Kaupalliset kotiakut - kannatavuus

[Arisoft]

Rupesin äsken pohtimaan olisiko joku edullinen akku, jolla saisi erityisen kalliin päivän skipattua kun talon sähkönkulutus on minimissään. Erityisen kalliin sähkön aikana voi sähköön mennä jopa 10 euroa vaikka lähes kaikki kulutus on pois käytöstä. Raloksen mainos putkahti esiin, mutta akun koko oli vain reilu 2kWh. Se ei ihan riitä koko päiväksi. Ihme että noion pientä edes tarjotaan. Kenelle tuollaiset on?

Olisko jossain tarjolla pientä akkua/invertteriä, jota voisi ladata Aggregaatilla? Vaikka lyijyakkua käyttävä. Selllaistahan aggregaatilla saattaisi ladata helpostikin.

 

[anders]

Olisko jossain tarjolla pientä akkua/invertteriä, jota voisi ladata Aggregaatilla? Vaikka lyijyakkua käyttävä. Selllaistahan aggregaatilla saattaisi ladata helpostikin.

Ei kukaan lyijyakkuja enää laita 2024

Victron MP2 vaikka 5kva ja siihen 17kWh 48V lifepo parilla tonnilla.

Victron (d)ess hoitelee sähkönhintaohjaukset valmiiksi automatik.

 

[Arisoft]

Ei kukaan lyijyakkuja enää laita 2024

Ajattelin että (pieni) akku olisi vain siinä ikäänkuin puskurina aggregaatin ja invertterin välissä.

Pari tonniakin tuntuu suurelta muutaman päivän tarpeeseen vuodessa, mutta tuo 17 kWh kapasiteetti alkaisi jo riittää päiväksi jopa pakkasella.

Aggregaatin etuna olisi todella suuri kapasiteetti, jopa useita päiviä. Sen ei tarvitsisi tuottaa edes kilowattia, jos sillä on pieni akku apuna. Mutta se kilowatin invertteri on sitten se seuraava ongelma, joka kumminkin maksaa. Ehkä tähän vielä löytyy joku sopivan edullinen ratkaisu ajan kanssa.

 

[anders]

Ajattelin että (pieni) akku olisi vain siinä ikäänkuin puskurina aggregaatin ja invertterin välissä.

Pari tonniakin tuntuu suurelta muutaman päivän tarpeeseen vuodessa, mutta tuo 17 kWh kapasiteetti alkaisi jo riittää päiväksi jopa pakkasella.

Aggregaatin etuna olisi todella suuri kapasiteetti, jopa useita päiviä. Sen ei tarvitsisi tuottaa edes kilowattia, jos sillä on pieni akku apuna. Mutta se kilowatin invertteri on sitten se seuraava ongelma, joka kumminkin maksaa. Ehkä tähän vielä löytyy joku sopivan edullinen ratkaisu ajan kanssa.

Esim 5kva invertteri oli sen n. 500 eur kun ostin, ei ole paljoa, mielestäni.

Mutta vaatii aika ison lyijyakun, vs pienehkä lifepo, koska virranantokyky. Taitaa tulla lifepo halvemmaksi nykyhinnoin ihan suoraan, ei vain elinkaarena.

 

[Espejot]

Turussa tutkittu kotiakkujen kannattaviitta, ja näinhän se on. Muutama on luku jota ei tiedetä tai haluta kertoa väliltä 3-99. Mutta kyseenalaistan tutkimuksen missä saatuja lukuja ei haluta kertoa. Ja jos niitä ei tiedetä niin onko se yhtään parempi tutkimustulos. Ja lopputulema - että jos akkua ei käytä se kuluu silti ja vaikka akustoa käyttäisi ja saisi säästöä se kuluu siinäkin tapauksessa - on yliopistotasolla suorastaan nerokas.

Kotiakut eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia Suomessa oman aurinkosähkön varastointiin​

28.5.2026 07:29:47 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tyypillisesti akulla saavutetut säästöt jäivät muutamiin kymmeniin euroihin tai parhaimmillaan muutamaan sataan euroon vuodessa. Nämä säästöt eivät tutkimuksessa riittäneet akun investoinnin kattamiseen sen elinajan sisällä.

Joissakin tutkituissa tapauksissa akun käyttö jopa kasvatti kotitalouksien vuosittaisia sähkölaskuja verrattuna tilanteeseen, jossa aurinkosähköä tuotettiin ilman akkua. ‒ Tämä on erittäin mielenkiintoinen tulos. Jos itse käytetyn tuotannon osuuden maksimoi ilman että huomioi sähkön hintaa, voidaan suurten sähkönhinnan vaihteluiden aikana päätyä tilanteeseen, jossa olisikin ollut taloudellisesti kannattavampaa myydä päivällä tuotettu sähkö suoraan verkkoon kuin varastoida sitä akkuun ja käyttää myöhemmin itse, Karttunen sanoo.

‒ Päivisin sähkönhinnat ovat korkeampia kuin öisin, joten aurinkosähkön ylijäämän siirtäminen yölle tuo vain rajallisesti säästöjä. Säästöt olisivat suurempia, jos aurinkopaneelit tuottaisivat sähköä alhaisilla sähkönhinnoilla, jolloin sähköenergiaa voisi varastoida korkeiden sähkönhintojen ajalle, Karttunen sanoo. Lisäksi akut jäävät talvella pitkälti käyttämättömiksi vähäisen aurinkosähkön tuotannon vuoksi, mutta ne kuluvat silti ajan myötä.

Energia-arbitraasi tai reservimarkkinahyvitys eivät sisältyneet laskelmiin. Energia-arbitraasi tarkoittaa akun lataamista verkkosähköstä alhaisen sähkönhinnan aikana ja akun purkamista korkean hinnan aikana. Reservimarkkinahyvitys taas tarkoittaa kuukausittain maksettua hyvitystä, jonka aggregaattiyhtiö maksaa käyttäjälle siitä, että yhtiö varaa akusta osan reservimarkkinakäyttöön.

‒ Alustavien laskelmiemme mukaan energia-arbitraasin lisääminen yhtälöön ei muuta kannattavuutta. Vaikka säästöjä saadaan lisää, akun lisääntynyt käyttö lyhentää sen elinikää, jolloin kannattavuus jää silti pakkaselle, Karttunen kertoo.

Kotiakut eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia Suomessa oman aurinkosähkön varastointiin | Turun yliopisto

Aurinkoenergian varastointiin tarkoitettujen kotiakkujen tuomat säästöt sähkölaskussa eivät riitä kattamaan edes akun investointikustannuksia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

www.sttinfo.fi

 

[Tifo]

Energia-arbitraasi tai reservimarkkinahyvitys eivät sisältyneet laskelmiin. Energia-arbitraasi tarkoittaa akun lataamista verkkosähköstä alhaisen sähkönhinnan aikana ja akun purkamista korkean hinnan aikana.

Täysin huuhaa juttu. Jätettiin tutkimatta kaikki säästöä tuovat elementit.

 

[Mikki]

Oliko tuo ihan oikeasti YLIOPISTON tekemä tutkimus? Naistutkimuksen vai minkä ihmeen tiedekunnan mainetta tässä kasvatettiin?

 

[-Teme-]

Yhteistutkimuksessa selvitettiin, kuinka kannattavaa on liittää tyypillinen kotiakku olemassa olevaan aurinkosähköjärjestelmään Suomessa. Tarkastelussa oli 4 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä ja 13,5 kilowattitunnin akku, joka vastaa kooltaan ja 9000 euron hinnaltaan (sisältäen asennuksen) yleisesti markkinoilla olevia kotiakkuja.

Analyysi perustui Turussa mitattuun todelliseen aurinkosähkön tuotantodataan, neljän suomalaisen kotitalouden todelliseen sähkönkulutusdataan sekä tuntikohtaisiin sähkön spot-hintoihin kolmelta vuodelta: 2020, 2021 ja energiakriisin vuodelta 2022.

Eli yksi akkujärjestelmä, sekä neljä kotitaloutta verrokkina?
pitää lukea siitä tehty julkaisu kokonaan

 

[Mase]

Toivottavasti päätelmä kuitenkin perustuu oikeisiin mittauksiin ja laskelmiin. Sinänsä olisi hyvä ja asukkaille yksinkertaista, jos kotiakkuvirityksiä ei asuntoihin tulisi. Eivät kotitaloudet kaipaa mutkikkuutta toimintaan tuovia järjestelmiä, jotka voivat sisältää myös turvallisuusriskejä.

 

[Espejot]

Toivottavasti päätelmä kuitenkin perustuu oikeisiin mittauksiin ja laskelmiin. Sinänsä olisi hyvä ja asukkaille yksinkertaista, jos kotiakkuvirityksiä ei asuntoihin tulisi. Eivät kotitaloudet kaipaa mutkikkuutta toimintaan tuovia järjestelmiä, jotka voivat sisältää myös turvallisuusriskejä.

Yksinkertaisuus olisi toivottavaa mutta maailma on kyllä kulkemassa ihan toiseen suuntaan, pakostakin. Suorasähkölämmitys kiinteällä sähkönhinnalla ja bensaauto linee kohta vain muisto.

 

[-Teme-]

ööö... CAPEX vertailu on Tekniikan Maailman vuoden 2017 artikkelista otettu?
Lisäksi PV-järjestelmä itse: TUAS:n kattojärjestelmä Turussa (60,447°N, 22,298°E), 18 × Kingdom Solar KD-250 polykiteistä paneelia, etelään 15° kallistuksella, nimellisteho 4,5 kWp skaalattuna analyysissä 4 kWp:hen.

Minkälaisia kohteita referenssinä:
Neljä todellista omakotitaloa Turun seudulla, tuntiresoluutioinen sähkönkulutus 2020–2022. Ei tietoa asuntojen 1-3 asunto- tai lämmitystyyppiä tarkasti — he päättelevät ominaisuudet kulutusprofiilista:

L1–L3: Vuosikulutus yli 10 MWh → päätellen omakotitaloja. Talvikuukausien korkea kulutus → sähkölämmitys. Kulutushuippu illalla/yöllä → kotitalouslaitteet tai talon/käyttöveden lämmitys. Tarkkaa tietoa ei ole.
L4: Omakotitalo varaavalla lämmityksellä (sähkö tai puu), lisäksi sähköauto, joka aiheuttaa yöajan kuormahuiput.

Sähkösopimuksessa kaikille kuormille käytettiin samaa Energiaviraston tariffiprofiilia (omakotitalo osittain varaavalla sähkölämmityksellä, 3×25 A, 20 MWh/v, Turku Energia Sähköverkot) — siis sama kiinteä siirto+vero-komponentti kaikille, vaikka L1–L3:n todellisia ominaisuuksia ei tunneta.
Oliko kohteissa optimointia tai akkua? — Ei kumpaakaan
Työssä tarkasteltiin vain akun käyttöä ilman kuormanhallintaa (load management).
Kohteissa ei ollut akkua. Profiilit ovat pelkkää mitattua raakaa kulutusdataa.
Kohteissa ei ajettu mitään optimointia. Esimerkiksi L4:n sähköauton latausta ei optimoitu — sen yöhuippu otettiin sellaisenaan osaksi kulutusta.
Kuormia (lämmitys, käyttövesi, EV) ei siirretty — vain simuloidun akun lataus/purku optimoitiin.

Yhden Powerwallin täysin teoreettinen simulaatio, koko akku- ja optimointianalyysi on tekno-ekonominen simulaatio, ei kenttäkoe. Yhdessäkään kohteessa ei ollut fyysistä akustoa.

Akku: simuloitu Tesla Powerwall 2, parametrit datalehdeltä (13,5 kWh, 5 kW, 90 % round-trip, 9000 € = 667 €/kWh). Yksi ainoa parametrisointi, sovellettuna identtisesti jokaiseen kuormaan. Syklikesto 3000

ja tosiaan vain verrattu PV tuotantoon, ei arbitaasia

 

[low]

Yksikertaisuus olisi toivottavaa mutta maailma on kyllä kulkemassa ihan toiseen suuntaan, pakostakin. Suorasähkölämmitys kiinteällä sähkönhinnalla ja bensaauto linee kohta vain muisto.

Jep kohtalaisen erikoista, että Saksassa parvekevoimalat ja Lidlin akut sähköverkossa on ok, mutta täällä ei.

Ylipäätänsä jos puhutaan turvallisimmasta tai säädellyimmästä maasta tekniikan parissa niin synonyymi sille on Saksa. Nyt siellä kuitenkin tehdään jotain niin vaarallista, että täällä moisia asioita ei edes harkita otettavan käsittelyyn...

 

[Espejot]

ööö... CAPEX vertailu on Tekniikan Maailman vuoden 2017 artikkelista otettu?
Lisäksi PV-järjestelmä itse: TUAS:n kattojärjestelmä Turussa (60,447°N, 22,298°E), 18 × Kingdom Solar KD-250 polykiteistä paneelia, etelään 15° kallistuksella, nimellisteho 4,5 kWp skaalattuna analyysissä 4 kWp:hen.

Minkälaisia kohteita referenssinä:
Neljä todellista omakotitaloa Turun seudulla, tuntiresoluutioinen sähkönkulutus 2020–2022. Ei tietoa asuntojen 1-3 asunto- tai lämmitystyyppiä tarkasti — he päättelevät ominaisuudet kulutusprofiilista:

L1–L3: Vuosikulutus yli 10 MWh → päätellen omakotitaloja. Talvikuukausien korkea kulutus → sähkölämmitys. Kulutushuippu illalla/yöllä → kotitalouslaitteet tai talon/käyttöveden lämmitys. Tarkkaa tietoa ei ole.
L4: Omakotitalo varaavalla lämmityksellä (sähkö tai puu), lisäksi sähköauto, joka aiheuttaa yöajan kuormahuiput.

Sähkösopimuksessa kaikille kuormille käytettiin samaa Energiaviraston tariffiprofiilia (omakotitalo osittain varaavalla sähkölämmityksellä, 3×25 A, 20 MWh/v, Turku Energia Sähköverkot) — siis sama kiinteä siirto+vero-komponentti kaikille, vaikka L1–L3:n todellisia ominaisuuksia ei tunneta.
Oliko kohteissa optimointia tai akkua? — Ei kumpaakaan
Työssä tarkasteltiin vain akun käyttöä ilman kuormanhallintaa (load management).
Kohteissa ei ollut akkua. Profiilit ovat pelkkää mitattua raakaa kulutusdataa.
Kohteissa ei ajettu mitään optimointia. Esimerkiksi L4:n sähköauton latausta ei optimoitu — sen yöhuippu otettiin sellaisenaan osaksi kulutusta.
Kuormia (lämmitys, käyttövesi, EV) ei siirretty — vain simuloidun akun lataus/purku optimoitiin.

Yhden Powerwallin täysin teoreettinen simulaatio, koko akku- ja optimointianalyysi on tekno-ekonominen simulaatio, ei kenttäkoe. Yhdessäkään kohteessa ei ollut fyysistä akustoa.

Akku: simuloitu Tesla Powerwall 2, parametrit datalehdeltä (13,5 kWh, 5 kW, 90 % round-trip, 9000 € = 667 €/kWh). Yksi ainoa parametrisointi, sovellettuna identtisesti jokaiseen kuormaan. Syklikesto 3000

ja tosiaan vain verrattu PV tuotantoon, ei arbitaasia

Kävitkö läpi tekolyllä - oletan - vai luitko ja referoit itse? Mistä syklinkesto saatu, sitähän ei ole Powerwallin datalehdissä?

 

[-Teme-]

Kävitkö läpi tekolyllä - oletan - vai luitko ja referoit itse? Mistä syklinkesto saatu, sitähän ei ole Powerwallin datalehdissä?

En lukenut kokonaan itse, käytin tekoälyä hakemaan kriittiset kohdat ja luin ne itse sen jälkeen.
teoreettinen syklinkestoa käsitellään tutkimuksen kohdassa 2.3 jossa todetaan että akun EOL saavutetaan kun kapasiteetti on pudonnut 20% tai sisäinen resistanssi kaksinkertaistuu. LAskennassa käytetään Magnorin Wöhler-käyrää + Arrhenius float-ikääntymistä, nämä ovat lähteenä ja perustuvat vuoden 2009 tutkimustyöhön. 3000 ei mainita suoraan, mutta kyseisen tutkimuksen perusteella on keskimääräisesti laskettavissa, toisaalta tutkimuksessa ei oteta huomioon kuin syklien aiheuttama kuluminen, jolloin sykliluku on teoreettisesti lähempänä 4500 sykliä kuin 3000
Tämä liittyy erittäin läheisesti erääseen omaan työhön, niin siksi tutustun tähän tutkimukseen huolella ja osa lähteistä oli jo ennestään tuttuja

 

[Espejot]

En lukenut kokonaan itse, käytin tekoälyä hakemaan kriittiset kohdat ja luin ne itse sen jälkeen.
teoreettinen syklinkestoa käsitellään tutkimuksen kohdassa 2.3 jossa todetaan että akun EOL saavutetaan kun kapasiteetti on pudonnut 20% tai sisäinen resistanssi kaksinkertaistuu. LAskennassa käytetään Magnorin Wöhler-käyrää + Arrhenius float-ikääntymistä, nämä ovat lähteenä ja perustuvat vuoden 2009 tutkimustyöhön. 3000 ei mainita suoraan, mutta kyseisen tutkimuksen perusteella on keskimääräisesti laskettavissa, toisaalta tutkimuksessa ei oteta huomioon kuin syklien aiheuttama kuluminen, jolloin sykliluku on teoreettisesti lähempänä 4500 sykliä kuin 3000
Tämä liittyy erittäin läheisesti erääseen omaan työhön, niin siksi tutustun tähän tutkimukseen huolella ja osa lähteistä oli jo ennestään tuttuja

Eikö noi 4500 sykliäkin ole alakantissa kun se rasitavin tekijä on nopea purku ja lautaus. EIkös ylenen lupaus ole jotain 6000-8000 sykliä kun purku/lataus ole 0,5C. Ja jos nyt oikein ymmärsin niin Magnorin Wöhler-käyrä ottaa huomioon kuinka syvä akun sykli on esim SOC100 syklit kuluttaa enemän kuin SOC60-syklit (suuri DoD ikäänyttää enemän).

 

[-Teme-]

Eikö noi 4500 sykliäkin ole alakantissa kun se rasitavin tekijä on nopea purku ja lautaus. EIkös ylenen lupaus ole jotain 6000-8000 sykliä kun purku/lataus ole 0,5C. Ja jos nyt oikein ymmärsin niin Magnorin Wöhler-käyrä ottaa huomioon kuinka syvä akun sykli on esim SOC100 syklit kutaisi enemän kuin SOC60 (suuri DoD ikäänyttää enemän).

MPC ja RL malleilla saatu kestoiäksi n.15vuotta, SCM mallilla hieman enemmän, mutta MPC-BC ja RL-BC yhdistelmillä jo lähes 2x edellisiin
Eli riippuu paljon miten agressiivisesti akkuja kuormitetaan. Löytyy tutkimuksen kohdasta 3.4

 

[janti]

Aurinkoenergian varastointiin tarkoitettujen kotiakkujen tuomat säästöt sähkölaskussa eivät riitä kattamaan edes akun investointikustannuksia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Kotiakut eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia Suomessa oman aurinkosähkön varastointiin

Aurinkoenergian varastointiin tarkoitettujen kotiakkujen tuomat säästöt sähkölaskussa eivät riitä kattamaan edes akun investointikustannuksia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

www.utu.fi

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2352152X26009655?via%3Dihub

 

[Arisoft]

Eipä yllätä, mutta onhan se silti mukava harrastus.

 

[Mekaniker]

Samaa väitettä oli myöskin auringon tuottamasta energiasta, lämpöpumpuista, tuulisähköstä, sähköautoista y.m.

Miksi juuri nyt?
Jos ne haluaa myötäillä tuo Drill Baby Drill ideologia mitä juuri nyt on kova sana Pakko saada ne yliopistot kannattavaksi toisenlaisella ideologialla??

Minun aktiivinen aika öljytuotteiden suur-kuluttajana on ohi ja auringon tuottamalla energialla kulutus on sen sijaan noussut reippaasti vrt 10v takaiseen tilanteeseen.
Peruutusvaihdetta ei ole, siinä auttoi akut vauhtiin

 

[Arisoft]

Samaa väitettä oli myöskin auringon tuottamasta energiasta, lämpöpumpuista, tuulisähköstä, sähköautoista y.m.

Oli vai?

Auringosta on pitkään sanottu että omaan käyttöön tuotto on kannattavaa. Myyntiin ei. En osaa sanoa onko nykyään toisin kun investoinnit on halventuneet. Kenties alkujaan ollutkin ihan kannattamatonta.

Tuulisähköstä kenenkään ei ole tarvinnut mitään sanoa kun kotitaloudet ei sitä juuri rakenna.

Lämpöpumppujen osalta väite kuulostaa hyvin epäilyttävältä. Lämpöpumppujen teloudellisuudesta olen lukenut ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla. Silloin niitä jo rakennettiin omakotitaloihin.

Sähköautojen osalta kaikenlaisia väitteitä todellakin esiintyy edelleen.

 

[Espejot]

Tuulisähköstä kenenkään ei ole tarvinnut mitään sanoa kun kotitaloudet ei sitä juuri rakenna.

Tuulisähköstä on sanottu vaikka mitä mm.

Tuulisähkö maksaa .. maksaa .. ja maksaa, korruptiotakin?

Periaatteessa tuulivoimaa pitäisi kannattaa mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Katso alla olevaa linkkiä ja mieti. Smiley211006 http://tuulivahinko.fi/

lampopumput.info

 

[dbwarrior]

Eipä yllätä, mutta onhan se silti mukava harrastus.

Sanoisin puolen vuoden kokemuksella, että jos haluaa jonkinlaisen takasinmaksu ajan niin pitää löytyä seuraavat edellytykset:

Aurinkotuotannosta ylijäämää
Riistomallin siirtohinnoittelu (esim elenia 8,8snt)
Spot pohjainen hinnoittelu
Optimoitu kokonaisuus


Minun kohteessa paras tienesti kuukausi 16kwh akustolla oli tuo "poikkeuksellinen" helmikuu josta 42eur ja sitten maaliskuu oli vain 12eur
Tästä toukokuusta on tulossa noin 30eur kuukausi. Vuoden ekat 5 kuukautta on siis noin 120eur. Tarkoittaisi koko vuodelle maksimissaan 300eur. Kyllä sääliksi käy niitä, jotka ovat kulkukauppiaalle maksanut pari vuotta sitten sen 10keur tuollaisen säästön saamisesta.
Yksi asia mikä ei tietty näy tuossa 300eur projisiossa on se lisä arvo, kun vapautuu "spot hinnoittelu kyttäämisestä".

 

[Espejot]

Yksi asia mikä ei tietty näy tuossa 300eur projisiossa on se lisä arvo, kun vapautuu "spot hinnoittelu kyttäämisestä".

Pieni muuta tärkeä huomio, Karl Marx otti ensimäisenä termin käyttöön ja se kuvastaa sitä arvoa mikä jää saamatta. Teknisesti oikea termi on arvon lisä. Muuten olen samaa mieltä... spotkyytäily/kiinteän kyttäily on lisäarvoa - siis saamatta jäävä arvonlisä - joka pitäisi arvottaa 70EUR/h ja tämä kyllä lyhentää akuston TMA:ta.

 

[ML]

Onko täältä jollekkin jo tullut akkuja?( Teravoima)

Nyt voit kilpailuttaa sähkönsiirtosi

TeraVoiman akkusähkösopimus on viimein täällä! Kilpailuta sähkönsiirtosi ja säätä rahaa sähkölaskuissa. Ota yhteyttä!

www.teravoima.fi

Tästä on kyllä omakin keskustelupalstansa.