VILP ja öljykattila

Pitäisi tietää hieman lisää tuosta rakennuksesta. Onko asuintilaa/verstastilaa/tehdastilaa. Lämmittääkö työkoneet rakennusta. Miten on jaettu, vai onko yhtenäistä tilaa, jne. Lukuarvo 3000 taitaa olla kuutioita, eli neliöitä olisi luokkaa 1000, tai jotain sinnepäin.
ILPeillä voisi hoitaa mahdollisesti osan lämmityksestä, jolloin VILPille jäisi vähemmän tekemistä.
Olisi ehkä järkevää laittaa kaksi erillistä VILPpiä ja kummallekin oma energiavaraaja ja omat patterikierrot.
On sen verran iso hanke, että voisi teettää suunnitelman jollain asiantuntijafirmalla ja pyytää sen jälkeen tarjouksia.
Myös sähkösoppareilla on merkitystä. Lisäksi millainen on sähköliittymä. Kestääkö miten paljon kuormaa ja myös että miten suuret pääsulakkeet on mahdollista laittaa. Verkkoyhtiö tietää liittymän päivitysasiat.
Jos em. 35 kw lämmitysteho olisi ok ja coppi n. 2 pakkasilla, niin tarvitaan verkosta vähintään n. 18 kw teho, jolloin 3x35 A ei tule riittämään.
3 x 50 A olisi oltava vähintään, riippuen siitä paljonko on muuta kulutusta.
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi. Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuuhinnalla.
Kahta VILP ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksijen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos yksi laite.
 
Thread 'Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)' https://lampopumput.info/foorumi/threads/rivitaloyhtiössä-pistettiin-lämmitysjärjestelmä-uusiksi-keskilaakso-14-7-2009.6940/

Tuollainen ketju on olemassa, ehkä siitä saa suuntaa ja ideoita. Tosin se on tehty monimutkaiseksi.

Jos tietäisi max tehontarpeen ja menoveden lämmöt eri pakkasissa niin voisi sen mukaan haarukoida laitteistoa, niin että kokonaisuus jää mahdollisimman simppeliksi.
tarkoitatko lämpökäyrän arvoja nyt öljylämmityksellä?
 
Annetuilla tiedoilla ei näköjään saa oikein käsitystä mitä siellä voisi tehdä, mutta onko joku myyjä tms. ehdottanut jo jotain? Siitä voisi hieman arvailla yksityiskohtia.
Tarkempaa tietoa lisää:
Pienkerrostalo, jossa noin 350 m2 asuin pinta-alaa (7 asuntoa) ja noin 350m2 liiketilaa, lisäksi kellaritilaa noin 200m2. Kuutioita yhteensä noin 3000 m3. Kellaritila maan alla. Liiketilat 1.krs ja asunnot 2.krs.
Sähköliittymä kestää kuormaa riittävästi. Aikaisemmin ollut 110A sulakkeet. Nyt sulakekoko 35A, jonka mimelestäni joutuu nostamaan 63A-80A kokoon.
Hanke sen verran pieni, että yritetään päästä kustannuksissa kohtuuhinnalla.
Kahta VILP ollaan myös mietitty. Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksijen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos yksi laite.
Myyjät ehdottaa 30-40kW laiteistoja.
 
Mites tuollaisessa kohteessa kuuma käyttövesi tehdään kun isossa porukassa joku sitä aina käyttää?

Siitä ei varmaan mitään hyvää seuraa että sen koittaa vilpillä tehdä koska sitä saa tehdä lähes kokoajan. Tuleeko sille oma varaaja vai miten?

Pelkän lämmityksen hoito on aika simppeli asia.
Lämpimälle vedelle tarkoitus laittaa 500L varaaja, jossa vastukset varalla 2x3kW.
Myös lämmitykseen oma 500L varaaja. Myös lämmityksen varaajan takoitus laittaa vastukset 2x3kW. Ja kovilla pakkasilla voisi ajaa myös öljyllä, niin ei tarvitsisi nostaa sähköliittymän sulakekokoa niin paljon.
 
Nyt selvensi paljon asiaa. Erittäin tärkeää on selvittää hankittavan laitteen melutasoa, koska asennetaan kuitenkin jonkun seinän viereen.
Meilläkin tämä 7 kw monopana pitää matalaa juminaa nollan vaiheilla, mutta hiljenee kun mennään kovempiin pakkasiin. On autotallin seinän vieressä, joten kuuluu kyllä olohuoneeseen hieman, muttei häiritse.
Meidän omakotialueella on useita ILPpejä ja VILPpejä. On monenlaisia meluja. Eräskin kone kuuluu aika laajalle alueelle.
 
Tuo MLP mahdollisuus kannattaisi selventää aika aluksi tähän ketjuun. Nimittäin onhan paljon paikkoja missä se ei onnistu, mutta jos ei ole selvää estettä niin miksi aloitetaan VILP pohjalta miettimään?

Muutama porakaivo ja siihen yksi 36kW MLP tekisi jo höpöä öljynkulutukselle. MLP:llä lämmityskierron paluuseen laitettua puskurivaraajaa lämmittelisi ja siitä varaajasta otettaisiin käyttöveden esilämmitys myös. Öljyllä sitten käyttöveden priimaus ja kovimpien pakkasten lämmityksen buustaus.
Maalämpö jätetty kustannussyistä pois. Tietysti aina voi miettiä asiaa uudestaan, jojs joku pystyisi varmuudella sanomaan kuinka paljon tarvitaan maalämpökaivo metrejä. Eri asianttuntijoiden arviot vaihtelee niin paljon ja alhaisimmatkin arviot tulee todella kalliiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Teknisestä tilasta putkitukset n. 10m ja paksijen seinien läpi, niin olisi helpompi, jos yksi laite.

Putkitukset käytännössä sama laitteiden määrästä riippumatta jos laittaa riittävän paksun. Niitä voi laittaa useamman rinnakkain samaan päälinjaan. Ei ole mahdoton ajatus suunnitella se niin että ensin yksi pumppu ja optiona toinen kaveriksi myöhemmin viereen, jos yhä hyvältä näyttää. Toisaalta, edullisilla laitteilla, joita tuossa jo ehdotettiin, saisi budjettihinnalla kerralla sopivan.

Kahden laitteen etuna verrattuna yhteen on se, että lämmöntarpeen ollessa pieni, Toinen lepää ja toine touhuaa. Yksi iso tekee jatkuvaa on/off liikettä kun lämmöntarve pienenee ja puskurisäiliö on liian pieni.
 
No niin. Aika paljon selvisi. Vedelle on todella monta käyttöpaikkaa ja joskus sitä voi kulua reippaasti kun sattuu useampi suihku olemaan auki samaan aikaan. Eli iso varaaja tai jokin lämmönvaihdin siinä pitää olla. Noissa esilämmityskierukoissakin on syytä katsoa että niistä menee virtaama läpi jotta hanasta tulee vettä jollakin paineella.

Jos öljylämmityksetä ei haluta hankkiutua eroon periaatteellisin syin, onhan tuo kaupallinen näkemys sentään jo ihan hehtaarilla.

Eri asianttuntijoiden arviot vaihtelee niin paljon ja alhaisimmatkin arviot tulee todella kalliiksi.
Kannattaa muistaa, että vain poraaja tarvitse niitä kaivoja, kaikilla muilla on vaihtoehtoja.;)
 
Tässä nyt vähän hahmotelmaa tehontarpeesta perustuen oletukseen että rakennus kokonaan maanpäällä ja patterilämmitys. Kymmenen asukasta nyt ei vielä kovin valtavasti eli vettä pitäisi kulua suunnilleen 2:n perheen verran. Veden lämmityksen osuus jäisi aika pieneksi jos asukkaita on vain 10. Varsinkin jos vettä saatataan käyttää useammassa paikassa yhtä aikaa, olisi eduksi että vettä olisi jossakin valmiiksi lämmitettynä.

COP sisältää tukilämmityksen ja itse pumppausprosessin COP on siis parempi, sitä parempi mitä enemmän kylmästä päästä tuottaa lämmintä kattilalla.

Mahtaisikohan kattilassa on kierukkaa vai onko kuuman veden lämmitys jotenkin kokonaan jollakin muulla tavalla. Kannattaisi ainakin laitaa varaaja jossa vesi esilämpenisi ja tuottaa öljykattilalla ja VILPeillä lämmintä siihen varaajaan.

Näytä liitetiedosto 105410
Öljykattilassa nyt lämpimän veden lämmitys (ilmeisesti pieni kierukka jonka läpi kylmävesi menee) ja öljykatilassa myös sähkövastus.
 
Kuinka niin ? Mitä suurempi kohde, sitä suuremman pesäeron VILPillä saa investointikustannuksissa. Ainakaan asentamisen työmäärä ei kasva kapasiteetin suhteessa. Itse pohtisin sellaista ratkaisua että kattila olisi kuumana vain tarvittaessa, veden voisi priimata tai tulistella erillisessä varaajassa, ehkä myös lähempänä käyttökohteita kun mahtavat aika kaukana olla toisistaan.
Näin olisi tarkoitus, että öljykattila olisi päällä vain äärimmäisissä tapauksissa.
Talo L-mallinen, niin toiseen siipeen matkaa kymmeniä metrejä.
Itsellä ollut ja mielessä, että priimaisi sähköllä niin pitkään kun mahdollista ja vasta sitten öljykattila päälle kun tarvitaan.
 
Öljykattilassa nyt lämpimän veden lämmitys (ilmeisesti pieni kierukka jonka läpi kylmävesi menee) ja öljykatilassa myös sähkövastus.

Omassa pikku virityksessäni jätin öljykattilan tekemään kuumaa käyttövettä ja VILP pelkästään lämmitysvettä. Öljykattilan vastuksilla käyttövesi pysyy juuri niin kuumana kuin tarvitseekin ja ilman öljyä. Vanhan kattilan käyttö tähän tarkoitukseen on muuten hyvä idea, mutta siinä on erillistä varaajaa selvästi enemmän häviöitä. Toisaalta kapasiteettiahan siinä on sitten loputtomiin ja jos siellä on lämpimän veden kierto niin häviöt ovat joka tapauksessa isot. Olisi ainakin yksinkertainen ratkaisu, koska ei tarvitsisi tehdä mitään.
 
Lähinnä ehkä siksi nostin tuon, että moisessa kohteessa käyttövettä varmaan menee ja VILP ei ole kyllä erityinen peto sen tekemisessä ainakaan pakkasilla isolle porukalle.

Joku 12-16kW MLP tuottamaan pelkkää käyttövettä, niin VILPeillä voisi keskittyä tuottamaan pelkkää lämmitysvettä käyrällä. Voisi olla erinomainen kombo tähän kohteeseen (ja olisi kuuluisaan rivarikohteeseenkin). Ja samalla voisi tulla ehdotuksia simppelistä VILP ratkaisusta.
Vettä menee yhteensä noin 700 m3 vuodessa.
Lämmintä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä noin 430 m3 / vuosi
Paljonkohan tarvitsisi maalämpökaivometrejä käyttöveden lämmitykseen ?
 
Vettä menee yhteensä noin 700 m3 vuodessa.
Lämmintä menee 210m3 / vuosi
Kylmää vettä noin 430 m3 / vuosi
Paljonkohan tarvitsisi maalämpökaivometrejä käyttöveden lämmitykseen ?
Luulen että aika varmasti yksi 200-250m kaivo riittää käyttöveden tuottoon. Lämpimän veden osuus kasvaa jonkun verran kun lämpöpumpulla tehdään vettä. Toki melkoisen kuumaa pitää tuottaa, että kauimpaankin pisteeseen riittää vettä.

500l varaaja sähkövaravastuksilla ja sellainen 10-12kW MLp pumppu niin pitäisi riittää kyllä.

Tällä kun eriyttää käyttöveden täysin lämmityksestä, niin sen lämmityspuolen mietintä helpottuisi selvästi. Ja VILP olisi kustannustehokas ratkaisuna lämmitykseen.
 
Mutuilen että täysmitoituksella lämmitykseen ja käyttöveteen sanoisin 4-6 kpl yli 200m kaivoja, jos kyse on lisäeristämättömästä ennen -90 luvun loppua rakennetusta talosta. Silti voi joutua radiaattoreita vaihtamaan.

Ei kaskadi VILPien kanssa puolet vähemmän noita kaivoja.

Onko lukuja miten talvikulutus vaikuttaa öljynkulutukseen eli minkälaisen osuuden talven kk loka-huhtikuu haukkaavat?

Se on ihan varma ettei tuollainen kerrostalo pysy lämpimänä olle 50kW jatkuvalla teholla. Periaatteessa öljypolttimen käyntijakson pituus ja käynnistymisväli aamuyöllä kertoo totuuden.
 
Viimeksi muokattu:
On myös huomioitava, että eri merkkisten laitteiden nimellistehot eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Perinteiset VILPit, kuten Powerworld ja U-Energy tiputtavat sekä tehoa että coppia ulkolämpötilan alentuessa.
Tässä Powerworld PW060 laitteen käppyrät. Taitaa olla 22 kw kone. Antaa -15 enää 12 kw.
1740686024707.png


Kun taas Panasonic VILPit tuottavat nimellistehoa kovillakin pakkasilla. Tässä esimerkiksi 16 kw Panan käppyrät. Antaa -15 edelleen 16 kw.

1740686236848.png


Elikkä, kun myyjä sanoo, että tehoja tarvitaan 30-40 kw, niin pitää selventää, että onko panatehoja vai perinteisiä tehoja.
 
Viimeksi muokattu:
Voi hyvin olla... 10 hlöä toki suihkuttelee aika samoihin aikoihin ja siksi joko varaaja tulee olla suurehko tai sitten MLP:ssä tehoa. Mutta ehkä tässä on se pointti, että öljynkulutuksen saisi romautettua jo oikeastaan näin:

- 12kW MLP yhdellä syvällä kaivolla pelkkää käyttövettä varten + 500-1000 litran varaaja. Varaajaan vastukset varalle. Käyttöveden tuotanto siis kokonaan irti öljystä.

- Iso VILP lämmitykseen lämmityskierron paluuseen öljykattilan kuormaa pienentämään. Vaikka jotain tämmöistä: https://ultimatemarket.com/product/...u-energy-50-kw-r209-wifi-ilma-vesilampopumppu

Öljyn kun jättää toimintakuntoon varalle, ei "Kiinan VILP:n" porsiminen hetkauta kiiinteistön lämmitystäkään. Ja toisaalta kun VILP:llä tehdään vain käyrän mukaista lämpöä, ei sitä kuriteta liikaa käyttöveden tuotannolla.
Itse olen miettinyt tuota samaa laitetta lämmitykskeen, mutta ajattelin että lämmittäisi samlla laitteella myös käyttäveden.
Lämmintä vettä menee noin 210m3 / vuosi
Pärjäisikö tälä kulutuksella yhdellä 500 L varaajalla lämpimässä käyttövedessä?
 
Meinasitko sulatella pihat kuumalla vedellä juuri pakkaspäivinä? Kaaviostani käy ilmi, minkä verran lämmitystä ja veden käyttöä pakkaspäiville voisi olettaa osuvan. Katsotaanko nyt, jos aloittaja kertoisi millainen kylpylä tuo on. Jos tuommoiselle lämmityksen kulutukselle on normi veden käyttö, ei se suhteessa lämmitykseen paljon ole. Jos tuo taas on jokin hevospesula, vettä voi kulua paljonkin. Sähköllä saa todennäköisesti kuumennettua vettä huomattavasti edullisemmin kuin öljykattilalla. Kenellä on mahdollisuus hoitaa lämmitys muuten kuin sähköön perustuen, pörssisähkö on oiva sähkönhankintatapa. Kattiloita on yleensä myös pidetty siinä määrin luotettavina ja helposti korjattavissa olevina, että muuta varalämmitystä ei tarvita.
Tietoa lisätty aloitukseen.
 
Itse olen miettinyt tuota samaa laitetta lämmitykskeen, mutta ajattelin että lämmittäisi samlla laitteella myös käyttäveden.
Lämmintä vettä menee noin 210m3 / vuosi
Pärjäisikö tälä kulutuksella yhdellä 500 L varaajalla lämpimässä käyttövedessä?
Meillä on 50 litran Biltema priimausvaraaja ja riittää kahden hengen talouteen kyllä, mutta on aika nafti. Jos rivarissa jokainen kämppä käyttää samaan aikaan lämmintä vettä, niin melko varmasti ei 500 litraa riitä. 1000 litrainen riittäisi melko varmaan.
 
Mitäs raati olisi mieltä tämmöisestä kytkennästä. Kattilaa voisi käyttää myös yhtäaikaa VILPien kanssa. En kuitenkaan luottaisi lämmön pysymiseen tuossa varaajan yläosassa, joten laittaisin erillisen tulistusvaraajan, jotta lämmityksen varaajaa ei tarvitse kuumentaa kuin joskus talvella tarvittaessa. VILPien ohjaimet mahtavat normaalisti pitää sisällään lisälämmön pyynnin, ainakin CTC:n Ecologicissa tämmöinen ominaisuus on. Jos lattialämmitykselle (sikäli kuin semmoisia on) laittaisi varalta myös bivalent -suntin niin sinnekin aina jotain lämmintä tulisi. Varaajissa ei taida tuo välilaipion paikka olla ihan noin kuin piirrin mutta oleellista periaate ja kyllähän tuossa ihan välilaipiotonkin toimii, kun ei yritäkään pitää tuota huippua turhaan kuumana. Öljykattilakaan ei välttämättä noin suurta varaajaa tarvitse sen paremmin kuin VILPpitkään.

Näytä liitetiedosto 105415
Vesikiertoiset patterit, jotka uusittu n. 10 vuotta sitten. Aloitukseen lisätty tietoa.
 
Kokonaisuudesta ei vielä tiedä tarpeeksi mutta tuollaista itsekin ajattelin jos tilanne olisi sille otollinen. Esim. sähkötehoa ei ihan riittävästi tarjolla ja tai on kiinnostus saada säästöä heti ilma suurta budjettia.
Aloitukseen lisätty tietoja. Itsekin katsellut tuota Ultimatemarket R290 50kW pumppua. Kannattaisiko vielä laittaa toinen pumppu erikseen lämpimään veteen vai pystyisikö tuolla pumpulla tekemään myös lämmintä vettä ja loput sitten vaikka sähkövastuksilla? Lupaavat pumpulle 70 asteista vettä, mutta COP putoaa tietysti pakkasilla.
 
Aloitukseen lisätty tietoja. Itsekin katsellut tuota Ultimatemarket R290 50kW pumppua. Kannattaisiko vielä laittaa toinen pumppu erikseen lämpimään veteen vai pystyisikö tuolla pumpulla tekemään myös lämmintä vettä ja loput sitten vaikka sähkövastuksilla? Lupaavat pumpulle 70 asteista vettä, mutta COP putoaa tietysti pakkasilla.

Yhdellä pumpulla pärjää kyllä niin että laittaa sen hyvän hybridivaraajan lämmitykselle ja sen kautta esilämmittää käyttöveden. Käyttövedelle se 500-1000l varaaja mihin 9kW vastus millä tulistetaan vettä.

Kyllä tämmöinen aika budjettiystävällinen ratkaisu olisi.
 
Yhdellä pumpulla pärjää kyllä niin että laittaa sen hyvän hybridivaraajan lämmitykselle ja sen kautta esilämmittää käyttöveden. Käyttövedelle se 500-1000l varaaja mihin 9kW vastus millä tulistetaan vettä.

Kyllä tämmöinen aika budjettiystävällinen ratkaisu olisi.
Ajattelin, että laittaisi Ultimatemarket 500 L varaajan käyttövedelle ja toisen 500L lämmityksen puskurivaraajaksi.
Tuossa Ultimatemarket varaajassa on 2x3kW=6kW 3-vaihe vastukset.
Yksi ajatus ollut, että lämmittää 50kW R290 pupulla lämminvesivaraajan vettä ja kierrättäisi yläosassa olevan kierukan läpi palaavaan kiertovettä, jos kierrosta tulevan veden lähtevä lämpötila ei riitä, niin tulostaisi erilisellä sähkövaraajalla. Miltä vaikuttaisi. Yritän piirrellä tänne kuvan mitä tarkoitan.
 
Ajattelin, että laittaisi Ultimatemarket 500 L varaajan käyttövedelle ja toisen 500L lämmityksen puskurivaraajaksi.
Tuossa Ultimatemarket varaajassa on 2x3kW=6kW 3-vaihe vastukset.
Yksi ajatus ollut, että lämmittää 50kW R290 pupulla lämminvesivaraajan vettä ja kierrättäisi yläosassa olevan kierukan läpi palaavaan kiertovettä, jos kierrosta tulevan veden lähtevä lämpötila ei riitä, niin tulostaisi erilisellä sähkövaraajalla. Miltä vaikuttaisi. Yritän piirrellä tänne kuvan mitä tarkoitan.
Hyvältä kuulostaa. Nuo varaajat voisi laittaa ensin toimimaan öljyllä ja sähköllä. Putkarille muutaman päivän projekti kun rakentaa uusiksi käyttöveden kierron ja pistää varaajiin hyvät sulut joka yhteeseen että muutokset ja lisäykset on helppo tehdä.

Ja laittaa öljykattilan lämmittämään varaajaa. Varaajasta sitten lämmönjako.

Itse tekisin homman kahdessa osassa. Ensin teknisen tilan uudistus ja sitten vasta VILP kun olisi selvä peli mihin se isketään kiinni. Ensimmäinen vaihe onnistuisi keneltä vain putkarilta tuntitöinä.
 
Öljykattilassa nyt lämpimän veden lämmitys (ilmeisesti pieni kierukka jonka läpi kylmävesi menee) ja öljykatilassa myös sähkövastus.
Ainakaan semmoinen OKT normikierukka ei riitä käytännössä kuin yhdelle suihkulle. Kyllä siellä täytyy olla huomattavasti suurempi kierukka.

Vettä vaikuttaa kuluvan enemmän, korjasin tuohon mitoituslaskelmaan tuota kuuman veden käyttöä vastaavan lämmitystarpeen. Kuuman veden kierto on myrkkyä, koska jos tuommoisessa kerrostalossa haluaa, että se vesi on normien mukaista, niin ei sitä oikein saa muutenkin kuin sähköllä tai kattilalla lämmitettyä niin kuumaksi ja kierron häviöt pitkissä putkissa osaa olla aika suuret.

Jos vettä kuluu 210 m3 vuodessa se tekisi laskennallisesti 575 l päivässä. Varaajan pitäisi olla selvästi suurempi jotta se voisi riittää yösähkökäyttöisenä. Lisäksi kierto jäähdyttää varaajaa. Kyllähän sen kuutioinen pitäisi olla, jos haluaisi että se riittäisi niin että lämmitetään vain öisin.

Mitä tarkoitat ?
Sitä että näitä viritelmiä on täällä ollut esillä sekä toimivia että semmoisia jotka eivät toimi.
 
Kaksi VILPpiä rinnakkain olisi teoriassa hyvä idea. Toinen otetaan käyttöön vasta kun mennään pakkasiin.
Mutta tällä foorumilla ei ole minuna aikana (13 v) ollut yhtään useamman VILPin keisiä.
Olisi kyllä mielenkiintoista saada kahden VILPin konfiguraatiosta kokemuksia.
 
Kannattaisiko vielä laittaa toinen pumppu erikseen lämpimään veteen vai pystyisikö tuolla pumpulla tekemään myös lämmintä vettä ja loput sitten vaikka sähkövastuksilla? Lupaavat pumpulle 70 asteista vettä, mutta COP putoaa tietysti pakkasilla.

Jopa OK taloissa, joissa tehdään yhdellä pumpulla molempia, voi olla narinaa havaittavissa, kun pitäisi lämmittää taloa ja pumppu lämmittääkin käyttövettä. Pidän ajatuksesta että käyttövedelle on oma laitteistonsa, vaikka sitten oma VILP. On ainakin helppo laittaa se toimimaan kunnolla. Tässä kohteessa kierron takia käyttövettä pitää lämmittää periaatteessa koko ajan koska se kuluttaa lämpöä koko ajan.
 
No niin. Aika paljon selvisi. Vedelle on todella monta käyttöpaikkaa ja joskus sitä voi kulua reippaasti kun sattuu useampi suihku olemaan auki samaan aikaan. Eli iso varaaja tai jokin lämmönvaihdin siinä pitää olla. Noissa esilämmityskierukoissakin on syytä katsoa että niistä menee virtaama läpi jotta hanasta tulee vettä jollakin paineella.

Jos öljylämmityksetä ei haluta hankkiutua eroon periaatteellisin syin, onhan tuo kaupallinen näkemys sentään jo ihan hehtaarilla.


Kannattaa muistaa, että vain poraaja tarvitse niitä kaivoja, kaikilla muilla on vaihtoehtoja.;)

Mutuilen että täysmitoituksella lämmitykseen ja käyttöveteen sanoisin 4-6 kpl yli 200m kaivoja, jos kyse on lisäeristämättömästä ennen -90 luvun loppua rakennetusta talosta. Silti voi joutua radiaattoreita vaihtamaan.

Ei kaskadi VILPien kanssa puolet vähemmän noita kaivoja.

Onko lukuja miten talvikulutus vaikuttaa öljynkulutukseen eli minkälaisen osuuden talven kk loka-huhtikuu haukkaavat?

Se on ihan varma ettei tuollainen kerrostalo pysy lämpimänä olle 50kW jatkuvalla teholla. Periaatteessa öljypolttimen käyntijakson pituus ja käynnistymisväli aamuyöllä kertoo totuuden.
Lisäsin patterityypit aloitukseen.
Radiaattori patterit vaihdettu n. 10 v sitten.
Tuo virtaama havainto todella hyvä! Meneeköhän Ultimatemarketin varaajasta miten monen yhtäaikaisen suihkun vesi läpi?
Taloudellisuus vaikuttaa enemmän valintaan, ei ole tarkoitus päästä öljypolttimosta kokonaan eroon. Öljypoltin jää tasaamaan huippuja ja varalle, jos VILP tulee vika.
 
Tämän kuin tajusin niin siirryin itse välittömästi öljystä sähköön ja sen jälkeen sähköstä VILPpiin. Mutta öljy on edelleen mukana. Sitä käytän kun sähkö on kallista. Ja on se silloin tällöin ollut tänäkin talvena. Se on pörssisähkölle se hintatakuu.
Miten olet toteuttanut ohjeukset ?
 
Tätä mieltä minäkin olen että jos empii niin ei säästä mitään. Jos investointi tuntuu riskiltä tai kalliilta niin pieni investoiti on vähemmän riskipitoinen ja vähemmän kallis. Perusteluna tosiaan voisi käyttää sitä että jos systeemi maksaa itsensä kahdessa vuodessa niin sen hankintaa on turha viivyttää.
Hankintapäätös on tehty ja menee tilauikseen heti kkun olen varma minkä kokoinen laite kannattaa hankkia ja mennäänkö yhdellä laitteella vai laitetaanko kaksi laitetta.
Ehdotuksia laitteista?
Aloitukseen lisätty tietoa.
 
Osatehomitoituksessa TMA on lyhyempi ja siten pienempi investointi tuottaa kyllä vähemmän, mutta nopeammin.
Jos nyt ajattelee tilannetta, jossa VILP toimii vain lämpöasteiden puolelle, olisi vuosicoppi luokkaa 4-5.
Kun otetaan tehokkaampi laite ja mennään pakkasen puolelle, niin laite kallistuu ja vuosicoppi tippuu heti ja siten TMA pitenee.
Ja kun otetaan täystehomitoitettu laite ja mennään -25 pakkasiin, niin laite kallistuu jo aika paljon enemmän ja vuosicoppi tippuu edelleen 2-3 välille ja TMA kasvaa jo aika pitkäksi.

Meilläkin Vantaalla (150 m2) 7 kw J-mono pana on osatehomitoitettu ja riittää erittäin hyvin. Kuluneena talvena ei kertaakaan käyttänyt vastuksia, edellisenä talvena 7 päivänä käytti vastuksia jonkin verran. Etuna oli halpa hinta n. 4000 euroa ja nopea TMA. Säästi viime vuoden aikana 14000 kwh, eli meidän Oomi sopparilla n. 2000 euroa. TMA on kaksi vuotta. Tai sijoitetun pääoman tuottona 50% vuodessa.

Kannattaa myös huomata, että ko. 7 kw VILP tuottaisi saman 14000 kwh aloittajan tapauksessakin tai oikeastaan reilusti enemmän, koska pääosa tuotoista tulisi plussa keleillä.
Kyseessä pienkerrostalo, joten ehkä vähän isompi laite kuitenkin, mutta kuinka iso, niin onkin hyvä kysymys. Aloituksen lisätty tietoa.
 
Kyllä se maittaa. Mutta ajattelin että pohjatyö voisi olla hyvä tehdä ensin yhdessä vaiheessa ja sitten katsoa VILP siihen hyvään pohjaan seuraavaksi.

Mutta aloittaja taisi kadota, että sen puoleen eipä tätä kannata välttämättä jatkaa.
Aloitukseen lisätty tietoja. Tilaus odottaa vielä valintaa.
 
Luulisin että menee kyllä noista Ultin varaajista läpi se mitä tarvitaan.

Jos ajattelisi että käyttövesi olisi täysin erillinen, niin tuo 500l varaaja 6kW vastuksilla riittäisi hyvin siihen että käyttövesikierto otetaan siitä ja noillla vastuksilla saisi riittävän käyttöveden tuotettua tulistukseen. Käytännössä kierto pitäisi olla varmaan 60-65C mikä onnistuu sähköllä parhaiten.

Eli tuo 6kW vastukset luulisi riittävän esilämmitetyn veden kanssa. Mutta EI riitä kylmän veden kanssa. Eli esilämmitys tarvitaan.

Ja veden esilämmitys onnistuisi toisen (VILP) varaajan kierukoiden kautta. Varaajan kahden ylimmän kierukan kautta esilämmitys vaikka "rinnan"-kytkettynä.

Tähän varaajaan sitten VILPit kiinni. Voisihan siinä olla kaksi kappaletta vaikka 22kW R290 pumppua niin on vikasietoisuus paremmalla tolalla.
 
Miten olet toteuttanut ohjeukset ?

Kattila toimii sähköllä tai öljyllä pörssihinnan perusteella. Tällainen on helppo toteuttaa mihin tahansa kohteeseen koska vaihdon raja-arvo on helppo päättää ja ohjata.

Lämmitysvesi tulee VILPiltä ja menee kattilan shuntin läpi kiertoon. Jos VILPin lämpö ei riitä, niin shuntin ohjaus antaa kattilasta lisätehoa niin että se riittää. Vaikeinta on näiden kahden synkronointi niin että ne toimivat järkevästi yhteen. Laitteita ei välttämättä saa lainkaan keskustelemaan keskenään vaan systeemi on yritettävä rakentaa niin että niiden ei tarvitsekaan. Kunhan hoitavat oman osansa.

Yhden talven ajoin tuota automaattisesti niin että VILPin lämpötilasäätö yritti pitää sen hieman kuumempana kuin mitä kattilan säädin halusi. Näin VILP oli aina ensisijainen. Tällä hetkellä säätelen näitä ihan harrastusmielessä puolimanuaalisesti.
 
Takaisin
Ylös Bottom