Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025

Arisoft

Hyperaktiivi
Miten käy noin harvoin? Oliko sinulla joku hybridisysteemi? Minulla käyttövesi lämpenee öljyllä ja on muutenkin vesikiertoiset patterit, tosin melko lailla kylminä ovat, kun ilppi hoitaa päätehtävän lämmityksenä. Öljyä kului ennen minun uutta harrastusmielessä tehtyä kytkentää Shellyllä vuodessa noin 400-500 litraa. Nyt on kuluu huomattavasti vähemmän. 7 c/kWh ja alle käy sähköllä.

Öljyä mennyt tänä talvena vähän, koska ostamani öljy maksaa noin 20 senttiä/kWh, niin automatiikka ei käynnistä poltinta sitä pienemmillä sähkön hinnoilla.

Käytännössä automatiikka ajoittaa käyttöveden lämmityksen sähköllä niin ettei öljyä kulu siihen käytännössä (päivisin) lainkaan, mutta kun on pakkasta tarpeeksi, niin kattila toimii myös tukilämmityksenä alimitoitetulle VILPille ja silloin, jos sähkö on kalliimpaa kuin tuo raja, niin tukilämmitys tapahtuu öljyllä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
koska ostamani öljy maksaa noin 20 senttiä/kWh, niin automatiikka ei käynnistä poltinta sitä pienemmillä
Rajan kokonaishinta täällä 14,73 c/kWh sisältäen siirron, marginaalin ja veron. Keskimääräinen kulutus on nyt ollut 0,3-0,9 litraa/vrk riippuen sähkön hinnasta.
 

grendy

Vakionaama
Jos klikkaa sitä kuvaa, niin menee tänne juurikin tuonne.
Eli Avast tai joku on alkanut sitten blokkaan tuota sivua yhtäkkiä mulla, kiinnostavaa...
1738495133619.png
 

HelaKammo

Vakionaama
Tällä hetkellä hinta 25 snt. Samalla suomi VIE 1000 MW teholla, kun muualla maksetaan. Omaa tuotantoa siis piisaisi, vaikka kansalle jakaa ämpäreissä, mutta kun ne muutkin sitä haluaa saavit ojossa.

Briteissä halvempaa, jos nyt ei sitä norjan pohjoisosaa lasketa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko kukaan tutkinut, kuinka tehokkaasti vesivoimakapasiteettia nykyisin hyödynnetään? Ennenhän voimayhtiöt hyödynsivät säännöstelyrajat viimeistä senttiä ja myöten ja vielä vähän ylittivätkin, jos syksyn rännät sulivatkin käsiin tai keväällä jäiden sulaminen parilla päivällä viivästyi. Nyt on varmaan tärkeintä olla tuottamatta "liikaa" ja kohta kun tulvaluukut aukeaa muutenkin niin jemmattuista vesistä pääsee kätevästi eroon.
 

huugo

Vakionaama
Onko kukaan tutkinut, kuinka tehokkaasti vesivoimakapasiteettia nykyisin hyödynnetään?
Miksi eivät ajaisi nytkin rajoja vasten? Veikkaan että isompia vaihteluita nykyisin kuin ennen. Huiput lyhyitä, niin kannattaa ajaa isoilla tehoilla.

Salaliittomainen ajatus, ettei vettä ajettaisi sähköksi. Tottakai arvo kannattaa maksimoida. Mutta hölmöä juoksuttaa arvottomana. Optimointipeli.

Avaatko ajattelusi, miksi voimayhtiö ei optimoisi? Miksi juoksutettaisi turhaan?
 

jarkko_h

Vakionaama
Norjassa altaat korkeimmillaan 20 vuoteen ja Ruotsissakin altaan lähes 20 vuoden ennätyksessä.

Eiköhän hinnat pysy tänä talvena aika maltillisena, myös OL3 huollon aikana. Altaat ovat todennäköisesti vielä silloin hyvässä tasossa. Silloin myös paneelit tuottavat laskien monien keskipäivien hintatasoa..

2025 pörssin keskiarvo alkanee 5:lla, jopa 4:lla alkava on mahdollinen.
 
Viimeksi muokattu:

huugo

Vakionaama
Norjassa altaat korkeimmillaan 20 vuoteen ja Ruotsissakin altaan lähes 20 vuoden ennätyksessä.
Säästäneekö tuulivoima vettä? Ja siten pakottaa jopa ajamaan matalaissa hinnoissa.

Tietty lämmin sää ja siihen yhdistyvät sateet iso tekijä.

Viittaan vaan yllä olevaan pohdintaan vesivoiman muutoksista.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miksi eivät ajaisi nytkin rajoja vasten? Veikkaan että isompia vaihteluita nykyisin kuin ennen. Huiput lyhyitä, niin kannattaa ajaa isoilla tehoilla.
Siis eihän optimoinnissa mitään vikaa. Arvaan, että optimointia suoritetaan kuitenkin lähinnä tulovirran mukaa. Jos hinta on nollassa, ei siinä kauheasti auta lisätä tuotantoa, että se pysyisi huomennakin nollassa. Jos vedet onnistuu karkuuttamaan, sitten on hyvä syy pitää luukkuja vain vähän raollaan ja tahkota koko tuotannolla ydinvoimasta vesivoimaan jotain järkevää katetta. Saattaahan siellä voimayhtiöiden johdossa olla jotain pyhimyksiä, jotka vain maksimoivat tuotannon ja pyrkivät laittamaan joka päivä tarjontaa siinä määrin, että hinta myös pysyy nollilla mahdollisimman sinnikkäästi.

Ennenhän tuo optimointi oli sitä, että järvet lasketaan kevättalvella tyhjiksi ja syksyllä huuhdellaan kesämökit järveen.
 

huugo

Vakionaama
Siis eihän optimoinnissa mitään vikaa. Arvaan, että optimointia suoritetaan kuitenkin lähinnä tulovirran mukaa. Jos hinta on nollassa, ei siinä kauheasti auta lisätä tuotantoa, että se pysyisi huomennakin nollassa. Jos vedet onnistuu karkuuttamaan, sitten on hyvä syy pitää luukkuja vain vähän raollaan ja tahkota koko tuotannolla ydinvoimasta vesivoimaan jotain järkevää katetta. Saattaahan siellä voimayhtiöiden johdossa olla jotain pyhimyksiä, jotka vain maksimoivat tuotannon ja pyrkivät laittamaan joka päivä tarjontaa siinä määrin, että hinta myös pysyy nollilla mahdollisimman sinnikkäästi.

Ennenhän tuo optimointi oli sitä, että järvet lasketaan kevättalvella tyhjiksi ja syksyllä huuhdellaan kesämökit järveen.
Ennen optimointi oli helpompaa kun vuoden sykli määräsi optimin.
Nykyisin on esim syksysateita ja syksytulvia, joka haastaa perinteisen rytmin. Myös talven tuulivoima rikkoi perinteisen optimointirytmin - talvella ei välttämättä saa rahaa joka hetki.

Eli pakko pelata lyhempää ja vaikeampaa optimointipeliä. Päivä ja tuntitasolla.

Ajatus kaiken markkinan koordinoinnista (vesivoimaa juoksustetaan että ydinvoimasta tulisi rahaa) = tuottajen kartellista - on esitetty monta kertaa. Ja käyty läpi myös. Riski on olemassa ja valvonta mekanismit myös. Haasteina siirtoyhteydet, tuulivoima, hajautettu omistuspohja jne. Eli ihan helppo tuo ei ole, mutta ei tietty vallan mahdoton. Kartelleja nähty ja tuomittu oikeudessa muutamallakin toimialalla. Onneksi tuota valvotaan.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Mikä on mielestänne se todellinen syy tähän Forecan toteamaan:


"Sääolosuhteilla on kuitenkin merkittävä vaikutus sähkön hintoihin, ja sen rooli tulee jatkossa entisestään korostumaan kun uusia tuulivoimaloita rakennetaan."

Tätä en oikein ymmärrä. Ajatellaanko että ydinvoimaloita ja vesivoimaloita ajetaan alas sitä mukaa kuin tuulivoimaloita tulee lisää? Silloinhan tuo väite on ymmärrettävä kun suurin osa tuotannosta on tuulesta riippuvainen, mutta muuten ei, kun on ainoastaan tullut lisätuotantoa pienemmälläkin tuulimäärällä. Miksi näin kirjoitetaan? Toki tätä on jo nyt nähtävissä verrattuna aiempaan, nyt hinta on usein korkea 2000-3000 Mwh tuulituotannolla, kun se vielä -23 loppuvuonna useimmiten oli riittävä estämään mainittavaa korotusta. Kun nyt jo erittäin pieni osa tuotantoa on fossiilisilla ja turpeella, niin siitäkään ei voi johtua.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tätä en oikein ymmärrä. Ajatellaanko että ydinvoimaloita ja vesivoimaloita ajetaan alas sitä mukaa kuin tuulivoimaloita tulee lisää?

Ehkäpä kirjoittaja unohti mainita että sähkön kulutus on samaan aikaan kasvamassa ja kun vakaata tuotantoa ei lisätä niin tuulettomien hetkien hinnat nousevat entisestään. Tuulella toki nautimme edelleen negatiivisista hinnoista ellei säätyvää kulutusta sada roimasti lisää.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Mikä on mielestänne se todellinen syy tähän Forecan toteamaan:


"Sääolosuhteilla on kuitenkin merkittävä vaikutus sähkön hintoihin, ja sen rooli tulee jatkossa entisestään korostumaan kun uusia tuulivoimaloita rakennetaan."

Tätä en oikein ymmärrä. Ajatellaanko että ydinvoimaloita ja vesivoimaloita ajetaan alas sitä mukaa kuin tuulivoimaloita tulee lisää? Silloinhan tuo väite on ymmärrettävä kun suurin osa tuotannosta on tuulesta riippuvainen, mutta muuten ei, kun on ainoastaan tullut lisätuotantoa pienemmälläkin tuulimäärällä. Miksi näin kirjoitetaan? Toki tätä on jo nyt nähtävissä verrattuna aiempaan, nyt hinta on usein korkea 2000-3000 Mwh tuulituotannolla, kun se vielä -23 loppuvuonna useimmiten oli riittävä estämään mainittavaa korotusta. Kun nyt jo erittäin pieni osa tuotantoa on fossiilisilla ja turpeella, niin siitäkään ei voi johtua.

Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä enemmän on ylikapasiteettia silloin, kun tuulee kovaa. Siksi sikahalpojen tuntien osuus kasvaa, kun yhä useammalla tunnilla vuodesta tuulivoima dumppaa halpaa sähköä markkinoille. Tuulivoiman muuttuvat kustannuksethan ovat aika olemattomat, melkein kaikki raha menee rakentamiseen (ja lopulta purkamiseen). Siksi tuulivoimaa ei oikein voi myydä tappiolla, koska lähes nollahinnallakin kattaa muuttuvat kulut, ja omistaja toivoo että jotain jää vielä kiinteidenkin kattamiseen.

Kun lähes nollahintaisten tuntien osuus vuodessa kasvaa, vähenee tietenkin samalla niiden tuntien määrä, jolloin kalliimmilla tuotantomuodoilla on mahdollisuus saada sähköään kaupaksi heille järkevään hintaan. Ja koska ansaintatuntien määrä vähenee, näinä hetkinä sähköstä pyydetty hinta nousee, jotta yhä lyhyempänä aikana pystytään tienaamaan riittävästi rahaa.

Näin ollen hintavaihtelu lisääntyy: halpojen tuntien määrä lisääntyy, ja ei-halpojen hinta nousee. Ja koska tuon vaihtelun määrää juuri tuulivoima, sen takia sen rooli hintojen määräytymisessä kasvaa.

edit: Demostroin asiaa vielä oheisella hintakäyrällä. Kuvassa sininen on tarjonta ja punainen kysyntä, pystyakselilla hinta ja vaaka-akselilla määrä. Sinisen käyrän lähes vaakasuora osuus on tuulivoimaa. Kun sen määrä vaihtelee, hintakäyrät leikkaavat eri kohdassa, ja leikkauspisteen mukaan määräytyy hinta. Mitä harvemmin punainen osuu sinisen pystyjyrkkään osaan, jossa kalliimpien tuotantomuotojen tarjoukset ovat, sitä harvemmin kalliimmat tuotantomuodot pääsevät tienesteille. Tässäkään ei ole osunut.

Muutosta on käyrässä jo näkyvissä takavuosiin verrattuna, aiemmin punainen kysyntäkäyrä oli jyrkkä ja sininen tarjontakäyrä ei ainakaan sen jyrkempi. Tässä taas nähdään, että kysyntä joustaa jo aika hyvin. Monenhintaista ostotarjousta on jätetty, paljon enemmän kuin takavuosina mielestäni.



1738933453090.png
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tuulivoimalla on erityispiirteenä ydin- ja vesivoimaan nähden omistuksen hajatuminen laajemmalle ja myös ulkomaille (Pohjoismaitakin laajemmalle), eli sellaista harvainvaltaa kuin Suomessa vesivoiman ja ydinvoiman omistamisessa ei vallitse. Esimerkiksi Fortumin tai Vattenfallin kaltainen omistaja tarkastellee koko voimalakantaansa kokonaisuutena ja päättää laitostensa ajoprioriteetin (mikä määräytyy tuotannon menestyksellisten hintatarjousten kautta) marginaalisten tuotantokustannusten kautta ja saavutettavissa oleva voittohan on osa kustannuksia vastamerkkisenä.

Vesivoima on tässä mielessä varsinainen voitontekoväline, kunhan tarkastelujakso on riittävän pitkä ja olosuhteet otetaan ennakkoluulottomasti huomioon. Ydinvoimalla ei paljon voi "spekuloida" ankarien teknisten reunaehtojen takia kuin koko laitoksia seisottamalla etenkin huoltojaksojen kohdistuksella, mutta tuulivoimalla voisi (lisäämällä tarjouksiin tavoiteltavan kokonaisvoiton tasoa), jos pari oligopoolia haalisi riittävän omistusosuuden laitoskannasta. Kuluttajan onneksi näin ei toistaiseksi ole käynyt.
 

huugo

Vakionaama
kokonaisvoiton tasoa), jos pari oligopoolia haalisi riittävän omistusosuuden laitoskannasta. Kuluttajan onneksi näin ei toistaiseksi ole käynyt.
Myös siirtoyhteydet toimivat suojana oligopolia vastaan?

Eiksö vaikkapa 1400MW siirtoyheyttä voi pitää markkinamielessä "voimalana" Ja eikös siirtoyhteys ole vielä vahvempi- voi viedä tai tuoda, eli nettovaikutus tupla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Saas nähdä. Perjaintalle ennustettu kalliita hintoja ja tuon mukaan edes yöllä ei ole kovin edullista.
1739389772325.png

Tuuliwoiman tuotanto näyttäisi perjantaian alhaiselta ja näin äkkiselaamisella se näyttäisi olevan melko alhainen noin viikon eteenpäin.
1739389923819.png
 

RauskiH

Vakionaama
Saas nähdä. Perjaintalle ennustettu kalliita hintoja ja tuon mukaan edes yöllä ei ole kovin edullista.
katso liitettä 105031
Tuuliwoiman tuotanto näyttäisi perjantaian alhaiselta ja näin äkkiselaamisella se näyttäisi olevan melko alhainen noin viikon eteenpäin.
katso liitettä 105032
Näyttää vähän ikävältä kun yölämpötilat ovat ennusteen mukaan täällä -20c kahta puolen. No onneksi aurinko jo jeesaa vähän ja lämpötila nousee päivällä -10c
 

HelaKammo

Vakionaama
Miksihän Sähkön hinta sovellus näytää pe-la klo 00-01 hinnan, jota ei muuten kuin tuntikohtaosesta listasta löydä? Painuu onneksi sinne 4 snt tasoon, enteilee halpaa yötä väliin. Kaikki Fingridiä myöten katkaisee aina klo 24.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Miksihän Sähkön hinta sovellus näytää pe-la klo 00-01 hinnan

Pörssi tosiaan laskee sinne asti hinnan. Siitä itsekin usein parhaiten näen onko seuraava yö menossa alemmas kuin tämä. Autoa ei aina kannata ladata jos seuraava yö vaikuttaa menevän alemmas. Tiedon saat siis pörssin sivulta:

Se että moni palvelu ei tuota näytä on vähän noloa, koska tieto on oikeasti hyödyllinen.
 

jarkko_h

Vakionaama
Miksihän Sähkön hinta sovellus näytää pe-la klo 00-01 hinnan, jota ei muuten kuin tuntikohtaosesta listasta löydä? Painuu onneksi sinne 4 snt tasoon, enteilee halpaa yötä väliin. Kaikki Fingridiä myöten katkaisee aina klo 24.

Toshiba premium vielä rikki. Raapasin takkaan tulet :)

Helmikuun keskihinta alveineen ja veroineen 3,78 senttiä /kWh. Yksi viikko vähän kalliimpaa sähköä ei vielä oikein tunnu missään.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tässä vaiheessa kelpaa itellekin, vaikka kv-sopparin kanssa hinta onkin nyt 5,8 snt/kWh. Ollut kyllä mukavia vuoristoratahintoja, saisi jatkua koko loppuvuoden :)

Screenshot_2025-02-13-22-13-41-06_b795307a4ba8e5abf398dca9242b01a3.jpg
 

imaginary

Jäsen
Tässä vaiheessa kelpaa itellekin, vaikka kv-sopparin kanssa hinta onkin nyt 5,8 snt/kWh. Ollut kyllä mukavia vuoristoratahintoja, saisi jatkua koko loppuvuoden :)

katso liitettä 105056
Minulle älyenergia appi kertoo että kuukauden toteunut keskihinta toistaiseksi 2,69snt/kwh, joten onhan tuo aika hyvä talvikuukaudeksi, vaikka ei täällä lounais nurkalla varsinaisesti ehkä talvea paljon olekaan ollut.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Yhden päivän aikana spot heilati sentin ylöspäin yli 6snt. Tämä on nyt se spotin heikkous, nollan ja äärettömän ero sähkölaskussa on iso.
 
Viimeksi muokattu:

Luukku

Vakionaama
Yhden päivän aika spot heilati sentin ylöspäin yli 6snt. Tämä on nyt se spotin heikkous, nollan ja ääretön ero sähkölaskussa on iso.
Onneksi voi ladata autoa töissä (maksullinen) näinä päivinä, kun yölläkin olisi ollut kalliimpaa ladata kotona. Yölataus olisi nostanut kk:n toteutunutta hintaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi tuntuu, että heikot tuulijaksot osuvat aina kovemmille pakkasille?
Suurelta osin pakkasiin liittyvän sähkön hinnan nousun takia. Korkeapaineinen säätila liittyy todellakin talvella usein heikohkoihin tuuliin ja pakkasiin paikallisesti. Sähkön hinta kumminkin nousee vain osittain tästä syystä, eli lämmityssähkön voimakkaasti lisääntyvä kulutus vaikuttaa vähintään samalla painolla hintojen nousuun.

Ensi viikon alun säätilaennusteet toki viittaavat siihen, että saatetaan nähdä todella kovia hintapiikkejä, kun on ennustettu kovia pakkasia ja samaan aikaan heikkoja tuulia. Tuotanto ei enää jousta kuten ennen (mm. fossiilinen yhteistuotanto on vähentynyt merkittävästi ja tuulivoiman ajoittainen pudotus tullut tilalle).
 

Espejot

Hyperaktiivi
Täytynee laittaa termostaattit paikalleen ja heittää se tulitikku takkaan... kuukauden spot hyppä taas sentin ylöspäin lukemaan 7.35snt/kWh. Kuvaavaa on että huomenna 16.2.2024 jokainen tunti nostaa spotin keskiarvoa.
 

Liitteet

  • 1739620278696.png
    1739620278696.png
    78,5 KB · Katsottu: 57
Back
Ylös Bottom