittaa omaa autoa. Jonkin verran on porukkaa jotka liikkuu (esim junalla) isojen kaupunkien keskustojen väliä. Vielä enemmän taitaa olla niitä jotka joutuu menemään keskustan ulkopuolelle minne bussit ei kulje kuin huonosti. Osalla sukulaiset käy hakemassa rautatieasemalta.
Eli kuvitelma autottomasta keskustasta on aikamoinen utopia.
Mikäs uudehko alue se olikaan pääkaupunkiseudulla kun autopaikkoja ei ole ja kämpät ei käy kaupaksi? Jos ei onnistu siellä niin ei onnistu muissakaan Suomen kaupungeissa.
Toki voi syyttää kaupunkilaistumista. Niin kauan kuin porukkaa virtaa pääkaupunkiseudulle, niin kauan on liikennettä maakuntiin sukuloimaan, lomillle yms. Tuota tapahtuu vielä noin 50 vuoden ajan sen jälkeen kun pääkaupunkiseudulle on muutettu.
Jäljelle jää kuitenkin lomamatkat lappiin, laskettelukeskuksiin yms jonne mennään ”rentoutumaan”.
Pääkaupunkiseutu on oma lukunsa, osassa alueesta julkinen liikenne toimii vallan mainiosti, osalla heikommin (junat, metro ja osa runkobussilinjoista palvelevat mainiosti, jos kulkureitille osuvat; tavanomaiset bussit ja raitiovaunut puolestaan vaihtelevammin jopa reitin varrella). Sen sijaan Kehä III:n ulkopuolella ilman autoa on paikallisen liikkumisen osalta usein melko pulassa suurimpien kaupunkien keskeisten bussi- (ja yhdessä tapauksessa raitiotielinjan) ulkopuolella. Aikataulutkin on yleensä sopivat vain työmatka- ja koululaisliikenteeseen. VIrkistysluonteinen liikkuminen on oma lukunsa puhumattakaan työtehtäviin liittyvästä pakollisesta liikkumisesta.
Ja toisaalta jos on vähän ajoa niin ehkä kuukauden kahden välein voisi käydä pikalaturilla tms täyttämässä sen kaupunkiauton akun vaikka omaa laturia ei olisikaan. Konallakin kuitenkin pääsee noin 700km kaupunki huristelua kesäkelillä.
Moduulien sisäisissä kytkennöissä on paljon vaihtelua, kuten jo edellä mainittiinkin. Omassani moduuleita on 24 kpl sarjassa, yhdessä moduulissa on kennoja neljä sarjassa, ja olikohan kolme rinnan muistaakseni.
Toisaalta tänä päivänä autokonsernit käyttävät samaa tekniikkaa lukuisissa malleissaan. Eli kaupasta voi löytyä useita merkkejä, ja niiltä jokaiselta useita malleja, joissa on käytössä samat akkumoduulit ja usein jopa samat akkupaketit.
Näin varmaan onkin, mutta käsitin alkuperäisestä kirjoituksesta johon vastasin että oli ajatuksena sähkiksen ajoakun vaihto tyyliin "sopiva motonetistä ja kovaa ajoa".
No riippuu kyllä. Kyllä yksittäisiäkin on ainakin aiemmin vaihdettu, sellaisia missä fuselanka palanut. Ehkä ei sitten enää.
Tai siis joku noita moduulejakin korjaa.
Riippuu tavoitellusta redundanssista, ja anturin failure modesta.
Joskus (usein) riittää kaksi (erilaista), nasa vaatii neljä + yksi.
Autossa redundantteja jarrupiirejä on esimerkiksi kaksi.
Tuttu korjaa tätä nykyä leipätyökseen. Noita karvoja korjaavat myös mutta moduleihin eivät vaihda yksittäsiä kennoja. Ainakaan vielä.
Taitaa vesipesä olla yleisin vika akussa.
Kyllä, mutta tarkoitan että joku ne vialliset moduulit korjaa, jossain.
Tuskin niitä pois heitetään, niilläkin on joku jälkimarkkinahinta.
Muutaman kennon vaihtaminen moduuliin on kuitenkin ihan tehtävissä oleva homma, vaikka sen tekisikin joku muu kuin autoja korjaava taho.
Vastaavasti niihin Telsan entertainmentteihin vaihdetaan yksittäisiä muistipiirejä, mikä on jo kertaluokkaa vaativampi korjaus.
Esimerkkinä video VW:n tavasta hoitaa homma, silppuriin menee moduulit. Suomalainen sähköautojen akkuihin perehtynyt tohtori Juho Heiska taisi jossain podcastissa mainita, että paras tapa on silputa vanhat akut ja tehdä niistä uusia. Akkukemiat kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja kalleimpia materiaaleja tarvitaan yhä vähemmän. Yhden vanhan akun arvomineraalit riittävät useamman uuden saman kokoisen akuston rakentamiseen.
Niin, VW:n tapa.
Viittasin enemmän näihin "nyrkkipajoihin". Hehän eivät varmaan kuitenkaan kaikkia vaihtomoduuleita uutena osta?
Nyrkkipajoissakin jää pääsääntoisesti homma tuohon moduulin vaihtoon. Ne on vielä usein tehty korjauskelvottomiksi eli hajoaa liian pahasti purettaessa ja Tesla model 3/Y moduulien sisällä taisi olla "mössöä".
Käsittääkseni joissain Tesloissa koko akkupaketin sisus on "mössöä", eli moduuleitakaan ei saa piikattua helposti irti siitä mössöstä.
Uusimmat Teslojen akut on auton rakenteelisia osia. Onhan tuossa hyvääkin, kosteus pysyy poissa kun sille ei ole tilaa. Aika näyttää ovatko riittäävän kestäviä kun mitään mekaanista korjausta ei noille ole tarjolla. Teslan akut muodostuvat hyvin pienistä kennoista ja jokaisella on oma sulakkeensa, joten yksittäiset oikosulkeutuneet kennot ehkä eivät muodostu ongelmaksi.
Y ainakin taitaa olla jo melko tiukka liimapaketti ja penkitkin on akussa kiinni.
Taitaa olla Böntti, joskus kävi koodaan bemarin lcm autoon sopivaksi.
Ei ole.
Ok, joo ajattelin kun noita noita hybridi bemarin akkuja kanssa jo korjaavat.
Husky
Hyperaktiivi
Tuosta on 5 vuotta. Tulikohan tuosta kuinka myyty ja oliko/onko nuo hyviä?Seat Mii Electric reilusti alle 20kEUR. Nyt on kiinnostava sähköauto.
Seat räjäytti hintapommin – Nyt saa Suomessakin uuden sähköauton vähän yli 15 000 eurolla
Seat aloitti merkin ensimmäisen sähköauton ennakkomyynnin Suomessa todella railakkaasti. Auton voi tilata nyt, mutta sitä joutuu odottamaan vielä vähäntekniikanmaailma.fi
Jos tästä ei tule myyntimenestystä niin ihme on. Juuri tämäntyyppinen pitää työmatka-auton olla. Hyvinkin potentiaalinen kakkosauto meilllekkin.
- Keskustelun aloittaja
- #6 744
Eipä tullut hankittua, mutta jos käytettyjä katsoo niin aika hyvin on hintansa pitänyt ainakin pyyntihinnassa:
SEAT vaihtoautot | osta käytetty SEAT | J. Rinta-Jouppi
Tutustu SEAT-vaihtoautoihin J. Rinta-Joupilla. Tyylikkäät ja luotettavat autot, jotka tarjoavat sporttisuutta ja ajomukavuutta edulliseen hintaan – löydä oma SEAT!
www.rintajouppi.fi
SEAT Mii electric vaihtoautot | Autotalli.com
Myynnissä 10 SEAT Mii electric -autoa. Vertaile ja osta auto luotettavasti. Meiltä löydät autoliikkeiden vaihtoautot ja leasingautot. Tutustu valikoimaan!
www.autotalli.com
Minusta tuo näyttää edelleenkin aika järkevältä kakkosautolta. Mutta eipä tuosta tainnut mitään suurmenestystä tulla, kun taisi valmistus loppua aika lyhyeen.
Tuohan on siis "sama" kun VW up ja Skoda Citigo
Harrastelija
Vakionaama
Ymmärsinkö oikein että kaikki korkeajänniteosat meni vaihtoon, ei pelkkä akku.
Se paremmin jo selittäisi tuota hintaa.
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Tuntuu kyllä tuhlaukselta tämä toimintatapa. Itse olen pidemmän aikaa ajatellut vanhoista laskeneen kapasiteetin takia käytöstä poistetuista sähkiksien ajoakuista syntyvän luonnollisesti kiinteistöakkuja tai ehkä kierron kasvaessa isompiakin sähkövarastoja. Nyt sinällään toimivien akkujen virta on tietty niin pientä ettei niistä riitä kuin harrastelijoille.
Itsellä oli 2,5 vuotta Skodan sisarmalli ja tykkäsin kyllä kovasti. Vaikka nykyinen Model Y varmasti parempi monessa suhteessa niin jos molemmat olisi pihassa varmaan Citigo lähtisi vielä joka toinen kerta ajoon. Olihan se ihan täydelinen kauppakassi. Jos siis tiedostaa auton rajoitteet niin oikein soiva peli.
No nyt on tulossa maasturi, joka (hinnasta riippuen) kelpaisi meikäläisellekin ominaisuuksien puolesta. Varsinkin bensa-aggrella varustettuna:
tekniikanmaailma.fi
Scout-maasturi syntyy uudelleen Volkswagenin alaisuudessa – tulossa on ”kunnon maastureita”, ja kaksi ensimmäistä ovat tässä
Siitä on kulunut jo 44 vuotta, kun viimeiset International Scoutit valmistettiin. Nyt Scout on syntynyt uudelleen osana Volkswagen-konsernia, joka alkaa
tekniikanmaailma.fi
Husky
Hyperaktiivi
Juu.No nyt on tulossa maasturi, joka (hinnasta riippuen) kelpaisi meikäläisellekin ominaisuuksien puolesta. Varsinkin bensa-aggrella varustettuna:
Scout-maasturi syntyy uudelleen Volkswagenin alaisuudessa – tulossa on ”kunnon maastureita”, ja kaksi ensimmäistä ovat tässä
Siitä on kulunut jo 44 vuotta, kun viimeiset International Scoutit valmistettiin. Nyt Scout on syntynyt uudelleen osana Volkswagen-konsernia, joka alkaa
Taitaa olla vetokykyäkin niin tuo bensamoottori on tarpeeseen. Ettei laturin valo syty heti ekassa ylämäessä.
Ilmeisesti tinkiminen noista typeristä 0-100 kiihtyvyyksistä ei toisi ajomatkaa lisää tai keventäisi. Meinaan siis että voisi akut tehdä vaikka jollakin muulla materiaalilla tms.
Mikähän on TEHTAAN (ei kylän miehen) mielestä akun kestoikä kilsoissa tai vuosissa?
Taisi se mersu kuitenkin ehtiä ensin G-sarjalaisellaan.
Myyntipuoli taisi tulla jo puitua.
Tyyppivikoja noissa on heiveröinen latausluukku, vaihteen (tai suunnan) valitsimen sisällä yksi mikrokytkin jonka hajoaminen estää latauksen ellei pidä virtoja päällä autossa, koiranluut, takajarrukenkien narina jos kontaktia jarrukilpeen ei rasvaa, ohjauksen talvinen takertelu keskialueella sekä se, ettei auto anna lämpöä kun akun varaus tippuu alle 10%. Lämmin range kovalla pakkasella on noin 100km. Helteellä voit päästä 200km, et tosin moottoritiellä 120km/h.
Aika monelta on nettijuttujen mukaan hajonnut penkinlämmitin. Polvi edellä ei kannata yrittää istuimelle, vaikka miten houkuttaisi. En tiedä mitä ihmiset puuhaavat pikkuautojen penkeillä polvillaan..
Sikäli oli menestys, että kaikki myytiin ja enemmänkin olisi mennyt.
Tunnen muutaman ostajan, ovat olleet tyytyväisiä. Tuollaista 70km suuntaansa matkaa suhaavat töihin pohjoisesta rannikkoa joka päivä, lataus molemmissa päissä. Tuohon käyttöön liki täydellinen kulkine, ja ajokustannukset lähes ilmaisia.
Postifirma asentaa sähköautoihinsa kuristimet – SR: Sähkö ei riitä
Jatkossa Postnordin käytössä olevat sähköautot kulkevat enintään 90 km/h nopeudella. Taustalla on ajosähkön säästäminen.
www.is.fi
Onkohan lämmityslaite rajoitettu myös 14 asteeseen?Postifirma asentaa sähköautoihinsa kuristimet – SR: Sähkö ei riitä
Jatkossa Postnordin käytössä olevat sähköautot kulkevat enintään 90 km/h nopeudella. Taustalla on ajosähkön säästäminen.
Toi on oikeasti hyvä idea ja lisää turvallisuutta, toki samalla myös hiukan rangea, mutta tuskin montaa prosenttia. Luulen, että suurinosa ajosta ajetaan kaupunkien nopeusrajoituksilla.Postifirma asentaa sähköautoihinsa kuristimet – SR: Sähkö ei riitä
Jatkossa Postnordin käytössä olevat sähköautot kulkevat enintään 90 km/h nopeudella. Taustalla on ajosähkön säästäminen.
Satkun alueella 90 km/h ajava aiheuttaa tasaiseen liikennevirtaan häiriötä kasvavien ohitusten myötä. Ei se mielestäni paranna liikenneturvallisuutta.
Toisaalta nuo isommat pakettiautot on tähänkin asti ollut kuorma-autoiksi rekisteröityjä jolloin nopeusrajoitus on 80kmh ja nopeudenrajoitin antanut siimaa siihen hiukka vajaaseen 90.
Jep, entä jos joka toinen auto ajaisi satkun alueella 90? Eikö silloin olisi järkevämpi jo laskea nopeusrajoitusta?
Paljonkohan noilla sähköpakuilla ylipäätään surrataan 100kmh maanteillä? Mä en ole suomessa nähnyt noita kuin pk seudulla, muualla ajelevat pikkukuorkeilla, joissa on lakisääteinen 90 rajoitus.
Motarillahan tuo 90 rajoitin ei mitään haittaa, paitsi silloin kun ratin takana on joku idiootti, joka haluaa ohittaa sillä 90 rajoitetulla vehkeellään toisen, joka kulkee 89,7 (justiin viimeviikolla yksi helvetin pullamersu lähti ohittamaan alle 1kmh erolla).