Perinnönjako ja perunkirjoitus

[puuteknikko]

Yleensähän tuo perunkirjoitus on yhden illan homma tehdä itse.

Näin jos pesä on varaton

 

[Hempuli]

Perukirjan lisäksi pankki tarvisee ainakin sukuselvityksen, jotta kuolinpesä voi käyttää tiliä muuten kuin selkeästi kuolinpesän menoihin. Kuolinpesän tilin käyttö tarkoittaa, jotta kaikki osakkaat ovat mukana tiliä käytettäessä tai osakkaat ovat tehneet toimenpidekohtaisen valtakirjan jollekin tai joillekin. Valtakirjan pohjan saa pankista.

 

[Husky]

Näin jos pesä on varaton

Mitä meinaat? Saa perintöä jättävästäkin tehdä itse. Useinhan nämä tässä köyhässä maassa ovat yksinkertaisia. Asutaan vuokralla ja auto lähtenyt alta. Yhdellä tiliilä se vähä mitä on.
Ainoa tuo että millä pirulla saat selville onko jossakin velkaa

 

[Esäätäjä]

Mitä meinaat? Saa perintöä jättävästäkin tehdä itse. Useinhan nämä tässä köyhässä maassa ovat yksinkertaisia. Asutaan vuokralla ja auto lähtenyt alta. Yhdellä tiliilä se vähä mitä on.
Ainoa tuo että millä pirulla saat selville onko jossakin velkaa

Nykyään jos velka on jostain rahoituslaitoksesta niin ne saa tiedon kuolemasta varsin nopeasti.
Yksi lehtitilauskin oli katkaistu automaattisesti mitä hämmästelin, yleensä kun kaikkea kestotilaustyyppistä ei tahdo saada katkaistua vaikka yrittää.
Eiköhän se velkoja jotenkin reagoi jos lyhennys jää tekemättä.

 

[Husky]

Juu reagoi, mutta ties jos tulee sen verta pitkällä vieterillä tieto eri osoitteeseen, että on perukirja jo raapustettu.

Kun itsellä oli pelko, että ottaako perintö vastaan, justiinsa että kosahtaa velat omaan piikkiin jos ottaa sen lipaston itselleen.

 

[puuteknikko]

Juu reagoi, mutta ties jos tulee sen verta pitkällä vieterillä tieto eri osoitteeseen, että on perukirja jo raapustettu.

Kun itsellä oli pelko, että ottaako perintö vastaan, justiinsa että kosahtaa velat omaan piikkiin jos ottaa sen lipaston itselleen.

Velkoja ei kukaan peri. Kuolinpesästä jää jaettavaksi varat miinus velat miinus kulut. Jos raha ei riitä, pesä todetaan varattomaksi ja se on velkojille voivoi.

 

[Husky]

Eikä. Juuri oli IS:ssä juttu että joku likka laittoi nimensä alle, että ottaa perinnön vastaan ja kosahti velat niskaan

 

[wannabe]

Eikä. Juuri oli IS:ssä juttu että joku likka laittoi nimensä alle, että ottaa perinnön vastaan ja kosahti velat niskaan

Pikaisella googlaamisella esim. tuolta https://herkulex.fi/kuolinpesan-ja-vainajan-velat-kuka-maksaa/ miten menee ja missä tapauksessa käteen voi jäädä mustapekka.

 

[kaihakki]

On todella kehno tuo herkulexen juttu. Paljon sanoja, muttei mitään sisältöä.
Olen näiden perintöasioiden kanssa ollut jo useaan otteeseen tekemisissä. Mutta missään vaiheessa ei ole selvinnyt, että miten sellainen kuolinpesä saatetaan päätökseen, jossa velkoja on enemmän kuin varoja. Ja että miten perillinen voi jättää ottamatta vastaan kuolinpesää.

Muutenkin noista kuolinpesä- ja perintöasioista on lukematon määrä nettisaitteja, jotka ovat kopioneet toisiltaan sanasta sanaan tekstejä.

 

[Husky]

. Ja että miten perillinen voi jättää ottamatta vastaan kuolinpesää.

Tuo on selvä: ei vaan kertakaikkiaan ota sitä perhekuvaakaan lipaston päältä eikä tee muutenkaan mitään ja laittaa perukirjaan ettei vastaanota. Sillä hoituu se

 

[kaihakki]

Ei taida mennä ihan noin helposti. Jos noin menisi, niin Suomessa olisi tuhansittain helpottuneita perillisiä ellei kymmeniätuhansia.
Tällaista tekstiä netistä:

Perunkirjoitus on toimitettava yleensä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perukirja puolestaan tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Verohallinto seuraa perunkirjoitusvelvollisuuden noudattamista. Verohallinnolla on oikeus saada tietoja kuolleiden luettelosta ja näin saamiensa tietojen perusteella se voi seurata, onko perunkirjoitus myöhässä.

Jos perukirjaa ei ole toimitettu Verohallinnolle säädetyssä määräajassa, Verohallinto antaa kehotuksen tiedossaan olevalle leskelle, perilliselle tai muulle vainajan läheiselle perukirjan toimittamisesta. Jos annettu kehotus ei tuota tulosta, Verohallinto ilmoittaa perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä käräjäoikeudelle. Tuomioistuin määrää ilmoituksen saatuaan tehtävään sopivan henkilön toimituttamaan perunkirjoituksen. Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa Verohallinnon tietojen perusteella vainajalla ei ollut lainkaan varallisuutta tai tuloja, ilmoitusta käräjäoikeudelle ei tehdä.

Pahimmillaan perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai väärien tietojen antaminen voi aiheuttaa vastuun vainajan velasta. Seurauksena perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä tai sisällöllisesti puutteellisen perukirjan toimittamisesta voi olla myös veronkorotus. Perintöveroa korotetaan tilanteissa, joissa perunkirjoitusvelvollinen on laiminlyönyt velvollisuutensa ilman hyväksyttävää syytä tai toimittanut sisällöltään olennaisesti puutteellisen perukirjan Verohallinnolle.

Tämän tekstin perusteella kuolinpesä jää edelleen olemaan, vaikka velkoja olisi enemmän kuin varoja. Eli edelleenkään ei selviä, että miten kuolinpesä päätetään vai jääkö ikuisiksi ajoiksi olemaan.

 

[kaihakki]

Minullakin on tuttavapiirissä useita tapauksia, joissa perilliset antaisivat ilmaiseksi kuolinpesän omaisuuden jos joku vaan huolisi. Voisivat jopa maksaa jonkin verran. Ränsistynyt maatila navetoineen ja kaikkine rakennuksineen sopivassa paikassa on täysin arvoton. Ja purkukustannukset ovat perillisten riesana.

Minun ymmärryksen mukaan kuolinpesällä on joka tapauksessa automaattisesti osakkaat, eli vainajan lakisääteiset perilliset. Siitä ei kukaan osakas pääse eroon. Jos osakas luopuu perinnöstä, se siirtyy lakisääteisesti hänen perillisilleen. Jos perillisiä ei ole, niin en tiedä, mitä tapahtuu. Meneekö valtiolle?

 

[puuteknikko]

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Sen jälkeen se menee itsestä katsoen seuraaville, kuten esimerkiksi lapsille. Heidänkään ei ole pakko ottaa perintöä vastaan.

Usein testamentissa on maininta, että perinnön voi jättää ottamatta vastaan osittain, eli voi siirtää osan lapsilleen. Se on verotehokas tapa lahjoittaa rahaa jälkeläisilleen.

Pesä voidaan todeta varattomaksi jos varat eivät riitä velkojen maksuun. Yleensä asia hoituu ulosoton avustuksella, ja siellä on periaate että nopeat velkojat syövät hitaat. En tiedä, pitääkö pesä hakea lopulta konkurssiin ennen kuin sen voi sulkea.

 

[Arisoft]

On todella kehno tuo herkulexen juttu. Paljon sanoja, muttei mitään sisältöä.

Itse kyllä löysin siitä sisältöä.

miten sellainen kuolinpesä saatetaan päätökseen, jossa velkoja on enemmän kuin varoja.

Mikäli kuolinpesä on varaton, mutta sisältää kuitenkin jakokelpoista omaisuutta, voidaan pesä asettaa konkurssiin tai luovuttaa pesänselvittäjän hallittavaksi. Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai kuolinpesän velkoja.

Ja että miten perillinen voi jättää ottamatta vastaan kuolinpesää.

Jos kukaan osakkaista ei halua pesää hoitaa niin asiasta on lain mukaan ilmoitettava oikeudelle, joka määrää toimitsijan pesää hoitamaan.

 

[Husky]

Minullakin on tuttavapiirissä useita tapauksia, joissa perilliset antaisivat ilmaiseksi kuolinpesän omaisuuden jos joku vaan huolisi. Voisivat jopa maksaa jonkin verran. Ränsistynyt maatila navetoineen ja kaikkine rakennuksineen sopivassa paikassa on täysin arvoton. Ja purkukustannukset ovat perillisten riesana.

Minun ymmärryksen mukaan kuolinpesällä on joka tapauksessa automaattisesti osakkaat, eli vainajan lakisääteiset perilliset. Siitä ei kukaan osakas pääse eroon. Jos osakas luopuu perinnöstä, se siirtyy lakisääteisesti hänen perillisilleen. Jos perillisiä ei ole, niin en tiedä, mitä tapahtuu. Meneekö valtiolle?

Niin, jos kukaan ei ota vastaan niin kai se sitten valtiolle kaatuu

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minun ymmärryksen mukaan kuolinpesällä on joka tapauksessa automaattisesti osakkaat, eli vainajan lakisääteiset perilliset. Siitä ei kukaan osakas pääse eroon. Jos osakas luopuu perinnöstä, se siirtyy lakisääteisesti hänen perillisilleen. Jos perillisiä ei ole, niin en tiedä, mitä tapahtuu. Meneekö valtiolle?

Kenenkään ei ole pakko ottaa mitään perintöä vastaan. Nokkia ei voi, eli joko ottaa perinnön tai ei sitten mitään. Sijaan tulevat voivat myös luopua perinnöstään. Jos perintö on arvoltaan negatiivinen, siitä kannattaakin kieltäytyä ja myös DVV hyväksyy edunvalvonnassa olevien perinnöstä kieltäytymisen, jos perinnöstä on oletettavasti vain haittaa päämiehelle.

Myös hyvästä perinnöstä voi olla kannattavaa kieltäytyä, jos se menisi vain toivottomien velkojen ulosottomaksuihin. Myös ihan normaalisti luopuminen on usein edullista, jos perintöosuus jakautuu useammalle, jolloin verotus kevenee, kun yhden perillisen saama potti pienenee.

 

[HiTec]

Tuo perukirja on todellakin tärkeä, se on syytä tehdä asap ja näin välttyy monilta ongelmilta. Tuon lisäksi jos vielä luopuu omasta perinnöstään ja myös ne sinun sijaasi tulevat luopuvat, niin pesä jää lopulta sen pesänhoitajan asiaksi hoitaa se konkurssiin mikäli pesän velat ylittävät sen varat. Ihan siis verrattavissa yritystoimintaan, kuinka ne aikanaan lakkautetaan tai haetaan konkurssiin.

Siksi ihan noin winkkinä kannattaisi vielä eläessään perustaa oma Tmi ihan vain ilmoittamalla siitä verottajalle. Tuo ilmoitus ei maksa mitään ja sen yritystoiminnankin voi myöhemmin ilmoittaa päättyneeksi ja näin ei niitä nollan euron tyhjiä veroilmoituksiakaan tms. siitä tartte enää tehdä. Mutta se mitä tuosta saat, on y-tunnus, joka sitten aikanaan toimii automaattisesti myös sen kuolinpesäsi y-tunnuksena ja näin perillisten asianhoito helpottuu edes hiukan kun on joku virallinen ID jolla siihen pesään viitata. Kuolleen hetun kanssa kun on aina vähän niin ja näin, moni järjestelmä iskee ns. luukut kiinni kun hetu on merkitty kuolleeksi. Ja toki suomi.fi valtuuksissa voit jo ennalta antaa perillisillesi kaikki mahd. asiointivaltuudet hoitaa tuon "yrityksesi" asioita (max. 25v) ja ne eivät katoa mihinkään vaikka itse vaihdatkin hiippakuntaa.

Tuossa on vielä sellainenkin koukku että voit antaa tuolla Tmi:llä edustusvaltuuksia myöskin haluamillesi henkilöille ja näin jokainen joka antaa tuolle Tmi:llesi itse asiointivaltuuksia, niin tuo haluamasi henkilö pääsee sen jälkeen hoitamaan tuon asiointivaltuuden antaneen henkilön asioita, mihin nuo valtuudet nyt milloinkin antaa sen toimivallan. Verrattavissa siis esim. tilanteeseen jossa tilitoimiston asiakkaat (yritykset ja henkilöasiakkaat) antavat veroasiansa tuolle tilitoimistolle (asiointivaltuudet) ja tilitoimisto antaa edelleen ne valtuudet työntekijöilleen hoitaa näiden asiakkaiden asioita (edustusvaltuudet).

 

[Husky]

En kyllä tiedä miksi tuntuu että nämä on piruuttaan tehty vaikeiksi.

Jos joku antaa edunvalvonnan toiselle, niin jos tarve tulee, niin pitää antajan puolisolta kysyä ennenkuin DVV vahvistaa.

Miksi hitossa jos järjissäsi olet antanut, niin sitten yhtäkkiä ei riitäkään vaan puoliso otetaan piiriin?

 

[HiTec]

Jos joku antaa edunvalvonnan toiselle, niin jos tarve tulee, niin pitää antajan puolisolta kysyä ennenkuin DVV vahvistaa.
Miksi hitossa jos järjissäsi olet antanut, niin sitten yhtäkkiä ei riitäkään vaan puoliso otetaan piiriin?

Niin siis onko kyse EV vaiko EVV?

Meinaan EV ei DVV päätä, se vaan kirjaa ja valmistelee asian käräjäoikeuden päätettäväksi. DVV:llä ei ole muuta tässä virkaa kuin kirjaaminen ja rekisteriin merkitseminen kun se oikeuden päätös on aikanaan ulos saatu.

EVV sen sijaan DVV kyllä vahvistaa, mutta senkään viralliseen prosessiin ei muuta tarvita kuin EVV-valtuutetulta hakemus vahvistamisesta, alkup. EVV valtakija, sekä lääkärinlausunto asiasta. That's it.

Eli sitä puolison mielipidettä EV/EVV tarpeesta ei virallisessa prosesissa tarvita, ei kummassakaan, mutta toki DVV:llä on mahdollisuus myös häneltä se lausunto kysäistä, hänhän oletettavasti tuntee tulevan päämiehen parhaiten ja tietää hänen tilanteensa. Ja varsinkin jos parilla on yhteisiä velkoja taikka ja-tyyppisiä tilejä, niin sillä EV/EVV saattaa olla ihan käytännön vaikutuksia tälle puolisolle itselleenkin.

 

[Husky]

Niin siis onko kyse EV vaiko EVV?

Meinaan EV ei DVV päätä, se vaan kirjaa ja valmistelee asian käräjäoikeuden päätettäväksi. DVV:llä ei ole muuta tässä virkaa kuin kirjaaminen ja rekisteriin merkitseminen kun se oikeuden päätös on aikanaan ulos saatu.

EVV sen sijaan DVV kyllä vahvistaa, mutta senkään viralliseen prosessiin ei muuta tarvita kuin EVV-valtuutetulta hakemus vahvistamisesta, alkup. EVV valtakija, sekä lääkärinlausunto asiasta. That's it.

Eli sitä puolison mielipidettä EV/EVV tarpeesta ei virallisessa prosesissa tarvita, ei kummassakaan, mutta toki DVV:llä on mahdollisuus myös häneltä se lausunto kysäistä, hänhän oletettavasti tuntee tulevan päämiehen parhaiten ja tietää hänen tilanteensa. Ja varsinkin jos parilla on yhteisiä velkoja taikka ja-tyyppisiä tilejä, niin sillä EV/EVV saattaa olla ihan käytännön vaikutuksia tälle puolisolle itselleenkin.

No piru, en muista tarkemmin, mutta luki edunvalvontaan liittyvässä ohjeessa. Taisi olla DVV:n sivuilla. Ja tosiaan ihan psykedeeliseltä kuulosti, että annetaan valtuus ja sitten kun tarvii, niin kas - pitääkin puolisolta, joka voi olla dementikko jo hänkin, olla lupa.
Oli ns pakollisten liitteiden kohdalla, kun haetaan vahvistusta.
Katson kohta jos löydän vielä tuon

Edit, tässä, DVV:n sivulta:

 

[Husky]

PS. Jaoin neuvon mukaan juuri 59kpl valtuuksia vaimolle suomi.fissä

Nyt voi vielä sanoa, jos on mahdollista että tällä on jotakin sivuvaikutuksia? (kuten oli pos.luottorekisterillä vaikka aluksi tuntui ettei mikään voi mennä pieleen, ei esim tullut mieleen että tuo meinasi estää minulle tulevan suurehkon maksuosoituksen, mutta onneksi jo osaa syyttää kaikesta oudosta tuota)

Vaimoa ei kiinnosta jakaa minulle eikä koko asia muutenkaan. Mitä hittoa, mitään logiikkaa taas ei ole

 

[HiTec]

No piru, en muista tarkemmin, mutta luki edunvalvontaan liittyvässä ohjeessa. Taisi olla DVV:n sivuilla.

Juu, siellähän ne tosiaan on mainittuina, mutta tuo puolison/läheisen lausuma on lähinnä asian käsittelyä nopeuttava liite, ei lakimääräisesti pakollinen. Lähinnä siinä siis joku muu päämiehen tunteva kuin hakija itse kertoo myöskin sen oman mielipiteensä EVV tarpeesta, lääkärilausuman lisäksi.

Nyt voi vielä sanoa, jos on mahdollista että tällä on jotakin sivuvaikutuksia?

No jos nyt "sivuvaikutukseksi" katsoo sen että nyt vaimo pääsee (toki valitsemistasi valtuusasioista riippuen) Veroon, Kelaan, Traficomiin... katselemaan asioitasi ja hoitamaan niitä puolestasi. Ja toki jos jaoit myös apteekkiasioinninkin, niin silloin hän pääsee myös noutamaan lääkkeesi apteekista ilman sinun kela-korttiasi.

PS: Itse olen jakanut vaimolleni (sekä tmi:lleni) ja hän minulle aivan kaikki reilut 130 valtuusasiaa. Ja noitahan ei sitten saa silleen että kaikki nykyiset ja tulevat, vaan ne uudet valtuusasiat pitää käydä lisäämässä sinne sitten myöhemmin vaikka kaikki mahdolliset tänään olisikin antanut. Tuon lisäksi esim. Maisa on ihan oma kuvionsa, jossa pitää käydä ne valtuudet antamassa erikseen, se ei ole vielä(kään) osana suomi.fi valtuuksia, vaikka lakimääräisesti koko julkishallinnon pitäisikin olla, he eivät saa rakentaa rinnakkaista systeemiä, mutta se on se Apotti...

 

[Harrastelija]

Taisi olla avainsanat ”En yhdy perintään”. Eli tuommoisen allekirjoitetun lapun kun vie perunkirjan laatijalle niin perintöä ei tule. Ja niin kuin joku jo mainitsi, perintö siirtyy kieltäytyjän perillisille.
Tällä konstilla voi säästää yhden setin perintöveroja kun kieltäytyjän osuus jää pois ja vain hänen perilliset maksavat perintöveron.
Toki jossain tapauksessa seuraavankin sukupolven kannattaa kieltäytyä. Sitä en muista että jos kieltäytyjällä ei ole perillisiä niin meneekö sekin osuus muille perillisille uudelleenjaettavaksi vai valtiolle.

Lisäksi ei saa millään tavoin osallistua perinnönjakoon.
Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuminenkin saattaa kumota kieltäytymisen.

 

[Husky]

Onko muut tehneet itse perunkirjoitusta?

En tiedä tuoko lakimiehellä teettäminen mitään suojaa. Se sanoisi tarpeen tullessa vaan että toi ei kertonu, sen vika

 

[maanma]

Olen laatinut pesän asioiden hoito valtakirjan, perunkirjoituksen v.2005. Käytin netistä löytyviä malleja pohjana.

Samalla allekirjoitettiin useampi menneisyyteen ajoittuva tarpeellinen asiakirja.

 

[Arisoft]

Onko muut tehneet itse perunkirjoitusta?

Itse olen ja tiedän muidenkin tehneen. Muilla teettäminen suojaa lähinnä omilta virheiltä mutta ei muiden tekemiltä virheiltä.

 

[Hempuli]

Neljät perukirjat on tehtynä ja yhtä monet perinnönjakokirjat. Useampi ilta on mennyt per kappale, kun ummikkona laatii, vaikka ovatkin pienimuotoisia eikä verosuunnittelua tarvetta tehdä.

 

[Husky]

Neljät perukirjat on tehtynä ja yhtä monet perinnönjakokirjat. Useampi ilta on mennyt per kappale, kun ummikkona laatii, vaikka ovatkin pienimuotoisia eikä verosuunnittelua tarvetta tehdä.

Älä sano että minun pitäisi tietää mikä on perinnönjakokirja?
Tein siis isästä perunkirjoituksen ja jaoin perinnön itselleni

 

[Hempuli]

Älä sano että minun pitäisi tietää mikä on perinnönjakokirja?
Tein siis isästä perunkirjoituksen ja jaoin perinnön itselleni

En sano, mitä sinun pitäisi tietää. Yhden osakkaan kuolinpesässä perintöä ei tarvitse eikä oikeastaan voidakaan jakaa eli käytännössä omaisuus vain siirtyy ainoalle osakkaalle.

Jos on useampi osakas, niin perunkirjoituksen ja perinnönjaon välissä voi olla pitkäkin aika, jolloin omaisuusarvot saattavat muuttua.

 

[kotte]

Yksinkertaisessa tapauksessa perunkirjan voi hyvin laatia itsekin, kunhan perehtyy ensin vaatimuksiin ja toimii niiden mukaan. Jos on paljon omaisuutta ja pesä on monimutkainen, lienee paras turvautua asiantuntijaan jo syystä, että "maallikolle" harvoin edes tulee mieleen, mitkä kaikkia asiat täytyy ottaa huomioon ja millä tavalla sekä millaisia liitteitä on mistäkin hankittava. Jos munaa asian pahasti, voi joutua maksamaan paljonkin ylimääräisinä veroina tai sakon luonteisina veronkorotuksina ja aiheuttaa pesän osakkaiden kesken suurenkin riidan.

 

[puuteknikko]

Jos on useampi osakas, niin perunkirjoituksen ja perinnönjaon välissä voi olla pitkäkin aika, jolloin omaisuusarvot saattavat muuttua.

Tässä kannattaakin muistaa tehdä tarvittaessa perintöverotuksen oikaisuvaatimus. Itse sain useamman satasen veroja takaisin kun omaisuutta myydessä arvo oli parisenkymmentä prosenttia alempi kuin mitä perintöveron perusteena oli.

 

[Espejot]

Helpon ja vaiken perukirjoituksen välissä on ns. tietokoneavusteinen perukirjoitus (mm. Aatos) joka maksaa parisataa. Itse olen käyttänyt sitä ja on ihan toimiva systeemi.

En sano, mitä sinun pitäisi tietää. Yhden osakkaan kuolinpesässä perintöä ei tarvitse eikä oikeastaan voidakaan jakaa eli käytännössä omaisuus vain siirtyy ainoalle osakkaalle.

Jos on useampi osakas, niin perunkirjoituksen ja perinnönjaon välissä voi olla pitkäkin aika, jolloin omaisuusarvot saattavat muuttua.

Siirtynee vasta kun on tehty jakokirja joka kelpaa todisteena esim maaomaiuuden omistajuudesta? Esim kiinteistön omistajuus täytyy ilmoittaa jonnekin reksiteriin ja käsitääkseni siinä tarvitaan jakokirja. Lisäksi jakokirja lakkauttaa pesän. Ilman jakokirjaa pesä jatkaa olemassaoloaan, vai voiko sen lakkauttaa muulla tavalla?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Yleensä on varmaan syytä varautua, että perinnönjaon jälkeenkin tulee vielä jotain maksuja, mm. veroja tai veron palautuksia. Kp:n tiliä ei ehkä kannata lopettaa heti perinnön jakoon vaan vasta sitten kun tietää että mitään maksuja ei enää tule.

 

[Hempuli]

Mulla on ollut vain useamman osakkaan kuolinpesiä diy-meininkillä, joten yhden perillisen tapauksesta ei ole kokemusta. Luulisin sen menevän ihan hienosti, kun on sukuselvitys ja perukirja kaikille viranomaisille.

 

[Esäätäjä]

Helpon ja vaiken perukirjoituksen välissä on ns. tietokoneavusteinen perukirjoitus (mm. Aatos) joka maksaa parisataa. Itse olen käyttänyt sitä ja on ihan toimiva systeemi.



Siirtynee vasta kun on tehty jakokirja joka kelpaa todisteena esim maaomaiuuden omistajuudesta? Esim kiinteistön omistajuus täytyy ilmoittaa jonnekin reksiteriin ja käsitääkseni siinä tarvitaan jakokirja. Lisäksi jakokirja lakkauttaa pesän. Ilman jakokirjaa pesä jatkaa olemassaoloaan, vai voiko sen lakkauttaa muulla tavalla?

En tarkalleen tiedä miten missäkin menee, mutta omalla kohdalla meni mielestäni ilman jakokirjaa kun kyse lapsettomasta avioparista ilman mitään avioehtoja (virhe!).
Kaikki puoliksi ja pesän osakkaina myös edesmenneen puolison sisarukset.
Mutta nämä tai heidän perillisensä astuvat kuvaan vasta minun kuoltuani (jos siis en ole tuhlannut kaikkea).
Kiinteistö on rekisterissä puoliksi kuolinpesän nimissä kun en ole tehnyt rekisteriin muutosta.
Kiinteistöverot alkoi tulla yksin minulle heti seuraavasta alkaen, tilien varat ja muutamat osakkeet siirtyi pankissa minulle.

 

[kotte]

En tarkalleen tiedä miten missäkin menee, mutta omalla kohdalla meni mielestäni ilman jakokirjaa kun kyse lapsettomasta avioparista ilman mitään avioehtoja (virhe!).
Kaikki puoliksi ja pesän osakkaina myös edesmenneen puolison sisarukset.
Mutta nämä tai heidän perillisensä astuvat kuvaan vasta minun kuoltuani (jos siis en ole tuhlannut kaikkea).

Jos siis lapsettoman avioparin toinen puoliso on kuollut, ensin on tehtävä perunkirja ja jos kaikkea ei jatkossa hoideta kuolinpesän lukuun, ensin on tehtävä ositus (kuten avioerossakin) ja vasta sitten voidaan omaisuutta jakaa perillisten kesken.

 

[Esäätäjä]

Jos siis lapsettoman avioparin toinen puoliso on kuollut, ensin on tehtävä perunkirja ja jos kaikkea ei jatkossa hoideta kuolinpesän lukuun, ensin on tehtävä ositus (kuten avioerossakin) ja vasta sitten voidaan omaisuutta jakaa perillisten kesken.

Tässä vaiheessa perijöitä on vaan yksi, mutta minun kuoleman jälkeen nuo muut tulee mukaan sillä osuudella mikä perukirjassa silloin on ollut.
Sitä en oikein tiedä jos vaikka kiinteistön arvo nousee, onko se peruskirjaan merkitty arvo vai todellisesta puolet.

 

[kotte]

Tässä vaiheessa perijöitä on vaan yksi, mutta minun kuoleman jälkeen nuo muut tulee mukaan sillä osuudella mikä perukirjassa silloin on ollut.
Sitä en oikein tiedä jos vaikka kiinteistön arvo nousee, onko se peruskirjaan merkitty arvo vai todellisesta puolet.

Olet oikeassa, kun kyse on lapsettomasta pariskunnasta. Eli perit ensin kuolleen puolison omaisuuden, mutta kuolleen puolison omaiset saavat sinun kuoltuasi kuolleen puolisosi omaisuuden takaisin etkä itse voi testamentata sitä.

Enpä osaa sanoa, miten on tuon kiinteistön kohdalla. Olisiko kuitenkin niin, että pystyisit ao. dokumenttien perusteella siirrättämään kiinteistön kuolinpesänkin osuuden itsellesi ja jopa myydä kiinteistön? Kiinteistön rekisteröinti varmaan siirtyi jo kuoleman seurauksena puolittain kuolinpesälle jonkin siirtymäajan kuluessa? Sisarusten perintöoikeuteen oman kuolemasi jälkeen tällä ei ole vaikutusta ja mahdollinen kiinteistön myynnistä saatujen verojen testamenttaus lienee lain kannalta pätemätön?

 

[Esäätäjä]

Saa tuon itselle rekisteröityä, ei ole tullut tehtyä ja kun ollut muutenkin tiukkaa niin maksoihan sekin.
Itselläni sellainen tilanne että talossa on todennäköisesti sisäilmaongelma ja ehkä homettakin. Olen miettinyt muuttaa arvoa jälkikäteen perukirjaan kun tuollaisena lähes mahdoton myydä kuin purettavaksi.