Ukrainan tilanne

Lyhyellä tähtäimellä, valloittaako Venäjä Ukrainan ?

  • Ei vaan vetäytyy. Eli ei valloita enempää kuin nykyisin hallitsemansa alueet

    Ääniä: 7 22,6%
  • Valloittaa jotain pieniä lisäalueita

    Ääniä: 13 41,9%
  • Valloittaa koko Ukrainan nopeasti ja kivuttomasti

    Ääniä: 1 3,2%
  • Yrittää valoittaa mutta tulee pitkä ja katkera sotiminen

    Ääniä: 10 32,3%

  • Ääniä yhteensä
    31
  • Äänestys suljettu .
Tila
Keskustelu on suljettu.

Espejot

Hyperaktiivi
Trump haluaa rauhaa hinnalla millä hyvänsä seurauksista välittämättä, jotka voivat olla vielä pahemmat kuin itse sota ja mitätöidä kaiken.
Ukraina ja Venjä toki voivat ja saavat jatkaa sotimista niin kauan kuin voimat riittävät mutta itku siitä seuraa jommalle kummalla, se on varma asia. Ukraina on tietyllä tapaa oikeudenmukaisuuden vanki ja se voi tulla kalliiksi. Vähän samaan tapaa kuin Suomi -39. Mutta ei siinä mitään, tähän on tultu ja muuta ei voi kuin jatkaa eteenpäin kun kunnia ei anna periksi. Kunnes on pakko.
 
Viimeksi muokattu:

Antero80

Vakionaama
Trump haluaa rauhaa hinnalla millä hyvänsä seurauksista välittämättä, jotka voivat olla vielä pahemmat kuin itse sota ja mitätöidä kaiken.
Siltä se vaikuttaa, Venäjällekin kohdistaa kovempia pakotetteita kuin edellinen hallinto.
Jos öljyn hinta lähtee nousuun niin saattaa liikehdintää olla myös hänen omassa MAGA kannattajakunnassa.
Mutta ehkä epäsuosiosta ei tarvitse välittää kun ei voi asettua uudelleen ehdolle
 

Husky

Hyperaktiivi
Ukraina ja Venjä toki voivat ja saavat jatkaa sotimista niin kauan kuin voimat riittävät mutta itku siitä seuraa jommalle kummalla, se on varma asia. Ukraina on tietyllä tapaa oikeudenmukaisuuden vanki ja se voi tulla kalliiksi. Vähän samaan tapaa kuin Suomi -39. Mutta ei siinä mitään, tähän on tultu ja muuta ei voi kuin jatkaa eteenpäin kun kunnia ei anna periksi. Kunnes on pakko.
Mikä kunnia?
Ukrainan puolella on muutakin kyseessä kuin kunnia, jos riistetään alueita
 

Espejot

Hyperaktiivi
Mikä kunnia?
Sellainen kunnia mitä ei keitiön kautta kujettaessa tarvita.
Ukrainan puolella on muutakin kyseessä kuin kunnia, jos riistetään alueita
Realistisemalla politiikkalla olisi ehkä voitu säästää joitakin alueita, kuka sen tietää. Nyt menee muutama kylä viikossa lisää. Tai oikeastaa taitaa olla että Donbassa on menetty. Sotimalla niitä ei saa takasin eikä nähtävästi neuvottelemalla. Joten mitäköhän se Zelenski oikein yrittää pelastaa. Neuvotelupöytään ei Zelenskyllä taida olla asiaa nutta kelpasiko sinne joku vähehemmän teatraalinen Ukrainalainen utelemaan rauhan ehtoja ja tinkaamaa. Voisi mennä paremmin kuin Trumpin kanssa kun ei ole mediaa paikalla. Ensi kesä jälkeen voi taas tilanne olla huonompi. Mutta kuka sen tietää, ehkä Zelenskyn sitkeys vielä palkitaan ja kaikki käy parhan päin. Ja aikahan on Zelesnkyn puolella, ei se Putin ikuisesti elä.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Ukrainalle kysymys on muustakin, kuin alueista, eli valtion itsenäisuudestä ja itsemääräysoikeudesta. Trump ei näillekään oikeuksille ole osoittanut tukeaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ukrainalle kysymys on muustakin, kuin alueista, eli valtion itsenäisuudestä ja itsemääräysoikeudesta.
Me ei oikeastaan tiedetä mistä kyse koska ei ole ollut oikeita neuvoteluita sitte vuoden 2022. Jos olis neuvoteltu uudestaa ja saatu tarjoukset mistä ei enään tingitä niin silloin tiedettäisiin mistä soditaan. Nyt se mantra on että itsenäisyydestä ja aluellisesta koskemattomudeesta. Mutta oikeasti me ei tiedetä missä se raja menee vasta kuin tiukkojen neuvoteluiden jälkeen. Jos nyt olis neuvoteltu uudestaa vaikka vuosi 2024 niin nyt me varmaan tiedetäisiin uudet reunaehdot, kuinka paljon tikivara on pienentynyt.

Historioitsija Sergey Radchenko ja RAND-ajatushautomon analyytikko Samuel Charap kirjoittavat Foreign Affairs -lehdessä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olivat keväällä 2022 valmiita yllättävän kauaskantoisiin myönnytyksiin sodan lopettamiseksi. [...] Viimeistä sanaa kevään 2022 neuvotteluista tuskin on vielä sanottu. Lähde: yle.fi
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Kysymyksessä ei ole mikään mielipideasia tai tulkintakysymys. Meidän ei tarvitse tulkita Putinin tai Lavrovin puheita koska vuoden 2022 rauhansopimusluonnos kertoo kirjallisesti ja yksiseliteisesti sen mihin Putin olis vetänyt rajan tavoitteilleen. Me tiedämme mitä rintamalla tuolloin tapahtui - Venäjä joutui luopumaan Kiovan piirityksestä ja aloitamaan perääntymisen - mutta se mitä me emme tiedä miksi Zelensky hylkäsi rauhansopimuksen vaikka yhteinen näkemys oli varsin lähellä. Hylkäyksen syyksi on esitetty kaksi teoriaa 1) Eurooppan maat eivät suostuneet takaamaan turvallisuutta 2) Joku uskotteli Zelenskylle että Venäjä voidaan voittaa lännen asetuen turvin.

Nyt kun yritys vallata takaisin miehitety alueet on epäonnistunut ja rauhaa yritetään saadaa kasaan uudelleen niin vuoden 2022 luonnos pulpahtaa takaisin julkisuuteen. Venäjä on väläyttänyt sopimusluonnosta uusien neuvoteluiden pohjaksi. Huomion arvoista on että vuonna 2022 Venäjään liitettyjen alueiden asemasta ei keskusteltu ollenkaan. Tulloin jopa väläyteltiin että Krimistäkin voidaan keskustella mutta myöhemmin. Minä uskon että osa vastaantulosta on vedetty pois pöydältä ja ehdot ovat koventuneet. Alunperin Venäjän ehdot olivat tiukat mutta niistä oltiin valmiita neuvotelemaan. Trumppi on käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluita Putinin kanssa ja uusi sopimusluonnos päätyy julkisuuteen jossakin vaiheessa. Mutta verta on vuotanut sen verran paljon että kompromissin saavutaminen vaatinee enemän työtä kuin vuonna 2022.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Kas, menikin itsellä 2022 ohi tuollainen sopimusluonnos että Itä-Ukrainan alueista ei vaatimusta ja Krimistä voisi keskustella myöhemmin eikä automatic olisi ryssän.

No Ylen podia kuuntelin ja kaksi asiantuntijaa siinä. Huomionarvoista se, että Trumpin luonnoksessa ei ole niitä ryssän perusvaatimuksia, että Natoon eivät saa Itä-Euroopan maat (Suomi?) kuulua ja Ukrainalla ei saa olla kunnollista armeijaa.

Että onko Trump sittenkään niin ryssän puolella.

Ja nyt jos Putler kieltäytyy sopimuksesta, niin alkaako USA laittaa panoksia Ukrainan puolelle. Eri keinoja on kyllä olemassa ja vaikuttavia
 

hamu

Jäsen
Kun ei ole mielipideasia tai tulkintakysymys, niin nyt sitten pitää saada esille se hylätty "rauhansopimuksen" versio, kuten mitä termiä ryssän narratiivi mielellään kertoo. Hehän haluavat aina vain rauhaa, eivätkä hyökkää tai tapa ketään.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Yllätävää kuinka huonosti kevään -22 rauhansopimusluonnos tunnetaan vaikka siitä on uutisoitu useaaan otteseeen varsin kattavasti. On tainut olla sotakypärä päässä mikä rajoitanut näkyvyyttä. Tässä on verkkouutisten huhtikuulle 2024 päivätty uutinen.

Läntinen tuki ja Venäjän vetäytyminen joiltain valtaamiltaan alueilta antoi puolestaan Zelenskyille lisää päättäväisyyttä ja työnsi diplomaattista tietä taka-alalle.

Venäjän puolta tarinasta on tutkijoiden mukaan vaikea arvioida: olivatko neuvottelut heille vain orkestroitua näytelmää vai kiinnostiko Moskovaa oikeasti sopiminen.

Lopullinen syy neuvotteluiden kariutumiseen oli kuitenkin se, että kumpikin osapuoli jätti suunnitelmassaan väliin tärkeimmät toimet konfliktin liennyttämiseen, kuten humanitaaristen käytävien luomisen pois sota-alueelta, tulitauon sekä joukkojen poisvetämisen, ja sen sijaan yritti saada aikaan pitkän ajan rauhansopimusta.

– Tavoite oli ihailtavan kunnianhimoinen – liiaksikin, tutkijat arvioivat, vaikka toisaalta heidän mukaansa on syytä muistaa, ettei yksityiskohtaisempi Minskin sopimuskaan toiminut ja siitä taas puuttui laajempi kehys.


 

jmaja

Hyperaktiivi
Yllätävää kuinka huonosti kevään -22 rauhansopimusluonnos tunnetaan vaikka siitä on uutisoitu useaaan otteseeen varsin kattavasti. On tainut olla sotakypärä päässä mikä rajoitanut näkyvyyttä.
Ei kai tuo nyt kovin realistinen neuvottelu ollut, kun ehdot olivat sellaiset, että Ukrainan valloitus/painostus olisi tehty helpoksi. Vaikkapa HS:n jutusta:
"Ukrainan Nato-jäsenyyden poissulkemistakin ongelmallisempi ehto olisi Forsbergin mukaan Ukrainan asevoimien rajoittaminen.
”Se merkitsee, että Venäjä voisi aika rauhassa päättää, koska aloittaisi sodan uudestaan”, hän sanoo."
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei kai tuo nyt kovin realistinen neuvottelu ollut, kun ehdot olivat sellaiset, että Ukrainan valloitus/painostus olisi tehty helpoksi. Vaikkapa HS:n jutusta:
"Ukrainan Nato-jäsenyyden poissulkemistakin ongelmallisempi ehto olisi Forsbergin mukaan Ukrainan asevoimien rajoittaminen.
”Se merkitsee, että Venäjä voisi aika rauhassa päättää, koska aloittaisi sodan uudestaan”, hän sanoo."
Venäjä hyväksyy Ukarinan liitymisen natoon vain Putinin kuolleen ruumin yli, on minun veikkaus. Se on kynnyskysymys joka on ollut tiedossa. Ukrainalainen Oleksandr Tshalyi on sanonut että "Huhtikuun puolessa välissä olimme hyvin lähellä sodan loppumista rauhansopimuksella".

Turvatakuut oli pöydällä jo 2022 mutta Eurooppa ei ole valmis niitä antamaan. USA ei antanut niitä ennen 2022 neuvoteluja on ja päivänselväää että niitä ei annateta myöskään 2025 jälkeen ja tämä on sanottu hyvin selvästi. Eurooppa Iso Britanian johdolla suhtautui rauhan ehdotukseen kovin haaleasti kuten verkkouutiset asian toteaa (*. Jos rauha ei haluta niin yleensä selaista ei silloin synny ja syy sopimuksen hylkäämiselle löydetään kyllä. Todennäiköseti tästä tulee itku kuinka huonoa sopimusta nyt tullaan Trumpin ehdolla tarjoamaan.

*) Sen sijaan länsi tehosti sotilaallista tukeaan Ukrainalle ja lisäsi painetta Venäjälle muun muassa kiristämällä pakotteita. Kiovassa huhtikuussa 2022 vieraillut Britannian silloinen pääministeri Boris Johnson tiettävästi sanoi Zelenskyille, että mikä hyvänsä sopimus Putinin kanssa tulee olemaan surkea, eikä sellaiseen kannata suostua.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Se lienee varmaa, mutta noissa 2022 ehdoissa Venäjä vaati myös Ukrainan armeijan koon ja kaluston rajoittamista eli halusi käytännössä ottaa Ukrainan hallintaansa.
Rauhansopimusluonnos sisälsi velvoitavat turvatakuut mutta USA ja Eurooppa ei niihin ollut valmis sitoutumaan. Velvoitavat turvatakuut epäillään olleen merkitävä syy miksi länsi suhtautui rauhanprosessiin nihkeästi. Neuvotelut Ukrainan asevoimien koosta jäi neivotelupöydälle missä Ukrainan vaatimus 250 000 sotilasta ja Venäjän vaatimus 85 000 sotilasta.

Ukraina olisi julistautunut pysyvästi neutraaliksi ydinaseettomaksi valtioksi ja sen turvallisuuden olisivat taanneet YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat, mukaan lukien Venäjä, joiden vastuut mahdollisessa hyökkäystilanteessa Ukrainaan olisi kirjattu jopa tarkemmin kuin Naton viidennessä artiklassa. Huomionarvoista tutkijoiden mukaan on, että tiedonannon mukaan Venäjä ja Ukraina olisivat seuraavan 15 vuoden aikana hakeneet rauhanomaisen ratkaisun Krimin tilanteeseen, vaikka sitä ennen Moskova ei ollut suostunut keskustelemaan niemimaasta lainkaan.

Hämmästyttävää on heidän mukaansa myös se, että tiedonannossa viitataan siihen, että Ukraina voisi edetä kohti EU:n jäsenyyttä ja Venäjä hyväksyä tämän – samoin kuin Yhdysvallat yhtenä Ukrainan turvallisuuden takaajana.
Yhdysvallat ja sen liittolaiset olisivat sopimuskehikon mukaan joutuneet aidosti vastaamaan Ukrainan turvallisuudesta ja tekemään diplomaattista yhteistyötä Venäjän kanssa, mitä kumpaakaan ei haluttu priorisoida – lisäksi Washingtonille oli yllätys, että sille oli merkitty sellainen rooli annettuun tiedonantoon, sillä Ukraina ei ollut konsultoinut Yhdysvaltoja asiassa ennakkoon. Lainaus:
verkkouutiset.fi
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nuo liittoutumattomuusvaatimukset ja rajoitukset armeijan kokoon paljastavat hyvin ryssien pitkän tähtäimen päämäärät. Ukrainaa on riisuttu aseista jo kauan vaikuttamalla maan sisäpolitiikkaan yksinkertaisesti ostamalla pois neuvostoajan perintöaseistusta ja 2014 jälkeen myös sabotoimalla maan asevarastoja. Samalla logiikalla Suomenkin kannattaisi luopua kalliista Nato -jäsenyydestä ja kaupata armeijan kalustot itärajan taakse hyvällä tai huonolla hinnalla ja jättää homma nykyiselle maahantulon rekisteröintilaitokselle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aika turha lienee jossitella, miten asiat olisivat ainakin teoriassa voineet mennä toisin vuonna 2022, jos sitä tätä olisi tehty tai jätetty tekemättä. Asiassa hämärtyy päättäväisyys, jolla Putinin Venäjän aivan ilmeisesti halusi ratkaista konfliktin voimaa käyttäen ja miten päättäväisesti tuo on toiminut siitä lähtien, kun täysimittaista sotaa on jatkettu jo yli kolme vuotta. Moista ei tehdä kevein perustein eikä tavoitteista hevillä luovuta (edes rauhan saamiseksi, jos tavoitteista joudutaan luopumaan; Trumppi ainakin on toistaiseksi pelkkä paperitiikeri).

Sotaahan on käyty jokseenkin kokonaan Ukrainan alueella paitsi noin viimeisen vuoden pienehkönä sivujuonteena, kun Ukraina valtaisi väliaikaisesti sillanpäätä Kurskin alueella ja Ukrainan robottihyökkäykset ovat laajentuneet aika syvälle Venäjänkin alueelle. Nuo ovat kuitenkin aika pienessä sivuosassa kokonaisuuteen nähden.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nuo liittoutumattomuusvaatimukset ja rajoitukset armeijan kokoon paljastavat hyvin ryssien pitkän tähtäimen päämäärät.
Ukraina oli ennen 2014 vielä heikompi, niin heikko että pieni joukko vihreitä miehiä sai Ukrainan armeijan polvilleen. 2015 jälkeen Ukrainasta tulikin geopolitiikan väline. * Ukrainan aseitamisen riskit kyllä tiedostettiin USA:ssa mutta haaste oli mitoittaa toimet oikein niin että Venäjä ei ryhdy mittaviin vastatoimenpitesiin.

1742121654014.png

Preface​

This report examines a range of possible means to extend Russia. As the 2018 National Defense Strategy recognized, the United States is currently locked in a great-power competition with Russia. This report seeks to define areas where the United States can compete to its own advantage.

4. Geopolitical Measures

Intensifying the challenge to Russian military presence and operations abroad could have several consequences. It might cause Russia to
withdraw from some of these commitments, which could be an important win for the United States but would do the opposite of extending Russia—causing it, rather, to contract, perhaps to a more defensible perimeter. Crimea, Eastern Ukraine, and Syria are drains on the Russian treasury and defense budget. Alternatively, and more likely, Russia might escalate, possibly seizing more of Ukraine, supporting further advances of the Damascus regime, or actually occupying a wavering Belarus. Such moves would likely impose serious additional strains on Russian defense and economic capacity, but would also represent a serious setback for U.S. policy. Given this range of possible responses, any U.S. moves of the sort described in this chapter would need to be carefully calibrated and pursued within some larger policy framework

Measure 1: Provide Lethal Aid to Ukraine

Conclusion: The option of expanding U.S. military aid to Ukraine has to be evaluated principally on whether doing so could help end the conflict in the Donbass on acceptable terms rather than simply on costs it imposes on Moscow. Boosting U.S. aid as part of a broader diplomatic strategy to advance a settlement might well make sense, but calibrating the level of assistance to produce the desired effect while avoiding a damaging counter-escalation would be challenging.
*) Lähde
rand.org
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ukraina oli ennen 2014 vielä heikompi, niin heikko että pieni joukko vihreitä miehiä sai Ukrainan armeijan polvilleen. 2015 jälkeen Ukrainasta tulikin geopolitiikan väline. * Ukrainan aseitamisen riskit kyllä tiedostettiin USA:ssa mutta haaste oli mitoittaa toimet oikein niin että Venäjä ei ryhdy mittaviin vastatoimenpitesiin.
Ukrainan historia on 1990-luvun alusta lähtien ollut joidenkin muiden voimien kamppailua Venäjän vaikuttamisyrityksiä vastaan. Omasta mielestäni nuo voimat ovat olleet pääasiassa maan sisäisiä. Kamppailussa on ollut useampi aalto ja vuorotellen niskan päällä oleva osapuoli on vaihtunut. Käytännön toimet ovat eskaloituneet korruptiosta, salamurhien kaltaisista toimista ja taloudellisista painostuskeinoista kohti yhä avoimempaa aseellista toimintaa.

Samalla Ukrainassa on ilmeisesti vakiintunut entistä päättäväisempää kansallislähtöistä ajattelua, eli neuvostoaikaisiin keinoihin ja niiden lämmittelyyn on kyllästytty. Samaa rataa myös länsimainen puuttuminen tapahtumiin on tukevoitunut ja eskalaatiopelot pala palalta kirvonneet, kun Ukrainan asioita ei enää katsoa samanlaisina hajonneen neuvostoblokin sisäisinä skismoina kuin Tsetsenian, Georgian ja Moldovan sisäisiä kuvioita on Ukrainan ohella pidetty. Venäjällä on suuret halut palauttaa neuvostokunnia, mutta luotto kykyyn ovat rapistuneet pala palalta. Haavoitettu tiikeri saattaa toki osoittautua hyvin vaaralliseksi ja tuo on jatkuvasti vaikuttanut länsimaiden asenteisiin.
 

sakarit

Aktiivinen jäsen
Tuossa vuoden 2022 sopimus luonnoksessa olisi YK:n jäsenmaat mukaan lukien Venäjä turvanneet rauhaa Ukrainassa. Venäjä turvaamassa rauhaa maassa johon itse oli hyökännyt, onneksi ei Neuvostoliiton puna-armeija tullut turvaamaan Suomen rauhaa sodan jälkeen
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aika turha lienee jossitella, miten asiat olisivat ainakin teoriassa voineet mennä toisin vuonna 2022, jos sitä tätä olisi tehty tai jätetty tekemättä.
Historiantutkijoiden tehtävä on tutkia ja siihen kuuluu olenaisena osan "jossitelu", kysyä tehtiinkö oikeita päätöksi. Lähitulevaisuudessa kun uusi luonnospaperi rauhansopimuksesta saadaan aikaseki nähdään mikä oli sodan jatkamisen hinta ja mitä sillä oikeastaan saavutettiin. Minun veikkaus on että neuvoteluiden lopetaminen osottautuu virheeksi eikä Ukraina saavutanut sodan jatkamisella mitään kongreettista. Ainoa teoreettinern hyöty on viesti siitä että Ukraina on valmis puolustmaan alueitaan... Ukraina sai ikään kuin oman talvisotansa ja yhdistettyä kansan yhteen riviin ulkoista vihollista vastaan.

Tutkijoiden mukaan kyseessä oli sodan kannalta kriittinen ajanjakso, joka kuitenkin on usein sivuutettu. Radtshenko ja Charap kirjoittavat, että osapuolet tosiasiassa olivat lähellä neuvotteluratkaisua, vaikka se poikkeukselliselta vaikuttaakin Venäjän juuri aloitettua täysimittaisen hyökkäyksensä. Ukraina olisi saanut monenväliset turvatakuut, pysynyt neutraalina ja sota olisi päättynyt.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kukaanhan ei tiedä, mikä oli oikeasti se vaihtoehto, johon Venäjä olisi 2022 suostunut ja mitä siitä olisi seurannut Ukrainalle näiden 3 v aikana ja sen jälkeen.
Tulkintasi on sukua determinismille. Käytänössä tämä tarkoittaa että kaikki päätökset Ukrainaan liityen on hyviä koska muita vaihtoehtojen vaikutuksia ei voi tietää. Kuullostaa kohtalolta. Joten lopputulos joka nyt saavutetaan on paras mahdolinen mikä voidaan varmuudella saavuttaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tulkintasi on sukua determinismille. Käytänössä tämä tarkoittaa että kaikki päätökset Ukrainaan liityen on hyviä koska muita vaihtoehtojen vaikutuksia ei voi tietää. Kuullostaa kohtalolta. Joten lopputulos joka nyt saavutetaan on paras mahdolinen mikä voidaan varmuudella saavuttaa.
En kai ole niin sanonut? Kovasti voi jossitella, mutta on mahdotonta tietää mikä olisi ollut lopulta paras.
 

Husky

Hyperaktiivi
Historiantutkijoiden tehtävä on tutkia ja siihen kuuluu olenaisena osan "jossitelu", kysyä tehtiinkö oikeita päätöksi. Lähitulevaisuudessa kun uusi luonnospaperi rauhansopimuksesta saadaan aikaseki nähdään mikä oli sodan jatkamisen hinta ja mitä sillä oikeastaan saavutettiin. Minun veikkaus on että neuvoteluiden lopetaminen osottautuu virheeksi eikä Ukraina saavutanut sodan jatkamisella mitään kongreettista. Ainoa teoreettinern hyöty on viesti siitä että Ukraina on valmis puolustmaan alueitaan... Ukraina sai ikään kuin oman talvisotansa ja yhdistettyä kansan yhteen riviin ulkoista vihollista vastaan.
Juu ja kovimmat vieläkin pohtii kuinka hyvin kaikki olisikaan mennyt, jos 1939 Suomi olisi luovuttanut alueita. Olisi kuulkaa saatu toisaalta alueita tilalle!
 

Espejot

Hyperaktiivi
En kai ole niin sanonut? Kovasti voi jossitella, mutta on mahdotonta tietää mikä olisi ollut lopulta paras.
Historiantutkijoiden pohdinta - jota nyt kutsut jositteluksi - kulminoituu kysymykseen miksi sopimus hylättiin. Ja epäilys on että Zelensky uskoi saavansa paremman lopputuloksen sotimalla. Kysymys siis on mistä nyt soditaan ja vastaus on että siitä erotuksesta mikä on vuosien 2022 ja mahdolisesti 2025 sopimuspapereissa. Kaikki muuhan on entä jos. Ja minun arvaus on että 2022 - 2025 sopimusehdot eivät ole parantuneet. Mutta jotakin on muuttunut, ainakin Euroopan asenne turvatakuisiin on muuttunut ja EU on avoimempi asialle joten rauha voi olla siksi realistisempi vaihtoehto kuin 2022.
 

kotte

Hyperaktiivi
Lähitulevaisuudessa kun uusi luonnospaperi rauhansopimuksesta saadaan aikaseki nähdään mikä oli sodan jatkamisen hinta ja mitä sillä oikeastaan saavutettiin.
Käynnissä oleva sota on kaiken kaikkiaan hyvin omituinen. Eihän kukaan uskonut sen eskalaatioon vuonna 2022 kuin USA (ja varmaan Venäjä itse). On aika hyödytöntä pohtia mahdollisten lisäneuvottelujen tuomia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, kun hyökkääjä ei edes tuonut esille uhkavaatimuksiaan ultimatum-muodossa, vaan toimi salakavalasti aloittamalla "erikoisoperaation". Tuo olisi luonteeltaan kaappayritys, jonka oli tarkoitus johtaa Venäjän toivomiin tuloksiin, mukaan luettuna vastapuolen hallinnon kaataminen, jotta voidaan pystyttää oma nukkehallinto tilalle.

Tätä ennen Venäjä ei edes tunnustanut olevansa sodan osapuoli, kun Krimilläkin oli aivan rauhallista "vihreiden miesten" kaapattua siellä vallan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kysymys siis on mistä nyt soditaan ja vastaus on että siitä erotuksesta mikä on vuosien 2022 ja mahdolisesti 2025 sopimuspapereissa.
Ei se nyt niin yksinkertaista ole. Mikään ei takaa, ettei sota olisi nyt käynnissä, jos Ukraina olisi hyväksynyt 2022 rauhanehdot. Ja tosiaan yksiselitteisiä rauhanehtoja 2022 ei edes ole. Eipä Krimin valtaus eikä Itä-Ukrainan tulitaukosopimus ole rauhaa tuoneet. Mikä olisi 2022 rauhanehdoissa ollut erilaista?

Tietysti, jos Ukraina olisi suostunut pienentämään armeijansa 85 000 mieheen, vähentämään panssarivaunujen määrää ja jättänyt ulkomaiset aseet ottamatta, Venäjä olisi voinut käskyttää Ukrainaa mielensä mukaan sotimattakin.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ei se nyt niin yksinkertaista ole. Mikään ei takaa, ettei sota olisi nyt käynnissä, jos Ukraina olisi hyväksynyt 2022 rauhanehdot. Ja tosiaan yksiselitteisiä rauhanehtoja 2022 ei edes ole.
Kyllä se on, mustaa valkoisella. Meillä on sopimusluonnos missä oli muutamai aukiolevia kohtia joista neuvoteltiin. Eli aika hyvä käsitys saadaan kun verrataan seuraavaan luonnokseen joka on ehkä 2025. Ehkä.
Eipä Krimin valtaus eikä Itä-Ukrainan tulitaukosopimus ole rauhaa tuoneet. Mikä olisi 2022 rauhanehdoissa ollut erilaista?
Niin, miksi mikään rauhan sopimus olisi erilainen. USA ei tule sopimuksen takuumieheksi joten mikään ei ole näiltä osin muuttunut. Ja jos Euroopan takuut ei riitä niin vaihtoehtona on Suur-Ukraina joka ulottuu Uralille asti.

Tietysti, jos Ukraina olisi suostunut pienentämään armeijansa 85 000 mieheen, vähentämään panssarivaunujen määrää ja jättänyt ulkomaiset aseet ottamatta, Venäjä olisi voinut käskyttää Ukrainaa mielensä mukaan sotimattakin.

Tämäkään ei tule muuttumaan ellei Ukraina saa sotaonneaan käännettyä.... armeijan kooksi oli ehdotettu 85 000 - 250 000 joten jos vuoden 2022 paperi ei takaa rauhaa niin rahansopimus ei ole vaihtoehto Ukrainan näkökulmasta. Ainoa uusi näkökulma on Trumpin mineraalidiili joka ei toteudu ilman rauhaa. Trumppi vetää kyllä herneen nenään kun tajuaa asian...

Mutta ehkä täytyy odottaa uusia reunaehtoja rauhalle.
 
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Historiantutkijoiden tehtävä on tutkia ja siihen kuuluu olenaisena osan "jossitelu", kysyä tehtiinkö oikeita päätöksi. Lähitulevaisuudessa kun uusi luonnospaperi rauhansopimuksesta saadaan aikaseki nähdään mikä oli sodan jatkamisen hinta ja mitä sillä oikeastaan saavutettiin.
Ja jossittelua voi jatkaa loputtomiin. Paska paperi pöytään ei tuo kestävää rauhaa jne. Siksi tämä jossittelu on aivan turhaa. Dynamiikat liian monimutkaisia. USAssa on tällä hetkellä esim. täysin irrationaalinen johtaja.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Trumpin ja Putinin puhelun tärkein anti? Venäläisten ja Jenkkien väliset jääkiekkopelit?



Muutakin ilmeisesti on ollut.


Ja jotkut jos haaveilevat yhteistyöstä Muskin kanssa.
1742319944567.png


 
Viimeksi muokattu:

Nobody

Aktiivinen jäsen
^ Uutiset kertoo että myös Ukraina rikkoi tulitaukoa.

Euroopan 40 miljardin tuki Ukrainalle kutistui 2 miljoonan tykistöammuksiin. Kyllä tässä nyt niin käy että Ukraina pakotetaan aluemenetyksiin ja Venäjän vaatimuksiin. Ukrainan tuki loppuu niin varmasti myös Venäjän vaatimukset lisääntyy. Onneksi Venäjältä sotatarvikkeet loppuu ja droneilla ei sotaa ratkaista. Vai miten se meni Toveri?
 

bungle

Vakionaama
Euroopan 40 miljardin tuki Ukrainalle kutistui 2 miljoonan tykistöammuksiin.
Unkari, Ranska, Italia, Espanja ja Portugali tällä kertaa torppaamassa. No eipä näiden yhteenlaskettu panos tähänkään mennessä yllä edes Tanskan tasolle. Alkujaan Espanjalaisen J. Borrellin aloittama hanke. Osa suuttui siitä, että heidän jamppoja joutui lähtemään, kun Kallas toi oman poppoonsa. Pikkumaista porukkaa. Kallas ei ole tarpeeksi Putinin mieleen, :). On tää ku tervarekeä vetäisi perässään, kun kokoajan joku parkuu. Ei taideta kasvaa aikuiseksi. Ja jenkeissäkin johtaja vaipoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom