Verkonvaihtokytkin hybridi-invertterin yhteyteen

Tuo nollaushan ei vaikuta vikatilanteessa. Jos vika on siis sellainen että vaihe kytkeytyy suoraan laitteen kuoreen, siellä on se ~115V sen sekä kaikkien muiden saman syhmän laitteiden kuoressa riippumatta siitä onko maa tehty nollaaamalla vai omalla karvallaan.
Luen kommenttisi niin, että se joka tapauksessa vaikuttaisi jopa sellaisessa viassa, missä vain vaihe ja nolla joutuvat oikosulkuun. Aikas moni sähkölaite (hehkulampuista säähkömoottoreihin) viikantuu tyypillisesti juuri noin. Maavuodot vaiheesta lienevät harvinaisempia vian lähteitä.
 
Unohtuiko että jännite ei tapa vaan virta? Tuo oikosulku pystyy tarjoamaan maksimi ampeerit sillä reilun 100V jännitteellä. Powerin kondensaattoreista tulee vain hippunen. Itse pystyn nuo tuntemaan käsin milloin on maadoitettu ja milloin ei. Kaikki ei tunne eroa.
ei unohtunut, minu hitsauskone antaa 240A, ei tapa. noista lfp akun 52v navoista voi ottaa kiinni puhutaan jo tuhansista A
no joo, molempia pitää olla mutta esmes sytyspuola on aika kova juttu, tuskin kukaan kuollut
totta puhuen en todellakaan tiedä millä jännitteellä/virta henki lähtee, tänään sain tällit > 400v /20A kun vaihoin vauhdissa eri verttiin piuhat kyl se tuntui mut ei tappanu, sinne päinkään, useasti tullut kynsille perus 220vac. muista pitää toinen käsi taskussa ja kunnioittaa jännitteitä yli kaiken
 
totta puhuen en todellakaan tiedä millä jännitteellä/virta henki lähtee

Se oikosulkutapauksen kosketusjännite kuoressa on käytännössä sama jännite ja virta mitä jenkit käyttää omissa pistotulpallisissa laiteissa. Siellähän on pistotulpan johdot käytännössä käsin kosketeltavissa kun sitä irroittaa tai liittää. Mutta kyllä siellä henkiä menee sähköiskuissa vaikka jännite onkin pieni. Tilaston mukaan jenkeissä kuolee sähköiskuihin 1000 henkeä vuodessa mutta niistä suurin osa ei liity pienjänniteverkon piiriin.
 
totta puhuen en todellakaan tiedä millä jännitteellä/virta henki lähtee
Sehän on hyvin tapauskohtaista. Verisuonien sisään sydämen lähelle saatu sähköisku voi tappaa jo muutaman voltin jännitteellä. Suuremmilla jännitteillä ulkoisesti saadun sähköiskun tappavuus riippuu suuresti siitä, miten hyvin iho johtaa (eli onko esim. märkä tai peräti suolaveden kastelema), meneekö tälli läheltä sydäntä läpi kehon ja juuttuuko jotenkin kiinni virtapiiriin pitemmäksi ajaksi (mikä tietenkin puolustaa suojalaitteen nopeaa virrankatkaisua, mikä melkein aina onnistuu riittävän nopeasti vikavirtasuojalla; tosin suojamuuntajalla eristetyssä pienehkössä virtapiirissä tuon tyyppistä sähköiskua ei voi edes saada, mutta siinä hiukan toisentyyppinen vikavirtasuoja antaisi muunlaisia sähköiskuja vastaan entistä paremman turvan, jota voisi edelleen kohentaa alennetulla suojajännitteellä).
 
Sähköisku on siitä jännä että saattaa aiheuttaa ongelmia vasta monen tunnin päästä.
Tai ainakin turvallisuuskoulutuksien mukaan. Lisäksi pitää aina olla saattaja jos ongelmat alkavat esim matkalla päivystykseen. Nopeuttaa oikean hoidon saantia kun on joku kertomassa sähköiskusta (siis jos potilaalla menee taju matkalla).
 
Jos johdin olisi vaikka MMJ:tä niin siinä olisi 24,2 ohmin resistanssi. Se tekee 9,5A virtaa eli 10A johdonsuoja ei ikinä laukea. Sopivasti lyhentämällä se saadaan laukeamaan.

Tosin kokeessa käytettävää invertteriä ei speksattu joten tämä on ihan puhdas spekulointi.

Pointti oli vain että on olemassa vikatyyppejä joilla perus stotsi ei laukea ellei SCC riittävä. Ei sen enempää.
 
Tulin juuri tänne sanomaan että ainakin Victronin invertterit sammuttaa itseensä jos invertteri ei pysty ylläpitämään asetettu jännite (normaalisti 230V täällä). Taisi olla niin että se yrittää 30 syklien aikana (eli vähän yli puoli sekuntia), ja jos sen jälkeen jännite on edelleen liian matala niin ylikuormitussuoja menee päälle.

Juuri näin ja juurikin mainituista syistä, koska alijännite aiheuttaa vaaratilanteen.

Pointti olikin, että luottaako myös kiinalaisen invertterin tekevän saman luotettavasti, vai lisääkö ulkoisen alijännitesuojan?

edit. itsekin luottaisin Victroniin, ja luotankin.
 
Viimeksi muokattu:
Totta kai voi, mutta silloin on kyseessä jokin muu vika kuin oikosulku.

Ei missään puhuttu ideaalista oikosulusta, jollaista ei edes ole ilman suprajohteita, vaan reaalisesta viasta, jollaisia taas on ihan joka päivä.

Esim juuri vaikka se moottorin sakkausvirta alijännitteellä tai vaikka huonon maadoitusjohtimen liitoksen kautta kulkeva oikosulku tms.
 
Kyllä ne vahtii myös lähtöjännitettään ja menee vikatilaan jos se ei pysy oikeana.

Tottakai paremmat invertterit tutkivat ja eihän ne saisi ilman sitä verkkohyväksyntääkään.

Mutta kysymys oli luotosta kiinalaisen inun toimintaan vs muutaman kymmenen euron ulkoinen suojalaite.

Jos luotto on täydellinen, niin ne säästyneet kymmenet eurot voi vaikka käyttää kesällä virvoitusjuomiin.
 
Ei missään puhuttu ideaalista oikosulusta, jollaista ei edes ole ilman suprajohteita, vaan reaalisesta viasta, jollaisia taas on ihan joka päivä.

Esim juuri vaikka se moottorin sakkausvirta alijännitteellä tai vaikka huonon maadoitusjohtimen liitoksen kautta kulkeva oikosulku tms.
Stotsihan ei moiselta pelasta, kun ei ole takeita, että riittäväksi mitattu vikavirtakyky vaikuttaisi sanottavasti puoleen tai toiseen. Ilman muuta tuollainen tilanne on vaarallinen ja ennen muuta palovaarallinen, koska osittaisen oikosulun kohde kuumenee. Moinen riski vallitsee jokseenkin riippumatta siitä, tuleeko syöttö verkosta tai invertteristä ja pitkälti riippumatta myös stotsien virtaluokasta.

Sähköiskun mielessä tilanne ei tyypillisesti ole vaarallinen, ellei sitten todellakin ole kyse hyvin pitkän jatkojohdon tai vastaavan päässä olevasta oikosulkuvirtavaatimusten kannalta ala-arvoisesta laiteviritelmästä, joille aitoa henkilöturvaa voi saada vain toimivasta vikavirtasuojasta.
 
Pointti oli, että on vikoja, jotka alijännite tekee vaarallisemmaksi kuin riittävä jännite ja SCC.

Tää on hyvä pointti. Sitten pitäisi keksiä mistä löytyy sellainen invertteri, jonka voi edes teoriassa saada tällaiseen alijännitetilanteeseen.
 
Viimeksi muokattu:
^ Tämä keskustelu menee nyt niin yleisluonteiseksi (kun vikatilanteita ja riskejä on erilaisia) ja marginaalit, millä alijännite voisi yleisesti lisätä erityisesti sähkötapaturmavaaraa niin kapeita käytännössä, että ainakin itse luovutan. Kaikki olennainen on mielestäni jo tullut luetelluksi aikaisemmin (useampaankin kertaan).
 
Vastaus on sellainen invertteri, jonka voi teoriassa saada tällaiseen alijännitetilanteeseen.

Kytkentäkaavio olisi hyvä, jos kyseessä on puhtaasti teoreeettinen laite Voitaisiin sitten arvioida onko se taloudellisesti mielekäs valmistaa vai voisiko säästää jos laite ei tähän kykene.
 
Kytkentäkaavio olisi hyvä, jos kyseessä on puhtaasti teoreeettinen laite Voitaisiin sitten arvioida onko se taloudellisesti mielekäs valmistaa vai voisiko säästää jos laite ei tähän kykene.

Katso vaikka Victron ja poistetaan siitä alijännitesuojaus.

Vinkki, voit ottaa vaikka 110VAC ja 230VAC MP2:t rinnakkain ja vertailla mikä ero topologiassa?
 
Luen kommenttisi niin, että se joka tapauksessa vaikuttaisi jopa sellaisessa viassa, missä vain vaihe ja nolla joutuvat oikosulkuun. Aikas moni sähkölaite (hehkulampuista säähkömoottoreihin) viikantuu tyypillisesti juuri noin. Maavuodot vaiheesta lienevät harvinaisempia vian lähteitä.
Vaikea sanoa kumpi on yleisempi vika, jännite kuoreen, vai sisäinen oikari, mutta nollatulla pistorasialla se sisäinenkin oikari on sama kuin jännite kuoreen oikari. Tosin tuohan ei ole se syy miksi nollauksesta luovuttiin, koska kummassakin tapauksessa sähkö katkeaa, kun verkko on rakennettu oikein, vaan se että jos keskuksen ja pistorasian välillä nollajohdon jokin liitos löystyy niin että nolla onkin irti, kaikkissa ehjissä suojamaadoitetuissa sähkölaitteissa on jännite kuoressa, eikä mikään suojalaite reagoi tuohon.
 
nämä on minusta käteviä, jos sähköt katkeaa niin automatic lähtee akuista
toinen on kahden invertteriryhmän välillä niin voin kännykällä kääntää haluamistani akuista kulutuksen
app'ista laittaa vertin päälle/pois, pitää vain kytkiessä valita se primary setti niin riittää kun vaan käynnistää toisen tai jos toisesta loppuu puhti niin toinen lähtee automatic
 

Liitetiedostot

  • 20250311_171657.jpg
    20250311_171657.jpg
    123,7 KB · Lukukerrat: 70
Takaisin
Ylös Bottom