Datakeskukset

tet

Hyperaktiivi
Etelän mailla käyttävät usein vettä haihduttavia jäähdytystorneja, jotta lauhdelämpötila saadaan alemmas. Tuo sitten koskee myös höyryvoimalaitoksia, joilla tarvittava sähkö usein kehrätään. Sattuneesta syystä lämmenneen lauhdeveden palauttaminen vesistöön on usein kiellettyä vesistön liian lämpenemisen estämiseksi (käsittääkseni jo niinkin lähellä kuin Venäjällä ja jopa meren tapauksessa ehkä syystä, että merijäähdytys on harvinainen poikkeustapaus).

No tämä selventää asiaa kyllä. Mutta meidän oloissa tuo ei liene minkäänlainen ongelma, meillä riittää viileää vettä jäähdytykseen - ja usein vielä vettä joka ei muuhun ihmisten käyttöön välttämättä oikein edes kelpaa. Kuten Suomenlahden vesi Googlelle, tai Kymijoen TikTokille.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta meidän oloissa tuo ei liene minkäänlainen ongelma, meillä riittää viileää vettä jäähdytykseen -
Ei todellakaan ole ongelma Suomessa -- ja kaiken ohella tuolle lämmölle löytyy tyypillisesti hyötykäyttöäkin. Valitsee noista sitten taloudellisesti tasapainoisen ratkaisun kuhunkin tilanteeseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mikrosoftin datakeskuksen tarvitsemasta 400kV maakaapelista parranpärinää. Asukkaat ovat huolissaan kaapelin terveysvaikutuksista.

Suomessa alan asiantuntemusta löytyy muun muassa Säteilyturvakeskuksesta, jonka tehtävänä on edistää ja valvoa säteilyturvallisuutta. Siellä tunnetaan tutkimuksen tämänhetkinen tila, josta kertoo Ylelle erikoistutkija Lasse Ylianttila.

– Kun magneettikenttä on ollut voimalinjojen lähellä suurempi kuin 0,4 mikroteslaa, on havaittu kohonnut lasten leukemiariski. Riski on ollut tiedossa jo noin 50 vuoden ajan, mutta syytä ei tiedetä, eikä tieto ole täsmentynyt, Ylianttila sanoo.


 

kotte

Hyperaktiivi
Mikrosoftin datakeskuksen tarvitsemasta 400kV maakaapelista parranpärinää. Asukkaat ovat huolissaan kaapelin terveysvaikutuksista.

Suomessa alan asiantuntemusta löytyy muun muassa Säteilyturvakeskuksesta, jonka tehtävänä on edistää ja valvoa säteilyturvallisuutta. Siellä tunnetaan tutkimuksen tämänhetkinen tila, josta kertoo Ylelle erikoistutkija Lasse Ylianttila.

– Kun magneettikenttä on ollut voimalinjojen lähellä suurempi kuin 0,4 mikroteslaa, on havaittu kohonnut lasten leukemiariski. Riski on ollut tiedossa jo noin 50 vuoden ajan, mutta syytä ei tiedetä, eikä tieto ole täsmentynyt, Ylianttila sanoo.


Metrossa matkustaminen sitten on saman ajattelun mukaan ehkä hengenvaarallista, kun kyljessä kulkee virtakisko ja alla paluu raiteita pitkin. Virta taitaa noissa olla jopa suurempi kuin mainitussa 400kV:n kaapelisetissä, jossa johtimet ovat lisäksi melko lähellä toisiaa maasuojavaippojen keskellä (jos kerran päässä on vain 200MW datakeskus). Turha on vedota siihen, että metrossa on tasavirta, sillä tehoahan vaihdellaan kiihdytysten ja hidastusten mukaan ja tehoa säädellään puolijohdeventtiileillä, joista leviää ties millaisia taajuuksia myös syöttöpuolelle. Virransyöttödynamiikkakin muuttaa jatkuvasti magneettikentän topologiaa, kun matka etenee tehonsyöttöpisteeltä toiselle.
 

tet

Hyperaktiivi
Metrossa matkustaminen sitten on saman ajattelun mukaan ehkä hengenvaarallista, kun kyljessä kulkee virtakisko ja alla paluu raiteita pitkin. Virta taitaa noissa olla jopa suurempi kuin mainitussa 400kV:n kaapelisetissä, jossa johtimet ovat lisäksi melko lähellä toisiaa maasuojavaippojen keskellä (jos kerran päässä on vain 200MW datakeskus). Turha on vedota siihen, että metrossa on tasavirta, sillä tehoahan vaihdellaan kiihdytysten ja hidastusten mukaan ja tehoa säädellään puolijohdeventtiileillä, joista leviää ties millaisia taajuuksia myös syöttöpuolelle. Virransyöttödynamiikkakin muuttaa jatkuvasti magneettikentän topologiaa, kun matka etenee tehonsyöttöpisteeltä toiselle.

Toisaalta kukaan ei (toivottavasti) asu metrossa. Paitsi ehkä kuljettaja, käytännössä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toisaalta kukaan ei (toivottavasti) asu metrossa. Paitsi ehkä kuljettaja, käytännössä.
Jotkut matkustajat saattavat viettää lähes tunnikin vuorokaudessa keskimäärin. On kuitenkin hiukan eri asia oleskella keskellä jopa tuhansien ampeereiden virtapiiriä kuin monin verroin kauempana rinnakkain kulkevista johtimista, joissa kulkee pienempi virta. En kylläkään tunne 400kV:n kolmivaihesiirron periaatteita maakaapeleilla tarkemmin. Muodollisestihan nuo ovat kolme erllistä koaksiaalikaapelia. Ainakin periaatteessa olisi mahdollista johtaa kompensaatiovirta kullekin johtimelle vastasuuntaankin (vaikka kolmivaihesiirto ei tuota edellytäkään ja suojakuoressa kulkeva virta on tavallaan paljasta tehonhukkaa). Tuolla tavoin olisi mahdollista kompensoida magneettikentät täysin, eli koko juttu olisi vain paljon melua tyhjästä. Sähkökentäthän neutraloituvat joka tapauksessa, kun suojavaippa maadoitetaan.

Sen sijaan ilmajohdot kuten valtakunnan runkoverkon 400kV yhteydet toki aiheuttavat huomattavia magneettikenttiä, mitä korostaa johtimien eristystarpeesta johtuva huomattava etäisyys toisistaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä minuakin hirvittäisi jos 8-10m päässä talosta menisi tuollainen 400kV johto. Olipa se sitten turhaa pelkoa tai ei, mutta en taloa ostaisi jos tuollainen johto aivan vieressä menisi. Löytyy talojakin missä johtoa ei mene tontin laidalla.

Minusta noille talojen omistajille kuuluisi tuntuva korvaus tuollaisesta rasitteesta. Tuossa videolla kyllä rautatien ja talon välissä oli niin kapea kaistale, että kyllä se läheltä taloa liippaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä minuakin hirvittäisi jos 8-10m päässä talosta menisi tuollainen 400kV johto.
Tietenkin jos tuollaiseen tulee oikosulku, maan alla saattaa hetken aikamoinen käry käydä. Voihan tuollaisesta mahdollisesti vaaraa aiheutua, jos sähköasemalla tehdään hyvin suunniteltu ja resursoitu sotilasluonteinen sabotaasi-isku (kuten mistä tahansa muustakin sähköjohdosta tai jopa suojavaipalla varustetusta valokuitikaapelista). Realistisista pelonaiheista puheen ollen: Kävin itsekin joskus vuosikymmeniä sitten katselemassa taloa, joka ei ollut tuota etäänpänä maakaasuputkesta. Hylkäsin ajatuksen aika pitkälti juuri mainitusta syystä. Mielestäni maakaasuputkeen liittyvät riskit ovat aivan toista kertaluokkaa kuin korkeajännitteisestä maakaapelista johtuvat. Korkeajännitteisen ilmajohdon riskit ovat jostakin siltä väliltä (omasta mielestäni). Maakaasuputken riskit ovat aika helppo ymmärtää, kun hiukan ajattelee ja nettiä penkoo, mutta korkeajännitteisen kaapelin koettu riski lähinnä siihen, että kaikki suurienerginen ja tuntematon helposti kauhistuttaa, kun ei ole tottunut ajatukseen.
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä minuakin hirvittäisi jos 8-10m päässä talosta menisi tuollainen 400kV johto.

Vaikuttaisi kuitenkin aika nopsaan vaimenevan tuo magneettikenttä sivuille päin mentäessä, vain suoraan kaapelin yläpuolella voisi ajatella ongelmia olevan.

1753855082354.png


 

Mikki

Hyperaktiivi
Vaikuttaisi kuitenkin aika nopsaan vaimenevan tuo magneettikenttä sivuille päin mentäessä, vain suoraan kaapelin yläpuolella voisi ajatella ongelmia olevan.

Näinhän se varmaan todellisuudessa on. Mutta psykologisesti jos pihamaa on vain "vähän magneettinen", niin silti jättäisin sen talon ostamatta.

Kyllä tuo 8m (talon seinästä kai) sen verran vähän on, että olen sitä mieltä että talon arvonalenema on ihan todellinen, ei kuviteltu juttu.

Ja ostajalle ei varmasti kannata jättää kerromatta tuosta kaapelista. Se on piru merrassa jos ostajat saa kuulla siitä myöhemmin ja he alkavat yhdistämään jotain oireita siihen kaapeliin oman päänsä sisällä.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Mutta psykologisesti jos pihamaa on vain "vähän magneettinen", niin silti jättäisin sen talon ostamatta.
Vastaavaa suhtautumista olen todennut kohdistuvan tontin rasitteena olevaan paineviemäriin (jopa on oikeudelle yritetty perustella putken halkeamisriskiä, jolloin p* vyöryisi omalle tontille, minkä ohella putki estäisi koirien hautaamisen aiemmin ajateltuun vapaaseen paikkaan!).

Kaikki putkistot, sähkökaapelit, tiet, rautatiet sun muut muodostavat tietenkin omanlaisiaan riskejä ja haittoja samoin kuin lähelle sattuvat laiva- ja lentoreititkin ja kaikenlainen muu toiminta naapureista nyt puhumattakaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Näinhän se varmaan todellisuudessa on. Mutta psykologisesti jos pihamaa on vain "vähän magneettinen", niin silti jättäisin sen talon ostamatta.

Kyllä tuo 8m (talon seinästä kai) sen verran vähän on, että olen sitä mieltä että talon arvonalenema on ihan todellinen, ei kuviteltu juttu.

Ja ostajalle ei varmasti kannata jättää kerromatta tuosta kaapelista. Se on piru merrassa jos ostajat saa kuulla siitä myöhemmin ja he alkavat yhdistämään jotain oireita siihen kaapeliin oman päänsä sisällä.
Sitten voit jättää minkä tahansa talon ostamatta, ellet löydä sopivaa kaukaa ulkoavaruudesta. Maan oma (tosin hitaasti vaihteleva) magneettikenttä on kaikkialla maan pinnalla paljon voimakkaammin läsnä, vrt. https://en.wikipedia.org/wiki/Earth's_magnetic_field, vaikka noihin @tet :in postaamiin käppyröihin yllä.

Tässä on taas kyse sellaisesta vinoutuneen sähköallergian muodosta vastoin parempaa tietoa. Toki suurjännitekaapeleihin liittyy (pieniä hypoteettisia) riskejä kuten kaikkeen muuhunkin, mutta muuhun kuin magneettikenttiin liittyen. Jos magneettisuudesta huolta kantaa, niin sitten kannattaisi keskittyä erilaisiin ajoneuvoihin (raitiovaunun ja metron ohella myös sähkö- ja polttisautoihin, joissa kaikissa esiintyy suurjännitekaapeleille ominaisia virtoja paljon lähempänä ja heikommin kompensoituina, kun ollaan tavallaan rautavaippaisen koaksiaalikaapelin sisällä noiden virtojen kanssa; polttisautoissa käynnistysmoottori voi aiheuttaa matalan jänniteen takia tosi suuria magneettivuon vaihtelevia tiheyksiä).
 

Ton1A

Vakionaama
Eiköhän tuossa kuitenkin ole vahvasti kyseessä Nimby-ilmiöstä (not in my backyard), jonka vuoksi sitten keksitään mitä mielikuvituksellisempia syitä joiden vuoksi voisi valittaa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Sitten voit jättää minkä tahansa talon ostamatta, ellet löydä sopivaa kaukaa ulkoavaruudesta. Maan oma (tosin hitaasti vaihteleva) magneettikenttä on kaikkialla maan pinnalla paljon voimakkaammin läsnä, vrt. https://en.wikipedia.org/wiki/Earth's_magnetic_field, vaikka noihin @tet :in postaamiin käppyröihin yllä.

Heh... puhuin nyt psykologisesta vaikutuksesta, en mistään todellisesta riskistä.

Eli vielä kerran suomeksi: "Uskon että 400kV maakaapelilla 8m päässä talosta on ylivoimaisesti suurimpaan osaan mahdollisista ostajakandidaateista hyvinkin negatiivinen vaikutus, minkä voi katsoa heikentävän talon jälleenmyyntiarvoa."

Tämä voisi olla vähän samanlainen tilanne, jos olisi tiedossa että rajan toisella puolen olisi haudattu asbestijätteitä ja se tieto olisi myyntiesitteessä. Pelkästään tieto sellaisesta olisi todennäköisesti riittävä karkoittamaan ostajat. Vaikkei se asbesti rajan yli hyppäisi missään tilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Pelkästään tieto sellaisesta olisi todennäköisesti riittävä karkoittamaan ostajat.
Voi olla hyväkin karkoittaa sellaisia ostajia, jotka pohjaavat päätöksiään luuloon ja tietämättömyyteen. Nämä sitten usein kokevat pettymyksiä, kun tapahtuu mitä tahansa odottamatonta, hyvässä, pahassa tai aivan neutraalissa mielessä. Myyjälle on hyvät neuvot kallisarvoisia, jos moinen tosiaankin menee niin pitkälle, että kauppa jollakin psykologisluonteisella perusteella myöhemmin riitautetaan. Varsinaiset huijarit ovat oma lukunsa, eikä heitä vastaan anna suojaa kuin äärimmäinen dokumenteilla osoitettu avoimmuus kaikkea mahdollista vähänkään erikoisuutta sisältävää kohtaan ennen kauppakirjan allekirjoittamista.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Niin.... jo myyntiesitteeeseen olisi varmasti syytä laittaa tiedoksi asia.

"Muuta huomioitavaa: Heti tontin rajalla (8m talosta) kulkee 400kV suurteho maakaapeli datakeskukselle. Myyjä ei ota vastuuta mistään siihen liittyvistä riskeistä".

Ja siten vain katsomaan montako katsojaa tulee näytölle. Sitten taas jos tuota EI mainitse, niin onhan siinä riskinsä että asiaan palataan myöhemmin käräjillä ja "magnettikenttä"-asiantuntijat tuskin ovat halpoja todistajia sinne ja tuomarien käsityskyky asiasta on vähintäänkin kyseenalainen.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Voisihan sen sijaan selittää, että tontin rajaa myötäillen kulkee maahan upotettu voimansiirtokaapeli, jollainen ei aiheuta vastaavia magneettikentästä johtuvia riskejä kuin maapäälliset voimansiirtolinjat, ratalinjat, autoliikenne tai pyörätie.

Autot ja teräsrunkoiset pyörtä näet nappaavat maan magneettikentästä vuota ja teräsrakenteisina tyypillisesti vahvistavat ja aiheuttavat etenemisen mukaan vaihtuvan magneettikentän, joka ylittää monin verroin maahan upotetun suurjännitekaapelin magneettiset vaikutukset -- jos siis joku ihmettelee, mitä tekemistä liikenteellä on asian kanssa.
 

tet

Hyperaktiivi
Isolta kuulostaa tuo haihdutus jos 70%:a 40miljoonasta litrasta vettä

Kyllähän sitä vettä haihtuu, kun siihen satoja megawatteja lämpötehoa hukataan. Mielenkiintoinen tuo vesijäähdytysvaihtoehto, enpä moista ole osannut mieltää noissa käytettävän. Ehkäpä järvivettä ei auta niin paljoa lämmittää, että voisi kaiken lämmön järveen puskea, ilman tuota haihdutusta. Mahtaisiko vastaava keskus suuren joen varressa pystyä hukkaamaan kaiken virtaveteen, mene ja tiedä. Omalla työpaikalla (prosessiteollisuutta) pukataan sielläkin useita kymmeniä megawatteja lämpöä jokiveteen jäteveden mukana, enkä ole kuullut että meillä ainakaan mitään rajoja lämpenemälle jätevesiluvan ehdoissa olisi.
 

-Teme-

Vakionaama
On kai olemassa joku välimuotokin tuon myyntiesitteessä olevan kauhistelutekstin ja kokonaan kertomatta jättämisen välillä.
”alueella loistavat liikenneyhteydet, kiinteistön läheisyydessä kulkee junarata, minkä vieressä sähkön siirtoyhteys” tarviiko sitä laajemmin avata?
 

Tata

Jäsen
Sähkölinjat aiheuttavat sähkömagneettisia häiriöitä aika usein. Radioamatöörinä en ostaisi taloa linjan läheltä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkölinjat aiheuttavat sähkömagneettisia häiriöitä aika usein. Radioamatöörinä en ostaisi taloa linjan läheltä.
Niinhän ne aiheuttavat koronapurkauksia, mitä maanalaiset suurjännitekaapelit eivät tee (minkä ohella suuren sähkökentän alue on tietynlaisen faradayn häkin suojaamana, joten teoreettisesti on vielä lisäsuojakerroskin).

Tuskinpa maanpäälliset keskijännite- ja suurjännitelinjatkaan kuitenkaan aiheuttavat yhtä voimakkaita radiohäiriöitä kuin sähköjunat ja raitiovaunut varsin yleisesti etenkin talvisaikaan. Sähköhitsauskin pakkaa aiheuttamaan vastaavaa hieman vaatimattomammassa mittakaavassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuukkeli suostunut rajoittamaan ei kriittistä sähkönkäyttöä datakeskuksessa sen ollessa muuten kinthaalla.

Noissa jutuissa näköjään painotetaan tekoälykuormien siirtoa toiseen paikkaan, jos alkuperäinen on kriittisesti kuomitetun sähköverkon alueella, mutta toisaalla sähköstä ei olisi pulaa.

Moinen on suorastaan ideaalinen ratkaisu kulutusjoustoon, eli ei tarvitse siirtää sähköä pitkien matkojen taakse, mikä olisi julmetun kallista, vaan voidaan siirtää kulutus muualle synkronoimalla laskennan tila kuituverkon kautta toiseen datakeskukseen. Maapallon mittakaavassa uusituvaa energiaa on aina jossakin päin maailmaa saatavilla runsaasti, vaikka jossakin toisaalla kärvisteltäisiin pitkäaikaisen pulan kourissa. Täytyyhän tuossa toki investoida datakeskusten ylimääräiseen kapasiteettiin, mikä sekin on kaikkea muuta kuin ilmaista. Noin toimivien datakeskusyhtiöiden investoinnit voisi kylläkin toivottaa erityisen tervetulleiksi, koska kokonaishyödyt monestakin syystä peitonnevat haitat.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ylellä artikkeli datakeskusten vedenkulutuksesta. Sen mukaan datakeskukset eivät Suomessa juurikaan kuluta vettä, mutta maailmalla tilanne saattaa olla aivan toinen.

Juttu alkaa tällaisella väitteellä:
Yksi keskustelu Chat GPT:n kanssa kuluttaa puoli litraa vettä. Siis se, kun pyytää tekoälyä esimerkiksi laatimaan isosta tekstistä tiivistelmän tai suunnitelman oman matkakohteen nähtävyyksistä. Näin kertoi tekoälysovellusten ympäristövaikutuksia tutkinut Kalifornian yliopiston tutkija Shaolei Ren uutistoimisto AP:lle vuonna 2023.
Tämä määrä vettä siis haihdutetaan ilmaan, jotta saadaan veden haihtumiseen kuluva lämpöenergia pois datakeskuksesta. Jos lasketaan tuosta pelkästään höyrystymislämpö, niin se on noin 1130 kJ joka on noin 0,31 kWh. Jos datakeskus suorittaa tuon tehtävän minuutissa, niin se kuluttaisi 19kW teholla sähköä minuutin ajan tämän yhden tehtävän ratkaisemiseen.

Mahtaakohan tuo lopputulos vastata todellisuutta?
 

tet

Hyperaktiivi
Tämä määrä vettä siis haihdutetaan ilmaan, jotta saadaan veden haihtumiseen kuluva lämpöenergia pois datakeskuksesta. Jos lasketaan tuosta pelkästään höyrystymislämpö, niin se on noin 1130 kJ joka on noin 0,31 kWh. Jos datakeskus suorittaa tuon tehtävän minuutissa, niin se kuluttaisi 19kW teholla sähköä minuutin ajan tämän yhden tehtävän ratkaisemiseen.

Mahtaakohan tuo lopputulos vastata todellisuutta?

NVidian tehokkaat AI-sirut kuluttavat ilmeisesti jopa 700 W per siru. Eli tuosta voisi päätellä, että sitä tehtävää pureskelee sen minuutin ajan noin 30 GPU:ta. Vaikuttaisi äkkiseltään järkevältä suuruusluokalta?
 

juu-zo

Aktiivinen jäsen
Tässä vähän yksittäisten sirujen tehonkulutuksia nvidialta:
H100, 700W TDP
H200, 700W TDP
B200, 1000W TDP
B300, 1200W TDP
GB200, 1200W TDP
GB300, 1400W TDP
 

dbwarrior

Vakionaama
Mutta eikö se teho mennyt siihen mallin koulutuksen eikä niinkään mallin ajamiseen?
Vai onko nämä omalle teho koneelle asennettavat mallit ihan eri kalibrrin tuotoksia....
 

huugo

Vakionaama
Mutta eikö se teho mennyt siihen mallin koulutuksen eikä niinkään mallin ajamiseen?
Vai onko nämä omalle teho koneelle asennettavat mallit ihan eri kalibrrin tuotoksia....
hyvä poitti! :)

GPT5 vastaa näin.

=================

Tekoälyn sähkönkulutus jakautuu kahteen eri vaiheeseen, joilla on hyvin erilaiset mittakaavat:


1. Koulutusvaihe (training)


  • Suuret kielimallit, kuten GPT-4- tai GPT-5-tyyppiset järjestelmät, koulutetaan valtavilla palvelinklustereilla, joissa on kymmeniä tuhansia tehokkaita grafiikkasuorittimia (GPU/TPU).
  • Yhden huipputason mallin kouluttaminen voi kuluttaa useiden gigawattituntien (GWh) verran sähköä.
    • Esimerkiksi GPT-3:n koulutuksen on arvioitu kuluttaneen luokkaa 1–5 GWh (riippuen laskentatavan ja infrastruktuurin tehokkuuden oletuksista).
    • Uudemmat ja suuremmat mallit voivat kuluttaa tätä moninkertaisesti, etenkin jos mallia koulutetaan useita kertoja eri versioina.
  • Vertailuna: 1 GWh vastaa noin 100 000 suomalaisen kotitalouden keskimääräistä vuorokauden sähkönkulutusta.

2. Käyttövaihe (inference)


  • Kun malli on koulutettu, sen käyttäminen vastaa eräänlaista "laskentaa kysymys kerrallaan".
  • Sähkönkulutus per kysely on huomattavasti pienempi, mutta koska kyselyitä voi olla miljoonia tai miljardeja, käyttö muodostaa oman merkittävän osuutensa.
    • Suuren mallin ajaminen pilvipalvelussa voi kuluttaa muutamia watteja sekunnissa per GPU, mikä tarkoittaa karkeasti 0,1–1 Wh per käyttäjän kysely mallin koosta riippuen.
    • Miljoonat kyselyt päivässä voivat kerryttää yhteensä satojen megawattituntien vuosikulutuksen.

Karkeasti:


  • Koulutus: kertaluonteinen, mutta hyvin suuri kulutus kerralla (gigawattituntien luokkaa).
  • Käyttö: pienempi kulutus per kysely, mutta jatkuvaa ja maailmanlaajuisesti kumulatiivisesti merkittävää.
  • Jos mallia käytetään pitkään ja paljon, käyttö voi lopulta ohittaa koulutuksen kokonaiskulutuksessa.
 

-Teme-

Vakionaama
räkissä hyrrää oma AI harraste serveri, jossa tuollainen kohtuullisen uusi ja tehokas GPU.
Tasainen standby kulutus n.40w, mutta kun prosessoi kysymystä ja antaa vastausta. tehot pomppaa +200w
 

Jule

Vakionaama
Nuo isot vedenkulutukset johtunevat "swamp coolereista", jossa jäähdytys tuotetaan vettä haihduttamalla. Ehkä se sitten olisi kuitenkin huonompi vaihtoehto siirtää lämpö vaan suoraan vesistöön?
 

Jule

Vakionaama
Ilmeisesti Googlen pohjoisen salit ei tuota mitään järkevää hukkalämmöstä?
Mihinkä sen tuolla jängällä työntäisi? Lähempänä isompaa asutusta sen voisi ainakin lämmityskaudella tuupata kaukolämpöön.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mihinkä sen tuolla jängällä työntäisi? Lähempänä isompaa asutusta sen voisi ainakin lämmityskaudella tuupata kaukolämpöön.

Kasvihuoneet olisi sangen järkevä vaihtoehto. Ken vain siitä kopin ottaisi... Homma pitäisi paketoida osaksi Googlen viherbrändin rakennusta, niin firmaakin saattaisi homma kiinnostaa.

Komeita kuvia saisi kun keskellä lumierämaata kun sulat kasvihuoneet loistaisi datakeskuksen vieressä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Nuo isot vedenkulutukset johtunevat "swamp coolereista", jossa jäähdytys tuotetaan vettä haihduttamalla. Ehkä se sitten olisi kuitenkin huonompi vaihtoehto siirtää lämpö vaan suoraan vesistöön?

Siellä missä ei ole järveä tms. viileää paikkaa jäähdytykselle niin tämä veden höyrystäminen on se keino päästä lämmöstä eroon. Eivät ole nämä jäähdytystornit suomalainen juttu.
 
Back
Ylös Bottom