Ei sitä tuloilmaa tartte pajoa lämmittää, vain niin että pysy >5C mikä on meillä kova raja.
Ajatus lähti liikkeelle... ohjataan poistoilma ilma poistoilma alapohjaan, sinne mahtuu metaania ja edistää kosteuden poistumista alapohjasta. Menee house hacikn puolelle.
Mihin ilma menee tuosta moottorittomasta liesikuvusta ja miten sen määrä säätyy? OKT-luokan LTO:ssa ei yleensä saa liesikupua kytkeä poistoon.
No se menee samalle lto-koneelle. Säädöt voi tehdä kuvulta, kun siihen asentaa venttiililaatikon. Tiedän, mutta laitoin sen silti samaan järjestelmään. Pitää pitää vaan suodattimet puhtaana, ja nuohota, tai vaikka vaihtaa kanavaa tarpeen mukaan. Sellai sen rakensin.
Kyllä se varmaankin riittää. Noilla litroilla taitaa liesarit olla kerristaloissa
Juu, kerrostalokuvista ton litramäärän lunttasinkin. Sitä voi sit fiksata tarpeen mukaan, ku ei vaikuta muiden asuntojen tasapainoon
Niinhän se on ja tuo on myös määräysten minimi. Mutta miksi markkinoilla on noita 100-200 l/s liesareita, jos 25 l/s riittää? Ja päälle vielä yleensä poistoventtiili keittiössä.
En tiedä miksi, mutta sen tiedän ettei se 100-200 litran liesarikaan kaikkia käryjä ulos toimita vaikka vetääkin käryt takasta tupaan ja vetää lto kennon jäähän.
Meillä on kupu ja huippari katolla. Tehoja riittää kyllä muttei tuo kaikkea hajua ulos silti vie. Tyttären kertsin yhteispoistoon laitoin myös liesikuvun, ei siinä mahdottomia litroja kulje mutta tuntuu se toimivan silti. Ainahan nuo voisi parempia olla
Hyvä heitto
. Ite miettinyt pähkäillyt, miksei jo venttiileissä ole erikseen säädettyjä arvoja jo valmiiksi? Joko litroina tai pascaleina. Voisi olla vaikka tunnistimella desimaalina tai normi numerolla. Onkohan käytännössä mahdollista?
Meillä tehdään kertsiosakkeeseen pistokokeena muutaman asunnon säätö ison alipaineen vuoksi kunhan lämmityskausi on päällä. Sitten vertaillaan säätöpöytäkirjoja.
Olisko linkkiä tuollaista mittarista, jossa litraa/sek olisi
.Et tarvitse pitot-putkea vaan mittakoukun. (Ei siis mitata virtausta vaan paine-eroa venttilin yi ja siitä sitten lasketaan virtaus).
www.pietiko.fi
Taulukko on hyvänä apuna, mistä aloittaisin omien arvojen syötöt, pitääkö nollata kaikki vai pitääkö jättää jotain?Et tarvitse pitot-putkea vaan mittakoukun. (Ei siis mitata virtausta vaan paine-eroa venttilin yi ja siitä sitten lasketaan virtaus).
Mittauskoukkupaketti - Pietiko Oy
Mittauskoukkupaketti ilmanvaihdon päätelaitteiden mittaukseen. Toimituskokoonpano: Mittauskoukku, Suora mittausputki, Rakotulkki, Säätöopas.
Täältä löytyy kätevä exel-taulukko jolla saat muunnettua paine-eron litroiksi kun tietää venttiilityypin, venttiilin asennon ja paine-eron venttilin yli.
Taulukko ilmamäärien säätämista/mittaamista varten
Taulukosta on aikojen saatossa tullut jonkunverran kyselyjä. Mulla ei oo ollut tuolle oikein käyttöä enää, eikä ehkä mielenkiintoa muutellakaan sitä mitenkään. Laitan tähän suojaamattoman version niin sitä voi muokata kuten haluaa. Aluperin suojasin taulukon sen takia että sitä ei kukaan ottaisi...lampopumput.info
Aluksi tyhjennä kaikki taulukon tiedot, sitten jokaiselle venttiilille:
Kiitos tiedoista, aion tilata tuon Pietikon mittauskoukkupaketin ja tutustua tarkemmin mittaukseen. Mietinnässä on uuden iv-koneen laitto, jossa Vallox 125 mv , Swegon ja Parmair 80 mac ovat harkinnassa. Itse aion asentaa ja soveltaa näitä vanhoja mittauksia uuteen. Nyt huonetiloissa on lievä alipaine eli noin -2 pascalia.
Ihan vaan uteliaisuudesta, mikä kone siellä nyt pyörii? Joskus käy tuuri, ja uuden koneen saa sopimaan minimaalisilla kanavamuutoksilla. Ysikyt luvulla oltiin aika luovia lto-koneissa; kiertoilmoja, kahta lähtöä tulo/poisto, vaihtuvia lamellikanavia, sähkösuodattimia.....
Deekaxin talteri 280 ok, eli 6-kanavainen, vuodesta 1998 alkaen. Toimii kyllä hyvin, tosin vastus laukeaa jos on viritettynä jälkilämmitysvastus yli +15 asteen. Olenkin laittanut vastukselle n.+14.5C, jolloin se kyllä toimii. Olen miettinyt myös, että onnistuisko Y-haaroilla supistaa kahta lähtöä ja kahta tuloputkea yhdeksi, muuttuiskohan ilmavirrat pienemmiksi niillä ? Halvempia koneita olisi näille. Tosin näitä 6-kanavaisiakin löytyy nykykoneistakin.
Mistä sen venttiilityypin näkee?
Tunnistaa ulkonäöstä tai voi olla merkintä, jonka näkee vasta irrotettaessa.
Jos tilaisin tuon mittauskoukun ja mittaus tapahtuisi tuolla testo 510:lla. Mittauskoukku työnnetään venttiilin raosta kanavaan mittarin +puolen silikoniletkulla, -puolella vapaa ilman letkua huonetilassa. Meniskö se näin?
Juuri noin. Linkin ohjeessa on kunkin venttiilin kohdalla neuvottu kuinka mittakoukku tulisi oikeaoppisesti asettaa ko. venttiiliin.
Vielä tuosta pitot-putkesta, lienee jotain 4-5 mm.halkasiltaan. Itellä on vanhoja tulopuolella lautasventtiilejä kts-100 tasasivuisia, pitääkö pitot-putki saada sisälle ylös saakka. Nyt kun katsoin olevaa aukkoa venttiilissä, niin se on jotain 3 mm, voiko tuo aukko olla mitatessa niin auki, että pitot-putki mahtuu venttiilin sisään ?
Pitot-putkesta en tiedä, mutta jos tarkoita mittakoukkua niin sen halkaisija on noin millimetri.ja näinollen sen saa kyllä soviteltua rakosesta venttiilin sisälle.
.Ok. Vaikuttaako lautasventtiilin reilumpi avaaminen mitenkään mittaustuloksiin ? Mietin kun sitten säädetään venttiilin milliasentoa rakotulkilla?