IVLP harkinnassa - tuli Panasonic 9 kW T-CAP split

[r290]

Moro

Tilasin PANASONIC 9 KW AQUAREA T-CAP SPLIT (3-vaihe) pumpun ...mihinkä se tuloputki kattilalle olisi viisainta kytkeä,paluuputki sieltä tyhjennys yhteestä.... punainen nuoli on niin sen käyrän tilalle kun vaan vaihtais T-yhteen niin siihen se tulo olisi helpoin kytkeä,toinen ehkä parempi vaihtoehto mutta työläämpi tehdä olisi siihen käyrään mikä laskee pannulle kun vaihtaisi vastaavan T-yhteen,kumpi parempi.

Kahlasin tarinat läpi,ja koetin "arvuutella",missä oikein mennään ylettömän käyntisyklisyyden suhteen.

Maailmalta tarjolla oheista aineistoa saneerauskohteisiin:

Osapuilleen voisin kuvitella,että näillä mennään (A):
Asentajat suosivat tätä (koska helppo ratkaisu moninmutkaiseen ongelmaan) ilman tuota lämpötila"sensoria" kattilassa!

(B) Parempi siis sensorilla,kuin ilman:
Tosin sensorilla tässä sijainnissa tee oikein mitään,koska kattilassa vallalla härdelli!

Kattilamaailmassa lämpötilatasoa ei valvota niin tarkasti kuin "lämpöpumppumaailmassa". Loppujen lopuksi lämpöpumpun hyötysuhde on paljon parempi, kun se saavuttaa 35 °C, kuin kun se saavuttaa 45 °C. Siksi yllä oleva ratkaisu ei ole oikea valinta lämpöpumpulle.

(C) Parempi olisi kuitenkin sensori T-haaroittimessa:

Anturi sijaitsee paikassa, jossa lämmitysjärjestelmän menolämpötila voidaan mitata ja määrittää oikein. Puskuri voi toimia "ylivirtauksena" ja varmistaa myös oikean sekoituksen (T-kappaleissa).
Yllä oleva esimerkki on oikea asennusohje lämpöpumpun 'katkokäyntiä hillitsevälle puskurille'.

Tässä kaaviossa oletetaan, että lämpöpumppulaitteessa on Delta T (tulon ja paluuveden lämpötilaero) ohjattu kiertovesipumppu ja jakelujärjestelmän Delta P -ohjattu pumppu. Jos lattialämmityksen jakajat ovat tukossa (jälkisäätö), asennuksen kiertovesipumppu (puskurin ja lattialämmityksen välillä) käy hitaammin / pumppaa vähemmän m³.

Käytännön esimerkkejä (D ja E) virtauspiiristä, joita voi syntyä:​

(D)
Lämpöpumppu, jonka teho on 8 kW, käy delta T:lla 7 ̊C = 0,98 m³ tunnissa.Jakelujärjestelmä on täysin auki ja sen puolen delta T on nyt 5̊ C = 1,37 m³ tunnissa.
Lämpöpumppu toimittaa 0,98 m³ tunnissa suoraan jakelujärjestelmään 0,39 m³ puskurin kautta.

Tuloksena voimakas lattiaverkoston paluuvirran sekoittuminen pumpun syötevirtaan kattilassa!
Tätä ei kai erkkikään haluaisi kontolleen!

(E) Tässä mennään päinvastaiseen suuntaan kattilassa.

Kaikki lämmitysjärjestelmästä tuleva "virtaus" kulkee nyt lämpöpumpun läpi. Voi myös nähdä, että kattila tarjoaa myös "hydraulisen katkaisun". Puskurin läpi kulkeva virtaus voi siis olla alhaalta ylös tai ylhäältä alas riippuen siitä, kummalla pumpulla on enemmän tai vähemmän m³- virtausta.
Foorumi pähkäilköön lisää ...

================

Moro

Nyt oli käynnistyskertoja 14297 ja käyntiaika 6545 h.
Puskurisäiliönä toimii se entinen öljykattila jonka tilavuus on n. 160 l ja pyyntilämpötila 40 °C.
Onko käyntikertojen harventaminen mahdollista muuten kuin suurentamalla varaajaa?

Ohessa lisää kattilan asemoinnista optimaalisesti virtauspiirin suhteen :
"hakusana"

"On the influence of hydronic distribution loop on energyperformance and indoor thermal comfort for air-to-waterheat pump systems in residential buildings"

Lyhyesti:
Asennus (kattila/bufferi) optimaalisempi paluulinjaan katkokäyntiä välttämään.
Ei vaikutusta SCOP:iin!
Sinulla kattilan koko vallan OK!
Tälläinen oli koejärjestely:

 

[AKivija]

Osapuilleen voisin kuvitella,että näillä mennään (A):
Asentajat suosivat tätä (koska helppo ratkaisu moninmutkaiseen ongelmaan) ilman tuota lämpötila"sensoria" kattilassa!

Minulla toimii näin ja on hyvä. Sensori on sisäyksikössä.
Vilp-kierto on jatkuva ja suurempi kuin lattiakierto. Lattiakiertoa ohjaa Oumanni. Bufferissa on kv-esilämmitys.
- vilp pitää koko bufferin pyyntilämmössä kunnes teho ei kovilla pakkasilla riitä ja bufferin vastus tulee auttamaan
- kun vilpin minimiteho on suurempi kuin lattiakierron tarve (esim -4 asteessa) , vilp alkaa katkokäynnin +- dt:n ohjaamana
- jos olen paikalla niin ulkolämpötilan ollessa plussalla ja poltan takkaa, voin ladata bufferiin vaikkapa 45 asteista vettä ja sammuttaa vilpin kokonaan vuorokaudeksi; sen jälkeen bufferin lataaminen lämpimäksi +25 asteesta ei ehdi lattioita juuri jähdyttämään ja nehän ovat jo osassa taloa viileitä takalla lämmitämisen vuoksi

 

[ms9124]

Maailmalta tarjolla oheista aineistoa saneerauskohteisiin:

Hyvä kuvia. Olivatko nämä alla olevan linkin takaa?

https://warmtepomp-weetjes.nl/uitleg/buffervat-warmtepompinstallatie/

 

[Sipuli]

Onkos tuolle Panan omalle PAW-GRDSTD40 maatelineelle mitään edullisempaa hyväksi todettua vaihtoehtoa 9kW splitin alle?
Plussaa tietty jos ihan normikuluttajan ostettavissa niin ei tarvi alkaa välikäsille maksamaan.

 

[Nikon]

Onkos tuolle Panan omalle PAW-GRDSTD40 maatelineelle mitään edullisempaa hyväksi todettua vaihtoehtoa 9kW splitin alle?
Plussaa tietty jos ihan normikuluttajan ostettavissa niin ei tarvi alkaa välikäsille maksamaan.

Tecnon valmistamat laadukas vilp teline ja sulatusvesikaukalo:
https://kataikko.fi/tuote/vilp-ulkoyksikon-maateline-tecnosystemi-200-kg-400mm-kasattava/

Kondenssivesikaukalo säädettävillä kannakkeilla + 3m lämmityskaapeli (1050x400 mm) - Kataikko

Kondenssivesikaukalo säädettävillä kannakkeilla + 3m kaapeli tarjoaa luotettavan ja käytännöllisen ratkaisun ilmalämpöpumpun kondenssiveden hallintaan.

kataikko.fi

löytyy myös 6m saattokaapelilla

 

[Sammypiru]

Onkos tuolle Panan omalle PAW-GRDSTD40 maatelineelle mitään edullisempaa hyväksi todettua vaihtoehtoa 9kW splitin alle?
Plussaa tietty jos ihan normikuluttajan ostettavissa niin ei tarvi alkaa välikäsille maksamaan.

Edullisempi vaihtoehto:

 

[Arisoft]

Heti tuli mieleen tuosta edullisemmasta vaihtoehdosta, että tuollainen kävisi itsellekin varsin hyvin. Puiseen saisi näet porattua ja kiinnitettyä viemäröinnit helposti just oikeisiin paikkoihin. Jäisi kaikki hankala virittely niiden osalta pois.

 

[Sammypiru]

Heti tuli mieleen tuosta edullisemmasta vaihtoehdosta, että tuollainen kävisi itsellekin varsin hyvin. Puiseen saisi näet porattua ja kiinnitettyä viemäröinnit helposti just oikeisiin paikkoihin. Jäisi kaikki hankala virittely niiden osalta pois.

Ja jos valat kakun alle, niin tee tuon muotoinen kuin minulla. Siitä on hyvä kaivaa vaikka viemäröinti joskus myöhemmin oman viitseliäisyyden mukaan.

 

[Nikon]

Edullisempi vaihtoehto:
katso liitettä 97431

Kuvasta kun ei näy niin pääseekö vesi valumaan vapaasti reijistä niin ettei valu puun päälle.. ?
tuohan painaa n.110kg niin kyllä puurakenteet sen kestää jos rakennettu asiallisesti niin tuo näyttääkin,
sulasvesien johtaminen pitää ratkaista toki asiallisesti aina vilpin kanssa

 

[Sammypiru]

Kyllä vesi pääsee hyvin valumaan. Aika muhkula tuohon talven mittaan alle kasvaa.

 

[Nikon]

Kyllä vesi pääsee hyvin valumaan. Aika muhkula tuohon talven mittaan alle kasvaa.
katso liitettä 97488

Hyvä !
Olen itse leikkanut pois nuo sivuriteliköt kun joillakin niihin tarttuu jäätä riippuen onko tuulinen paikka tms.

 

[takkuta]

Alkaa olla meilläkin asennus loppusuoralla. Ristus että oli haastavaa saada tuo sisäyksikkö 190cm korkeaan pannuhuoneeseen kapeaa käytävää pitkin. Piti purkaa pannuhuoneen ovi karmeineen, jotka tietty oli metallia.. Onneksi puukkosaha on keksitty.
Ulkoyksikön kanssa oli aika punnaaminen, kun se piti viedä pehmeää rinnettä pitkin ylös. Pahvi pohjalle ja vetämällä ylös. 2 ukkoa ei riittänyt, piti emäntä hälyyttää tuuppaamaan.
Pannuhuone on rakenettu putkien osalta kokonaan uusiksi. Järjestelmään tuli 200L Oson käyttövesivaraaja, 100L puskuri patteriverkostolle + paisari. Paineenalennusventtiili taloon tulevaan vesiputkeen. 13m meni kylmäputkea eli pitää lisätä kylmäainetta 150g ensi viikolla.
Ulkoyksikkö tuli korkeaan betonisokkeliin kiinni seinälle. Ohjeen mukaan olisi pitänyt laittaa 3 pultilla kiinni mutta laitoin 7.
Pirukseen sai asennella kaapelointeja, antureita jne. tilpehööriä.

Pannuhuoneen purkuunkin meni tovi ja muutama ärräpääkin pääsi. Kattila painoi ihan pirukseen.

Sitten kysymyksiä:
1. Onko kaikki purkaneet kannet irti että saa pohjavastuksen asennettua?
2. Mikä kaukalo tuohon sopii sulamisvesille
3. Kummasta johtimesta on otettu pohjavastukselta heräte saattolämmitykselle?

 

[Nihan]

Sitten kysymyksiä:
1. Onko kaikki purkaneet kannet irti että saa pohjavastuksen asennettua?
2. Mikä kaukalo tuohon sopii sulamisvesille
3. Kummasta johtimesta on otettu pohjavastukselta heräte saattolämmitykselle?

Kyllä niitä pitää purkaa. Hyvin pärjää ilman erillistä kaukaloa kun tulppaa yhtä lukuunottamatta pohjapellin reiät. Avoimen reiän alle sitten lähtö viemäröintiin.

 

[MarkkuJ]

Moro

Ne pohjavastuksen kiinnitysreiät vuotaa vettä allensa ellei niitä tilki vaikkapa sikapaskalla.

 

[takkuta]

Kattelin kytkiskaaviota, niin heater 2 lähdön 1 nastasta voi ottaa herätteen tai sitten kytkeä samaan tuon pohjavastuksen kanssa saatolämmityskaapelin kunhan ei laita liian tehokasta kaapelia. Vaihe näyttää olevan sisäisen 15A sulakkeen takana, jonka perässä myös venttiilien ohjaus ja heater 1.
Ehdin jo tosin laittaa pannuhuoneen keskukseen saattolämmitystä varten kontaktorin ja sille 10A sulakkeen sekä kaapeloinnin ja jakorasian ulos.
Kaukalot sulanapitokaapelilla näyttäis olevan 200 euron molemmin puolin.

 

[Nikon]

Alkaa olla meilläkin asennus loppusuoralla. Ristus että oli haastavaa saada tuo sisäyksikkö 190cm korkeaan pannuhuoneeseen kapeaa käytävää pitkin. Piti purkaa pannuhuoneen ovi karmeineen, jotka tietty oli metallia.. Onneksi puukkosaha on keksitty.
Ulkoyksikön kanssa oli aika punnaaminen, kun se piti viedä pehmeää rinnettä pitkin ylös. Pahvi pohjalle ja vetämällä ylös. 2 ukkoa ei riittänyt, piti emäntä hälyyttää tuuppaamaan.
Pannuhuone on rakenettu putkien osalta kokonaan uusiksi. Järjestelmään tuli 200L Oson käyttövesivaraaja, 100L puskuri patteriverkostolle + paisari. Paineenalennusventtiili taloon tulevaan vesiputkeen. 13m meni kylmäputkea eli pitää lisätä kylmäainetta 150g ensi viikolla.
Ulkoyksikkö tuli korkeaan betonisokkeliin kiinni seinälle. Ohjeen mukaan olisi pitänyt laittaa 3 pultilla kiinni mutta laitoin 7.
Pirukseen sai asennella kaapelointeja, antureita jne. tilpehööriä.

Pannuhuoneen purkuunkin meni tovi ja muutama ärräpääkin pääsi. Kattila painoi ihan pirukseen.

Sitten kysymyksiä:
1. Onko kaikki purkaneet kannet irti että saa pohjavastuksen asennettua?
2. Mikä kaukalo tuohon sopii sulamisvesille
3. Kummasta johtimesta on otettu pohjavastukselta heräte saattolämmitykselle?

1: kansi + 2 kpl etupeltejä pitää pitää purkaa että saa pohjavastuksen asennettua
2: kaukalo valitaan telineen mukaan jotta saa kaukalon kiinnitykset kiinni oikeisiin paikkoihin, esim tecnolla on hyviä kaukaloita vilppeihin ja niihin sopia saattolämmityskaapeleita
3: mitähän johdinta tarkoitat ? SulatusvesiKaukalon vai pohjapellin vastusta ?
-Pohjapellin sulatuskaapelille ( panasonic CZ-NE3P) on varattu ihan oma liitin piirikortilla jolloin voi ohjelman avulla säädellä sulatuskaapelin toimintaa.
-jos kaukalon sulatuskaapeli niin tyypillisesti omalla termostaalilla ja mitään herätteitä ei siihen silloin tarvi, panasonicin ohjeiden mukaan mitään sulatuskaapeleiden herätteitä tai varsinkaan virtaa saa ottaa laiteen virtajohdoista, valmistajan takuut raukee niiltä osin..

 

[MarkkuJ]

Moro

Kohtaan 2:
Miksi asennat ylimääräisen kaukalon kun ulkoyksikön pohja on jo itsessään kaukalo jossa muutama reikä ja tarvikkeissa kumiliitin josta voi johtaa sulavedet putkella minne haluaakin.Tarvitsisit toisen sulanapitokaapelin siihen ylimääräiseen kaukaloon.

Itse otin Panan omasta sulatuskaapelin johdosta herätysvirran releelle josta taas virta putkessa olevalle vastukselle,putki johtaa sulatusvedet minun tapauksessani sisälle lattiakaivoon.

 

[takkuta]

Moro

Kohtaan 2:
Miksi asennat ylimääräisen kaukalon kun ulkoyksikön pohja on jo itsessään kaukalo jossa muutama reikä ja tarvikkeissa kumiliitin josta voi johtaa sulavedet putkella minne haluaakin.Tarvitsisit toisen sulanapitokaapelin siihen ylimääräiseen kaukaloon.

Itse otin Panan omasta sulatuskaapelin johdosta herätysvirran releelle josta taas virta putkessa olevalle vastukselle,putki johtaa sulatusvedet minun tapauksessani sisälle lattiakaivoon.

Siinä ylimääräisessä keruukaukalossa on lämmitysvastus, joka saa siis virtansa kontaktorin kautta ja kontaktori saa herätevirran eli pitovirran heater2 liittimen 1 nastasta. Asentelin eilen tuon pohjavastuksen sekä liitoksen herätevirralle. 1 nastan johto poikki ja kolmosen wagoliitin väliin. Tossa keruukaukalossa on 6m johto, josta osa laitetaan poistoputkeen, joka yhdistetään viemäriputkeen ulkona. (kamat jo hankittu)

 

[MarkkuJ]

Moro

Vesi taitaa jäätyä siihen omaan keruualtaaseen ellet laita siihenkin vastusta.

 

[VesA]

Moro

Vesi taitaa jäätyä siihen omaan keruualtaaseen ellet laita siihenkin vastusta.

Mitään kaukaloita joissa vesi pääsee koskemaan laajoihin kylmiin pintoihin ei ole hyvä laittaa, veden olisi hyvä pysyä tiiviinä purona. Joissain laitteissa pohja on tehty niin että siitä on helppo laittaa putki eteenpäin. Jossain on epämääräisen muotoisia reikiä siellä täällä eikä kunnon kaatoja, sellaisesta voi olla helpompi kerätä vesi johonkin huonosti lämpöä johtavaan ja saattolämmitettyyn kouruun.

Mutta ei siis laajoja kaukaloita jonnekin kaus laitteen alle, niille ei ole teknisiä perusteita. Niitä myydään koska one size fits all - olivat reiät missä pitkinpäin pohjaa vaan niin aina osuu.

 

[takkuta]

Kyselempä taas tyhmiä. Saatiin tuo uusi toosa nyt vihdoin käyttöön kun piti lisätä torstaina 150g kylmäainetta järjestelmään (yli 10m putkipituus). Oltiin poissa kotoa vuorokausi, niin käyttöveden lämpötila oli pudonnut 33 asteeseen.
Käyttöveden lämmityksestä kysymys: Miten tuon laitteen saa lämmittämään automattisesti käyttövettä vaikkapa siten että se lämpiää 55 asteeseen ja alkaa lämmittää uudellen kun veden lämpötila putoaa vaikka 45 asteeseen?
Nyt olen joutunut painamaan paneelista aina sen ns. pakkosyötön päälle (vesihanan kuva).

 

[MarkkuJ]

Moro

En aloita uutta vaan jos jatkan tätä jo olemassaolevaa juttuani josta kahlaamalla näkee nykyisen lämmitys-systeemini.

Tuli tänään iso prottamo jossa ei onneksi kuitenkaan kerinnyt tapahtumaan oikeastaan vahinkoa ollenkaan nimittäin petti aurinkokeräimen 300 litranen varaaja josta kerkesi onneksi vain vähän vettä "pannuhuoneeseen" koska satuin olemaan paikalla.

Se omatekionen varaaja on nyt tiensä päässä ja sen saanee korvata hybridivaraaja koska säilytän vielä toimivan aurinkokeräin systeemini.
Mikä olisi passeli koko,piisaako 300 vai saisiko olla 500 litranen,isompi ehkä olisi jo turhan iso.
Tämän nyt poistuvan tilalla olisi hyvä tila mutta mutta vieläkö annan olla vanhan Jämä Nova Topin paikoillaan joka on nyt varaajana ja surkean pieni vesitilavuudeltaan mutta joka sitten ohitettaisiin uuteen varaajaan mutta kannattaisiko öljykattila sitten vielä jättää ikäänkuin pahojen päivien varalle?

Tossa jo vähän katselin hybriidivaraajia ja siihen saa varata 2-3 tonnia + osia ja töitä eli kyllä remppaan varmaan se lähemmäs 5 tonttua kuluu kun nyt en ala itse näin suurta proggista tekemään.

Onko suositella varaajaa ja kannattaisiko vaikkapa Virosta sellaista hankkia?

 

[pökö]

Mikä petti vanhassa varaajassa?

 

[MarkkuJ]

Moro

No se oli vähän hullusti tehty (DIY) kun vesijohtopaine oli koko pytyssä,en ole vielä tutkinut tarkemmin mutta siinä oli tuulimyllyn vastusta varten yhde ja jostain sen yhteen tienoilta se petti,kesti se 2008 vuodesta että kaippa se hintansa tienasi.

 

[MarkkuJ]

Moro

Nyt on sitten tulossa Jäspi GTV 500 hybridivaraaja mutta siitä kytkennästä.Kytkentäkuvissa on lämmityspiirille vesi otettu varaajan välilaipan alapuolelta mutta meillä kun on valmiina LVV ja käyttövesi siinä lämmitetään yli "pöpörajan" ja jos varaajaa talvella lämmitettäisiin vain ehkä 10 astetta lattiapiiriin menevän veden lämpötilan yli niin mitä jos se lattiapiiriin otettava vesi otettaisiinkin sieltä ylhäältä.
Lämpötila jolloin IVLPpu sammuisi voisi olla n. 48° C ja käynnistyisi uudelleen n. 40° C saataisiin käynnistyskertoja vuorokaudessa pudotettua tämänpäiväisestä n. 20:stä vaikkapa puolee tai alle.
Onko ajatuksessani mitään järkeä vai enkö tajuakkaan kaikkea fiksua.

 

[Hempuli]

@MarkkuJ onko tarkoitus, että yläosassa on 48C lämmintä vettä LVV:lle menevän käyttöveden esilämmittämiseksi keskimmäisessä ja ylimmässä kierukassa sekä alaosassa lämmityspiiriin menevä vesi mahdollisesti hieman viileämpänä? Alimpanahan on vielä ns. aurinkokierukka, jolla saa keräimen tuottoa talteen.

Meillä kun vilp tekee vain lämpöä GTV:n kautta pattereille ja kierukoiden läpi esilämmitetään käyttövesi erilliseen LVV:hen vastuksella tulistettavaksi, niin on hieman vielä hahmoteltavaa, mikä on hakusessa.

 

[MarkkuJ]

Moro

Joo alimmaisen kierukan kautta sitten kun taas aurinko lämmittää kiertää aurinkokeräimen lämmittämä vesi mutta sitä ajoin takaa että ei niin tärkeätä olisi se LVVlle menevän veden esilämmitys vaan se että lämmityspiiriin menisi lämmintä vettä eikä se turhaan olisi siellä ylhäällä odottelemassa käyttöä ja sitä ihmettelen että miksi se otettaisiin siitä niin alhaalta.

 

[Hempuli]

Totatota, mullahan lämmityspiiriin otetaan ihan ylhäältä ja paluu ihan alas. Vilp ottaa viileän veden alhaalta ja voisi ottaa jopa samasta yhteestä kuin lämmityspiirin paluu. Vilp syötti ensin ihan ylös, mutta se viilensi sulatuksissa yläkertaa 500 ltr varaajassa turhan paljon, isommassa voisi toimia paremmin. Laitatin vilpiltä syötön gtv:n välilevyn alle, jolloin yläosa varaajasta ei juuri sekoitu.

Mutta koska vilpille lähtö on eri yhteestä kuin lämmityspiirin paluu, niin alaosa lämpenee suht vikkelään. Toimisi varmaan paremmin, jos lämmityspiirin paluusta olisi suora yhteys vilpille ilman pakkokiertoa varaajan kautta.

Jos pidän pakkokierron, niin ehkä vilpin syöttö olisi parempi just välilevyn yläpuolella, niin alakerta olisi viileämpi.

 

[Pretor]

Jos pidän pakkokierron, niin ehkä vilpin syöttö olisi parempi just välilevyn yläpuolella, niin alakerta olisi viileämpi.

Joo mulla syötetään 500l hybridiä juurikin välilevyn yläpuolelle.
Juurikin tuosta mainitsemastasi syystä, että alakerta sekoittuu muuten aika nopeasti lämpöiseksi. Kone saa vähän pidempään viileämpää työstettäväksi, kun syöttää levyn yläpuolelle.

Tosin tällä hetkellä syötän VILPin tekemän lämpöisen veden välilevyn yläpuolen lisäksi aivan ylös. Ihan siksi, että pörssiohjattujen kalliiden huilituntien jälkeen patterikierto saa nooeasti mahdollisimman kuumaa suoraan yläkerrasta.
Eli suluilla voi säätää kumpaan lämmin vesi johdetaan (tai molempiin samaan aikaan).

+ mulla on se jaettu anturi varaajassa, eli kahteen anturiin jaettu "buffer-anturi" mittaa varaajan ~keskilämpöä ylhäältä ja välilevyn yläpuolelta.

EDIT:
Tosin jos siellä yläkerrassa tehdään ja kuumennetaan vastuksilla käyttövesi, niin ehkä se välilevyn alapuoli on parempi(?).
Laita sulkuja varaajan yhteet täyteen, niin on helppo testailla eri vaihtoehtoja pienillä putkitöillä. Tai oikeastaan kannattaa laittaa jo heti alkuun mahdollisuus ohjata suluilla kolmeen paikkaan:
Välilevyn alle
Välilevyn päälle
Yläosaan

 

[MarkkuJ]

Moro

Tällaista mitä kerroit ajattelin minäkin,en epäile asentajia enkä Jäspiä mutta varaaja voisi toimia jopa paremmin ihan maalaisjärjellä ajateltuna erilaisellakin kytkennällä mitä Jäspin ohjeissa.

Soitin Jäspille mutta siellä ei haluttu yhdistää minnekkään missä olisi voinut keskustella aiheesta,neuvoivat kyselemään liikkeistä tai heille esittämään kysymys diginä,se on sitä tätä päivää kun halutaan tehdä asiat vaikeimman kautta,voiko tätä sanoa palveluhaluttomuudekseni,Jäspillä voi olla kohtalaiset tuotteet mutta muuten palvelu ei,siitä miikka Jäspille.

Voisiko Varaajan kytkentä yksinkertaiduudessaan toimia näin ja tarvitaanko edes tuota oikeanpuoleista pumppua.

 

[Juha1964]

Laita sulkuja varaajan yhteet täyteen, niin on helppo testailla eri vaihtoehtoja pienillä putkitöillä. Tai oikeastaan kannattaa laittaa jo heti alkuun mahdollisuus ohjata suluilla kolmeen paikkaan:
Välilevyn alle
Välilevyn päälle
Yläosaan

Tuota komppaan. Kuvassa oma ratkaisu.

 

[MarkkuJ]

Moro

Kiitos kommenteista

Se että laitetaan ylimääräisiä hanoja ja kai sen voisi jo nyt tehdessä putkittaa sen VILPiltä tulevan noihin em. kolmeen kohtaan mutta lähtö lämmitykseen kuitenkin kai ihan ylhäältä.

Toivottavasti sitten asentaja on samaa mieltä.

 

[Hempuli]

Tosin tällä hetkellä syötän VILPin tekemän lämpöisen veden välilevyn yläpuolen lisäksi aivan ylös. Ihan siksi, että pörssiohjattujen kalliiden huilituntien jälkeen patterikierto saa nooeasti mahdollisimman kuumaa suoraan yläkerrasta.

Meillä haaveissa on ollut @kurre orava patentti, jossa moottoriohjattu 3-tievena ohjaisi viileät (mm. sulatus-)vedet alemmas ja lämpivät vedet ihan ylös. Kamoja on jo ollut kotosalla hetken aikaa. Ei ole tullut aikaiseksi ja toisekseen mietityttää vapaakierto hukkalämpöineen vilpille, kun puukattilalla nostetaan lämmöt mahdollisimman ylös. Puukattila syöttää välilevyn yläpuolelle ja lämmittää yläkerran melko äkkiä ja lopuksi vielä alakerran.

Käyttöveden esilämmityksen laittaisin kuten @Juha1964 eli kylmä vesi alemman kierukan kautta ylempään, josta LVV:lle. Aurinkokierukka on ihan alhaalla vertikaalisesti kaksi putkenpäätä punaisilla tulpilla.

Harkitsisin tuulimyllyn ja verkkovastuksen vaihtamista keskenään lähinnä siitä syystä, että ilmaisella vastuksella on enemmän lämmitettävää ja verkkovastuksen ei tarvitse lämmittää kuin yläosa.

Vilpiltä lämmin tulo varaajaan onkin sitten mielipidekysymys. Toimii välilevyn alla, etenkin kun lämmityspiiristä ei viileä vesi sekoitu alaosaan. Välilevyn yläpuolella antaa nopeammin lämmintä lämmitysverkkoon. Ja ihan ylhäällä paras ratkaisu lämmityksen kannalta, mutta sulatuksilla ja vilpin käynnistyessä tulee penalttia, jos ja kun yläosa viilenee.

Oumanin rinnalle tarvitaan oma kv-pumppu lämmityspiiriin ja lähtö ihan ylhäältä, mun miälest.

 

[Arisoft]

Voisiko Varaajan kytkentä yksinkertaiduudessaan toimia näin ja tarvitaanko edes tuota oikeanpuoleista pumppua.

Tarvitaan tuo toinen KV-pumppu shuntin vuoksi.

Itsellä koko lämmityssysteemi toimii yhdellä pumpulla, mutta tässä systeemissä ei ole tuollaista lämpötilaa laskevaa shunttia.

Jos pumppua ei olisi niin shuntti säätäisi lämpötilan sijaan virtausmäärää lämmitykseen tuottaen epätasaisen lämmityksen jossa piirin alku olisi lämmin ja loppuosa kylmä.

 

[Juha1964]

Tuossa laittamassani kuvassa ns T -haara kytkentä, joka lisättiin jälkikäteen kun halusin patterikierron kaiken paluuveden Vilppiin. Koska meidän Vilp kierrättää enemmän vettä kun patteriverkko sallii, saa se sitten T-haarasta täydennystä varaajasta. Jos varaajasta Vilppiin tulevaa hanaa liikaa pienentää, alkaa Vilp oirehtia pienestä virtauksesta.

 

[MarkkuJ]

Moro

Ensi viikolla asennetaan varaaja ja tässä olisi vielä sen kytkentä em. muutoksilla höystettynä,olisiko tämä se mitä ehdotan asentajalle.
Toi kysymysmerkkiputki taitaa olla turha.

 

[Juha1964]

Moro

Ensi viikolla asennetaan varaaja ja tässä olisi vielä sen kytkentä em. muutoksilla höystettynä,olisiko tämä se mitä ehdotan asentajalle.
Toi kysymysmerkkiputki taitaa olla turha.
katso liitettä 102654

Tuohon alareunan linjaan sulkuhana, että voi erottaa vian tullen tuon Panan irti verkosta ja silti lämmittää vastuksilla? Tai ettei tarvii tyhjentää varaajaa jos haluaa huoltaa lattialämmityksen laitteita.

 

[Arisoft]

Toi kysymysmerkkiputki taitaa olla turha.

Ainahan siihen voi laittaa sulun. Joskus voi olla ihan kivakin ladata sitä pumpulla vaikka kokeeksi.

 

[tjani]

Onko tuo vasen pumppu Panan sisällä oleva pumppu? Vai joku varmuus vara Panan pumpulle?

 

[MarkkuJ]

Moro

Nyt on varaaja paikoillaan ja putket vedetty ja pirtti lämpiää mutta pieni homma on tehtävä kun huomasin illalla ettei pumppu pysähdy nimittäin lisäkortin tankkianturin siirto vanhasta uuteen jäi tekemättä.
Anturin johto ei riitä eli sitä on jatkettava,onko mitään haittaa jatkolle kun teen sen tinaamalla eli vastusarvo ei pitäisi metrin kahden jatkoksella juuri muuttua.
Toi varaaja on siitä erikoinen että siihen ei ole valmiiksi laitettu anturitaskuja eli anturi on laitettava jonkin varaajassa olevan yhteen muhviin jollain kiinni ja eristettävä.Olisiko kuvassa kolmanneksi ylimmäinen yhde tossa yksinäinen vasemmalla passeli anturille?Sama homma aurinkokeräimen ohjauksen lämpötila-anturilla eli sekin on teipattava johonkin yhteen muhviin,luultavasti tuohon alemman käyttövesikierukan vasemmalla puolella olevaan yhteeseen kuitenkin vähäm aurinkokierukan yläpuolelle.
Putkitukset tehtiin kuten aiemmin oli suunniteltu mutta vastus jäi laittamatta kun ei ollut aiemmin puhetta ja lisäksi tuli kolme mittaria tohon oikealle,ylös,keskelle ja alas.