Sen verran asialla ehkä olisi merkitystä käytännössäkin, että jollei ole latausmahdollisuutta vakituisen asuinpaikan pysäköinnin yhteydessä tai vaihtoehtoisesti työpaikalla, täyssähköauton hankinnan "järkevyyttä" kannattaisi pohtia kriittisesti. Monesti myös laskutus latauksessa käytetystä sähköstä on "omallakin" latauspaikalla sen verran kallista, että varauksetta olosuhteet ovat "järkeviä" vain, jos asuu pientalossa, missä kaikki on omassa kontrollissakin.
Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
On varmaan muutamia sähköautoilijoita jotka yleisen latausverkoston varassa, suurin osa pientaloissa "omalla" sähköllä lataajia. Jonkun verran on niitä jotka saaneet omaan taloyhtiöön tai halliin latauspaikan.
Sähköautojen osuuden kasvu autokannasta tyssää tuohon, julkisen latausverkon tehojen kasvu ei auta jos peruslataukseen ei löydy edullista vaihtoehtoa asuinpaikan läheltä. Eikä sitäkään jaksaisi pitkään jos auto pitäisi jättää johonkin matkan päähän yöksi.
Kyllä niitä tulee koska on pakko - kyse on ihan vaan siitä miten fiksusti taloyhtiö niitä tarjoaa. Taloyhtiöt osaavat kyllä hölmöillä, näin jonkun yhtiön yhtiökokouspaperit ja ne maksoivat sähköstä 30snt/kwh. Siihen kun laitetaan päälle joku 'palvelu' niin alkaa rahaa mennä.
K
korsteeni
Vieras
kun lähtee hieman aiemmin sinne vaikkapa "asiakastapaamiseen" ei tule kiire
joillakin ihmisillä vaan on aina kiire, myöhästyvät aina joka paikasta ja muut kärsivät kun joutuvat odottelemaan
tämä ilmiö on ollut jo enen sähköautoja ja niiden latausnopeuksia
joillakin ihmisillä vaan on aina kiire, myöhästyvät aina joka paikasta ja muut kärsivät kun joutuvat odottelemaan
tämä ilmiö on ollut jo enen sähköautoja ja niiden latausnopeuksia
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
En kyllä tiedä yhtään ST1:sen laturia, jossa ei lähellä olisi muitakin vaihtoehtoja edullisemmin. Itselläni on periaate etten kannata eurollakaan ylihinnoiteltua verovaroin tuettua latauskenttää. Suosittelen muillekin.
Samat perustelee jatkuvaa ylinopeutta ajamistaan kanssa kiireellä, sitten on perillä kiva seistä tupakalla auton vieressä. Tai jäädä autoon istumaan puhelin kourassa.
Mitä "hölmöilyä" tuossa nyt sitten on, jos 30 snt/kWh pitää sisällään kaikki sähkönhankinnan ja siirron kulut?
=> Pitäisikö muiden osakkaiden (ei lataavien, esim. autottomien) kompensoida jotenkin latausmaksuja?
Viimeksi muokattu:
Mitä "hölmöilyä" tuossa nyt sitten on, jos 30 snt/kWh pitää sisällään kaikki sähkönhankinnan ja siirron kulut?
=> Pitäisikö muiden osakkaiden (ei lataavien, esim. autottomien) kompensoida jotenkin latausmaksuja?
Helsingissä on hyvin vaikea maksaa sähköstä siirtoineen 30snt/kWh, mutta ehkä sähkö tuli jostain muualta.
Lataustolpissa järkevä ratkaisu on jonkun vesimaksun tyyppinen kiinteä muutaman kympin maksu, vaikka parikymppiä - lataukseen menee paljon vähemmäm energiaa kuin kuumaan veteen.
salasana
Aktiivinen jäsen
Kaikista yksinkertaisin on lataustolppa mikä avataan henkilö- tai vaikka asuntokohtaisella rfid-lätkällä ja maksetaan siitä mitä kulutetaan. Määrittää sinne sopivan hinnan per kWh joka kattaa vähintään juoksevat kulut.
Isännöitsijä yritti höpistä jostain erillismaksusta tolpan käyttäjille, mutta päätettiin hallituksessa, että ei siihen ole mitään perustetta. Mietimme, että kuuluuko niiden joilla on nyt sähköauto maksaa niille lataustolppa jotka ehkä ostavat sähköauton vaikka 5 vuoden päästä?
Lataustolppa on taloyhtiön omaisuutta ja nykypäivänä perusinfraa. Se on sama kuin kerrostalossa myös ensimmäisessä kerroksessa asuva maksaa hissiremontista vaikka ei sitä tarvitsisi. Samoin on myös vastikkeeseen kuuluva nettiliittymä, eli maksat siitä vaikka et käyttäisi.
Isännöitsijä yritti höpistä jostain erillismaksusta tolpan käyttäjille, mutta päätettiin hallituksessa, että ei siihen ole mitään perustetta. Mietimme, että kuuluuko niiden joilla on nyt sähköauto maksaa niille lataustolppa jotka ehkä ostavat sähköauton vaikka 5 vuoden päästä?
Lataustolppa on taloyhtiön omaisuutta ja nykypäivänä perusinfraa. Se on sama kuin kerrostalossa myös ensimmäisessä kerroksessa asuva maksaa hissiremontista vaikka ei sitä tarvitsisi. Samoin on myös vastikkeeseen kuuluva nettiliittymä, eli maksat siitä vaikka et käyttäisi.
Onhan tolpissa ja johdotuksessa jonkinlaisia ylläpitokulujakin, eivät kestä maailman tappiin ja jos on tehty yhtiövastikkeista tai jopa lainarahalla, olisi kohtuullinen kiinteä maksu tästäkin syystä aiheellinen (turha on esimerkiksi seisottaa tolpia tyhjän panttina, jos joku on sellaisen käyttöönsä lunastanut, mutta ei käytä sitä). Eihän sähkön siirtoyhtiökään anna liittymää ilman kuukausimaksua ja harvinaisia ovat sellaiset sähköenergiatarjouksetkin, joissa kiinteä hinta on edes määräajan 0€. Kukaan ei sentään vaatine itse pysäköintipaikkaa asuntoyhtiöltä maksutta, koska paikan kunnossapidosta aiheutuu ilman muuta jatkuvia kustannuksia (auraus ja ajoittainen siivous, päällysteen uusinta vuosien aikavälein, merkintämaalaukset jne.).
salasana
Aktiivinen jäsen
Selvennetään hieman, että puhun yhteiskäytössä olevasta laturista. En henkilö- tai osakaskohtaisesta.
Toisaalta jos vaikka parkkipaikan pinnoite menee uusiksi, niin siitä maksaa kaikki riippumatta siitä onko sinulla autopaikka vai ei. On myös aika pitkälti taloyhtiökohtaista onko parkkipaikka erillinen vastikekulu. Meidän taloyhtiössä asuntoihin kuuluu kaksi paikkaa per asunto, eikä niistä mitään erikseen veloiteta vaan se on hoitovastikkeeseen kuuluva kuluerä aivan kuten nettiliittymäkin - voit olla autoton tai käyttämättä nettiä niin silti maksat saman kuin muutkin.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Hyperaktiivi
Täälläpäin joskus 70-90 luvulla rivariasuntoihin kuului autopaikka. Ehkä kerrostaloissakin
Siitä meni kuukausimaksu mutta se on semantiikkaa että maksettiinko tuossa vain sähköstä vai sähkö+”vastike”.
Loppuaikoina osassa uusista yhtiöistä sähkö meni omasta mittarista niin kukin maksoi oman sähkönsä.
Sitten kaupunki löysäsi vaatimuksia (jokaiselle asunnolle ei tarvitse tehdä autopaikkaa) joka johti siihen että autopaikka pitää ostaa erikseen. Tuosta menee myös vastike (joka sisältää myös sähkön?). Rakennusvaiheessa noihin voi tilata latauspaikan (varmaan myös jälkikäteen onnistuu…kalliimmalla) Noista ei ole omakohtaisia kokemuksia muutoin kuin että vieraspaikkojakaan noissa taloyhtiöissä ei enää ole.
Tuo päätös johti myös siihen että ihmiset säästää ja autopaikat jäävät ostamatta. Autoja on sitten parkissa pitkin maita ja mantuja. Noillahan ei kotilataus sitten onnistu.
Tuo ”autopaikan sähkö omasta mittarista” voi nostaa latauspaikkojen hintaa jos samaa periaatetta halutaan edelleen noudattaa. Jokaiselle paikalle pitää vetää keskukselta oma kaapeli. Tosin samallahan sinne ojaan tiputtaa useamman kaapelin kun oja on valmiiksi avattu.
Siitä meni kuukausimaksu mutta se on semantiikkaa että maksettiinko tuossa vain sähköstä vai sähkö+”vastike”.
Loppuaikoina osassa uusista yhtiöistä sähkö meni omasta mittarista niin kukin maksoi oman sähkönsä.
Sitten kaupunki löysäsi vaatimuksia (jokaiselle asunnolle ei tarvitse tehdä autopaikkaa) joka johti siihen että autopaikka pitää ostaa erikseen. Tuosta menee myös vastike (joka sisältää myös sähkön?). Rakennusvaiheessa noihin voi tilata latauspaikan (varmaan myös jälkikäteen onnistuu…kalliimmalla) Noista ei ole omakohtaisia kokemuksia muutoin kuin että vieraspaikkojakaan noissa taloyhtiöissä ei enää ole.
Tuo päätös johti myös siihen että ihmiset säästää ja autopaikat jäävät ostamatta. Autoja on sitten parkissa pitkin maita ja mantuja. Noillahan ei kotilataus sitten onnistu.
Tuo ”autopaikan sähkö omasta mittarista” voi nostaa latauspaikkojen hintaa jos samaa periaatetta halutaan edelleen noudattaa. Jokaiselle paikalle pitää vetää keskukselta oma kaapeli. Tosin samallahan sinne ojaan tiputtaa useamman kaapelin kun oja on valmiiksi avattu.
Taitaa valmistaja ottaa sen verran hyvät varmuus varat BMS algorytmeigin että lämmön hallinnalla varustettu akku ottaa sen verran virtaa mitä se varmasti takuu aikana kestää.
Mutta, nuo marginaalit koskee lähinnä takuuaikaa. Sitten kun tavoitellaan 10v+ tarinaa niin alkaa tulla isompia eroja miten autoa on käytetty.
Tän hetken data taitaa kuitenkin osoittaa että täytenä seisominen kuluttaa lämmön funktiossa ja tyhjäksi purkaminen toisteisesti myös.
Omissa autoissa kun on NMC kemian LG pouched cell pohjaiset akustot niin koitan arjessa kunnioittaa noita best practice rajoja. Lataan toki täyteen kun on tarvetta. Ja ajan "matalille" Soc lukemille jos arki sen vaatii mutta yleisesti kuitenkin nuo ohjeet korvan takana
Mutta, nuo marginaalit koskee lähinnä takuuaikaa. Sitten kun tavoitellaan 10v+ tarinaa niin alkaa tulla isompia eroja miten autoa on käytetty.
Tän hetken data taitaa kuitenkin osoittaa että täytenä seisominen kuluttaa lämmön funktiossa ja tyhjäksi purkaminen toisteisesti myös.
Omissa autoissa kun on NMC kemian LG pouched cell pohjaiset akustot niin koitan arjessa kunnioittaa noita best practice rajoja. Lataan toki täyteen kun on tarvetta. Ja ajan "matalille" Soc lukemille jos arki sen vaatii mutta yleisesti kuitenkin nuo ohjeet korvan takana
Kyllä sähkön+siirron+laskutuspalvelun perusmaksutkin pitää jyvitää aiheuttajaperusteella myös lataajille/latausssähkölle. Usein pitää sähköliittymää suurentaa, josta seuraa korkeampi siirronkuukausimaksut. Tuo (ainakin) pitää sitten jyvitää latauspistelille joko kWh tai aikaperusteisesti. Vähäisellä käytöllä tämä johtaa korkeisiin lataushintoihin.
salasana
Aktiivinen jäsen
Miten tässäkin eriytetään sähköauton lataus kaikesta muusta yhtiön perusinfrasta?
Jos taloyhtiöön tulee vaikka maalämpö ja liittymää pitää suurentaa, mutta yhdessä asunnossa pidetään 19 astetta ja toisessa 24 astetta - niin miten tuossa saa perusmaksut jyvitettyä?
Entä jos liittymä on ennallaan ja yhdessä asunnossa saunotaan ja toinen pitää saunaa lähinnä varastona? Vähäisellä käytöllä tämä johtaa koviin saunomishintoihin?
Hyvää Isänpäivää!
Espejot
Hyperaktiivi
Uusi lautauslaki astuu voimaan vuoden vaihteessa.
...”lukuun ottamatta antoteholtaan enintään 3,7 kW:n laitteita, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen”.
”Latauslaki” muutettiin viittamaan tähän asetukseen heinäkuussa. Linja-aho arvioi, että viranomaiset ovat tuijottaneet tottumuksesta vanhaa direktiiviä, koska kesälomakaudella kukaan ei tajunnut muutosta. Häntä vaivaa, että asiasta ei ole kysytty lausuntoa puolueettomaksi mieltämiltään tahoilta.
”Se mikä pistää silmään, että tästä ei laitettu (standardointijärjestö) Seskoon ollenkaan lausuntopyyntöä.”
Onko viranomainen kesästä lähtien julistanut vanhentunutta sanomaa? HS otti yhteyttä liikenne- ja viestintävirastoon, joka alkoi selvittää asiaa ympäristöministeriön kanssa. Reilun kuukauden selvitystyön jälkeen viranomainen linjasi: vanha linja pitää, eli laitteen pitää olla yli 3,7 kilowattia.
Lähde:hs.fi
Jopa kymmeniä tuhansia kiinteistöjä koskevassa laturivelvoitteessa on kiusallinen piirre,
Sähköautojen lataustehon yksikkö on kilowatti. Tehoskaala liikkuu muutamien kilowattien hitaasta ”yölataamisesta” aina satojen kilowattien nopeisiin tienvarsilatureihin. Mitä enemmän tehoa, sitä vaativampia ovat sähköratkaisut ja hinta. Osa haluaa selvitä velvoitteesta mahdollisimman helpolla. Heitä kiinnostaa, miten matalalle tehoissa voi mennä. Velvoite edellyttää yli 3,7 kilowatin latauslaitetta. Desimaalinumero voi tuntua satunnaiselta, mutta se on sähkötekniikkaa. Laissa ei sanota tätä numeroa. Raja perustuu EU-asetukseen. Siellä kuvaillaan, millainen on sähköauton latauslaite. Määritelmän lopussa on yksityiskohta, joka poissulkee tietyt laitteet – ja muuttaa kaiken:...”lukuun ottamatta antoteholtaan enintään 3,7 kW:n laitteita, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole sähköajoneuvojen lataaminen”.
Sivulause muuttaa tuhansia koskevan autoilulain tulkinnan kokonaan, vai muuttaako?
Viranomaiset ovat kuitenkin toistuvasti viestineet, että 3,7 kilowatin raja on tai se itse asiassa pitää ylittää. Linja-ahon mielestä viranomaiset ovat istuneet kesälaiturin nokassa, kun tapahtui jotain kriittistä. Raja periytyy direktiivistä vuosikymmenen takaa. Se oli ajalta, jolloin sähköautot olivat marginaali-ilmiö. Silloin asia määriteltiin epäselvemmin, ja tuore asetus korjasi Linja-ahon mielestä ”valuvikoja”.”Latauslaki” muutettiin viittamaan tähän asetukseen heinäkuussa. Linja-aho arvioi, että viranomaiset ovat tuijottaneet tottumuksesta vanhaa direktiiviä, koska kesälomakaudella kukaan ei tajunnut muutosta. Häntä vaivaa, että asiasta ei ole kysytty lausuntoa puolueettomaksi mieltämiltään tahoilta.
”Se mikä pistää silmään, että tästä ei laitettu (standardointijärjestö) Seskoon ollenkaan lausuntopyyntöä.”
Onko viranomainen kesästä lähtien julistanut vanhentunutta sanomaa? HS otti yhteyttä liikenne- ja viestintävirastoon, joka alkoi selvittää asiaa ympäristöministeriön kanssa. Reilun kuukauden selvitystyön jälkeen viranomainen linjasi: vanha linja pitää, eli laitteen pitää olla yli 3,7 kilowattia.
Lähde:hs.fi
Tuo ei siis käsittääkseni koske asuinkiinteistöjä. Latauslaitteita asentavat firmat mainostaa kyllä niinkuin koskisi niitäkin.
Vasta nyt kun asukkaat on alkanut vaatia sähköautojen latausmahdollisuutta, on herätty kustannuksiin. Aiemmin saatettiin jopa kellottomissa tolpissa pitää autoja kun eläimiä liekassa vaikka niillä ei ajettu kun joskus. Sähköä meni eikä se haitannut mitään. Lisäksi sisätilanlämmitimen kanssa kulutus saattoi olla melkoinen, sitten kun tuli sähkärit, lataus kiellettiin kokonaan.
Lapin mökissä oli kielto ladata sähköautoa, mutta muuten tolppaan sai sähköt ovenpielestä katkaisijasta. Mitään rajoitetta käytölle ei muuten ollut.
Lapin mökissä oli kielto ladata sähköautoa, mutta muuten tolppaan sai sähköt ovenpielestä katkaisijasta. Mitään rajoitetta käytölle ei muuten ollut.
Se "yli 3,7kW" on siitä hyvä että käytännössä poissulkee yksivaihelaturit.
Mitä tulee siihen että tämä on perusinfraa... Kyllä se alkaa olemaan ainakin fiksuissa yhtiöissä agendalla tehdä autojen lataus kunnolla mahdolliseksi.
Naapurustossa on yksi rivariyhtiö, missä pistettiin asia kunnolla järjestykseen. Jokaiseen 16 autopaikkaan laturit, maksimiteho 22kW per laturi ja kuormantasaus automaattisesti ettei ~50kW teho ylity. RFID tunnustuksella lataus päälle ja laskutuksen tekee laturiyhtiö.
Tuo lataus ei ole pennin päälle halvinta osakkaille, mutta on ammattimaisesti tehty.
Täytyy seurata kuinka nopeasti sähköautot lisääntyy yhtiössä.
Mitä tulee siihen että tämä on perusinfraa... Kyllä se alkaa olemaan ainakin fiksuissa yhtiöissä agendalla tehdä autojen lataus kunnolla mahdolliseksi.
Naapurustossa on yksi rivariyhtiö, missä pistettiin asia kunnolla järjestykseen. Jokaiseen 16 autopaikkaan laturit, maksimiteho 22kW per laturi ja kuormantasaus automaattisesti ettei ~50kW teho ylity. RFID tunnustuksella lataus päälle ja laskutuksen tekee laturiyhtiö.
Tuo lataus ei ole pennin päälle halvinta osakkaille, mutta on ammattimaisesti tehty.
Täytyy seurata kuinka nopeasti sähköautot lisääntyy yhtiössä.
Viimeksi muokattu:
Osaan taloyhtiöitä ei varmaan tule koskaan latausinfraa, ellei siihen tule selkeää velvoitetta tai pakkoa.
Tuttava asuu rivarissa ja isohko osa väestä on hiukan ikääntyneempää väkeä. Taloyhtiön hallituksen linja on että mihinkään ei investoida ja korjausvelka kasvaa. "Nämä ovet on ollut 30v jo ihan hyvät".
Sama juttu sähköautojen laturien ja kuidun kanssa mikään ei saa maksaa mitään ja kun en itse tarvi niin muutkaan ei tarvi.
Espejot
Hyperaktiivi
Jos aina mennään just ja justa säädösten yli niin aika helposti sitä löytää edestään sen minkä taakseen jätti.... kaavamainen säästäminen infrassa lyö helposti näpeille.
salasana
Aktiivinen jäsen
Juuri yllä mainituista syistä puhun perusinfrasta. Sähköauton latauspiste tai edes valmiudet siihen kuuluisi jokaisen yhteisestä omaisuudesta huolehtivan taloyhtiön hallituksen hyvään hallinnointitapaan.
Se, että sähköauton latauspisteitä käsiteltäisiin jotenkin osakkaiden eriarvoisena kohteluna tai jonakin luksustuotteena on mennyttä aikaa. Entä sitten kun vaikka 50% asukkaista on sähkö/ladattava auto? Tippuuko se sitten vasta erillismaksun piiristä ja sulautetaan hoitovastikkeeseen?
Eikä sitä kallista sähköliittymän korotusta edes tarvitse tehdä mikäli ei kaikilla ole vielä laturia ja lisäksi kuormanhallinnan avulla pystytään siihenkin saamaan joku tolkku ettei heti mitoiteta kaikkea ääritilanteiden mukaan.
Erikseen toki aina nämä kaikesta säästävät taloyhtiöt, joissa ei vaikkapa juuri asukkaiden iästä johtuen enää tehdä mitään huoltoja ajallaan. Yhdessä taloyhtiössä asuin jossa huopakatto - pellitykset ja nostot repsotti. Otin puheeksi yhtiökokouksessa, että pitäisi alkaa valmistautumaan kattoremonttiin. Tämä torpattiin vuonna 2017 vanhojen jäärien toimesta siitä syystä, että ”katto on juuri kunnostettu”. Uusi kate oli asennettu 1992, eli 25 vuotta sitten. Kaksi vuotta eteenpäin kun olimme muuttaneet pois niin katto päästi piipun kohdalta vedet läpi ja loppulasku olikin sitten kertaheitolla suurempi kaikkine sivukuluineen.
Se, että sähköauton latauspisteitä käsiteltäisiin jotenkin osakkaiden eriarvoisena kohteluna tai jonakin luksustuotteena on mennyttä aikaa. Entä sitten kun vaikka 50% asukkaista on sähkö/ladattava auto? Tippuuko se sitten vasta erillismaksun piiristä ja sulautetaan hoitovastikkeeseen?
Eikä sitä kallista sähköliittymän korotusta edes tarvitse tehdä mikäli ei kaikilla ole vielä laturia ja lisäksi kuormanhallinnan avulla pystytään siihenkin saamaan joku tolkku ettei heti mitoiteta kaikkea ääritilanteiden mukaan.
Erikseen toki aina nämä kaikesta säästävät taloyhtiöt, joissa ei vaikkapa juuri asukkaiden iästä johtuen enää tehdä mitään huoltoja ajallaan. Yhdessä taloyhtiössä asuin jossa huopakatto - pellitykset ja nostot repsotti. Otin puheeksi yhtiökokouksessa, että pitäisi alkaa valmistautumaan kattoremonttiin. Tämä torpattiin vuonna 2017 vanhojen jäärien toimesta siitä syystä, että ”katto on juuri kunnostettu”. Uusi kate oli asennettu 1992, eli 25 vuotta sitten. Kaksi vuotta eteenpäin kun olimme muuttaneet pois niin katto päästi piipun kohdalta vedet läpi ja loppulasku olikin sitten kertaheitolla suurempi kaikkine sivukuluineen.
Mitä hyvää tuossa on? 1 vaihe 16 A on täysin riittävä kotilataukseen. Kai auton nyt ainakin 10 h seisoo pihassa, jolloin saa ladattua yli 30 kWh, jolla ajaa autosta, kelistä ja nopeudesta riippuen 100-250 km. Keskimääräinen ajosuorite/auto on kuitenkin vain 40 km.
Itse lataan 90% duunin 3,7 kW latausasemasta, vaikka teen 50% etätyötä ja työmatka on 38 km/suunta.
Mitä iloa on 22 kW latureista? Hyvin harva auto osaa noista ottaa enempää kuin 7 tai 11 kW ja 50 kW kokonaisteho rajaa kuitenkin heti kun autoja alkaa olla enemmän.
Meille tuli taloyhtiöön latausinfra. Vaikka sähköauto on, en halunut maksaa 1700 € latausasemasta. Yhtiölle tuli tuon päälle useampi tonni/kämppä tuossa yhteydessä ja lisää vaikeammin eriteltävää, kun linjasaneerauksessa otettiin valtava liittymä ja oma keskus latausta varten.
Sitten on kuukausimaksulla palvelu, jolla sähköt mitataan ja laskutetaan käyttäjiltä. Kyllähän noista sähkön hinta korkeaksi tulee, jos se jyvitetään muutamalle käyttäjälle.
Meillä on 29 asunnon yhtiö, jossa jokaisella oma paikka tolpalla sekä lisäksi taitaa olla 7 tolppapaikkaa yhteiskäytössä. Kaikissa auto yleensä. Noissa on kahden tunnin ajastin itse säädettävissä. Ennen sähköautoinfran rakentamista noiden vuosisähkölasku oli muutama satanen eli samaa luokkaa kuin yhden sähköauton, joka lataa lähinnä kotona.
Tuo 22 kW on ennemminkin menneisyyden jäänne, kun oli niitä Type1-autoja (eli vain yksivaiheinen lataus) yli 3.7 kW latausteholla. Eli pitää tarjota 32A. Koska latausaseman päässä on kuitenkin Type2, sen pitää tarjota sama maksimivirta kaikille vaiheille.
Multakin löytyy auto, joka tukee 3x24A latausta. Aika vähän on tullut tuota ominaisuutta käytettyä. Kotonakin periaatteessa voisi, pitäisi vaan vaan vaihtaa latausasemalle menevä piuha paksumpaan, sekä isompi sulakeblokki sähkötauluun. Kuormanhallinta olisi jo, joten tuo toimisi kyllä 3x25A liittymän kanssa.
Pidin aikoinaan King Cabiä jatkuvasti tolpassa kiinni. Siitä meni lopulta vastus hajalle. Mutta oli aina lämmin kun lähti liikkeelle. Joku yhteinenajastin siellä oli kaikille tolpille mutta siinä ei ollut mitään järkeä. Kukaan ei tosiaan kysellyt sähkön hinnasta silloin.
Sähköautossa ihmiset vertaa sitä bensan hintaan ja siitä syntyy kateutta. Siitähän siinä on pääasiassa kyse.
Olen mukana taloyhtön hallituksessa jossa on latauspaikkojen asentamista pohdittu. Sähköliittymät on riittävän tehokkaat että niitä voisi asennella. Mutta konkreettisin ongelma lopulta on juuri nyt se, ettei kukaan asukkaista hirveästi ole latauksen perään kysellyt. Yhtiössä kuitenkin ymmärretään että laturit tulevat väkisin jossain vaiheessa, koska muuten autopaikat alkaa tyhjenemään,
Eikai se mitään lisää maksanut tehdä se 22kW maksimiteholla. Auto ottaa sitten sen mitä ottaa tai kuormantasaus antaa.
10h aikana kuitenkin max. 600kWh pistetään autoihin. Minusta kuulostaa oikein riittävältä vaikka olisi 16 sähkistä latauksessa. (37,5kWh joka autoon).
Tuskin tuo on se syy. Tuskin sitä lohkolämmitintä pidit enempää kuin 100 vrk/v. Jos vaikkapa 2000 h ja 500 W on tuo vasta 1000 kWh eli luokkaa 100 €. Hyvin harva noin idioottimaisesti sähköä törsää. Tietysti kunnon törsääjällä on 2 kW sisätilalämmitinkin.
Mutta keskimääräinen tolpankäyttäjä vie luokkaa 100 kWh/v kun keskimääräinen sähköautoilija vie luokkaa 3000 kWh/v. Miksi joku haluaisi tukea toisen sähköautoilua satasilla vuodessa? Lohkolämmittäjän sähkökulu on niin pieni, ettei siitä laskutus tuo mitään muuta kuin laskutuksen hoitava rikastuu.
Oma kokemukseni on muuten aikalailla päinvastainen. Ennen sähköautoja kukaan ei puhunut lohkolämmittäjien sähköistä, mutta nyt moni haluaisi nekin mitättömät kulut laskuttaa.
Niin siis 500 kWh ja tehona 3,1 kW/auto. Eli se 3,7 kW 1-vaihe olisi voitu toteuttaan ilman turhia kuormantasauksia, jotka nostavat hintaa.
Ja nostaa ne paksummat kaapelitkin ja kolme vaihetta/paikka hintaa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Ei kai kukaan vaadi omia latauskuluja osakkaiden maksettavaksi?
Varmaan johtuu sähkön hintojen heilahteluista ja nykyisen hintatason noususta?
Kyllä mun edellisessä rivariosakkeessa oli jo "tolppamaksu" tai autopaikkamaksu miksi sitä sitten kutsuikaan. 8€/kk näyttää tätä nykyä olevan. Tuolla käsittääkseni katettiin lähinnä lämmitystolppien sähköt. Muuta kustannusta paikoista ei juurikaan syntynyt.
Laki on muotoitu niin, että latauspaikat tai valmius ( eli putket ) pitää uuteen raknnukseen tehdä heti ja vanhaan raknennukseen jonkun isomman remontin yhteydessä. Tätä voi siis vetkuttaaa, mutta lopulta on pakko.
Onkos latauslaitteiden ohjaukseen mitään standardia? Sinällään tulee mieleen että kuormanohjaus ja pörssisähköohjaus voisi olla taloyhtiön lataustolppaan hyviä ominaisuuksia, mutta hiljan taisi olla uutisia että esim joku latauspöpeli valmistaja meni konkkaan. Kuinka varmistaa laitteille pitkä tuki ilman moisia peikkoja?
Kauheaa olisi jos investoinnin jälkeen olisi aivan lelut systeemit. Ja ison sähköauton akku puolillaan 10h latauksen jälkeen.
Tuo selvennys yhteiskäyttöisyydestä valaisi asiaa, kiitokset siitä. Asuntokohtaisille autopaikoille sinällään on säädetty kuukausivuokra jollei ole myyty osakemuotoisena juuri kattamaan asfaltointikuluja tai vastaavia. Asunto-osakeyhtiölaki vaatii, että joko kaikkien on voitava hyötyä jostakin yhtiön niukasta resurssista tai sitten niistä on perittävä käypä korvaus. Asuntojen parvekkeet esimerkiksi ovat hiukan tilanteesta riippuen jyvitetty vastaavalla lisävastikkeella tai sitten ei. Ennen vanhaan ne tyypillisesti laskettiin mukaan osakehuoneiston pinta-alaksi jopa 1:1. Kaikissa asunnoissahan ei välttämättä ollut parveketta ja parvekkeista aiheutuu lisää remonttikuluja.
Jos jokaiseen asuntoon kuuluu kaksi autopaikkaa (tai autopaikkojen määrä on jotekin liitetty asunnon osakelukuun), asia on aivan kunnossa asunto-osakeyhtiölain mielessä, peri sitten autopaikoista ja tolpista vastikkeita tai ei, miten yhtiössä sitten asiasta on päätettykin.
Miksi ison sähköauton akku pitäisi joka yö saada tyhjästä täyteen? Kuka ajaa useita satoja km päivittäin?
Mistä kenenkään tarpeita tietää, mutta harvinaisempaa kai.
Mutta kyllä vaikka sähköpaku talvella vei reilu 35kWh/100km, eli ei ihan hirveitä matkoja akulla pääse, vaikka työajossahan nuo eli ihan loppuunasti ei varmaan tarvi pihistellä oma sähkön varassa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Yhtiöjärjestyksellä voi vaikuttaa huomattavasti eri kulujen jyvitykseen ja mikäli parvekkeet on yhtiökokouksen päätöksellä eriytetty niin se on oma lukunsa. Edellisessä taloyhtiössä mentiin niin pitkälle, että vesikalusteet putkistoineen laitettiin osakkaan vastuulle yhtiöjärjestyksellä. Onneksi päästiin asunnosta ajoissa eroon, koska voin vain kuvitella kuinka pitkälle tuollaisesta voi riidellä varsinkin tuossa sanamuodossa.
Keskusteltaessa yhtiön omaisuudesta niin luonnollisesti se pitää olla kaikkien saatavilla. Tasavertaisuus on myös asunto-osakeyhtiölaissa, eli mikäli taloyhtiön lukuun asennutetaan huoneistokohtaiset sähköauton latausasemat niin se pitää asentaa kaikille taloyhtiön lukuun tai sitten omaan lukuun aikaisemmin asennetusta latausasemasta tehdään osakkaalle hyvitys (näistäkin saa kyllä taistelun taloyhtiössä, tiedän, ei mennä siihen).
Alkuperäinen kritiikkini oli, että sitä resurssia käyttäviltä perittäisiin jokin kiinteä erillismaksu irrallaan varsinaisista juoksevista kuluista, joka on minusta täysin perusteetonta, koska kuka tahansa voi ostaa sähköauton niin halutessaan. Tällaista myös isännöitsijämme ehdotti, joka tyrmättiin hallituksessa.
Mikäli kulujen jyvityksessä mentäisiin tuolle tasolle niin seuraavaksi joku keksii vaatia lapsiperheiltä erilliskorvausta leikkipaikan käytöstä, koska kaikilla ei ole lapsia tai matontamppaustelineen kulukorvausta, koska jollain ei ole lainkaan mattoja tai joku ei niitä ikinä tamppaa.
Tästä johtuen taloyhtiön omistamaa latausasemaa on mielestäni tasavertaista käsitellä ainoastaan juoksevien kulujen osalta. Ja tämän keskustelun juurille viitaten, että mikäli taloyhtiö näkee parhaaksi, että 30s/kWh on oikea hinta niin sitten se on. Ehkä siinä on päätetty, että kerralla riittävän korkea hinta niin ei tarvitse aina sähkösopimusta uusittaessa miettiä asiaa tai sitten siihen on laskettu laitteen huoltokuluja mukaan. Itse päätimme pitää hinnan maltillisena sisältäen pelkästään siirron, veron ja sähkön, koska käsittelemme latausasemaa kuten mitä tahansa yhtiön yhteisessä käytössä olevaa laitetta emmekä halunneet sälyttää kuluja pelkästään sähköautojen omistajille aikaisemmin mainituista periaatteista johtuen.
Lopulta kaiken määrittelee hoitovastikkeen realistinen budjetointi. Mikäli yhtiössä mennään koko ajan rimaa hipoen ja jonkin á 600€ latausaseman uusiminen aiheuttaa aina sen, että taloyhtiö joutuu perimään ylimääräisen vastikkeen niin kenties olisi syytä miettiä budjettia uudestaan.
Viimeksi muokattu:
Mulla ainakin kaveri ajaa pääkaupunkiseudulle lahdesta töihin. Kyllä sillä id4 syö talvella melkolailla akun päivässä, ja kotiin tullessa puoliso ajaa vielä kavereille, kauppaan ja hoitaa lasten harrastukset. Uskon että monikin käy noin 100km päästä helsingin seudulla töissä, ja kunnon pakkasella range noin 250km. Se että lataisi tyhjästä täyteen lienee harvinaista. Meinaan että tarkkaan pitää laskea että just olis akku tyhjä kun saapuu kotiin. Veikkaan että melkein tyhjä on oikeampi sana.
Tuohan on aivan OK, jos joko kaikille on asennettu latausasema tai yhtiö on tehnyt päätöksen asentaa moisia vaadittaessa sitä mukaa, kun osakas moista tarvitsee ja kaikille riittää. Sama on pysäköintipaikkojen kohdalla, jos sellainen tai useampi kuuluu tasapuolisesti (tai osakemäärään jotenkin sidottuna) kaikille, mutta muutoin tasapuolisuus yleensä edellyttänee vuokran perimistä, jos vastaavasti kaikille ei riitä, vaan kysyntää olisi useammalle.