COP parantaminen

[Pretor]

"Kun varaaja on täynnä, niin lämpötila alhaalla nousee, koska lämpökerros on laskenut alas asti, ja pumppu voi sammua."

Miten ajattelit että pumppu pystyisi tekemään kuumempaa vettä jos sille ei toimiteta lämmitettäväksi aiempaa kuumempaa vettä? Kyllä se pumppuun syötettävä varaajan alaosan lämpö määrää sen COPin.

Kyse oli vain siitä, että sitten kun se varaaja on viimein sillä loppupään huonolla hyötysuhteella saatu väkisin täyteen lämpöön alaosaan asti ja pumppu sammuu, niin se pumppu käynnistyy lähes heti uudestaan, koska se alaosa viilenee samantien. Samaan aikaan sen anturin yläpuolella kuitenkin olisi pitkäksi aikaa tarjota vettä lämmitykseen.
Anturi keskivaiheilla toimii ihan samalla periaatteella. Siinä vaiheessa kun pumppu käynnistyy uudestaan, niin ylhäällä olisi vieläkin lämmintä tarjolla. Pumppu ei vain käynnisty niin nopeasti uudestaan mitä se tekisi anturin alhaalla ollessaan, koska se viilein vesi ohjataan anturin alapuolelle ja menee jonkin aikaa, kunnes se alaosan viileä tavoittaa anturin.

Jos keskellä ja ylhäällä on huonot paikat anturille, niin missä se hyvä paikka on? Alhaalla se on paskin kaikista.

Kaikesta yksinkertaisuudestaan huolimatta, tai ehkä juuri siksi, tuo varaaja+anturi ei ihan niin optimaalinen ole käyttää.
Noita "ongelmia" voi kiertää automaatioiden kanssa esim. käskyttämällä ladatessa buffer dT isommaksi ja vetämällä ns. "ylilämpöön". Sen jälkeen taas palataan purkuvaiheessa normiasetukseen. Hintana tässä tietenkin on COPista tinkiminen, jos tehdään reilusti ylilämpöä tarpeeseen nähden, mutta esim. pörssisähkön kanssa sekään ei ole niin yksiselitteistä. Halvemmalla hinnalla tehdään reserviin huonommalla COPilla ja puretaan kalliimman sähkön aikaan pois.

Eli jos anturi olisi alaosassa, niin pumppu lähtisi päälle heti kun alaosa kylmenee vähänkään tavoitteen alapuolelle vaikka ylempänä olisi kiertoon tarpeeksi lämmintä vettä vaikka kuinka.

Juurikin tämä, jos anturin laittaa alas.

 

[pumpisti]

Pretor puhuu asiaa. Juuri näin se meilläkin toimii. Kokeilin laittaa keskelle ja käyntikerrat tihenee, vaikka kyseessä melko iso varaaja.

 

[pökö]

Anturi voi olla myös lämmityksen menovesiputkessa. Silloin varaaja on käytetty kokonaan kylmäksi ennenkuin kone starttaa.

 

[kotte]

Normaalit vilpit valmistajan määrittämällä (käytännössä suurella) latauspumpun virtaamalla nyt eivät kumminkaan kykene nostamaan virtauksen lämpenemää (so. delta-T:tä) hirmuisen monta astetta. Jos varaaja vaikkapa käytöstä johtuen onkin päässyt kerrostumaan ja pohjalla olisi paljon yläreunaa viileämpää vettä, pumppu ei kumminkaan lämmitä pohjalta imemäänsä vettä kuin selvästi alle 10 astetta.

Seurauksenahan on, että vaikka varaajan yläosa olisi kuiinka lämmin, lämpöpumppu painaa varaajan yläosaan korkeintaan useita asteita pohjalta imettyä vettä lämpimämpää. Käytännössä siis lämmitetty virtaus aluksi saattaakin vain jäähdyttää yläosaan kertynyttä lämpöä, joka virtauksen mukana toki leviää alaskin päin. Varaajan lämpeneminen ei silloin aluksi ole pelkästään pumpun tuotosta kiinni, vaan yläosan aikaisemman lämmön ulosmittauksesta. Tuollainenhan auttamatta heikentää COP:ia keskimäärin.

Voisikin kysyä, onko yleensäkään mielekästä johtaa lämpöpumpulta vettä varaajan yläiosaan, vaan pitäisi suosiolla johtaa se jonnekin varaajan keskivaiheille? Normivaraaja aikanaan lämpenee ylempääkin, jos varaajan alaosan lämmitystä jatketaan niin kauan, että keskiosan lämpötila nousee hieman yläosaa lämpimämmäksi, jolloin säiliön sisäiset konvektiovirtaukset alkavat lämmittää sitäkin. Tällöin ei ehkä ole niin väliä, olisiko lämpötilanturi missä tahansa varaajan keskivaiheilta ylöspäin.

 

[Arisoft]

Eli jos anturi olisi alaosassa, niin pumppu lähtisi päälle heti kun alaosa kylmenee vähänkään tavoitteen alapuolelle vaikka ylempänä olisi kiertoon tarpeeksi lämmintä vettä vaikka kuinka.

Tätä varten siinä tavoitteessa on oltava riittävä hystereesi.

Mietin tuota sanomaasi kuitenkin tarkemmin. Jokin syy aiheuttaa sen, että kuuman varaan alaosassa olisi nopeasti kylmää, vaikka sinne pumpataan tauotta kuumaa vettä pattereista. Eihän sen pitäisi mitenkään voida jäähtyä yllättäen ennen kuin varaaja alkaa olla tyhjä. Kuinka paljon sinulla vesi jäähtyy pattereissa käydessään?

 

[Sipuli]

Tätä varten siinä tavoitteessa on oltava riittävä hystereesi.

Mietin tuota sanomaasi kuitenkin tarkemmin. Jokin syy aiheuttaa sen, että kuuman varaan alaosassa olisi nopeasti kylmää, vaikka sinne pumpataan tauotta kuumaa vettä pattereista. Eihän sen pitäisi mitenkään voida jäähtyä yllättäen ennen kuin varaaja alkaa olla tyhjä. Kuinka paljon sinulla vesi jäähtyy pattereissa käydessään?

Hystereesi on sama näissä panan laitteissa aina, mutta sillä nyt ei ole vaikutusta siihen anturin sijaintiin. Oli tilanne mikä hyvänsä niin se varaaja kylmenee alaosasta ennemmin kuin yläosasta ja "reserviä" jää käyttämättä jos noita käynnistymis- ja sammutuslämpötiloja mitataan varaajan alaosasta.

Lattialämmitys kierrättää vettä omalla pumpullaan ja shuttauksella. Meno varaajan yläosasta ja paluu keskivaiheille. Paluulämpöä en ole mitannut, mutta eiköhän se sen 5 astetta siellä kierrossa noin suurinpiirtein kylmene joka on mitoitettukin.

 

[Arisoft]

Oli tilanne mikä hyvänsä niin se varaaja kylmenee alaosasta ennemmin kuin yläosasta

Eikös se myös lämpene alaosasta hitaammin? Ehtii lämmittää enemmän. Tarttis varmaan seurata noita kaikkia lämpöjä mittareiden kanssa käyrää piirtäen että selviäisi mitä siellä kaiken kaikkiaan tapahtuu.

 

[Sipuli]

Eikös se myös lämpene alaosasta hitaammin? Ehtii lämmittää enemmän.

Ei. Pumpun käynnistyessä kierto varaajassa on niin suurta, että se pyöräyttää varaajan käytännössä tasalämpöiseksi ja tällöin varaaja myös lämpeää tasaisesti.

 

[Arisoft]

Ei. Pumpun käynnistyessä kierto varaajassa on niin suurta, että se pyöräyttää varaajan käytännössä tasalämpöiseksi ja tällöin varaaja myös lämpeää tasaisesti.

Eli lämmityksen aikana on sama mistä lämpö mitataan, koska se on aina yhtä sekaisin.
Tauon aikana viileä paluuvesi tulee keskelle ja sotkee pyttyä lisää.
Sitä en keksi miksi kylmin paluuvesi ei mene suoraan pumpulle vaan se pitää esilämmittää?

 

[Juha1964]

Eri asia on tietenkin jos jollain kikalla, esim. sillä 15 asteen dT:llä saa oikeasti sen virtausnopeuden niin pieneksi, että se varaaja kerrostuu (edit. pistin ihan kokeeksi lämmityksdn dT:n 5 -> 15 asteeseen).

Laskitko sun virtaumat miten paljon ? Itsellä ei selvästi havaittavaa muutosta virtaumassa. Sulla tosin tankkianturi ja lisäkortti, nikäki oikein muistan. Itsellä vain Panan sisäiset anturit.

 

[Sipuli]

Eli lämmityksen aikana on sama mistä lämpö mitataan, koska se on aina yhtä sekaisin.
Tauon aikana viileä paluuvesi tulee keskelle ja sotkee pyttyä lisää.
Sitä en keksi miksi kylmin paluuvesi ei mene suoraan pumpulle vaan se pitää esilämmittää?

Tuo lattialämmityksen virtaama on ilmeisesti sen verran paljon pienempää, ettei sotke pyttyä kuten tuo lämpöpumpun virtaama. Tämä on parin edellistalven aikana voinut todeta kun puulla varaajan yläosa on lämmitetty yli 70 asteeseen, niin varaajan keskikohdan lämpötila ei ala nousemaan ennen kuin "puulla lämmitetty vesi" sen saavuttaa.

Tuo lattialämmön kytkentä varaajaan on vanhaa perua (ei minun tekemä) ennen ivlp:n asennusta ja ihan jäspin kytkentäohjeen mukainen.

Tein kyllä tuosta LL paluuyhteestä myös haaran pumpun menoon, mutta jossain vaiheessa järkeilin, ehkä sen vuoksi, että koko varaajan kapasiteetti tulisi käyttöön, että pumpulle olis järkevin ottaa vesi tuolta varaajan pohjalta jonne oletin sen lattialämmön paluuveden kuitenkin kylmimpänä painuvan ennemmin kuin vähän alle varaajan puolivälin/lattialämmityksen paluusta riippuen miten shuntti on auki. Kävin äsken kuitenkin kääntämässä sulut niin, että pumpulle menee nyt vesi LL paluusta ja se vesi mitä ei sieltä saada niin tulee sitten lisänä varaajan keskivaiheilta mukaan. Katsotaan miten vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään.

Laskitko sun virtaumat miten paljon ? Itsellä ei selvästi havaittavaa muutosta virtaumassa. Sulla tosin tankkianturi ja lisäkortti, nikäki oikein muistan. Itsellä vain Panan sisäiset anturit.

Äkkiseltään service cloudiin piirtämän käppyrän perusteella virtaama tippui 23l/min -> 17l/min

 

[kotte]

Tuo lattialämmön kytkentä varaajaan on vanhaa perua (ei minun tekemä) ennen ivlp:n asennusta ja ihan jäspin kytkentäohjeen mukainen.

Onko varaajassa jonkinlainen lämpimän käyttöveden esilämmitys pohjalla vai jäähdyttääkö jokin muu piiri sitä? Jollei ole, ei oikeastaan lattiakierron paluu varaajan keskikorkeudelle voi jäähdyttää lämmityskaudella varaajan alimmaista kerroksia lattiakierron paluuta kylmemmäksi lämpöpumpun seisoessakaan.

Sekoittuuhan varaajan alaosan lämpimämpi vesi lattialämmön paluuseen siinä tapauksessa, että lämpöpumpun lämpötilatavoite on asetettu merkittävästi lattiakierron lämpötilaa ylemmäs, termostaattianturi on varaajan alaosassa ja lattiakierron lämpötila säädetään pääasiassa shuntin avulla, mutta eipä tuo välttämättä juuri vaikuta varaajan teholliseen varauskapasiteettiin. Shuntilta vaadittava säätöalue tuosta kasvaa, mutta jos lämpöpumppu käynnistyy viimeistään siinä vaiheessa, kun shuntti alkaa olla täysin auki, eipä tuo vaikuta lämmitykseen ja ellei lämpöpumppu käynnisty merkittävästi tuota ennen, eikä vaikutus COPpiinkaan ole merkittävä.

Toisaalta, jos kyse on pelkästä lattialämmityksen kierron puskuroinnista ja varaajan kapasiteettia on tarkoitus käyttää lämpöpumpun käynnin ajoittamiseen (esimerkiksi sähkökustannusten alentamiseksi), olisi luultavasti edullisempaa palauttaa lattiakierron vesi aivan varaajan pohjalle tarpeettoman viileähkön lattian paluukierron ja varaajan lämpimämmän alaosan veden sekoittumisen minimoimiseksi.

 

[Juha1964]

Äkkiseltään service cloudiin piirtämän käppyrän perusteella virtaama tippui 23l/min -> 17l/min

Mulla pyörii tuossa 17,5-18 m³/h oli dT 5-15. Ehkäpä tuota kierto ei pienemmälle saa.

Muoks. 17,5-18 L/min.
Kiitos Pökö

 

[pökö]

Mulla pyörii tuossa 17,5-18 m³/h oli dT 5-15. Ehkäpä tuota kierto ei pienemmälle saa.

Ei kai noin paljon?

 

[Juha1964]

Ei kai noin paljon?

Kiitos Pökö... korjasin 17,5-18 L/min.

 

[Sipuli]

Onko varaajassa jonkinlainen lämpimän käyttöveden esilämmitys pohjalla vai jäähdyttääkö jokin muu piiri sitä?

Ei ole, autotallin käyttövesi käy kahdessa esilämmityskierukassa, mutta sitä ei käytetä käytännössä ikinä. Varaaja on siis Ovali 2.4.

Sekoittuuhan varaajan alaosan lämpimämpi vesi lattialämmön paluuseen siinä tapauksessa, että lämpöpumpun lämpötilatavoite on asetettu merkittävästi lattiakierron lämpötilaa ylemmäs, termostaattianturi on varaajan alaosassa ja lattiakierron lämpötila säädetään pääasiassa shuntin avulla, mutta eipä tuo välttämättä juuri vaikuta varaajan teholliseen varauskapasiteettiin. Shuntilta vaadittava säätöalue tuosta kasvaa, mutta jos lämpöpumppu käynnistyy viimeistään siinä vaiheessa, kun shuntti alkaa olla täysin auki, eipä tuo vaikuta lämmitykseen ja ellei lämpöpumppu käynnisty merkittävästi tuota ennen, eikä vaikutus COPpiinkaan ole merkittävä.

Tätä täytyy vielä tavata uudelleen, mutta mulla siis tuo lämpöpumpun käynnistyksen ja sammutuksen määrittävä työsäiliöanturi on siellä varaajan yläosassa aivan lattialämmitykseen lähtevän veden yhteen vieressä.

Tässä pari kuvaa service cloudista ennen eilisiä muutoksia ja viime yöltä. Sen verran tein vielä illalla muutoksia, että kävin avaamassa myös varaajan alaosasta ivlp:lle menevän sulun sillä ajatuksella, että shuntin asennosta riippuen ivlp saa vettä lattialämmityksen paluusta + varaajan 1/3 korkeudelta ja alaosasta. Ivlp:n huilatessa lattialämmityksen paluuvedellä on hyvällä tuurilla mahdollisuus mennä myös suoraan varaajan alaosaan. Oikeastihan se paluuvesi jakautuu luultavasti jotenkin tuon alaosan yhteen ja 1/3 korkeudella olevan yhteen välille.

Yritin löytää mahollisimman saman pituiset käyntipätkät (noin 5h).
Alhaalta ylös ulkolämpö keltaisella, kulutus ja tuotto vihreä ja punainen, pumpun virtaus violetti, pumpulle menevän veden lämpö vihreä, työsäiliön lämpö sininen, työsäiliön tavoite keltainen ja kompuran hz punainen.

- Pumpun virtaus tippui selvästi lämmityksen dT:n muutoksella 5 -> 15 astetta
- Pumpulle menevä vesi humpaa aika paljon, ehkä shuntin asennon muutoksista riippuen?
- Ennen pumpulle menevän veden lämpötila lämmityksen loppuvaiheessa kuvasti varaajan alaosan lämpötilaa, joka saavutti lähes saman lämpötilan kuin varaajan yläosa lämmityksen loppuvaiheessa
- Kompuran käyntinopeus vaihtelee huomattavasti enemmän säätöjen jälkeen, ehkä pumpulle tulevan veden lämpötilamuutoksista johtuen?
- Käyntijaksojen COP:sta hankala sanoa mitään ilman että ottaa arvot exceliin ja laskee, mutta kulutus ja tuottokäyrien perusteella ehkä jopa hieman huonompi nyt säätöjen jälkeen?
- E: Varaajan yläosa lämpeää nyt jälkeenpäin huomattavasti nopeammin tuohon tavoitteeseen, jonka jälkeen pumppu laskee kierroksia ja lämmittää pienemmällä teholla kohti tuota kahden asteen tavoitteen ylitystä jolloin se sammuu. Nyt sammutuksen aiheuttaa ulkolämpötilan nousu -> tavoitelämpötila laskee asteella.

Saa kommentoia ihan vapaasti omia ajatuksia. Yksi ajatus itsellä heti ainakin se, että olisi hyvä saada kunnollinen mittari myös varaajan alaosaan sen lämpötilan todentamiseksi.

 

[Juha1964]

Tulkitsinko oikein käppyrää että tuo pumpulle menevä vesi jäähtyy tässä toisessa paljon nopeammin kuin ennen säätöjä kun kompura on pysähtynyt.

 

[Sipuli]

Sillonko pumppu pysähtyy niin tuolla pumpulle menevän veden anturilla ei ole myöskään minkäänlaista kiertoa, elikkä se putki jäähtyy ihan omiaan vähän pannuhuoneen sen hetkisestä lämpötilasta riippuen. Putket on kyllä eristetty muuten, mutta tuo anturi on vissiin jossain sisäyksikön sisällä ja varmaan eristämättä niin siksi näyttää noin radikaalilta tuo jäähtyminen.

 

[Juha1964]

Juu eli tuo käppyrä näyttää tuon pumpun nuo lämpötilat vaikka onkin tuo säiliökytkentä.
Kun kerkeät nii laittele tuohon allekirjoitukseen jotain perustietoja. Auttaa vertaamaan systeemiä omaan. Onhan näitä jossain kohtaa viestejä sivuttu mutta kun ketjuja ja viestejä kirjoittajineen on paljon, nii siitä allekirjoituksesta on hyvä kurkata millainen toi systeemi kirjoittajalla on.

 

[Arisoft]

Saa kommentoia ihan vapaasti omia ajatuksia. Yksi ajatus itsellä heti ainakin se, että olisi hyvä saada kunnollinen mittari myös varaajan alaosaan sen lämpötilan todentamiseksi.

Mittarit on hyvä olla ja vielä parempi kun niistä piirtää käyrät. Alkaa sitä kautta yleensä selviämään paremmin mitä siellä tapahtuu. Ongelmana tulkinnoissa on usein se että asiata tapahtuvat aika-akselilla eikä yksittäisistä lukemista ole mitään apua.

Jos hyvä COP on tavoitteena niin siihen pääsemiseksi pitäisi vain saada pumpulle viilämpää vettä ja lopettaa lämmitys ennen kuin vesi on liian lämmintä. Siinä mielessä tuo täysin sekoittava lämmityspumppaus on hyvä että pumpun voisi sammuttaa heti kun kierron shuntti alkaa mennä kiinnipäin ja käynnistää sitten kun kierron shuntti on täysin auki. Muilla lämpötilaoilla kun ei ole muuta kuin COPpia heikentävä vaikutus.

 

[kotte]

- Pumpun virtaus tippui selvästi lämmityksen dT:n muutoksella 5 -> 15 astetta

Itse en usko, että dT:n säätö ainakaan yli 10 asteen hyödyttää. Optimi lienee välillä 5 ... 10 astetta (aivan arvauksen varassa). Tuon yläpuolella lämmönvaihdin ei voi toimia edullisesti tavanomaisilla kylmäaineilla ja alapuolella taas aletaan olla lauhtumisen säätöjen kanssa kriittisellä alueella. Tämä siis riippumatta siitä, että lämmön varaamisen kannalta suuri dT olisi yleensä hyödyllinen ja alhainen taas periaatteessa hyvä lämpöpumppuprosessin kannalta.

 

[Sipuli]

Itse en usko, että dT:n säätö ainakaan yli 10 asteen hyödyttää. Optimi lienee välillä 5 ... 10 astetta (aivan arvauksen varassa). Tuon yläpuolella lämmönvaihdin ei voi toimia edullisesti tavanomaisilla kylmäaineilla ja alapuolella taas aletaan olla lauhtumisen säätöjen kanssa kriittisellä alueella. Tämä siis riippumatta siitä, että lämmön varaamisen kannalta suuri dT olisi yleensä hyödyllinen ja alhainen taas periaatteessa hyvä lämpöpumppuprosessin kannalta.

Mulla tuli kans vähän samoja fiiliksiä. Noissa käyrissä ei nyt näy pumpun tekemän veden lämpötilaa, mutta vaikuttaisi että isolla dT:llä pumppu hakee säätämällä jatkuvasti kompuran käyntiä, koska se ei koskaan pääse tuohon asetettuun dT 15 asteeseen, kun aiemmin se vaikutti säätävän sen tuon kiertovesipumpun nopeuden perusteella. En tiiä sitten kumpi on taloudellisempi, mutta voiko kompuran kestävyyden kannalta olla parempi, että kompura kävisi edes jonkinlaisia jaksoja tasaisesti?

 

[kotte]

voiko kompuran kestävyyden kannalta olla parempi, että kompura kävisi edes jonkinlaisia jaksoja tasaisesti?

Sanotaanko niin päin, että kovin suuri dT voi aiheuttaa jaksottaisia lauhtumisongelmia, jolloin kompressorille voi joskus päästä nestemäisen kylmäaineen roiskeita (sillä paisuntaventtiilin säätö on tällaisissa laitteissa usein toteutettu "lepsummin" kuin suurissa kaupallisissa pakastuslaitoksissa; kovin pienellä dT:llä moinen riski voi olla vieläkin suurempi). Toinen riski (suurelle dT:lle) on kompressorin jäähdytyksen heikkeneminen samalla yhdistyneenä kuumakaasun lämpötilan kohoamiseen. Kumpikin voi verottaa kompressorin kestoikää. Tehonmuutos ei sinällään olisi haitallista, ellei siihen liittyisi tällaisia lieveilmiöitä.

 

[Juha1964]

Mulla tuli kans vähän samoja fiiliksiä. Noissa käyrissä ei nyt näy pumpun tekemän veden lämpötilaa, mutta vaikuttaisi että isolla dT:llä pumppu hakee säätämällä jatkuvasti kompuran käyntiä, koska se ei koskaan pääse tuohon asetettuun dT 15 asteeseen, kun aiemmin se vaikutti säätävän sen tuon kiertovesipumpun nopeuden perusteella.

Kuuleeko tuota kompura käynnistä ihan korvakuulolla? Mulla tuntuu omin korvin arvioiden menevän nyt hyvinkin tasaisesti Panan näytön mukaan 22Hz. COP yli 4. mut onhan ulkolämpökin 5...6. astetta. Muistan tuollaista kompuran kierrosluvun vaihtelun ääntä kovilla tammikuun pakkasilla. Harmi että toi Smart Cloudin näyttämä rekisteröinti on sen verran rajallinen. Tarvis varmaan pyytää jostain ProPartnerilta hiukka kurkkausta noihin käppyröihin tietyltä aikaväliltä.

 

[Sipuli]

Kuuleeko tuota kompura käynnistä ihan korvakuulolla? Mulla tuntuu omin korvin arvioiden menevän nyt hyvinkin tasaisesti Panan näytön mukaan 22Hz. COP yli 4. mut onhan ulkolämpökin 5...6. astetta. Muistan tuollaista kompuran kierrosluvun vaihtelun ääntä kovilla tammikuun pakkasilla. Harmi että toi Smart Cloudin näyttämä rekisteröinti on sen verran rajallinen. Tarvis varmaan pyytää jostain ProPartnerilta hiukka kurkkausta noihin käppyröihin tietyltä aikaväliltä.

Servicecloudin historiadatan perusteella näitä johtopäätöksiä oon tehnyt. En usko, että noita pystyy ainakaan kovin luotettavasti korvakuulolla tai käyttöpaneelin hetkellisten mittausten perusteella arvioimaan kun kompuran käyntihän voi muuttua monesta eri syystä kun haetaan sitä oikeaa käyntiä ja välissä on sulatuksia ja muuta.

 

[Juha1964]

^
Historia data kerääntyy Panan pilveen kunhan vain tuo CZ-Taw1 -mokkula sinne sen välittää? Tuota kautta saa kait myöhemmin tietoja mikä on pielessä jos homma alkaa tökkimään - ja kuinka ennen säädöt on toimineet.

 

[Nikon]

^
Historia data kerääntyy Panan pilveen kunhan vain tuo CZ-Taw1 -mokkula sinne sen välittää? Tuota kautta saa kait myöhemmin tietoja mikä on pielessä jos homma alkaa tökkimään - ja kuinka ennen säädöt on toimineet.

service cloud ohjelmassa on erikseen _tallenus_ toiminto jolla saa tiedot talteen, ja voi tarkastella sitten tallennetta sitten myöhemmin, mutta ei ne mihinkään tallennu itsestään ainakaan pitkäksi aikaa.. imho

 

[Juha1964]

Eli taltioi hiukka toisin kuin Smart Cloud josta saan omanlaitteen kulutuslukemat ja ulkolämpötilan myöhemmin vaikka vuoden päästä. Tosin noissa näytöissä kerrotaan että kyseessä on arvioitu ja likiarvo. Muutahan tuossa ei näykään kun kuin energian kulutus ja ulkolämpötila. COP ei näy mitenkään.. No noita varten on ulkopuoliset mittaukset.

 

[Nikon]

Eli taltioi hiukka toisin kuin Smart Cloud josta saan omanlaitteen kulutuslukemat ja ulkolämpötilan myöhemmin vaikka vuoden päästä. Tosin noissa näytöissä kerrotaan että kyseessä on arvioitu ja likiarvo. Muutahan tuossa ei näykään kun kuin energian kulutus ja ulkolämpötila. COP ei näy mitenkään.. No noita varten on ulkopuoliset mittaukset.

edit: tarkistin kun pääsin nyt työkoneelle, 7pv näkyy vakiona pisin aika mikä näkyy historiana,
se on myös pisin aika tallennukseen jonka saa valikosta valittua
Vuositason seuraamiseen suosittelen muita menetelmiä..

 

[Juha1964]

Kiitos tarkennuksesta - täytyypä sitten toimia nopeasti jos tarvii Pro Partneria joskus häiritä ettei tilanne karkaa yli viikon päähän.

Tämä suttuinen keli on ollu pumppaajalle hyvä noin lämmön tuohon kannalta. Ulkona sen verran lämmintä ettei kenno huurru yhtään.

 

[pumpisti]

Tämä sama ilmiö tuntuu toistuvan jokaisella käyntikerralla.. eli onko tämä nyt vain tuosta buffer-kytkennästä kiinni ja pumpun pitäisi olla koko ajan päällä?

Tuossa alussa siis menee n. 20min kun sähkönkulutus on jopa suurempaa kuin tuotto tai hyvin lähellä samaa. Sulatuksen jälkeisellä pätkällä pääsee paljon nopeammin hyvälle alueelle. Onko tämä joku Panasonicin bugi vai mistä johtuu ja pystyyköhän tuota mitenkään kiertämään (paitsi sillä että pitää pumpun koko ajan päällä)? Kestääkö kylmäaineiden tms. lämmittämisessä aluksi vaan niin kauan?

 

[Juha1964]

Tuolla piiiiitkässä säikeessä: "Aquarea H-sukpolvi, 9kW T-Cap kokemuksia" tätäkin on käsitelty paljon. Että kun mennän pakkasen puolelle niin käyntiin pääsyssä on työtä (tunti tai yli)., ja siihen haettu ratkaisuja. Suosittelen lukemaan säikeen läpi

 

[Pretor]

Tämä sama ilmiö tuntuu toistuvan jokaisella käyntikerralla.. eli onko tämä nyt vain tuosta buffer-kytkennästä kiinni ja pumpun pitäisi olla koko ajan päällä?

Se on just sitä huonoa pakkaskäynnistymistä.
Itse olen vähän torpannut tuota ongelmaa buffer-käytössä siihen malliin, että QM päällä hiljalleen ajaen varaajan tavoitelämpö vähän "laahaa" koko ajan. Ohjaan siis VILPin vesiä varaajan keskivaiheille ja ylös samaan aikaan. Lämmitykseen lähtee vesi ylhäältä. Iso osa vedestä siis lähtee suoraan kiertoon ja vain osa jää lämmittämään varaajaa tavoitelämpöön. Lämmitykselle on oma shuntti, mutta se on pyritty säätämään niin, että se seurailee suunnilleen VILPin käyrää.
Eli varaajan katossa on oikeastaan lähes koko ajan käyrän mukaista vettä suoraan kiertoon mentäväksi ja siellä on ~3'c varaajan tavoitetta lämpimämpää. Käyntijaksot pysyy pidempinä ja sulatusten aikanakaan ei ihan hirveää notkahdusta tule.

Tää on vähän sellainen yritysten ja erehdysten kautta itse testailtu hybridi-tapa, eli buffer-varaajan latausta ja suoraan käyrällä lämmitykseen ajoa samaan aikaan.

 

[Ton1A]

Tämä sama ilmiö tuntuu toistuvan jokaisella käyntikerralla.. eli onko tämä nyt vain tuosta buffer-kytkennästä kiinni ja pumpun pitäisi olla koko ajan päällä?

Ks. https://lampopumput.info/foorumi/threads/aquarea-h-sukupolvi-t-cap-kylmästarttihuijaus.36529/

 

[pumpisti]

Ks. https://lampopumput.info/foorumi/threads/aquarea-h-sukupolvi-t-cap-kylmästarttihuijaus.36529/

Tää on aika kiva. Taidan itsekin testata, vaikka ei toki tuntia mulla tuossa ole mennytkään hyvän COPin saavuttamiseksi.

 

[Sipuli]

Tämä sama ilmiö tuntuu toistuvan jokaisella käyntikerralla.. eli onko tämä nyt vain tuosta buffer-kytkennästä kiinni ja pumpun pitäisi olla koko ajan päällä?

katso liitettä 103434

Tuossa alussa siis menee n. 20min kun sähkönkulutus on jopa suurempaa kuin tuotto tai hyvin lähellä samaa. Sulatuksen jälkeisellä pätkällä pääsee paljon nopeammin hyvälle alueelle. Onko tämä joku Panasonicin bugi vai mistä johtuu ja pystyyköhän tuota mitenkään kiertämään (paitsi sillä että pitää pumpun koko ajan päällä)? Kestääkö kylmäaineiden tms. lämmittämisessä aluksi vaan niin kauan?

Laskeskelin joku viikko sitten työkoneella coppeja -9 - -12 asteen ulkolämpötiloissa kun ajelin konetta aina vuorokauden - pari buffertankilla, jatkuvana ja buffertankilla qm3 päällä ja napsin servicecloudista datan exceliin. Lopputulemana mulla oli, että vaikka tuo buffertank kytkentä tekee joka kerta tuon jonkun minuutin heikon copin alkuun, oli minun laskelmissa silti tuo bufferkytkentä parempi kuin jatkuva käynti, koska jatkuvassa käynnissä taas cop oli "kunnolla" käydessä jatkuvasti huonompi, kun bufferilla siinä vaiheessa kun se pääsi vauhtiin. Qm3 vaikutti myös vähän ja tais sillä olla 0,1 parempi cop kun pelkällä bufferilla mennessä. Mulla on toki 2400 litraa sitä varaajaa siinä, joka varmasti auttaa myös siihen, että ne käyntijaksot ei oikeen missään tilanteessa jää kovin lyhyiksi.