180m2 uudisrakennus - hybridienergia

salasana sanoi:
Pitipä hetkeksi uppoutua LTO-laitteiden maallmaan mm. yhden opinnäytetyön silmäilyllä ja ilmeisesti paras potentiaalinen kosteudenpalauttaja on sorptioroottori ja tuon Enervent Svean saa sillä - ja lisäksi yksi poistoilmareikä katossa vähemmän kun saa liedeltä suoran imun LTOn kautta.

Sanoisinko, että juuri sellainen vekotin mikä ainakin paperilla vaikuttaa sopivalta.

LTO lyöty lukkoon.

Täähän etenee rivakkaa. Kohta on talo valmis :D:p;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu... pala kerrallaan. Se vielä, että nuo huonekohtaiset tulo/poistot voi lisätä tosi paljonkin ilmanvaihtomäärää (kun siirtoilmaa ei voi hyödyntää). Kannattaa ottaa vielä ne laskelmat tarvittavasta ilmanvaihdosta ja sitten katsoa koneen mitoitus.

Missään nimessä se ei saisi pyöriä jollain >80% teholla normaalitilassaan.
 
Arisoft sanoi:
Asiasta mitään tietämättä... nouseeko se sieltä itsestään jos sen putken täyttää paineilmalla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä ja kovalla vauhdilla. Mutta miten ajattelit tehdä sen? Pumpun päässähän on takaisku. Sitten se putki pitää saada jonnekin laitettua taittamatta sitä piloille.
 
Koneellahan nuo syvät kaivot nostetaan.

Ja kumpi on sitten halvempaa, vuokrata nostokone, vai kompura jossa riittää jerkku tuon tyhjäksi puhaltamiseen?
 
Mikki sanoi:
Missä kohtaa se kerrostuma katosi nopeasti?
Klikkaa laajentaaksesi...
En muista oliko tuo F735 (vai F750), en tiedä mitä BT6 ja BT7 tarkalleen ottaen mittaavat ja onko lämmityskierukka varaajan alaosassa vai tasaisemmin. Päättelen kuitenkin punaisen ja purppuran käyrän korkeussuhteesta, että punainen kuvaisi lämmittävän veden paluuta ja purppura käyttövesianturin mittamaa lämpöä (ehkä erehdyn, tarvitsin linkit ao. asioiden tarkkoihin kuvauksiin ja mielellään periaatekuvan varaajan sisuskaluista). Jos kuitenkin on näin, tulkitsisin, että kerrostuneisuus katosi sillä välillä, kun tuo punainen käyrä teki niiauksensa syvälle palaten lähelle lähtötasoaan ja siinä vaiheessahan purppurakäyräkin alkoi nousta jyrkästi (tämä voi siis olla puuta heinää, jos ymmärsin BT6:n ja BT7:n merkitykset ja sijoituspaikat väärin).
 
Siis nuo on lämpötila-anturit varaajan pohjalla ja huipulla. Mielestäni Niben pumpuissa ei juuri eroja ole varaajan rakenteen osalta. Se kierukka on ainakin on kuvaan piirretty ettei ole vain pohjalla.

Joten ei ainakaan tässä pumpussa lämpötilat tasoitu kun lämmitys alkaa. Hyvin pysyy kuuma vesi ylhäällä.

IMG_9199.jpeg
 
jmaja sanoi:
No onhan siinä helposti 500 kg maaviinaa, joka pitänee ottaa pois ylösnostaessa. Pumpulla vain yksi putki ja veden voi valuttaa maahan.

Mutta onhan se varmasti työlästä ottaa 100 +m syvyydestä pumppu pois. Kokemusta vain 20-40 m, joista pumpun sai yksin ylös ilman erikoisvälineitä.

Ei liene ihan tavallista laittaa pumppua noin syvälle, vaikka kaivo olisikin yli 100 m. Vedenpinta lienee melkein aina alle 20 m syvyydessä. Tietysti huonotuottoisessa kaivossa on syytä laittaa reilusti pinnan alle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eka liuosputki 200 metriin ja sitten pumppu pienempään syvyyteen jos reiän halkaisija riittää. Ei taida käytännössä muuten toimia. Voihan sitä kaivofirmoilta kysyä mielipidettä.
 
Mikki sanoi:
Siis nuo on lämpötila-anturit varaajan pohjalla ja huipulla.

Joten ei ainakaan tässä pumpussa lämpötilat tasoitu kun lämmitys alkaa. Hyvin pysyy kuuma vesi ylhäällä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tihrailin tässä välillä F735:n huolto-ohjetta ja tulin siihen käsitykseen, että alempi anturi ei ole pohjalla, vaan ylempänä, ehkä 1/4 pytyn korkeudesta tai sinne päin. Lisäksi varaajan lämmityskierukan yläpuolella on puskuritilaa. Tuo kaikki mielestäni sopii hyvin käppyräsi ja ennen edellistä viestiäni tässä ketjussa kirjoittamani kanssa.

Eli aivan pohjalla oleva anturi ei edes olisi hyödyllinen. Ilmeisesti latauskierto käynnistyy, kun tämän alemman anturin lämpötila on pudonnut tietyn tason alle. Itse epäilen, että tämä on tapahtunut jo vaiheessa, kun punainen käppyrä alkaa laskea nopeasti yli 50 asteesta alle 30 asteen. Juuri tuo jyrkkä pudotus on mielestäni vaihe, jossa kierukka siirtää lämpöä yläosan ympäriltä varaajan alaosaan ("purkaa kerrostumaa"). Käyrän alimmassa laakeahkossa vaiheessa delta-T asettuu normaaliksi ("kerrostuman purku" antoi lämpöpumpulle lisäpotkua samalla, kun delta-T oli suurempi), Käyrän oikealla nousevalla jaksolla varaaja lämpenee kierukan koko korkeudelta tasaisesti niin, että ylä- ja alaosan välinen lämpötilaero on luokkaa delta-T koko ajan. Lopulta koko kierukan korkuiden patsas varaajan vettä on lämmennyt yläosan puskurialueen tasolle, ja sekin alkaa lämmetä. Yläosa lämpenee kuumemmaksi kuin alemman anturin kohdalla, koska varaavan kiertukan lämpötilakin on suurin ylimmässä kohdassa, mistä lämpöpumpun lämmittämä vesi siihen syötetään.

Jos tätä vielä halutaan puida tarkemmin, olie tarpeen tietää, missä kohtaa käppyröitä lämpöpumppu tarkalleen ottaen aloitti käyttöveden lämmittämisen. Loppukohdan arvaakin käyristä. Vai oli niin, että tässä oli koko sykli ja lämpöpumppu oli jo lataamassa varaajaa samalla, kun sitä kulutettiin ja punaisen käyrän kynnys ennen jyrkkää laskua aiheutuikin siitä, että varaajan kylmän pohjakerroksen yläpinta nousi alemman anturin tasalle?
 
salasana sanoi:
Ei mitään merkitystä. Saa joillekkin kasveille tai suihkulähteesen vaikka kelvata sellaisenaan ihan mikä tahansa vesi jos sieltä sellaista on tullakseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sellainen merkitys sillä mm. on, että ihan se pumppusikin kerää varsin nopeasti ruostemöhnää sisälleen ja suihkulähteesi saa perin vaikeasti puhdistettavan ruostevärjäyksen. Varsinkin, jos vettä otetaan vain vähän, sinä käytännössä pumppaat vain ruostevettä sieltä suojaputkesta. Kilon verran on arvioitu tuossa "Veden laatuvirheet... " rautaa liukeneva vuodessa pelkästään siitä suojaputkesta sinne kaivoon ja tuommoinen 30 mg/l (suositusraja alle 0,1 mg/l) ei ole enää edes kirkasta vaan kuin jostakin ruostuneesta romutynnyristä. Meren mahdollinen kloridikontaminaatio vielä moninkertaistaa koroosionopeuden. Kokeileppa vaikka ottaa kansi vanhasta öljytynnistä ja laita se sadevesiastiaksi.

Raudan makurajaksi on raportoitu 0,5-1 mg/l. Ensin tulevat erilaiset tekniset ongelmat, josta veden aiheuttamat sinnikäät värjäytymät ovat ensimmäinen merkki. Varsinaisesti pelkkä rauta ei ole terveydelle haitallista, mutta metallinen rauta myös pelkistää veden tyypillisesti sisältämää sulfaattia rikkivedyksi. Hapettomaan veteen sitten alkaa liueta helposti paljon muutakin. Lämpökaivot ovat myös aivan liian syviä, mikä jo muutenkin heikentää sen veden laatua.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Lämpökaivot ovat myös aivan liian syviä, mikä jo muutenkin heikentää sen veden laatua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikka lämpökaivot ovat syviä, pohjavesi yleensä virtaa paljon lähempänä maanpintaan. Jos vesikin imetään energiakaivosta järkevältä korkeudelta (esimerkiksi, kun korvaavaa vettä virtaa runsaasti, korkeintaan n. 10 metriä veden normaalipintaa alempaa, enempäähän ei edes pysty imemään veden pinnan alimpaan tasoon nähden), korvaava vesi ei tyypillisesti tule tuolta hyvin syvältä, vaan lähempää pintaa tulee parempilaatuista.

Periaatteessahan veden ei edes tarvitsisi päästä vapaasti virtaamaan energiakaivon pohjimmaisista syvyyksistä pinnalla asti. Ajan oloonhan tuonne epäilemättä kertyy myös hiekkaakin tukkeeksi kaivoon virtaavan veden mukana.

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kilon verran on arvioitu tuossa "Veden laatuvirheet... " rautaa liukeneva vuodessa pelkästään siitä suojaputkesta sinne kaivoon ja tuommoinen 30 mg/l (suositusraja alle 0,1 mg/l) ei ole enää edes kirkasta vaan kuin jostakin ruostuneesta romutynnyristä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei voi kuin surkutella vaikkapa Helsingin kantakaupungin asukkaita, jotka ovat joutuneet juomaan 150 vuotta vanhojen kymmenienkin kilometrien pituisten rautaputkien kuljettamaa vettä. Toki putket ovat valurautaa ja veden emäksisyyttä on kasvatettu vedenpuhdistuksessa kalkilla, osin juuri putkistojen kestävyyden lisäämiseksi, mutta vanhoissa kiinteistöissä on edelleen sinkittyjä (vähähiilisestä teräksestä valmistettuja) rautaputkia, joista suojaava sinkkikerros on syöpynyt pois jo ajat sitten. On aivan toinen kysymys, että Suomessa porakaivojen ja kallioisilla alueilla myös rengaskaivojen vesi on usein turhan rautapitoista. Saaristossa näin on usein sellaisten rengaskaivojen kohdalla, joiden rakenteissa ei ole tippaakaan rautaa.
 
Sinulla ja luultavasti monella muullakin voi olla noita kuvitelmia että sieltä lämpökaivosta tosta noin vain sitten pumppaillaan vettä. Kyllä tämä on oleellinen osa tätä markkinointia ettei kannata kauheasti laskea niiden pumppujen ja veden laadunkaan varaan vaikka mitään kunna lupia pohjaveden otolle ei tarvita.
 
Olen ollut siinä luulossa ettei ainakaan juomaveden otto ole lämpökaivosta suotavaa ottaa.
Kastelu- ja pesuvesiä sieltä saa kyllä melko helposti
 
Ja varsinkaan jäätyneestä kaivosta ei saa mitään. Kyllä tämä vähän väsynyttä tarinaa on taas, kun harvassa on kyllä paikat missä ei porakaivovesi olisi melko lähellä pintaa ja aivan riittävää kasteluun. Ja kyse oli vain putken laittamisesta valmiudeksi ja kuten todettua se kannattaa tehdä jos yhtään asia mahdollisesti myöhemmin kiinnostaa.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Sinulla ja luultavasti monella muullakin voi olla noita kuvitelmia että sieltä lämpökaivosta tosta noin vain sitten pumppaillaan vettä. Kyllä tämä on oleellinen osa tätä markkinointia ettei kannata kauheasti laskea niiden pumppujen ja veden laadunkaan varaan vaikka mitään kunna lupia pohjaveden otolle ei tarvita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minulla ei ole missään vaiheessa ollut mitään kuvitelmia eikä toiveita tämän asian suhteen. En myöskään tiedä mihin markkinoinnilla viittaat.
Porautan energiakaivon maalämpöä varten - en talousvettä. Tämän olen nyt sinulle sanonut neljä kertaa, mutta ei näköjään vieläkään tunnu menevän perille.

Mikäli veden pinta on lähellä maanpintaa niin luonnollisesti asennutan siihen imuletkun keruupiirin asennuksen yhteydessä.
Se, että otanko siitä vettä ja mihin sitä käytän on täysin toissijainen seikka.

Mikäli joku ei ymmärrä, että talousvesi pitää aina tutkituttaa mikäli porakaivon talousvettä varten porautat niin se ei ole kenenkään muun kuin itse kaivon teettäjän ongelma.

Mikäli olet niin huolissasi tästä asiasta ja haluat valistaa kansalaisia kehoitan avaamaan siitä oman ketjun.
 
Jos jokin kirjoittajan viestit ovat "punainen vaate", niin laita ko. kirjoittaja ignoreen niin sillä siitä selviää. Ja toisinpäin, jos apua ei kaivata, niin ei sitä toki tarvitse narulla koittaa työntää ;) Pystytään asiassa ja muutenkin asiallisella linjalla
 
Käsittelemättä on vielä tyystin tulisijapuoli, kun sellaiseenkin on toiveita esitetty, hybridiratkaisua ja riippumattomuuttakin halutaan. Muutenkin, kyllähän se tulisija unelmataloon kai kuuluu kun kuuluu ihan tavalliseenkin.

Erittäin oleellinen asia on paikka rakennuksessa: piippu ja tulisijan perustus, jos jotain raskasta varaavaa haluaa rakentaa. Puukiuas nyt ainakin olisi ollut aika hyvä juttu muutamana menneenä vuotena eikä se sulje pois sähkölämmitysmahdollisuuttakaan. 180 m2 pinta-ala lämpenisi tiukan paikan tullen ihan kokonaan yhdellä keskeiselle paikalle sijoitetulla suurehkolla takalla. Puukiukaan kanssa olisi jo todella hyvät eväät taistella sähkön piikkihintoja ja tulevaisuudessa mahdollisesti koittavia tehomaksuja vastaan. Tarvittaessa samaan hormiin saa kytkeä samassa kerroksessa samaa polttoainetta käyttävän tulisijan. Ehkä kannattaisi kuitenkin tehdä kaksi erillistä hormia. Rosterinen Jeremias olisi ainakin suhteellinen edullinen eikä kiukaan ja takan tarvitse olla välttämättä seinätysten.

Itse asun talossa, jossa nämä tulisijamahdollisuudet on varsin tarkaan tyritty jo piirustuspöydällä. Vaikka piippu on, se on väärässä paikassa eikä lattioiden kantavuus riitä oikein millekään varaavalle takalle ja peltistä takkaa en oikein halua. Kellarista piipun puhkaisu yläkerran lattialämmitysten läpi on vaikea reitti sekin. Asiat pitäisi ottaa esille ja ratkaista jo suunnitteluvaiheessa.
 
Tulisijat ja sauna on omalta osaltani jo käsitelty, joten niissä en tarvitse apua - mutta saat toki niistä keskustella jos haluat.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Puukiukaan kanssa olisi jo todella hyvät eväät taistella sähkön piikkihintoja
Klikkaa laajentaaksesi...

Kokeilin tätä vuosi sitten pakkasilla. Hankalaa oli saada lämpö leviämään saunasta muualle taloon. Hyötysuhde vaikutti heikolta. Ehkä sillä tavalla kuitenkin jollain tapaa toimiva ratkaisu, kun piippu on keskellä taloa, että kun tarpeeksi lämmittää niin se piippu toimii ikään kuin varaava takka.,
 
Arisoft sanoi:
Kokeilin tätä vuosi sitten pakkasilla. Hankalaa oli saada lämpö leviämään saunasta muualle taloon. Hyötysuhde vaikutti heikolta. Ehkä sillä tavalla kuitenkin jollain tapaa toimiva ratkaisu, kun piippu on keskellä taloa, että kun tarpeeksi lämmittää niin se piippu toimii ikään kuin varaava takka.,
Klikkaa laajentaaksesi...
Edellisessä kaksikerroksisessa rinnetalossa oli sauna alakerrassa ja piippu keskellä taloa niin tuon lämmittävän vaikutuksen huomasi jos poikien kanssa pidettiin saunailtaa pitkän kaavan mukaan. Ei tuosta kyllä pakkasilla koko taloa lämmittämään ole...
 
pökö sanoi:
Olen ollut siinä luulossa ettei ainakaan juomaveden otto ole lämpökaivosta suotavaa ottaa.
Kastelu- ja pesuvesiä sieltä saa kyllä melko helposti
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikähän tuohon suositukseen muuten lienee todellinen syy? Se, että yhden seinämän takana on glykoli ja sen vuoto nähdään uhkana? Joku muu?
 
Ehkä kirjoitin vähän huolimattomasti. Puusauna ainakin pörssisähköläiselle olisi kyllä varteenotettava vaihtoehto, koska sähkö tuppaa olemaan hinnoissaan juuri silloin kun sitä saunaa pitäisi lämmittää. Yleensä lämmin joutuu kiertämään saunasta vähintään kahden oven läpi, joten vähän niukka se on hätävaranakin talon lämmittämiseen. Tyhjää parempi kuitenkin. Varsinaiseen talon lämmittämiseen takka (tai uuni) on ainut oikea puunpolttopaikka.
 
pamppu sanoi:
Mikähän tuohon suositukseen muuten lienee todellinen syy? Se, että yhden seinämän takana on glykoli ja sen vuoto nähdään uhkana? Joku muu?
Klikkaa laajentaaksesi...
Vesikaivoihin yleensä asennetaan ainakin haponkestävä pintaputki teräksisen sijaan. Jossakin määrin teräsputkesta liukenee rautaa, mutta tuo on tuskin kovin merkittävää (jos vesi imetään selvästi pintaputkea syvemmältä). Keruuliuoksena on yleensä korrosioinhibiittejä sisältävän denaturoidun alkoholin vesiliuosta, joten tuo vuoto kaivoon nyt ei ainakaan suotavaa ole (vaikkakin maustahan asian huomaisi, jos vuoto on merkittävää). Upotettavan porakaivoputken upottaminen keruuputkien rinnalle ei ole hyvä idea, koska pumppu käynnistyessään kalvaa keruuputkia, minkä lisäksi pumpun huolto tai vaihto voi olla hankalaa. Energiakaivoihin ainakin periaatteessa liittyvä jäätymisriski ei ole kovin suotava käyttövesikaivolle. Kaivon puhdistus saattaa joskus olla aiheellista käyttövesikaivolle (ja se on ertiyisen hankalaa syvälle kaivolle hankalaa, jos sinne on lisäksi upotettu keräinputkia). Yleisesti ottaen energiakaivoista pyritään tekemään vesikaivoja ohuempia ja syvempiä, mikä hankaloitta pumppujen asentamista ja voi usein heikentää veden laatua syvällä olevien pohjavesikerrostumien heikomman laadun takia.
 
Arisoft sanoi:
Asiasta mitään tietämättä... nouseeko se sieltä itsestään jos sen putken täyttää paineilmalla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuleehan siihen suuri noste, jos putkesta tyhjennetään wiinaksia. Jos kaivo ei ole kovin syvä, saattaisi onnistuakin. Jos kaivo taas on vaikkapa ~200 m, mahtaako keräimen muoviputki edes kestää 20 baarin painetta, jotta nestettä tulisi pois myös nousuosuudelta. Jos keräin kestäisikin hetkellisesti 20 baarin sisäisen paineen, ainakaan ulkoista painetta se ei näin paljoa kestä. Arvelisin keräimen kuitenkin alkavan nousta ellei pohjapaino jumita putoilleisiin kiviin, kun toiseen putkeen on saanut muutaman kymmenen metriä paineilmaa sisälle. Ylös puskevan pitkän keräimen pyydystäminen ehjänä varmaan melkoinen haaste harrastelijan avuilla.

Porareillahan on semoinen ihan tarkoitukeen tehty kelukone, jolla se litkulla täytetty keräin sinne reikään kätevästi työnnetään. Sikäli kuin se keräin nyt yleensä sieltä suostuu nousemaan, samalla kelulla olettaisin sen keräimen myös saatavan takaisin ylös ja rullalle. Porakaivon puhdistajien mainosvideoissa taas on autossa ihan kiinteä kelu kuten öljyautojen letkulle, joka vielä pesee sen vesiputkenkin samalla kun keluavat sen autoon konevoimalla. Kaivon suulle laittavat rullan, jotta nousuputki ei raapiudu. Pumppuja jää kaivoihin myös jumiin ikiajoiksi.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tuleehan siihen suuri noste, jos putkesta tyhjennetään wiinaksia. Jos kaivo ei ole kovin syvä, saattaisi onnistuakin. Jos kaivo taas on vaikkapa ~200 m, mahtaako keräimen muoviputki edes kestää 20 baarin painetta, jotta nestettä tulisi pois myös nousuosuudelta. Jos keräin kestäisikin hetkellisesti 20 baarin sisäisen paineen, ainakaan ulkoista painetta se ei näin paljoa kestä. Arvelisin keräimen kuitenkin alkavan nousta ellei pohjapaino jumita putoilleisiin kiviin, kun toiseen putkeen on saanut muutaman kymmenen metriä paineilmaa sisälle. Ylös puskevan pitkän keräimen pyydystäminen ehjänä varmaan melkoinen haaste harrastelijan avuilla.

Porareillahan on semoinen ihan tarkoitukeen tehty kelukone, jolla se litkulla täytetty keräin sinne reikään kätevästi työnnetään. Sikäli kuin se keräin nyt yleensä sieltä suostuu nousemaan, samalla kelulla olettaisin sen keräimen myös saatavan takaisin ylös ja rullalle. Porakaivon puhdistajien mainosvideoissa taas on autossa ihan kiinteä kelu kuten öljyautojen letkulle, joka vielä pesee sen vesiputkenkin samalla kun keluavat sen autoon konevoimalla. Kaivon suulle laittavat rullan, jotta nousuputki ei raapiudu. Pumppuja jää kaivoihin myös jumiin ikiajoiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Videolla kollektorin asennus:

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tuleehan siihen suuri noste, jos putkesta tyhjennetään wiinaksia. Jos kaivo ei ole kovin syvä, saattaisi onnistuakin. Jos kaivo taas on vaikkapa ~200 m, mahtaako keräimen muoviputki edes kestää 20 baarin painetta, jotta nestettä tulisi pois myös nousuosuudelta. Jos keräin kestäisikin hetkellisesti 20 baarin sisäisen paineen, ainakaan ulkoista painetta se ei näin paljoa kestä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän sen 200m keräysputken pitää se 20 bar paine kestää, koska se keräysneste on 20bar paineessa ihan normaalistikin siellä.
 
Jule sanoi:
Kyllähän sen 200m keräysputken pitää se 20 bar paine kestää, koska se keräysneste on 20bar paineessa ihan normaalistikin siellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
On joo, mutta sattuu olemaan myös putken ulkopuolella liki sama paine ja vain paine-ero lasketaan. Kovin paine puhalluksessa tulee silloin kun menohaara on täynnä 20 barin paineista ilmaa yläosaa myöten, koska kaasun paine jakaantuu tasaisesti. Jos se poksahtaa paineesta se tapahtuu putken yläosassa. 20 baaria ei toki vielä ihan hirveesti ole. Painepesurissa on kovemmat paineet.
 
Jule sanoi:
Kyllähän sen 200m keräysputken pitää se 20 bar paine kestää, koska se keräysneste on 20bar paineessa ihan normaalistikin siellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan siellä liki sama hydrostaattinen paine sisälläkin. Ei seinämään kohdistu merkittävää paine-eroa.

Edit: edelliset ehti ensin. Oikeastaan voi olla hyvin sama paine, jos/kun kaivon veden pinta on pumppua alempana ja toisaalta keräyslitkun tiheys on vettä pienempi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos keräin nostetaan ylös, se luultavasti kierretään ylösnostettaessa samanlaiselle karusellille, miltä se laskettiinkin ja pidetään täynnä nestettä. Vuotokaan ei toisaalta muuta tilannetta merkittävästi. Vaikka putken sisällä liuos on hiukan vähemmän tiheää kuin vesi, tuota voi kompensoida niin, että aluksi putkeen jätetään hiukan painetta. Nostettaessa voisi periaatteessa laskea hiukan nestettä uloskin noston edistyessä, mutta ei tuolla liene normaalisit kovin suurta merkitystä, sillä paine toisaalta paisuttaa putkea ja tästä syystä paine hiukan vähenee noston edistyessä. Tilanne on aivan käänteinen putken laskulle. Samanlainen karuselli ja nostopyörästö toimii nostettaessa kuin laskettaessakin.

Vaakakaruselli on sikäli hyvä laite nostossa putken keräämiseen siksi, että se aiheuttaa vain barin osin olevan lisäpaineen maan pintaan nähden. Eniten nostoa voi vaikeuttaa kaivon tyhjeneminen, jos se ei täyty itsestään. Siinä tapauksessa asiaa voisi auttaa laskemalla reikään vettä karusellikuorman mukana tuodusta säiliöstä.
 
Arisoft sanoi:
On joo, mutta sattuu olemaan myös putken ulkopuolella liki sama paine ja vain paine-ero lasketaan. Kovin paine puhalluksessa tulee silloin kun menohaara on täynnä 20 barin paineista ilmaa yläosaa myöten, koska kaasun paine jakaantuu tasaisesti. Jos se poksahtaa paineesta se tapahtuu putken yläosassa. 20 baaria ei toki vielä ihan hirveesti ole. Painepesurissa on kovemmat paineet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta pitäähän sen keruuputken kestää se paine myös siinä tapauksessa että kaivossa ei ole vettä, vaikkei se todennäköistä olekaan.

Ei tuo 20bar paine kyllä oikeasti mikään ongelma tuolle keruuputkelle ole ja kuvittelisin että noissakin se keruuputki mitoitetaan sen syvyyden mukaan jo valmistusvaiheessa.
 
Jule sanoi:
Mutta pitäähän sen keruuputken kestää se paine myös siinä tapauksessa että kaivossa ei ole vettä, vaikkei se todennäköistä olekaan.

Ei tuo 20bar paine kyllä oikeasti mikään ongelma tuolle keruuputkelle ole ja kuvittelisin että noissakin se keruuputki mitoitetaan sen syvyyden mukaan jo valmistusvaiheessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä 20 barin paine alkaisi olla ongelma keruuputkelle, mutta jollei kaivoon tule vettä, voihan kaivon täyttää. Suomesta ei taida löytyä paikkaa, missä pohjavesi olisi 200 metriä maanpintaa alempana kuin korkeintaan joidenkin tuntureiden huipuilta ja kaivon vuodothan voinee tukkia vaikka kipsillä tms., jos vesi vaikuttaa karkaavan.

Keräimen laskeminen tyhjkään kaivoon taitaa olla aika vaikeaa jo putken painon takia, sillä paino rupeaa venyttämään keräintä yläpäästään niin, että tuskinpa se edes kestäisi katkeamatta sen ohella, että laskulaite rasittuisi ylettömästi.
 
Arisoft sanoi:
20 baaria ei toki vielä ihan hirveesti ole. Painepesurissa on kovemmat paineet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Painepesurissa toki myös melko vahvistetut letkut, on niissä kuitenkin ihan eri paineet.

Mutta itse olin yllättynyt kun ostin uuden puutarhaletkun. Ilmoitettu painekesto 30bar, kun vanhassa ei ollut muistaakseni kuin 10 bar max ja 6bar käyttö tms, en muista tarkasti. Materiaaleissa kehitystä!
 
kotte sanoi:
esimerkiksi, kun korvaavaa vettä virtaa runsaasti, korkeintaan n. 10 metriä veden normaalipintaa alempaa, enempäähän ei edes pysty imemään veden pinnan alimpaan tasoon nähden
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä siis rajoittaa imemästä vaikka sadan metrin syvyydestä, pl pumppaushäviöt? Olettaen tietenkin että pinta ei liian syvällä vs pumppu.
 
anders sanoi:
Mikä siis rajoittaa imemästä vaikka sadan metrin syvyydestä, pl pumppaushäviöt? Olettaen tietenkin että pinta ei liian syvällä vs pumppu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Imemisellä viittaan siihen, että kaivon vedenpinta on enemmän kuin vajaat 10 metriä pumppua alempana. Kaikkihan tiedämme, että imu vaatii silloin negatiivisen eli realisoitumattoman alipaineen ja kaivosta saa imetyksi vettä korkeintaan tyhjiöpumpulla höyrysteessä muodossa. Saat toki tulkita kirjoitettua miten vain, mutta toki voi kaivoon asentaa vaikka 200 metriä syvältä imevän putken, jos em. korkeusehto täyttyy ja haluaa välttämättä pohjalla lilluvaa vettä, joka ei ole ainakaan parempaa kuin ratkaisevasti lähellä pintaa. On varsin luultavaa, että pohjalta tulee enemmän haitallisia mineraaleja sisältävää vettä (esimerkiksi NaCl-pitoista) eikä pitkästä imuputkesta ole kuin haittaa virtaushäviöiden takia (kun sillä ei kuitenkaan käytännössä voi imeä yhtään syvemmältä, minkä veden pinta kaivossa suhteessa pumpun asennuskorkeuteen sallii).
 
kotte sanoi:
Imemisellä viittaan siihen, että kaivon vedenpinta on enemmän kuin vajaat 10 metriä pumppua alempana. Kaikkihan tiedämme, että imu vaatii silloin negatiivisen eli realisoitumattoman alipaineen ja kaivosta saa imetyksi vettä korkeintaan tyhjiöpumpulla höyrysteessä muodossa. Saat toki tulkita kirjoitettua miten vain, mutta toki voi kaivoon asentaa vaikka 200 metriä syvältä imevän putken, jos em. korkeusehto täyttyy ja haluaa välttämättä pohjalla lilluvaa vettä, joka ei ole ainakaan parempaa kuin ratkaisevasti lähellä pintaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan, selvä!

Sitä vain ajattelin, että syvemmältä ottaen tulisi nopeasti ajatellen puhtaampaa ts pidemmin/paremmin suodattunutta vettä, mutta riippuu varmaan paikasta paljon. Ja se kaivo kuitenkin sekoittaa kerrokset, jos jostain ottaa niin muualta täyttyy.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom