VILP ja öljykattila

Joko asianomistajalla olisi jotain ajatuksia suunnasta?
Hyviä kommentteja on tullut ja asia alkaa selkiytyä.
1. Vaihtoehto
Tehdään samalla laitteella lämmitystä ja käyttövettä, huiput öljyllä
Tässä vaiheessa (ja ollut jo jonkin aikaa) mietinnässä Ultimatemarket VILP 50kW R290
Lämmitykselle, sekä lämpimälle käyttövedelle 500L varaaja.

2. Toinen linja
Tehdään lämmitys ja käyttövesi eri laitteilla, huiput öljyllä tai sähköllä
Tässäkin tapauksessa pitäisi kai lämmitykseen ottaa tuo 50kW laite ja varaajat
Toinen VILP käyttöveden lämmitykseen, teho vielä hukusessa.

Osaisiko joku perustella hyvin kummalla kannattaisi tehdä ? Nyt parempaa tietoa kohteesta aloituksessa.
 
Onko nyk. ilmanvaihto ratkaisu "pelkästään poisto" tyyppinen ?

Tällöin kokonaislämmitystarvetta voisi ehkä laskea porraskäytävä ILPeillä.
Asunnoissa pelkästään poisto tuuppinen ja sekin painovoimainen (ikkunaventtiilistä korvausilma).
Liiketila 1 TULO-POISTO ja tuloilmakoneessa esilämmitys vesipatteri Ekopatter Oy / Ekocoil 42 kW, jossa Ilma: 1m3/s, Neste 60/40 astetta, vesi virtaama 30L/min
Liiketila 2 n. 100m2 oma IV-koje
Liiketila 3: Painovoimainen ilmanvaihto
 
Tuo U-ENERGY 50 kw vaikuttaa hyvälle valinnalle. On osatehomitoitus. Taulukon mukaan antaa n. 24 kw pakkasissa (kannattaa tarkistaa). Riittänee tuonne -10 pakkasiin, jonka jälkeen vastuksia/öljyä mukaan.
Melutaso 62 dB vaikuttaa aika kovalle. Pitää asentaa mahdollisimman kauas asuinhuoneistojen seinustoilta. Voi silti kuulua läpi talon matalaa kuminaa.

1740694647211.png
 
Viimeksi muokattu:
Osaisiko joku perustella hyvin kummalla kannattaisi tehdä ?

Laskin öljyn kulutuksesta, että lämmin vesi vie kesällä keskimäärin 5kW tehoa ja täysi lämmitys 32 kW tehon.

Nollakelissaä sama pumppu hoitaa kyllä molemmat. Mutta pakkasella teho loppuu jossain vaiheessa kesken. Pakkasella käyttöveden tuotto on hidasta ja lämmittääkin pitäisi samaan aikaan. Varaaja on iso, joten tehokaskin pumppu lämmittää sitä pitkään suihkuttelun jälkeen.

Energian kulutus lämpimään veteen on kuitenkin niin suuri, että käyttövesi kannattaa priimata lämpöpumpulla vastusten sijaan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla kovin järeä laite mutta sellainen joka tekee kuumaa.

Halpa U-Energy kykenisi tuottamaan pelkän käyttöveden yksinään. Esilämmitys toisen pumpun varaajasta auttaisi hieman talvella, kun sen hyötysuhde on kylmällä huonompi. Kesällä taas oikein mitoitettu pumppu pääsee paljon parempaan hyötysuhteeseen kuin iso eikä esilämmityskään silloin toimi kun iso pumppu on lepäämässä.
 
Melkeimpä jättäisin öljykattilan kuumaksi käyttövettä varten ja se sitten oumannin ohjaamana tarjoaa lisälömpöä kun vilpin teho loppuu.

Eli 1 iso vilp jolla tehdään pelköstään lämmitystä siihen asti kun se teho riittää. Päivittää tätä sitten kun kokemuksia kertyy.

Panasonic tai vastaava mikä antaa pakkasessakin nimellistehonsa ulos.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta käyttöveden teko VILPllä ei ole niin vain tehty.

Tuollaisen 500 litran varaajan kierukat eivät teholtaan luultavasti riitä, että lennosta tuotetaan lämmin vesi 7 asuntoon. Pitäisi siis ottaa suoraan varaajan vettä yhteiden kautta.

No miten sitten se VILP kytketään varaajaan? Kierukoihinko? Ei toimi.

Kyttöveden tulistus sähköllä on mielestäni oikeastaan ainoa järkevä homma. Ja tällöin saa myös riittävän kuumaa vettä. Huolehtii vain että vesi esilämpiää hyvin ennen sitä käyttövesivaraajaa, niin sähkönkulutus on maltillista
 
Viimeksi muokattu:
Eli tuo 6kW vastukset luulisi riittävän esilämmitetyn veden kanssa. Mutta EI riitä kylmän veden kanssa. Eli esilämmitys tarvitaan.

Laskin öljyn kulutuksesta, että lämmin vesi vie kesällä keskimäärin 5kW tehoa ja täysi lämmitys 32 kW tehon.

Kuinka nämä on "laskettu" ?

Eihän tuohon veden lämmitykseen nyt sentään pitäisi mennä kuin noin 1,6 kW jatkuvana tehona (Δt 55 °C, 210 m3/v = ~14 000 kWh) ja yökäytössäkin tuo 6 kW hoitaa homman luultavasti 5 tunnissa, esilämmityksen kanssa puolet tästä. Kierron häviöt tulevat joka tapauksessa suoraan sähköstä tai kattilasta ja veden lämmityksen lisäksi. Yhden kokonaisen VILPin työmääräksi tämä veden lämmitys on pieni. Jos valitsisi 2 kuluttajaluokan suurinta konetta, se toinen ehtisi tuottaa moninkertaisen tuotoksen lämmitykseen + vain veden esilämmitykseen kytkettynä. Lisäksi jos kone ähkii jatkuvasti jotain edes 60 asteista, joka saattaisi melkein riittää, ei mahda olla pitkäikäinen ilmestys. Esilämmityksen kierukat voi kytkeä myös rinnan. Sitten on olemassa lisähintaan tuplakierukoita, joista vesi menee kahden sisäkkäisen kierukan läpi. 7 asunnossa ei tarvitse voida ottaa suihkua yhtä aikaa, koska ei kaikki nyt pesulla ole kuitenkaan koskaan samaan aikaan. Nykyisessä kattilassa on oltava todella jämerä kierukkasydeemi sisällä, joka ehtii lennosta lämmittää vedet.

Osaisiko aloittaja kommentoida, kuinka suuri tuo pannuhuone on ja mitä sinne voisi olettaa mahtuvan kattilan lisäksi ? Jossakin lienee öljysäiliökin? Kuinka iso tuo kattila on eli mitä siinä on vettä. Kattilassa on luultavasti tyypilvessä tehot öljyllä ja sähköllä. Todellinen teho riippuu polttimen suuttimesta ja sähköteho siitä, kuinka paljon vastuksia siihen on ruuvattu. Vaikka kattilassa olisikin 100 kW nimellisteho, se poltin ei välttämättä ole asetettu niin isolle. Jos kattilassa olisi jokin järkevä vesitilavuus, välttämättä lämmityksen varaajaa ei tarvittaisi ollenkaan mutta silloin kattilaa on vähän vaikea käyttää yhtäaikaa VILPien kanssa ja se toimisi lähinnä joko tai periaatteella. Tuommoinen 7 talouden kerrostalo tarvitsisi vähintään 2 OKT luokan kierukkaa, jotta edes riittävän virtaaman vettä saa läpi. Liian suurilla virtaamilla kupariin tulee eroosio ja elinaika jää lyhyeksi. Valokuva selventäisi paljon asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän tuohon veden lämmitykseen nyt sentään pitäisi mennä kuin noin 1,5 kW jatkuvana tehona (Δt 55 °C, 210 m
3/v = ~14 000 kWh) ja yökäytössäkin tuo 6 kW hoitaa homman luultavasti 5 tunnissa

Seitsemän asunnon kuuman veden lämmityskö hoituisi 30kWh vuorokausi-kulutuksella? Eli 4,2kWh per asunto per vuorokausi?

Tuota kuumaa vettä kuutioina on mennyt tuon verran kun öljykattila tekee siitä todella kuumaa. Lämmintä vettä menisi kuutioina paljon enemmän jos se on 50C "kädenlämpöistä" VILP vettä, mikä sitten on viimeisessä käyttöpisteessä on suihkunlämpöistä suoraan tai josko sitäkään.

Lämmityskiertoon mennee melko lämmintä vettä, että sen käyttö esilämmitykseen on sangen järkevää. Tuon esilämmityksen saa tehtyä mukavasti kahden rinnakkaisen kierukan läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Yleensä veden lämmitys on rajattu 60 °C, tai pitäisi ainakin olla rajattu. Tuskin se öljykattila kiehuvan kuuma on. Jos vesi olisi lämmennyt +5 -> 60, tulisi juuri tuo 1,5 kW. Tietysti, jos mittari on heti kattilan jälkeen ennen sekoitinta, se voisi mitata noin 75 asteista vettä, jolloin tulisi jo melkein 2 kW. Pientä jäähtymisvaraa voisi ajatella putkistossa. Ei ainakaan meillä mene 4 kWh/vrk asukasta kohti veden lämmitykseen.

Asukkaat voi tietty muuttua joskus enemmän vettä kuluttavaan suuntaan. Oletan että on huoneistokohtaiset mittarit, lukema niiden summa ja vettä ei loroteta kuin viimeistä päivää. Harvassa maalämpötalossa vesi on edes jatkuvasti tuota 50 °C mutta joskus se sen aina välillä voi saavuttaa ihan siellä hanalla saakka.
 
Tuommoisesta ehtii jo mennä hyvin enemmän kuin kahden suihkun vedet. Meillä on yksi Ø22 mm kierukka, kattilan alkuperäinen. Siitä menee juuri kunnialla kahden suihkun vedet mutta esilämmitys jää silloin perin vaatimattomaksi. Kahden suihkun yhtäaikainen käyttö on meillä erittäin harvinaista mutta jonkin verran tavallisempaa on että esim. pesukone ottaa vettä ja kun meillä normaalista poiketen myös pesukoneen vesi menee esilämmityskierukan läpi, se näkyy esilämmityksen tehossa.
 
Seitsemän asunnon kuuman veden lämmityskö hoituisi 30kWh vuorokausi-kulutuksella? Eli 4,2kWh per asunto per vuorokausi?

Tuota kuumaa vettä kuutioina on mennyt tuon verran kun öljykattila tekee siitä todella kuumaa.

Q (l)Cp J/kg°CΔt °CJkWhkWkWh/Vrk
21000041905548 394 500 000134431,538
21000041906052 794 000 000146651,742
21000041906557 193 500 000158871,845
 
Jos asukkaita on kymmenkunta, ja jos oletetaan että he ovat työssäkäyviä/koululaisia (lähes samanlaisella aikataululla), niin olisiko liioittelua sanoa että pahimmillaan olisi 5 yhtäaikaista suihkuttelijaa (esim. arkiaamu)?

Jos tuosta taulukosta laskisi, että kulutus olisi vaikkapa 45kWh suoraan lämmitykseen per vrk. ja sitten 15kWh kierron häviöihin, niin olisikohan 60kWh käyttöveden lämmitykseen per vrk. suunnilleen hehtaarilla? Eli 22MWh eli sellainen 3m3 öljyä (hormiinkin menee osa)?

Jos jatkossa tuosta 60kWh:sta puolet tuotetaan suoralla sähköllä tulistuksessa ja kierrossa (== ~11 000 kWh per vuosi) ja puolet COP 3:lla esilämmityksessä (~3700kWh per vuosi ostosähköä), niin olisiko mahdoton 7 asunnon kanssa? Etuna sähköpriimauksessa olisi, että kierrossa voisi olla se 55C-60C vesi kuten pitäisikin olla.
 
Viimeksi muokattu:
Jos asukkaita on kymmenkunta, ja jos oletetaan että he ovat työssäkäyviä/koululaisia (lähes samanlaisella aikataululla), niin olisiko liioittelua sanoa että pahimmillaan olisi 5 yhtäaikaista suihkuttelijaa (esim. arkiaamu)?
Jos kaikki menevät samaan aikaan töihin tai opiskelemaan tai käyvät saman joukkueen harjoituksissa, tuo voisi olla jonkinlainen realiteetti.

Mutta vaikka asukasmäärä on kasvanut, näistä voisi arvioida että 3 on eläkkeellä, 1 opiskelija, 1 työttömänä ja 3 käy töissä ja 2 yh ei missään (=10+2) niin vaikea kuvitella että ne ponnahtavat aamulla yhtä aikaa pesulle suunnilleen samalla kellon lyömällä.

Aika vähällä tuo on hoitunut kesäaikaan, jos vain 10 l/vrk kulutus. 200 neliötä kellaritilaa saattaa kaivata jotain lämmitystä. Liiketilat lienevät jotenkin katutasossa. Jos 200 neliön kellari on oikeasti maan alla se saattaisi kaivata jotain lämmitystä sekin ellei ole alapihan puolelta seinää ulkoilmaan. 10 litraa/vrk voisi olla 90 kWh kattilaan, josta tuo veden lämmitys ~40 kWh/vrk, kierron häviöt 30 kWh/vrk + kattilan ja putkien häviöt 20 kWh/vrk = 90 kWh/vrk. Oikeastaan mitään mainittavaa 200 m2kelarin lämmitykseen ei enää jää.
 
OK
Tässä olisi potentiaalia parantaa. Jos kuumaa vettä (olettaen 60 °C) on todella kulunut 210 m3/vuosi, hyötysuhde öljyn lämpöarvosta on vain 38%. Kattilaan tarttuneesta lämmöstä suurimman osan täytyy hävitä jonnekin matkalla. 100 kW kattila taitaa olla kovin iso kalu tämmöiseen veden lämmitykseen ja siksi olisi tärkeää että se olisi päällä vai tarvittaessa. Tulistusvaraajalla voisi päästä kattilaa pienempiin häviöihin.
 
Tässä oli potentiaalia parantaa. Jos kuumaa vettä (olettaen 60 °C) on todella kulunut 210 m3/vuosi, hyötysuhde öljyn lämpöarvosta on vain 37%. Kattilaan tarttuneesta lämmöstä suurimman osan täytyy hävitä jonnekin matkalla. 100 kW kattila taitaa olla kovin iso kalu tämmöiseen veden lämmitykseen ja siksi olisi tärkeää että se olisi päällä vai tarvittaessa. Tulistusvaraajalla voisi päästä kattilaa pienempiin häviöihin.

Pelkään että iso osa on hukkunut siihen kiertoon. Kyllä sellaiseen saa uppoamaan kilowatteja jos pitkät vedot ja rättipatterit. Tuo varmaan olisi syytä selvittää. Ei kovin helppo tehtävä.
 
Kattila mahtaa olla jossakin siellä 200 m2 kellarin nurkassa. Jos kuuma pata sieltä häviää, sitä osaa joutua lämmittämään jollakin muulla. Lämmintä tulee myös seinien läpi, ainakin täällä tuli. Sinällään se ei mennyt hukkaan.
 
On se siellä silti tähänkin asti vettä lämmittäny 10 löpölitralla päivittäin.
Toki häviöitä siinä on mutta on kyllä kulutustakin

Veikkaukseni noin 60kWh kulutuksesta päivässä sähköllä voisi hyvinkin olla hehtaariltaan aika oikeassa. Jos huomioidaan öljypolttimen hyötysuhde ja häviöt hormiin kun 10 litraa menee päivässä.

Eli siirtymä sähkövaraajaan tiputtaisi kulutusta jo selvästi päivässä (10 litraa öljyä --> ~60kWh sähköä). Ja sitten jos käyttövesi esilämmitettäisiin VILP:llä, ostosähkön kulutus voisi suunnilleen vielä puolittua (60kWh --> 30kWh)

Karkeasti ottaen siis 10 litraa öljyä muuttuiai 30kWh sähkönkulutukseen päivässä ja rahana pyöreästi 14 euroa päivässä -olisi jatkossa ehkä 3-4 euroa (sähkö siirtoineen). Vuositasolla pelkästä käyttövedestä voisi tulla yli 3500 euron säästö (!!!!!)
 
Vuositasolla pelkästä käyttövedestä voisi tulla yli 3500 euron säästö (!!!!!)

Tuo säästö ei oikein realisoidu kuin kesällä, jos edes aina silloinkaan. Eihän se lämpö ainakaan lämmityskaudella harakoille mene. Tästä tämä koko kuuman veden kierrätys tietysti kumpuaakin. Säästää vettä ja kiva kun sitä lämmintä vettä tulee nopeammin mutta ja jos talossa on ollut öljy- tai sähkölämmitys, ei näillä häviöillä oikein suurta merkitystä ole ollut. Itse päädyin tulokseen, että kuumavesikierto jäähdytti kattilaa noin 600W teholla, päätin luopua ja olen ollut tyytyväinen.
 
Pelkään että iso osa on hukkunut siihen kiertoon. Kyllä sellaiseen saa uppoamaan kilowatteja jos pitkät vedot ja rättipatterit. Tuo varmaan olisi syytä selvittää. Ei kovin helppo tehtävä.
Joo, hyvä huomio. Nämä voi joutua helposti vaihtamaan sähkölämmitteisiksi tai sitten näiden lämmitys edelleen pönkittää sitä kiertoa. Itselläni kävi semmoinen tsäkä, että pystyin helposti kytkemään rättipatterin patterikiertoon, kun se pitkä paluuputki talon läpi jo oli ja haara patterille oli helppo järjestää. Toki se PEX piti vaihtaa mutta reitti oli selvä.
 
Tuo säästö ei oikein realisoidu kuin kesällä, jos edes aina silloinkaan.
No jos puhutaan vain käyttövedestä, niin kyllä siitä se realisoituu. Kattialahuoneen lämmitys kattilalla ei ole mikään riemuvoitto kenellekkään.

Sitten jos siirryttään lämmitykseen, niin toki osa lämmitystä on kaikki häviötkin se on totta. Mutta häviöt on yleensä väärässä paikassa ja väärään aikaan.
 
Onko asuntokohtaisia saunoja, jolloin lauteiden alle saisi vaaka varaajan priimausta varten? Tämän ylläpito jäisi huoneistolle, jolloin voivat toteuttaa mieluisen koon.

Yhtiö takaisi sille saapuvan veden esilämmityksen vähintään 40 asteeseen. Kesällä >50C
 
Joo, hyvä huomio. Nämä voi joutua helposti vaihtamaan sähkölämmitteisiksi tai sitten näiden lämmitys edelleen pönkittää sitä kiertoa.

Jos ne pitää ennallaan niin tarvitse vain pitää huoli että ne pysyy lämpimänä. Samallahan ne pitää kylpyhuonetta lämpimänä ja kuivattaa sitä, myös kesällä. Iso varaaja käyttövedelle ja sille oma vaikka 8kW pumppu, joka pitää sen aina tasaisesti lämpimänä. Erillisen pumpun taloudellisuus tulee sitten erityisesti kesällä eduksi kun se toimii optimialueella ja iso varaaja huolehtii siitä, että isompikin vesimäärä saadaa kuumana ulos. Tämän voisi toteuttaa vaikka heti omana projektinaan. Öljyä säästyisi jo ensi kesänä 1800 litraa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko asuntokohtaisia saunoja, jolloin lauteiden alle saisi vaaka varaajan priimausta varten? Tämän ylläpito jäisi huoneistolle, jolloin voivat toteuttaa mieluisen koon.

Yhtiö takaisi sille saapuvan veden esilämmityksen vähintään 40 asteeseen. Kesällä >50C
Suurin ongelma tässä on, että käyttöveden kiertoverkossa ei saa kierrättää (tai ilman kiertoa tarjotakaan) 40 -asteisena (rakennusmääräykset johdettuna terveysperusteista).

Sinällään jokin asuntokohtainen priimausvaraajajärjestely osakkaan ylläpitovastuulla olisi järjestettävissä, mutta tällaisesta olisi päätettävä yhtiökokouksessa. Kun tarjotun veden lämpötila on liian alhainen, asiaa ei kannattane pohtia syvemmin. Käsittääkseni moisen varaajan järjestäminen sinällään osakkaan kunnossapitovastuulle tai jopa kustannettavaksi on mahdollinen järjestely ja kaiketi tehtävissä toistaiseksi (vuosi kerrallaan) yksinkertaisella yhtiökokouksen enemmistöllä (en ole varma tuosta). Sen sijaan osakkaiden velvoittaminen hankintaan ja ylläpitoon pitemmäksi ajaksi voisi olla hyvä kuvata muutettuun yhtiöjärjestykseen. Tuossa tilanteessa saatetaan vaatia yksimielisyyttä muutetun yhtiöjärjestyksen hyväksymiseksi (en ole varma tästäkään), sillä asia mahdollisesti saattaa osakkaat eriarvoiseen asemaan. Moisen kaltaiset järjestelyt vaativat aina joko yhtiökokouksen päätöksen tai yhtiöjärjestyksen muutoksen eivätkä nämä saa olla ristiriidassa lakien velovoittavien määräysten kanssa (kunnossapitovastuujako ei sellainen ole).
 
Seitsemän asunnon kuuman veden lämmityskö hoituisi 30kWh vuorokausi-kulutuksella? Eli 4,2kWh per asunto per vuorokausi?

Tuota kuumaa vettä kuutioina on mennyt tuon verran kun öljykattila tekee siitä todella kuumaa. Lämmintä vettä menisi kuutioina paljon enemmän jos se on 50C "kädenlämpöistä" VILP vettä, mikä sitten on viimeisessä käyttöpisteessä on suihkunlämpöistä suoraan tai josko sitäkään.

Lämmityskiertoon mennee melko lämmintä vettä, että sen käyttö esilämmitykseen on sangen järkevää. Tuon esilämmityksen saa tehtyä mukavasti kahden rinnakkaisen kierukan läpi.
Tarkoitatko "Tuon esilämmityksen saa tehtyä mukavasti kahden rinnakkaisen kierukan läpi." Yleensä näissä kai on kaksi läminvesi kierukkaa. Toinen alhaalla ja toinen ylhäällä. Tarkoitatko, että nämä ala- ja yläkierukka pitäisi laittaa rinnan?
 
Kuinka nämä on "laskettu" ?

Eihän tuohon veden lämmitykseen nyt sentään pitäisi mennä kuin noin 1,6 kW jatkuvana tehona (Δt 55 °C, 210 m3/v = ~14 000 kWh) ja yökäytössäkin tuo 6 kW hoitaa homman luultavasti 5 tunnissa, esilämmityksen kanssa puolet tästä. Kierron häviöt tulevat joka tapauksessa suoraan sähköstä tai kattilasta ja veden lämmityksen lisäksi. Yhden kokonaisen VILPin työmääräksi tämä veden lämmitys on pieni. Jos valitsisi 2 kuluttajaluokan suurinta konetta, se toinen ehtisi tuottaa moninkertaisen tuotoksen lämmitykseen + vain veden esilämmitykseen kytkettynä. Lisäksi jos kone ähkii jatkuvasti jotain edes 60 asteista, joka saattaisi melkein riittää, ei mahda olla pitkäikäinen ilmestys. Esilämmityksen kierukat voi kytkeä myös rinnan. Sitten on olemassa lisähintaan tuplakierukoita, joista vesi menee kahden sisäkkäisen kierukan läpi. 7 asunnossa ei tarvitse voida ottaa suihkua yhtä aikaa, koska ei kaikki nyt pesulla ole kuitenkaan koskaan samaan aikaan. Nykyisessä kattilassa on oltava todella jämerä kierukkasydeemi sisällä, joka ehtii lennosta lämmittää vedet.

Osaisiko aloittaja kommentoida, kuinka suuri tuo pannuhuone on ja mitä sinne voisi olettaa mahtuvan kattilan lisäksi ? Jossakin lienee öljysäiliökin? Kuinka iso tuo kattila on eli mitä siinä on vettä. Kattilassa on luultavasti tyypilvessä tehot öljyllä ja sähköllä. Todellinen teho riippuu polttimen suuttimesta ja sähköteho siitä, kuinka paljon vastuksia siihen on ruuvattu. Vaikka kattilassa olisikin 100 kW nimellisteho, se poltin ei välttämättä ole asetettu niin isolle. Jos kattilassa olisi jokin järkevä vesitilavuus, välttämättä lämmityksen varaajaa ei tarvittaisi ollenkaan mutta silloin kattilaa on vähän vaikea käyttää yhtäaikaa VILPien kanssa ja se toimisi lähinnä joko tai periaatteella. Tuommoinen 7 talouden kerrostalo tarvitsisi vähintään 2 OKT luokan kierukkaa, jotta edes riittävän virtaaman vettä saa läpi. Liian suurilla virtaamilla kupariin tulee eroosio ja elinaika jää lyhyeksi. Valokuva selventäisi paljon asiaa.
Pannuhuone on iso, joten sinne mahtuu vaikka 6 kpl 500L varaajia. On ns. ylimääräinen huone vieressä. Öljyastiat on eri huoneessa.
Öljypolttimon tyyppikilvestä ei nyt löytynyt kuvaa. Päivitän tiedot huomenna aloituikseen.
 
Yleensä veden lämmitys on rajattu 60 °C, tai pitäisi ainakin olla rajattu. Tuskin se öljykattila kiehuvan kuuma on. Jos vesi olisi lämmennyt +5 -> 60, tulisi juuri tuo 1,5 kW. Tietysti, jos mittari on heti kattilan jälkeen ennen sekoitinta, se voisi mitata noin 75 asteista vettä, jolloin tulisi jo melkein 2 kW. Pientä jäähtymisvaraa voisi ajatella putkistossa. Ei ainakaan meillä mene 4 kWh/vrk asukasta kohti veden lämmitykseen.

Asukkaat voi tietty muuttua joskus enemmän vettä kuluttavaan suuntaan. Oletan että on huoneistokohtaiset mittarit, lukema niiden summa ja vettä ei loroteta kuin viimeistä päivää. Harvassa maalämpötalossa vesi on edes jatkuvasti tuota 50 °C mutta joskus se sen aina välillä voi saavuttaa ihan siellä hanalla saakka.
Huoneistokohtaiset mittaukset kylmä ja lämmin vesi.
Lämmintä vettä menee 210m3 / vuosi (283L/VRK, noin 30L/asukas/VRK)
Kylmää vettä menee noin 430 m3 / vuosi (1195L/VRK, noin 120L/asukas/VRK)
Öljykattilalla termostaatti ollut 65 asteessa.
 
Suurin ongelma tässä on, että käyttöveden kiertoverkossa ei saa kierrättää (tai ilman kiertoa tarjotakaan) 40 -asteisena (rakennusmääräykset johdettuna terveysperusteista).

Sinällään jokin asuntokohtainen priimausvaraajajärjestely osakkaan ylläpitovastuulla olisi järjestettävissä, mutta tällaisesta olisi päätettävä yhtiökokouksessa. Kun tarjotun veden lämpötila on liian alhainen, asiaa ei kannattane pohtia syvemmin. Käsittääkseni moisen varaajan järjestäminen sinällään osakkaan kunnossapitovastuulle tai jopa kustannettavaksi on mahdollinen järjestely ja kaiketi tehtävissä toistaiseksi (vuosi kerrallaan) yksinkertaisella yhtiökokouksen enemmistöllä (en ole varma tuosta). Sen sijaan osakkaiden velvoittaminen hankintaan ja ylläpitoon pitemmäksi ajaksi voisi olla hyvä kuvata muutettuun yhtiöjärjestykseen. Tuossa tilanteessa saatetaan vaatia yksimielisyyttä muutetun yhtiöjärjestyksen hyväksymiseksi (en ole varma tästäkään), sillä asia mahdollisesti saattaa osakkaat eriarvoiseen asemaan. Moisen kaltaiset järjestelyt vaativat aina joko yhtiökokouksen päätöksen tai yhtiöjärjestyksen muutoksen eivätkä nämä saa olla ristiriidassa lakien velovoittavien määräysten kanssa (kunnossapitovastuujako ei sellainen ole).
Vaikka voitaisiin tehdä tämän tyyppinen ratkaisu yhteisellä päätöksella, niin saattaa mennä teknisesti hankalaksi. No tehtävisssä tieysti on, mutta asunoille menevät putket nyt käytävän katossa ja tilaa noin 30-40 cm alaslaskun yläpuolella (ehkä alaslaskua pitäisi pudottaa) ja siellä putkia aika paljon. Täytyy vielä tarksitaa sisiko alaslaskun yläpuolelle pienen priimaus varaajan. kaikkien asuntojen varaajat pitäisi mahtua kerrosnousutasanteen yläkattoon (kahteen portaaseen seuraavasti: 3 kpl ja 4 kpl) Minkä tehoinen tämä varaaja pitäisi olla ja mikä olisi fyysisesti pienin malli tähän?
 
Jos kaikki menevät samaan aikaan töihin tai opiskelemaan tai käyvät saman joukkueen harjoituksissa, tuo voisi olla jonkinlainen realiteetti.

Mutta vaikka asukasmäärä on kasvanut, näistä voisi arvioida että 3 on eläkkeellä, 1 opiskelija, 1 työttömänä ja 3 käy töissä ja 2 yh ei missään (=10+2) niin vaikea kuvitella että ne ponnahtavat aamulla yhtä aikaa pesulle suunnilleen samalla kellon lyömällä.

Aika vähällä tuo on hoitunut kesäaikaan, jos vain 10 l/vrk kulutus. 200 neliötä kellaritilaa saattaa kaivata jotain lämmitystä. Liiketilat lienevät jotenkin katutasossa. Jos 200 neliön kellari on oikeasti maan alla se saattaisi kaivata jotain lämmitystä sekin ellei ole alapihan puolelta seinää ulkoilmaan. 10 litraa/vrk voisi olla 90 kWh kattilaan, josta tuo veden lämmitys ~40 kWh/vrk, kierron häviöt 30 kWh/vrk + kattilan ja putkien häviöt 20 kWh/vrk = 90 kWh/vrk. Oikeastaan mitään mainittavaa 200 m2kelarin lämmitykseen ei enää jää.
Kelalrissa kesällä patterit käytännössä nollilla.
 
OK
Tässä olisi potentiaalia parantaa. Jos kuumaa vettä (olettaen 60 °C) on todella kulunut 210 m3/vuosi, hyötysuhde öljyn lämpöarvosta on vain 38%. Kattilaan tarttuneesta lämmöstä suurimman osan täytyy hävitä jonnekin matkalla. 100 kW kattila taitaa olla kovin iso kalu tämmöiseen veden lämmitykseen ja siksi olisi tärkeää että se olisi päällä vai tarvittaessa. Tulistusvaraajalla voisi päästä kattilaa pienempiin häviöihin.
Näin uyskon itsekin, että öljyllä ei kannata tehdä kesällä vettä. Vaikka olisi kiinteä hintainen sähkösopimus.
Sähköä nyt kulunut enemmän päiväaikaan, kun yöllä. Kkun tulee varaajat, niin voisihan sitä ajastaa yön halvemmille tunneille varaahjan lämmitystä. Olisiko järkevää laittaa kaksi varaajaa 500L+500L lämpimälle käyttövedelle? Esilämmittäisi VILP ja priimaisi sähköllä etenkinyöaikaan varaajan veden kuumemmaksi.
 
Pelkään että iso osa on hukkunut siihen kiertoon. Kyllä sellaiseen saa uppoamaan kilowatteja jos pitkät vedot ja rättipatterit. Tuo varmaan olisi syytä selvittää. Ei kovin helppo tehtävä.
Ei ole rättipattereita. Vain hanat WC ja keittiö. Putket on asiallisesti eristetty, mutta 3 asunnon siipeen tulee matkaa n. 45 m hanalle.
 
Joo, hyvä huomio. Nämä voi joutua helposti vaihtamaan sähkölämmitteisiksi tai sitten näiden lämmitys edelleen pönkittää sitä kiertoa. Itselläni kävi semmoinen tsäkä, että pystyin helposti kytkemään rättipatterin patterikiertoon, kun se pitkä paluuputki talon läpi jo oli ja haara patterille oli helppo järjestää. Toki se PEX piti vaihtaa mutta reitti oli selvä.
Ei ole rättipattereita.
 
Väittävät että vesikalusteet kuuluvat asunto-osakeyhtiölain perusteella yhtiön vastuulle. En lähde tutkimaan tarkemmin, mutta voi olla turhan hankalaa tuollainen asia sälyttää osakkaalle. Tässähän ei välttämättä ole edes osakeyhtiöstä kyse.
Vesikalusteet juu yhtiölle ja varmaan priimaus varaajakin, jos sellainen asennettaisiin jokaiselle asunnolle.
On 2 porrasta, joissa samalta tasanteelta menee vesiputket alakatosta asuntoihin, joten priimaus varaajan saisi enne lämpimän veden mittausta myös ns. taloyhtiön piikkiin kähemmäksi kulutuspistettä, jos vaan mahtuisi alaslaskuun. Sähkönkin ehkä saisi jotenkin hoidettua.
Kaksi porrasta, joissa asuntoja toisessa 3 kpl (2h+k, 2h+k, 1x1h+k) ja 4 kpl (4h+k, 1h+k, 2h+k, 1h+k).
Millaista priimaus varaajaa arvon raati näihin ehdottaisi?
 
Takaisin
Ylös Bottom