Jos tämä on https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/reservimarkkinainformaatio/toteutuneet-tuntikaupat/ se markkina jossa tässä tämä kotiin asennettavaksi reserviakku pitäisi tuottaa..niin ei hyvältä näytä
Yleinen reservimarkkinakeskustelu
- Keskustelun aloittaja mobbe
- Aloitettu
Noilla eri reservituotteilla kaikki kilpailevat, ei ole muita.
Väkisin tarjonnan kasvaminen vaikuttaa tarjoustasoon, ei voi olla muuten.
2022 ja 2023 kokonaispotti/Fingridin hankintakustannukset on ollut noin rapiat 160 Meuroa per vuosi. Nousu vuosilta 2011-2021 on ollut suuri mutta onko se nyt tasaantumassa vai jopa laskemassa?
Mielenkiintoista nähdä mikä se on ollut 2024 ja miten se on jakautunut eri tuotteiden välillä.
Esim. vuonna 2022 aFRR (automaattinen taajuuden palautusreservi) toi/vei noin kaksi kolmasosaa kokonaispotista mutta 2023 se tippui ehkä noin neljäsosaan edellisen vuoden määrästä.
Mielenkiintoista nähdä mikä se on ollut 2024 ja miten se on jakautunut eri tuotteiden välillä.
Esim. vuonna 2022 aFRR (automaattinen taajuuden palautusreservi) toi/vei noin kaksi kolmasosaa kokonaispotista mutta 2023 se tippui ehkä noin neljäsosaan edellisen vuoden määrästä.
- Keskustelun aloittaja
- #4
Edelleen on epäselvää missä markkinassa kotitalouksien reserviakut tulee toimimaan.Markkinoita on useampia ja joku markkinoiden summaus löytynee tuosta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/reservimarkkinainformaatio/saatosahkon-maara-ja-hinta/#saatosahkon-hinta. Jos tuota informaatiota käytetään menneestä ja 5kw reservillä olisi käytettävissä keskimäärin 2,5kw ylös- ja alassäätöön jota palvelun tarjoaja ohjaa tekoälyn avustamana niin viime vuodelta tuotto olisi ollut 2080 euroa -palkkiot.Jos tarjottavan kapasiteetin nousu on samaa kuin aurinkopaneeleilla ollut markkinat täyttynee parissa vuodessa ja hinta nollaan,
Viimeksi muokattu:
Tämä tietysti jonkinlainen peikko että hinnat romahtaa. Toisaalta ennustetaan että tarve vaan kasvaa. Näissä Emaldon tapaisissa riski tietysti on akun ostajalla. Tuo Teravoiman ratkaisu kaatuu täysin firmalle ja rahoittajille.
Espejot
Hyperaktiivi
Tasapinotila. Kun sähkönhinta halpeenee niin varastoja tulee lisää ja mikä nostaa taas hintaa ja kiinostusta tuulivoimaan mikä lisää reservin tarvetta. Heilunta ja reservin tarve ei tosiaankaan katoa vaan ainostaan määrä ei ole löytänyt tasoansa.
Ei tasan tarvii rajoittaa, ei tuolla reserviakulla mitään yliajo-oikeutta ole, kuormanhallinnan täytyy hoitaa ettei ylitetä annettuja pääsulake speksejä. Sen takia, yhtenä syynä, noissa on verkkomittarit.
Jos yli yrittää lipsua niin reservikorvaukset jää niiltä osin syrjään ja saamatta.
Luulen kyllä että suurin osa Suomen 25A liittymistä on semmosia että suurin kulutus on luokassa 5kWh/h eli reilusti alle 10kWh/h. Hetkellisiä tehoja tietysti voi käydä isompanakin.
Heillä joilla on 'katot täyteen' periaatteella paneeleita niin tämmöset 10.8kW reservipaketit ei enää mahdu 25A liittymään.
- Keskustelun aloittaja
- #8
Pakko ei ole rajoittaa mutta suositeltavaa jos ei isompaa liittymää tilaa.Reserviakku on täysin itsenäinen sallii vain ohjaukset mitä ulkopuolelta
saapuu eikä koko paketissa muuten järkeä olisikaan,liitetään A-tyypin johdonsuojakatkaisijalla keskukseen väliin tulee smartmeter joka mittaa tehot ja linkkinä invertterin ja palveluntarjoajan välillä 4G-yhteydellä optiona on se kuormanhallinta mutta silloinkin rajoitetaan muuta kulutusta ei invertteria
Millähän tuo tapahtuu tuo muiden kulutusten rajoitus, ei mitenkään?
Onkohan sulle syötetty jotain paksua köyttä kun näitä juttuja lukee...
No sikäli tarvitsee rajoittaa, että tekemällä reservitarjouksen nimenomaisesti sitoutuu tarjoamaan ko. kapasiteettiä reserviin tarjotulla ajanjaksolla, jolloin se kapasiteetti ei voi olla sillä hetkellä muussa käytössä, vaan on varattava yksinomaan reservikäyttöön. Tästä se korvauskin tulee.
Jos reservi aktivoituu eikä sitä kykene tarjoamaan, ovat sanktiot moninkertaiset.
Mutta ko klausaalin lisäksi tämä on asia, joka FG:lle todennetaan kun kohde hyväksytään reservikäyttöön. Ja jotain telemetriaa arvatenkin pitää kerätä jälkikäteen todentamista varten, tarvittaessa.
Jos 3x25A liittymä on 100% muussa käytössä 17kW teholla, ei sillä voi samanaikaisesti osallistua reserviin 10kW teholla?
Jos vaikka FFR reserviin osallistuu 10kW teholla, pitää pystyä millä tahansa sekunnilla ottamaan tai syöttämään 10kW tehoa verkosta / verkkoon.
Höpöjä, ei kai kukaan luule että kotitaloudet on kyttäämässä ja säätelemässä tehoja jotta tälläiset kombo reservivehkeet olisi aina 100% teholla ja 100% ajasta tarjolla.
Ihan varmasti toimijoilla on joku marginaali/tasauskerroin tuossa välissä että eivät tarjoa jokaikistä tällaista laitetta täysillä markkinaan.
Ei keneltäkään toimijalta ole näkynyt mitään tommoseen viittaavaa infoa ja valmiuksia valkata ulkoisia kuormia kuin oma invertterinsä.
Sitäpaitsi jos on jo 17kW kuormassa niin ei siinä enää mitään 10kW lisää tarvita jos pyynti samaan suuntaan.
Mikä on se höpö?
Aggragaattorin tulee tästä huolehtia. Jos lisätään puskuria ja marginaalia, pienenee tarjottava kapasiteetti ja tuotto väistämättä suoraan samassa suhteessa.
Agregaattori voi optimoida puskurin kokoa, mutta jos se menee liian naftiksi, niin seuraa sanktioita jos reserviin luvattua ei pystykään toimittamaan. Sanktio on riittävän suuri, jottei tämä kannata, ja jos toistuu riittävästi, lähtee toimijalta reservivaltuutus äkkiä pois.
En väittänyt, että yksittäisen kuluttajan tästä olisi huolehdittava. Mutta jonkun se on tehtävä, ja tässä tapauksessa agregattorin.
Kuten sanottu, agregaattorin pitää tämä huolehtia ja varmistua, ja reaaliaikaisesti/jälkikäteen (tarvittaessa) raportoida.
Reservien ylläpidon raportointi ja seuranta
Reservitoimittaja ja Fingrid toimittavat toisilleen tietoja sähköisesti Fingridin reservikaupankäynti ja tiedonvaihto -ohjeen mukaisesti.
Reservitoimittajan raportointi Fingridille
Reservitoimittaja toimittaa kustannuksellaan Fingridille Reservikohdekohtaisia reaaliaikaisia tietoja ja historiatietoja. Reaaliaikatietojen perusteella Fingrid seuraa ylläpidetyn reservin määrää ja tarkistaa laskutettavan reservikapasiteetin määrän. Historiatiedot toimitetaan Fingridin erillisestä pyynnöstä, ja niitä käytetään reservin aktivoitumisen todentamiseen. Raportoinnissa noudatetaan Fingridin reservikaupankäynti ja tiedonvaihto -ohjetta.
Reservi tarkoittaa tehon muutosta. Jos on jo 17kW ja tulee lisäpyyntö, niin tehoa tulee kasvattaa pyynnön verran. Ja tämä lisäys pitää pystyä todentamaan ja raportoimaan.
Eihän tuossa muuten ole mitään vaikutusta verkkoon?
edit. Sanktioista:
Mikäli mittauksin todennettu reservikapasiteetti alittaa reservisuunnitelman, maksaa Fingrid Reservitoimittajalle korvausta mittauksin todennetun kapasiteetin mukaisesti. Ylläpitämättömän kapasiteetin osalta Reservitoimittaja maksaa Fingridille sanktiota.
Viimeksi muokattu:
Yksittäisen Emaldon kannalta tämä asia lähti liikkeelle ja siihen olet vastaillut eli puhut sitten eri asiasta.
Niinhän juuri sanoin...
Viimeksi muokattu:
Itse asiassa käsitteet tulevat verkon tehotasapainosta, ylössäätö syöttää lisää tehoa ja alassäätö ottaa pois. Lainaus Fingridin asiaa käsittelevältä sivulta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ylos--ja-alassaadon-hinta/:
Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä, eli säätösähköä tarpeen mukaan. Ylössäätö voi olla tuotannon lisäystä tai kulutuksen vähennystä ja hinta ylössäädölle määräytyy kalleimman käytetyn ylössäätötarjouksen mukaan. Alassäätö voi olla tuotannon vähennystä tai kulutuksen lisäystä ja hinta alassäädölle määräytyy halvimman käytetyn alassäätötarjouksen mukaan.
Tuolla toki on yhteys myös taajuuden säätöön, joka on kuitenkin toissijaista. Jos verkosta puuttuu tehoa sähkön kysyntään nähden, taajuus pyrkii laskemaan. Taajuuden saa palautumaan normaaliksi tarjoamalla verkkoon lisää tehoa suhteessa kulutukseen (Fingridin kuvaamilla tavoilla). Jos taajuus ylittää tavoiteen, verkoon syötettyä ylimääräistä tehoa on saatava alennetuksi. Asia on vastaava esimerkiksi polttomoottoriaggregaatilla: lisää kaasua, niin synkronigeneraattori pyörii nopeammin ja taajuus kasvaa ja samalla generaattori kykenee tuottamaan enemmän tehoa (ainakin periaatteessa).
Aivan samasta asiasta tässä puhutaan.
Kyllä agregaattorin pitää tällaiset asiat ratkoa lopulta, mutta yksittäiset käyttäjät lopulta vaikuttavat. Toisaalta vastaa mm. kysymykseen miksi akkuja pitää olla enemmän kuin tehon/kapasiteettien summa - Emaldohan ilmoitti ensin jonkin minimimäärän akkuja, jota sitten nostivat myöhemmin.
Ei, reservikulma koskee kaikkia akkuja, ei pelkästään Emaldoa.
Turha sotkea tiettyyyn merkkiin liittyvää ketjua, ketju muuttuu Fingrid ketjuksi.
Täysin eri asiat yksittäisen Emaldon, josta tässä 25Amppeereineen puhuttiin, ja vrt ylemmän tason toimijan asioihin.
Tämä on muuten mielenkiintoinen pohdinta sinänsä - tuo klassinen taajuuspohjainen tehonsäätöhän vaatii tietyn vasteen verkolta.
Jos verkossa olisi pelkkiä inuja tahdistettuna vaikka GNSS:ään, ei taajuus enää laskisi tehopulassa, vaan jännite lähtisi vaappumaan?
Laajemmin ottaen kysymys lienee siitä, että taajuus sattuu olemaan sähköverkossa kaikkialta havaittavissa ja kun käytettiin synkronigeneraattoreita, niiden olis käytävä sekä samalla taajuudella että vielä ankarammin samassa vaiheessa. Tästä syystä nimenomaan taajuuden paimennus oli oikea tapa säätää tehotasapainoa.
GNSS:n ja tietoliikenneverkkojen aikakaudella olisi muitakin mahdollisuuksia, jotka luultavasti olisi hankala toteuttaa ja voisivat olla lopulta aika epäluotettaviakin. Rinnallehan tarvitaan vielä ylimääräisiä tiedonvälityskanavia, jotka perinteinen sähköverkko hoiti itsestään, kunhan verkko oli riittävän "jäykkä" tehon ja loistehon siirron osalta. Käsittääkseni pyrkimyksenä on pikemminkin siirtyä invertterisyöttöjen osalta (tuulivoimalat ja aurinkopaneelit) mielumminkin simuloimaan vanhaa hyväksi todettua säätelyperiaatetta tai korkeintaan parantamaan tuon vanhan systeemin kykyjä entisestään käyttäen algoritmista toteutusta synkronikoneiden fysikaalisille ominaisuuksille laitoksen sähkönsyötön ohjauksessa paikallisesti.
- Keskustelun aloittaja
- #19
Hyvä että ketjuun saatiin asiaa osaavia.Reservimarkkinoiden taustaa hyvä avata vaikka ollaan yhden valmistajan ketjussa ,tuntuu että ns. sähköalan ammattihenkilöilläkin tuolla kentällä aihe vielä varsin uusi ja outo maallikoista puhumatta.Monella on jo aurinkopaneelit ja sen invertteri mutta yksi huomattava ero on reserviakun inuun jonka on tarkoitus tuottaa tehoja mutta paneelien energiaa.Mietein tilannetta jossa paneelit tuottaa ylijäämän energiaa verkkoon ja sallitaanko samalla reservikorvaus akkuun lataamisesta jos tulee alassäätö tehotasapainon ylläpitämiseksi minusta pitäisi sallia energiamarkkina kun on eri kuin reservimarkkina.
Kyllä, mutta jossain muussa ketjussa, menee puurot ja vellit sekasi. Reservimarkkina asiat vois olla ihan omassa ketjussaan pois merkkikohtaisesta ketjusta.
Teravoiman ketju on tällä Fingridillä ja reservimarkkinalla jo täytetty, sillä nyt enää toista ketjua tartteis täyttää.
Parempi olis erottaa ajoissa ettei tämäkin ketju tauhkaannu, kohta kuitenkin joku avaa Powera-ketjun yms.yms ja sinne taas samat tauhkat.
Täällä vois oikeastaan vain linkata Teravoimaketjuun Fingrid asioissa, sehän on niin siisti asiallinen ketju, mitä nyt vähän pientä tautofoniaa, salaliittoja yms asian viereistä.
- Keskustelun aloittaja
- #21
Ei minua haittaisi mutta se haittaa jos joku mainitsee sanan teravoima.
- Keskustelun aloittaja
- #23
Yllätys,fingridin nettisivulle sähköjärjestelmän tila https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ on ilmestenyt taajuuden kahden tunnin trendi tuulipuvuille uutta kytättävää...noh 3senttiä kw fcr-n ei kata edes sähköveroa ja siirron hintaa toki eilen hetken aikaa oltiin yli 10snt/kw mutta ei tietoa oliko aktivointi 3 minuutin viiveen jälkeen toteutunut kertaakaan
Viimeksi muokattu:
Laajemmin samaa dataa:
The control room
In the control room we control and monitor the country's electrical system around the clock and ensure that there is always a balance between production and consumption of electricity in Sweden.
www.svk.se
Ja on muuten hinnoissa eroa:
| Bidding area | Price (€/MWh) |
|---|---|
| DE | 134.170 |
| DK1 | 126.070 |
| DK2 | 134.170 |
| EE | 69.740 |
| FI | 8.180 |
| GB | 145.660 |
| LT | 69.740 |
| LV | 69.740 |
| NL | 132.590 |
| NO1 | 54.670 |
| NO2 | 53.270 |
| NO3 | 23.990 |
| NO4 | 8.940 |
| NO5 | 37.510 |
| SE1 | 5.890 |
| SE2 | 4.990 |
| SE3 | 37.970 |
| SE4 | 69.100 |
- Shows prices for: 2025-01-30 21:00
- Shows flows for: 2025-01-30 21:50
- Data source: Statnett
Eikö tuo kuitenkin ole suht suoraviivaista? Agregaattori tarjoaa/ohjaa akun parhaaksi katsomaansa reservituotteeseen, siitä markkinakorvaus ja agragaattorille 30% tms siivu?
Tänään se on rahantekokone.
Haaste on ennustaa miten kauan pysyy tällaisena.
Olisiko PV-voimaloiden omakäyttösähkö?
Jostain se sähkö tulee niille 24/7 palaville/vilkkuville (punaisille/vihreille) merkkivaloille.
Tuntuu kyllä isolta teholta tuollainen 2MW valojen vilkitteluun, vaikka onkin koko suomi.
Tosin nyt muutama minuutti myöhemmin näyttää 4MW aiemman -2MW sijaan.
On siellä aika paljon kuitenkin muutakin kuin valojen vilkuttelu, isommilla kohteilla lämmitetyt automaatiokopit jne.
Ja kohteita on paljon, ei siitä kai kohdetta kohti paljoa tule?
Sinänsä en usko että luku on väärä, sen verran hyvin nuo mittaukset kalibroidaan, esitystarkkuus vaan vaatimaton niin vaikea arvata mitä tuossa on.
Ja voihan tuossa olla kyseessä myös jokin rakenteilla oleva kohde, jossa juuri nyt vaikka valun lämmitys menossa, ja on "vahingossa" otettu tuotantoliittymästä?
- Keskustelun aloittaja
- #31
Sähkön siirrosta akun purusta verkkoon ei varmaan veloiteta sähköveroja ja siirron maksua kuten ei aurinkovoimallakaan mutta entä akun lataus joutuuko siitä maksamaan normaalit verot siirtomaksun ja energian maksun .Minusta näissä reservihommissa ei ole kyse sähköenergian siirrosta ja ostosta josta voisi joku veloittaa vaan tehon latauksesta tehosta joka jossain vaiheessa palautuu sähköverkon tasapainottamiseen eikä tuo teho/energia ole kuluttajan käytettävissä.Kaupittelijoilta en ole saanut tähän selvää vastausta vaikka on ihan olennainen asia.
Viimeksi muokattu:
Toki jos osallistut vaikka tunniksi reservimarkkinaan ja ko. tunnin päätteeksi akkusi on täydempi kuin aloittaessa, on se kuitenkin sinun käytettävissäsi?
Luulisin että normaalit verot ja siirrot menee, ellei ole erillinen (tuotanto/sähkövarasto) liittymä.
- Keskustelun aloittaja
- #33
Niin..asiakas ei pääse vaikuttamaan tuon toimintaan yhtään vaan aggregaattori algoritmeineen käyttää akkua omalla älyllään.Jos tuo "äly" on ladannut akkuun vaikka 2 kwh ja hintaa tuolle tullut yhteensä 10snt ja myöhemmin purkaa saman fcr-n markkinassa 1snt/kw tappiota tuli 8 senttiä
Niin tulee.
Toisaalta myöskään kuluttajalle sähkön myyvä taho eivätkä verkkoyhtiö pääse tähän myöskään vaikuttamaan, joten heidän näkökulmastaan tuo on ihan normaalia sähkön käyttöä?
Reservimarkkinaan kyllä liittyy tasehallinta aktivoidun reservin osalta, mutta en tarkkaan hahmota miten se menee yksiin tällaisten kuluttajaliittymään kytkettyjen kohteiden kanssa. Arvatenkin agregaattori joutuu taseselvityksen kuitenkin tekemään?
- Keskustelun aloittaja
- #35
He joilla tuotantosopimus aurinkopaneeleistaan saavat verkkoon työnnetystä energiasta tietysti myös spot-hinnan vaikka keskellä yötä.Vaikealta näyttää missä tässä on se pihvi mutta paneelit lienee välttämätöntä jos tässä aikoo plussalle päästä vuositasolla.
Kyllä paras pihvi tulee pelkästä reserviakusta ilman paneeleita, jos paneelit sattuu etukäteen olemaan niin ehkä siinäkin tapauksessa näin kun ajattelee näitä hintoja mitä täällä nähnyt, ei tietty kaikilla toimijoilla näin eli riippuuroikkuu tarjouksista.
Itse asiassa ilman tuotantosopimusta ei verkkoon sää työntää jouleakaan, ts se on kytkentäluvan edellytys.
- Keskustelun aloittaja
- #38
Reservimarkkinan koulutusta parin sadan aanelosen verran jos vielä kiinnostaa
sivu 19 on tärkeä kun fingridin oman ennusteen mukaan fcr-n ja fcr-d markkinat ei kasva tulevina vuosina viime vuotiseen verrattuna.Reservin tarve kasvaa mutta sen täyttää isot toimijat automaattisessa aFRR ja manuaalisessa mFRR markkinassa.
sivu 19 on tärkeä kun fingridin oman ennusteen mukaan fcr-n ja fcr-d markkinat ei kasva tulevina vuosina viime vuotiseen verrattuna.Reservin tarve kasvaa mutta sen täyttää isot toimijat automaattisessa aFRR ja manuaalisessa mFRR markkinassa.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Eli mikä on sinun oma mielipide?
Ja tuotantosopimuksen saa ilmoitalla ihan puuta heinää. Kukaan ei tarkista ilmoitusten realisuutta edes vaseman käden pikku rilillä.
- Keskustelun aloittaja
- #40
En ole hankkimassa reserviakkua ja jos olisin hankkisin sen vakaalta ja isolta yhtiöltä kuten elisa (ei mainos)