Sähkön hinnan kehitys

[tet]

Alkuperätakuutodistusten kauppa on käsittääkseni suhteellisen globaalia toimintaa eikä käytännössä edes välttämättä noudata sähkönsiirron reaalisia reunaehtoja (vai erehdynkö?). Näinpä Suomessa tuotetulla tuulivoimalla ja alkuperätodistuksilla voisi käydä kauppaa vaikkapa Saksassa talviajan hiilisähkön päästöjen kompensointiin vuositasolla. Jos globaali suuryritys käyttää tätä vaikkapa markkinointi-informaationaan, asia olisi aivan yhtä OK kuin lentoyhtiöiden harjoittama viherpesu kompensaatiokehuillaan.

EU-laajuistahan tuo käsittäkseni on. Ja tästä syystä suomalainen kotitalous ei voi paukutella henkseleitä siitä, että käyttää puhdasta sähköä, jos sille omalle sähkölle ei ole alkuperätodistusta.

Jos sähköyhtiön lähettämässä vuositiedotteessa mainitaan, että ostamasi sähkö on tuottanut päästöjä satoja grammoja per kWh, niin se on silloin fossiilisähköä, eikä mitään vähäpäästöistä. Vaikka pistorasiastasi voi oikeasti tulla melko vähäpäästöisesti tuotettua sähköä, sen alkuperätodistukset on myyty tällöin jollekulle muulle, ja sinun sähkösi on umpimustaa fossiilisähköä. Jos saksalainen firma ostaa suomalaisen tuulisähkön tuottajan alkuperätodistukset, siirtyvät vastaavan sähkömäärän päästöt saksalaisesta ruskohiilivoimalasta Suomen sähköverkkoon, ja niiden pistorasiaan, jotka eivät päästötöntä sähköä erikseen osta.

Näin se virtuaalinen päästökauppa toimii. Päästötöntä sähköä on rajallinen määrä, eikä sen saajaa ratkaise se, minne elektronit verkossa virtaavat. Sen ratkaisee alkuperätodistusten kauppa.

 

[kkk]

HS: Vihreä sähkösyöppö, maksumuurin takana:

Energia | Suomessa voi olla pian kaksi valtavaa sähkösyöppöä, jotka nostavat kulutuksen pilviin

Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut yli 20 vuoteen. Nyt vihreä teollisuus on sysäämässä liikkeelle muutoksen, joka voi yllättää kaikki ennustajat.

www.hs.fi

"Perinteisessä terästehtaassa rauta pelkistetään rautamalmista kivihiilen ja koksin avulla, mutta Inkoon tehtaalla siihen käytettäisiin vetyä."
"Yhteensä Blastrin ja Arctialin hankkeet kasvattaisivat siis Suomen sähkön kulutusta lähes 20 prosenttia nykyisestä. "

"Fingridin ennuste siitä, että kulutus tuplaantuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, on herättänyt lähinnä hämmästystä ja epäilyä.
Blastrin ja Arctialin hankkeet ovat osoitus siitä, että tilanne voi muuttua nopeasti."

"Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä."

"Viiden vuoden kuluttua sähköä kuluu Fingridin mukaan vähintään 99 terawattituntia. Luku voi olla jopa 126 terawattituntia."

 

[Espejot]

HS: Vihreä sähkösyöppö, maksumuurin takana:

Energia | Suomessa voi olla pian kaksi valtavaa sähkösyöppöä, jotka nostavat kulutuksen pilviin

Suomen sähkönkulutus ei ole kasvanut yli 20 vuoteen. Nyt vihreä teollisuus on sysäämässä liikkeelle muutoksen, joka voi yllättää kaikki ennustajat.

www.hs.fi

"Perinteisessä terästehtaassa rauta pelkistetään rautamalmista kivihiilen ja koksin avulla, mutta Inkoon tehtaalla siihen käytettäisiin vetyä."
"Yhteensä Blastrin ja Arctialin hankkeet kasvattaisivat siis Suomen sähkön kulutusta lähes 20 prosenttia nykyisestä. "

"Fingridin ennuste siitä, että kulutus tuplaantuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, on herättänyt lähinnä hämmästystä ja epäilyä.
Blastrin ja Arctialin hankkeet ovat osoitus siitä, että tilanne voi muuttua nopeasti."

"Janne Peljo laskeskelee, että vuodesta 2023 lähtien valmistuneet tai jo päätetyt eli todennäköisesti toteutuvat datakeskus-, kaukolämmön sähköistys- ja sähkövarastohankkeet kasvattavat kulutusta noin 16 terawattituntia vuodessa. Ne ovat valmiita parin–kolmen vuoden sisällä."

"Viiden vuoden kuluttua sähköä kuluu Fingridin mukaan vähintään 99 terawattituntia. Luku voi olla jopa 126 terawattituntia."

Tekee hyvää ikuiselle TMA:lle. Jos nyt jostain syystä ennuste ei pidäkkään paikansa niin lompakon rasitus pienenee. Eli en löydä valitetvaa kävi niin tai näin.

 

[fraatti]

Teiriltä taas päivitystä blogiin.

Sähkömarkkinan ääritilanteiden anatomia – kuka joustaa ja kuinka paljon?​

Suomen sähköjärjestelmässä on merkittävä määrä tuulivoimaa. Tuulivoimatuotannon suureen ja nopeaan vaihteluun ei pystytä tällä hetkellä vastaamaan muilla tuotantomuodoilla ja kulutuksella riittävästi – seurauksena on voimakasta hintojen heiluntaa. Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä analysoi, kuka tällä hetkellä joustaa vuorokausimarkkinalla ja kuinka paljon silloin, kun kulutus ja tuulivoimatuotanto lähtevät kulkemaan eri suuntiin.

Sähkömarkkinan ääritilanteiden anatomia – kuka joustaa ja kuinka paljon? - Reilua Energiaa

Suomen sähköjärjestelmässä on merkittävä määrä tuulivoimaa. Tuulivoimatuotannon suureen ja nopeaan vaihteluun ei pystytä tällä vastaamaan muilla tuotantomuodoilla ja kulutuksella riittävästi – seurauksena on voimakasta hintojen heiluntaa. Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä analysoi, kuka...

reiluaenergiaa.fi

 

[maanma]

Lopussa oli kiintoisa kysymys: "säilyvätkö sekä sähkökattilat että CHP-laitokset tulevaisuudessa?"
Säilyminen ei ole itsestäänselvyys. Laitosten ylläpito ei ole läheskään ilmaista. Omasta mielestäni säilyvyys riippuu metsäteollisuuden jätehinnoista. Jos jätettä ei tule, niin ei säily. Metsien ylikulutus myös vaarantaa säilyvyyden, koska se johtaa jätevirtojen ehtymiseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Biopolttoaineiden saatavuus koki pienen kriisin kun turvetta ja fossiilisa alettiin urakalla korvata metsäbiomassalla samalla kun tuonti idästä loppui. Sähkökattilat parantavat tässä suhteessa tilannetta, kun biomassaa säästyy sen hinta laskee. Ongelmaksi jää tietty nuo laitosten ylläpitokulut.

 

[fraatti]

Norjalainen energia-alan konsulttiyritys Thema Consulting Group uskoo, että sähkön hinta lähtee nousuun, kun kuljemme tämän vuosikymmenen loppua kohden. Konsulttiyrityksen ennusteen mukaan vuoteen 2024 verrattuna sähkön hinta nousisi vuonna 2026 mennessä kahdeksan prosenttia. Asiasta kirjoitti Tekniikka & Talous -lehti.

Kasvu kiihtyisi, mitä lähemmäs vuosikymmenen taitetta kuljemme. Vuonna 2030 sähkön hinta nousisi 46 prosenttia vuoden 2024 tasosta ja vuonna 2035 sähkön hinta olisi 50 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2024.

Sähkön hinta uhkaa nousta lähes 50 prosentilla | Verkkouutiset

Sähkön hinta uhkaa nousta lähes 50 prosentilla | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[Jule]

Selvähän se on että nykyinen hintataso, jossa numerot on kokoajan 0,?? snt/kwh ei tule jatkumaan pitkään.. Joka sinänsä on ihan hyväkin asia.

 

[-Teme-]

Selvähän se on että nykyinen hintataso, jossa numerot on kokoajan 0,?? snt/kwh eivät tule jatkumaan pitkään.. Joka sinänsä on ihan hyväkin asia.

Jos vuoden 2024 toteutunut keskihinta oli 4.72snt/kWh, vuosikymmenen lopussa se on 6.90snt/kWh ja vuonna 2035 7.09snt/kWh.
Ei kyllä jaksa uskoa tuohon, kun paneelien määrä lisääntyy huomattavasti just tuohon 2030 mennessä.
Nyt kun katsoo että toteutunut hinta vuodelta 2025 tähän mennessä on 2.92snt/kWh niin siihen tuo nousu taas on vuoteen 2030 4.26snt/kWh ja 2035 4.38snt/kWh joka voisi olla ihan mahdollinen
Edit: mainitut hinnat olivat siis omia toteutuneita, ei SPOT johon peilasin mahdollista muutosta

 

[-Teme-]

”Työryhmä ehdottaa tarjouskilpailuun perustuvaa investointitukea, jota voisi saada mikä tahansa riittävän nopeasti käynnistettävissä oleva fossiiliton sähköntuotanto.
Karkea arvio oli, että tuettavaa kapasiteettia pitäisi rakentaa 800 megawatin edestä, jos sähkönkulutus kasvaa niin kovaa vauhtia kuin kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa.”

Suomen energiajärjestelmä matkalla tehopulaan – Tarve jopa 2 000 megawatin joustokapasiteetille

Sähkömarkkinoiden mahdolliset kapasiteettimaksut kuumentavat nyt energia-alaa. Suurin vääntö asiassa nähdään ensi syksynä.

www.kauppalehti.fi

 

[Husky]

Tuet pitäisi nyt ohjata ihan muualle

 

[tet]

Tuet pitäisi nyt ohjata ihan muualle

Tarkoitatko, että jossain muualla ne tuet vähentäisivät sähkön hinnan nousupainetta enemmän, kuin tuossa edellä ehdotetussa mallissa? Tai peräti estäisivät sähköpulaa paremmin. Missä käytössä näkisit niiden toimivan paremmin näissä asioissa? Vai tarkoitatko, että sähkön osalta meillä ei ole sellaista ongelmaa näköpiirissä, johon tuet olisivat ratkaisu?

 

[Arisoft]

Tuki, joka halventaa sähköä, houkuttelee lisää kuluttajia tukisähkölle. Liekö olemassakaan keinoa tukea ilman että se aihuettaa markkinoille jonkinlaisen vääristymän? Ehkä tuki, joka maksetaan jälkeenpäin, voisi olla sellainen. Sellaistahan on jo kokeiltu.

 

[Husky]

Tarkoitatko, että jossain muualla ne tuet vähentäisivät sähkön hinnan nousupainetta enemmän, kuin tuossa edellä ehdotetussa mallissa? Tai peräti estäisivät sähköpulaa paremmin. Missä käytössä näkisit niiden toimivan paremmin näissä asioissa? Vai tarkoitatko, että sähkön osalta meillä ei ole sellaista ongelmaa näköpiirissä, johon tuet olisivat ratkaisu?

No, sähkön hinnan alentaminen on hyväksi, mutta tarviiko se sitten tukiaisia vai pitäisikö politiikkaa yleensä muuttaa.
Ja varsinainen kysymys pitäisikö tukia ohjata ihan kokonaan muuhun asiaan kuin sähkön vihersiirrymään.

 

[tet]

No, sähkön hinnan alentaminen on hyväksi, mutta tarviiko se sitten tukiaisia vai pitäisikö politiikkaa yleensä muuttaa.
Ja varsinainen kysymys pitäisikö tukia ohjata ihan kokonaan muuhun asiaan kuin sähkön vihersiirrymään.

Tuo yllä esitetty tukihan ei ole varsinaisesti vihersiirtymään, vaan sen aiheuttamien ongelmien taklaamiseen. Toki suurin osa ihmisistä (onneksi) jo ymmärtää, että fossiilisten tie uuden energiantuotannon osalta on kuljettu loppuun. Siksi tuossa puhutaan päästöttömästä, mutta se pihvi tukijärjestelmälle ei ole päästötön tuotanto, vaan nopeasti käynnistettävä tuotanto.

 

[Husky]

Tuo yllä esitetty tukihan ei ole varsinaisesti vihersiirtymään, vaan sen aiheuttamien ongelmien taklaamiseen. Toki suurin osa ihmisistä (onneksi) jo ymmärtää, että fossiilisten tie uuden energiantuotannon osalta on kuljettu loppuun. Siksi tuossa puhutaan päästöttömästä, mutta se pihvi tukijärjestelmälle ei ole päästötön tuotanto, vaan nopeasti käynnistettävä tuotanto.

Varmaan Euroopan ulkopuolella tuo "ymmärretään" eli puheen tasolla.

Muualla maailmassa, Aasiassa Afrikassa Amerikoissa fossiilisten käyttö vain kasvaa, eikö?

Olen monta kertaa palstalla kysynyt, että TUETAANKO EUssakin eli Saksassa fossiilisten polttoa vielä 2025, mutta vastaukset ovat olleet ristiriitaisia. Tulee olo että saattaa olla että tuetaan.

Näissä lähestytään anekaupan tilannetta, jossa hyväntahtoisin maksaa eniten ja rahaa ei jää tärkeimpiin

 

[kaihakki]

Öljyn kulutus maailmalla tulee kasvamaan ainakin 2050 mennessä.

Oil demand outlook by region 2050| Statista

OECD Americas is the region with the greatest oil demand, followed by China.

www.statista.com

Samaa rataa tule kasvamaan myös hiilen ja kaasun kulutus. Useita linkkejä löytyy.

 

[tet]

Varmaan Euroopan ulkopuolella tuo "ymmärretään" eli puheen tasolla.

Muualla maailmassa, Aasiassa Afrikassa Amerikoissa fossiilisten käyttö vain kasvaa, eikö?

USA:ssa CO2-päästöt per asukas ovat pudonneet 2000-luvulla yli neljänneksen. Kiinan päästötkin vähenivät tämän vuoden ekalla neljänneksellä 1,6 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tuossa pari esimerkkiä, muitakin lienee löydettävissä. Nämä kaksi mainittua vastaavat aika suuresta osasta maailman päästöjä, joten noilla kahdellakin esimerkillä on iso merkitys.

 

[huugo]

Jututin ai:ta 2050 kasvun olettamasta. (Kuva liitteenä)

Statistica on saksalainen privaattifirma joka julkaisee lukuja tilauksia vastaan. Usein taustalla opec-lukuja (heidän motiivi selvä) ja historian trendin jatkumisolettama.

Toisaalta IEA lähtee ympäristöpolitiikan etenemisestä ja teknologian kehittynisestä. Ei liene ymmättävä että lopputulokset erilaiset.

Ja tosiaan kuka olisi olettanut että esim Kiinan CO2-päästöt ei kasva enää. Tai vaikka että UK lopetti hiilen polton. Tai että Texas on kova aurinkovoiman asentaja. Epälineaarisuuksia löytyy paljon ja positiiviseen suuntaan.

Tulevaisuus näyttää mihin mennään. Mutta isoja voimia menossa siihen suuntaan että fossiilisten käyttö ei kasva 2050- luvulle. Vaikkapa kaksi isointa päästäjää - Kiina ja Jenkit.

 

[fraatti]

Montelin analyytikolta ennustetta tulevaisuuden hintaheilunnasta ja siihen johtavista syistä

Finland’s new normal: volatility rules a market in transition

When I moved to Finland 18 years ago, I was struck by how order and security defined nearly every aspect of life, including the power system. Back then, the grid was anchored in steady thermal generation and managed with a careful, deliberate hand. Since my arrival, I’ve seen first-hand

montelnews.com

 

[tet]

Montelin analyytikolta ennustetta tulevaisuuden hintaheilunnasta ja siihen johtavista syistä

Hyvä artikkeli. Ei sinänsä mitään varsinaisesti uutta tietoa, mutta mukava nähdä periaatteessa tutut asiat konkreettisesti kaavioina.

 

[fraatti]

Laitetaan tämä talteen

Asiantuntijat arvioivat, että sähkön keskimääräinen hinta ei nouse merkittävästi datakeskusten vuoksi. Huomio kannattaa kiinnittää ennemmin hinnan vaihteluihin.

Datakeskusbuumin ei uskota nostavan sähkön hintaa – tuulivoima heiluttaa hintoja entistä enemmän

Sähkö- ja energia-alan asiantuntijat uskovat sähkön hinnan pysyvän kurissa, jos vain tulee lisää uutta sähkön tarjontaa.

yle.fi

Ruotsalainen energiakonsulttiyritys Sigholm ennustaa, että pörssisähkönhinta voi nousta Pohjoismaissa noin 60 prosenttia vuoteen 2029 mennessä uuden sähköntuotantokapasiteetin puuttuessa ja sähkönkulutuksen kasvaessa.

Tekoälyn luoma tiivistelmä artikkelista:
Sigholmin perusskenaarion mukaan Pohjoismaiden sähkön keskihinta nousee 41 €/MWh (2025) → 65 €/MWh (2029). Tämä on selvästi korkeampi kuin vuoden 2029 futuurihinta (n. 42 €/MWh), jonka nähdään olevan epärealistinen pitkän aikavälin epälikviditeetin vuoksi.

Hintojen nousua selittää lähes pysähtynyt uusien voimalahankkeiden päätöksenteko: valmistuu vain jo käynnissä olevia projekteja, mutta uusia ei tilata. Samalla kulutus kasvaa noin 70 TWh vuosikymmenen loppuun mennessä (teollisuus, liikenne, datakeskukset). Tämä syö alueen ylijäämää ja lisää kytkeytymistä korkeampihintaisiin naapurimarkkinoihin.

Lisäksi hiilidioksidipäästöjen hinnan arvioidaan nousevan 132 €/t (2029), mikä nostaa marginaalikustannuksia Saksassa ja tuo kalliimpia tuontitunteja Pohjoismaihin. Nykyinen päästöoikeuden hinta on noin 75 €/t.

Nordic spot power may rise 60% by 2029 – analyst

The consultancy’s base scenario outlook expects the region’s benchmark system price to rise from an annual average of EUR 41/MWh in 2025 to EUR 65/MWh in 2029. This is notably higher than the Cal 2029 contract’s price in the futures market, at around EUR 42/MWh on Nasdaq Commodities. However, the

montelnews.com

 

[fraatti]

Ruotsin teollisuudelta parranpärinää suuntauksesta.

Tidningen Näringslivet -lehden artikkeli käsittelee Ruotsin teollisuuden ongelmia uusien EU:n sähköjärjestelmien, kuten flow-based-menetelmän ja mFRR EAM -tasapainotusmarkkinan, käyttöönoton seurauksena. Muutokset on suunniteltu tukemaan tuuli- ja aurinkovoiman integrointia, mutta ne aiheuttavat teollisuudelle suuria kustannuksia ja vaikeuttavat sähkönkulutuksen ennustettavuutta. Ruotsin vesivoima, joka on perinteisesti tarjonnut joustavuutta sähköjärjestelmään, ei enää voi toimia yhtä tehokkaasti uusien sääntöjen puitteissa. Tämä heikentää erityisesti eteläisen Ruotsin tilannetta ja luo epävarmuutta investoinneille sähköistämiseen ja teollisuuden kehittämiseen. Artikkelin mukaan Ruotsi on jäänyt järjestelmässä “huonoon asemaan”, koska se on mukautettu enemmän Keski-Euroopan energiarakenteeseen kuin Pohjoismaiseen vesivoimapainotteiseen malliin.

Mångmiljonförluster i industrin med nya elsystemet – ”Uppenbart att Sverige dragit en nitlott”

Nya krav från EU skakar om det svenska elsystemet och lägger en död hand över investeringar, varnar industrin. Företag som förlorar miljoner frågar sig nu vem elsystemet egentligen är till för. ”Vi har tvingats till en försämring för att passa in i den kontinentala logiken”, säger Johan Bruce på...

www.tn.se

Ja mitä nuo artikkelin mukaan aiheuttavat
In combination, these mean:

• Unpredictable prices: Flow-based can shift capacity and create large price differences between areas, while mFRR EAM amplifies volatility in the balancing market.
• Higher costs: The industry is affected by increased balancing and capacity costs, especially in southern Sweden where the electricity shortage is greatest.
• More difficult planning: Companies find it difficult to predict their electricity costs in both the spot and balancing markets.
• Risk to competitiveness: Electricity-intensive industries risk bearing the cost of introducing the new models.

 

[Espejot]

Halutaan siis rusinat pullasta

 

[Harrastelija]

Kukapa ei haluaisi….

 

[fraatti]

Halutaan siis rusinat pullasta

Samoja rusinoita ovat tulleet poimimaan ilmeisesti myös Ruotsalaiset tuulivoimatuottajat ja ovat kovin tyytymättömiä tilanteeseen. Turhaa valittamista?

Balancing costs in Sweden have reached unsustainable levels for wind power producers, according to industry representatives and turbine manufacturer Vestas. “It has become acute. The scale of… | Montel News

Balancing costs in Sweden have reached unsustainable levels for wind power producers, according to industry representatives and turbine manufacturer Vestas. “It has become acute. The scale of balancing costs is almost like a lottery,” said Anders Wickman, chair of the Swedish Wind Power...

www.linkedin.com

Ylläolevasta ei vielä tullut esille, mutta myös tuulivoiman saama hinta on painunut kahdella pohjoisimmalla alueella kehnoksi.

Päivittäisen sähkön hinnat Ruotsin kahdella pohjoisimmalla tarjousalueella ovat olleet tänä vuonna keskimäärin alle 14 euroa/MWh, kun taas tuulivoiman spot-markkinoilta saama hinta laski vain 6,60 euroon/MWh alueella Montelin hintavertailusivusto Qwattin mukaan.

Negatiivisia hintoja esiintyi Pohjois-Ruotsissa 1–2 % tunneista viime vuonna, ja osuus näyttää nousevan, Klode sanoi ja huomautti, että trendi on johtanut tasapainotuskustannusten nousuun.

 

[Espejot]

Samoja rusinoita ovat tulleet poimimaan ilmeisesti myös Ruotsalaiset tuulivoimatuottajat ja ovat kovin tyytymättömiä tilanteeseen. Turhaa valittamista?

Melkein sanoisin että valitaminen on turhaa koska se harvoin johtaa minnekään. Mutta tässä on kaksi valitusta sekä osto että myyntilaidassa. Valitukset ajoittuu 15min tarfin käyttöönottoon mutta siihen se ei kuitenkaan taida liittyä vaan tähän vaan pulklonkaulatuottejen vaikutukseen, vai? Mutta kummaa tässä on se että teollisuus valittaa että liian paljon ja tuotajat liian vähän.

Negatiivisia hintoja esiintyi Pohjois-Ruotsissa 1–2 % tunneista viime vuonna, ja osuus näyttää nousevan, Klode sanoi ja huomautti, että trendi on johtanut tasapainotuskustannusten nousuun.

Mitä tässä nyt uskoo koska näidenhän piti painua unholaan?

 

[fraatti]

Melkein sanoisin että valitaminen on turhaa koska se harvoin johtaa minnekään. Mutta tässä on kaksi valitusta sekä osto että myyntilaidassa. Valitukset ajoittuu 15min tarfin käyttöönottoon mutta siihen se ei kuitenkaan taida liittyä vaan tähän vaan pulklonkaulatuottejen vaikutukseen, vai? Mutta kummaa tässä on se että teollisuus valittaa että liian paljon ja tuotajat liian vähän.



Mitä tässä nyt uskoo koska näidenhän piti painua unholaan?

Tuulivoimaa on rakennettu liian paljon ja tuotanto on muuttunut liian yksipuoliseksi.

Ruotsikielisessä artikkelissa on mainittu myös että joku tuottaja on pysäyttänyt myllynsä 100 000 kertaa vuoden aikana ja tämä ei tee ropelille hyvää, vaan kuluttaa sitä.

Mutta jopa tuuliturbiinin aktiivisella ohjauksella on haittojaan, hän varoittaa viitaten kulumiseen, joka vaikuttaa ylläpitokustannuksiin.

- Meillä on asiakkaita, jotka ovat pysäyttäneet turbiininsa 100 000 kertaa vuodessa.

Se ei ole hyväksi turbiinille. Emme halua, että turbiinia käytetään siten, että me (palveluntarjoajana) otamme kaiken riskin. Meidän on löydettävä tasapaino.

Ruotsin tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Anders Wickman vahvistaa alan erittäin haastavan markkinatilanteen.
– Tilanne ei ole kestävä pitkällä aikavälillä, hän sanoo seminaarissa ja jatkaa:
– Tilanne on kehittynyt akuutiksi, jossa epätasapainokustannusten suuruus on lähes lottovoitto. Nämä kustannukset lisätään pidemmän kireän markkinajakson päälle.

Vestas: Sverige är den svåraste marknaden för vindkraft

– Andra länder [som bygger ut sin förnybara produktion] borde följa vad som händer i Sverige för de kommer att gå mot samma utveckling, sa han under ett seminarium sent på måndagen. Han hänvisar till de låga marknadspriserna i norra Sverige – där det skett en stor utbyggnad av vindkraft

montelnews.com

Fingridin esitysmateriaaleissa on myös näkynyt kuulemma ongelma. Tuulivoimaennuste on mennyt 2000MW pieleen. Saattaapi olla että vartin tarkkuudella se tuulenkin arviointi menee varsin hankalaksi touhuksi.

 

[kotte]

Mutta kummaa tässä on se että teollisuus valittaa että liian paljon ja tuotajat liian vähän.

Vielä ei ole kaivettu esille todellista syyllistä, eli Ruotsin kantaverkkoyhtiötä, joka ei ole kyennyt rakentamaan riittäviä siirtoyhteyksiä Pohjois-Ruotsista etelään, vaikka tilanne on ollut vuosikymmeniä näkyvillä. Tuossa lienee jokin poliittinen suhmurointi taustalla (ruotsalaisten pään sisään on vaikea nähdä). Suomalaiset toki saavat olla mielissään asiasta, koska suomalaisia asian tila hyödyttää.

 

[Harrastelija]

Tuossa lienee jokin poliittinen suhmurointi taustalla (ruotsalaisten pään sisään on vaikea nähdä)

Yhdenlainen syrjäseutujen tuki?
Halpa sähkö pohjoisessa antaa kilpailuetua firmoille ja myös asukkaille.

 

[maanma]

"Tuulivoimaennuste on mennyt 2000MW pieleen. Saattaapi olla että vartin tarkkuudella se tuulenkin arviointi menee varsin hankalaksi touhuksi."

Menee varmasti ilmastomuutoksen muuttaessa sään täysin arvaamattomaksi.

 

[kotte]

Yhdenlainen syrjäseutujen tuki?
Halpa sähkö pohjoisessa antaa kilpailuetua firmoille ja myös asukkaille.

Tuota minäkin epäilen, mutta jos miettisi pitemmälle, homma ei ole enää yhtä viisasta kuin se on ennen (tuulivoimaa) saattanut ollakin. Eli tarkoitus kai oli houkutella teollisuutta vesivoima-altaiden ja vesivoimaloiden ääreen. Pohjois-Ruotsissa on kuitenkin niin paljon tuulivoimaa, ettei sen tuotantoa käytännössä enää pysty tasaamaan riittävästi vain Pohjois-Ruotsissa, vaan tarvittaisiin laajempi alue, jolla tuotanto tasataan ja luodaan samalla mahdollisuudet hyödyntää alueen vesivarastoaltaita tehokkaammin.

 

[Hempuli]

Kun tuulivoimaennuste voi mennä gigatolkulla pieleen, niin en näe tolkkua siinä, että pörssisähkön hinta vaihtelee kymmeniä senttejä megawattiluokissa.

 

[kkk]

Kun tuulivoimaennuste voi mennä gigatolkulla pieleen, niin en näe tolkkua siinä, että pörssisähkön hinta vaihtelee kymmeniä senttejä megawattiluokissa.

Alkaako vaikuttaa siltä, että kokonaisuudesta uhkaa tulla epästabiili systeemi, kuten Espanjan sähköverkko ennen kaatumistaan, kun vaikuttavista eri osasista tulee liian voimakkaita . Tähän vielä lisämausteeksi varttisähkö, joka sekin jo aiheutti 'hakemista', tunnin osasten kanssa.

 

[Arisoft]

Alkaako vaikuttaa siltä, että kokonaisuudesta uhkaa tulla epästabiili systeemi, kuten Espanjan sähköverkko ennen kaatumistaan, kun vaikuttavista eri osasista tulee liian voimakkaita . Tähän vielä lisämausteeksi varttisähkö, joka sekin jo aiheutti 'hakemista', tunnin osasten kanssa.

Ei se ehkä epävakautta aiheuta, mutta jos tuulivoiman tuottajat eivät halua tarjota sähköä pörssiin, niin se myydään muualla ja silloin SPOT-hinnat lähtevät nousuun. Voiton vie voimalat, joilla on kysyä tuottaa sähköä tarpeen mukaan. Ne voivat ostaa tuulisähköä tarpeen mukaan päivän aikana ja kerätä satunnaiset voitot vähentämällä omaa tuotantoaan.

 

[kotte]

Eihän sähköverkko voi pysyä pystyssä pelkällä tuuli- ja aurinkovoimalla ilman buffereita jossakin. Buffereita voi olla edullisimmin tuotantopäässä ja toisaalta kulutuspäässä (esimerkiksi kuluttajilla akku ja hybridiinvertteri tukemaan runsasta kulutusjoustoa). Onneksi Suomessa on hyvät rajasiirtoyhteydet naapurimaihin ja sentään jonkin verran säädettävää vesivoimaakin ja lämmitystarpeen mukaan käytettävää yhteistuotantovoimaa (ydinvoima ja teollisuuden pohjayhteistuotanto palvelevat sähköä tasaisesti tarvitsevaa prosessiteollisuutta ja datakeskuksia).

Uusiutuvaa energiaa on lisätty hiukan kiiveten perä edellä puuhun joko paikassa, eli tuotannon puskurointia ja pitempiaikaista varastointia ei ole kehitetty suhteessa riittävästi. Sähkön hinnan kasvava heilunta varmaan aikanaan opettaa "kantapään kautta", että virhe on pakko korjata.

 

[Arisoft]

Sähkön hinnan kasvava heilunta varmaan aikanaan opettaa "kantapään kautta", että virhe on pakko korjata.

"Korjata" voi olla tässä huono termi. Hinnan heiluntahan ei ole virhe, joka pitäisi korjata. Eihän ulkolämpömittarin lukeman muuttuminen tarkoita että sää on rikki, jos mittari kumminkin on ehjä.

En usko että akuista on sellaiseksi bufferiksi jolla verkko pidetään pystyssä päiväkausia pakkasilla silloin kun ei tuule. Se bufferi täytyy löytää kulutusjoustosta. Viimekädessä asunnot pidetään vain sen verran plussan puolella että vedet ei jäädy. Siihen ei kovin paljoa energiaa kulu pakkasellakaan.

 

[kotte]

"Korjata" voi olla tässä huono termi. Hinnan heiluntahan ei ole virhe, joka pitäisi korjata.

Korjaamisella tarkoitan, että taloudellisista laskelmista on unohtunut, että minkä puskorointiratkaisuilla säästää, sen ajoittain tolkuttoman korkeina sähkön hintoina menettää (ja kiinteällä hinnalla sähköä ostavien asiakkaiden kohdalla ketju menee sitä kautta, että sähkön myyjät toteavat huonoksi bisnekseksi myydä moisille, ellei hintaa nosteta ronskisti).

Kun on kyse pitempiaikaisesta puskuroinnista, siirtyy huomio sähkön varastointiin, mitä sitäkin on mahdollista tehdä eri aikajänteellä. Tällä hetkellä toimivia ratkaisuja ovat varastoiva vesivoima ja polttoaineet (edellistä ei Suomeen voi rakentaa lisää ja jälkimmäisiin liittyy ongelmia). Pitkällä tähtäyksellä vain synteettiset polttoaineet (power-to-X) ovat kestävä ratkaisu vuositasolla. Päivien jaksolla on muitakin mahdollisuuksia (kuten pumppuvoimalaitokset ja erilaiset mekaanisten ja carnotakkujen risteymät). Toki toistaiseksi halvin ratkaisu on käyttää tukena myös fossiilisia polttoaineita, kunnes kaupallisia P-to-X -ratkaisuja on saatu käyttöön. Akutkin saattavat tulevaisuudessa kehittyä päivän sisäisestä puskuroinnista päivien pituiseen puskurointiin soveltuviksi kustannusten puolesta.

Asuntojen ja rakennusten lämmitys olisi kyllä ratkaistavissa riittävän suurilla eristetyillä lämpövarastoilla joko paikallisesti (haja-asutusalueilla) tai verkkoon kytkettynä, mutta halpaahan tuo ei ole (etenkään paikallisten varastojen tapauksessa), mutta teknis-taloudellisessa mielessä melko valmista teknologiaa.

 

[Arisoft]

kiinteällä hinnalla sähköä ostavien asiakkaiden kohdalla ketju menee sitä kautta, että sähkön myyjät toteavat huonoksi bisnekseksi myydä moisille, ellei hintaa nosteta ronskisti

Näin juurikin. Kiinteä hinta on vakuutuskauppaa. Jos se ei ole vakuutuksen antajalle reilusti kannattavaa niin hintaa nostetaan. Se mitä itse pelkään on se, että tämä tapahtuu liian hitaasti. Jos käy niin, että myytyä tuotantoa ei olekaan niin siitä kärsivät myös ne, jotka eivät asiantilaan ole osallisia. Sähköt katkaistaan myös pörssiasiakkailta, jotka ovat valmiit maksamaan sen 4 euroa kilowattitunnista siitä, että talossa voi käyttää edes yövaloa kohtuukuluin kun kaikki muu kulutus on jo pantu seis.

 

[Jule]

Kyllähän tän heiluvan hinnan pitäisi lisätä intoa investoida energiavarastoihin. Jostain syystä uutisoidaan lähinnä jostain satunnaisista litium akuista, jotka nyt muutenkin lienevät ensisijaisesti reservimarkkinoille päätyviä, esimerkiksi mistään pumppaamohankkeista ei ole kuulunut, eli onko hinta vielä liian vakaa?