Alkuperätakuutodistusten kauppa on käsittääkseni suhteellisen globaalia toimintaa eikä käytännössä edes välttämättä noudata sähkönsiirron reaalisia reunaehtoja (vai erehdynkö?). Näinpä Suomessa tuotetulla tuulivoimalla ja alkuperätodistuksilla voisi käydä kauppaa vaikkapa Saksassa talviajan hiilisähkön päästöjen kompensointiin vuositasolla. Jos globaali suuryritys käyttää tätä vaikkapa markkinointi-informaationaan, asia olisi aivan yhtä OK kuin lentoyhtiöiden harjoittama viherpesu kompensaatiokehuillaan.
EU-laajuistahan tuo käsittäkseni on. Ja tästä syystä suomalainen kotitalous ei voi paukutella henkseleitä siitä, että käyttää puhdasta sähköä, jos sille omalle sähkölle ei ole alkuperätodistusta.
Jos sähköyhtiön lähettämässä vuositiedotteessa mainitaan, että ostamasi sähkö on tuottanut päästöjä satoja grammoja per kWh, niin se on silloin fossiilisähköä, eikä mitään vähäpäästöistä. Vaikka pistorasiastasi voi oikeasti tulla melko vähäpäästöisesti tuotettua sähköä, sen alkuperätodistukset on myyty tällöin jollekulle muulle, ja sinun sähkösi on umpimustaa fossiilisähköä. Jos saksalainen firma ostaa suomalaisen tuulisähkön tuottajan alkuperätodistukset, siirtyvät vastaavan sähkömäärän päästöt saksalaisesta ruskohiilivoimalasta Suomen sähköverkkoon, ja niiden pistorasiaan, jotka eivät päästötöntä sähköä erikseen osta.
Näin se virtuaalinen päästökauppa toimii. Päästötöntä sähköä on rajallinen määrä, eikä sen saajaa ratkaise se, minne elektronit verkossa virtaavat. Sen ratkaisee alkuperätodistusten kauppa.
. Tähän vielä lisämausteeksi varttisähkö, joka sekin jo aiheutti 'hakemista', tunnin osasten kanssa.