Olisikohan asentajalla jäänyt varastoon useampi ln? Fiksusti teit kun turha sitä on tarkoituksella senkkaa omasta nenästään ottaa. Asennusliike vaan vaihtoon jos alkaa liikaa änkyröimäänAsentaja meinaa kovasti asennuttaa ln25 eikä ole kuullutkaan ln ongelmista vaikka asentanut niitä paljon
Itse haluan rw25 , josta sanoinkin että se tulee meille. Liekkö suuttui kun ei ole vastannut mitään
Jännällä odotellaan tuleeko asentamaan ollenkaan ja mikä pumppu on kainalossa mukana
Paras lämpöpumppu 86-neliöiseen omakotiin Meri-Lapissa?
- Keskustelun aloittaja Kaimo Ärräpää
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- äänitaso cop edullinen ilp efficient halpa hankinta paras sähkönsäästö valinta
Juu 2011 asennettu FD35VABH hoitaa edelleen lämmitykset yksin sähkölämmitteisessä rivarissa. Eipä ole muuta "huoltoa" tarvinnut kuin sisäyksikön kennon ja puhallinrummun säännöllisen pesun. Puhaltimet ja niiden laakeri on alkuperäiset, samoin muut sähköiset osat.
Eikä mene kellosulatuksille -25C kohdalla kuten uudet Daikin ja Panasonic -laitteet.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #123
Kyllähän se alkaa vaikuttaa, että RW25 olisi ehkä kuitenkin kaiken tempoilun jälkeen se valinta.
Toki saa ihmetellä ehkä, että Mitsun, kalliin pumpun, takuu on vain 3 vuotta kun tällaisen Wilfan on 7 vuotta. Toki voihan olla, että Mitsu kestää heittämällä 10 vuotta, kun taas Wilfa hajoaa 7,01 vuoden kohdalla!
Toki saa ihmetellä ehkä, että Mitsun, kalliin pumpun, takuu on vain 3 vuotta kun tällaisen Wilfan on 7 vuotta. Toki voihan olla, että Mitsu kestää heittämällä 10 vuotta, kun taas Wilfa hajoaa 7,01 vuoden kohdalla!
Onnea... Mitsuakin on siis osattu mekaanisesti ja/tai ohjelmallisesti huonontaa vuosien mittaan...
Itselläkin on kokemusta yhdestä vm. 2015 FH25:sta ja selvittämättä jäi oliko myös sinällään keskimääräistä asiantuntevamman asennusliikkeen toiminnalla osuutta siihen ettei se ihan odotetusti kestämnyt.
Takuuhan on myynnin edistämiskeino, joihin ei tunnettujen ja asemansa vakiinnuttaneiden valmistajien tarvitse ryhtyä.Kyllähän se alkaa vaikuttaa, että RW25 olisi ehkä kuitenkin kaiken tempoilun jälkeen se valinta.
Toki saa ihmetellä ehkä, että Mitsun, kalliin pumpun, takuu on vain 3 vuotta kun tällaisen Wilfan on 7 vuotta. Toki voihan olla, että Mitsu kestää heittämällä 10 vuotta, kun taas Wilfa hajoaa 7,01 vuoden kohdalla!
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #126
Pakko muuten sanoo, että on tämä pumputtimen hankinta sitten veetun vaikeaa! Toista se olis ollu vuonna 2008 kun oli vain Mitsu ja Ultimate vaihtoehtoina. Kumpikin olisi ollut ihan ok valinta silloin. Mutta nyt, nyt on kymmenittäin merkkejä ja malleja.
Olisi kuitenkin löydettävä juuri omaan mörskään sopiva hörssytin, koska kyseessä ei ole perus kodinkonehankinta vaan pidemmän tähtäimen talotekninen, itsensä takaisinmaksava investointi, joka vaikuttaa niin asumismukavuuteen kuin ylläpitokustannuksiin.
Taas eksyi hiirikäsi tuonne Midean sivuille. Huoh, mitähän tästä tulee...
Ja kuitenkin joku tähän nyt tarttuu, ei, emme jätä pumppua asentamatta ja pidättäydy sähkölämmityksessä. Kyllä se pumppu tulee saada, mutta todellakin pitää olla ennakkotietoa ja käyttökokemuksia mieluummin liikaa kuin liian vähän, jotta ei osteta sikaa säkissä ja petytä parin tonninkin kulujen jälkeen!
Olisi kuitenkin löydettävä juuri omaan mörskään sopiva hörssytin, koska kyseessä ei ole perus kodinkonehankinta vaan pidemmän tähtäimen talotekninen, itsensä takaisinmaksava investointi, joka vaikuttaa niin asumismukavuuteen kuin ylläpitokustannuksiin.
Taas eksyi hiirikäsi tuonne Midean sivuille. Huoh, mitähän tästä tulee...
Ja kuitenkin joku tähän nyt tarttuu, ei, emme jätä pumppua asentamatta ja pidättäydy sähkölämmityksessä. Kyllä se pumppu tulee saada, mutta todellakin pitää olla ennakkotietoa ja käyttökokemuksia mieluummin liikaa kuin liian vähän, jotta ei osteta sikaa säkissä ja petytä parin tonninkin kulujen jälkeen!
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Daikin Stylishiin ei pety.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #128
@Pumppaataikuole , mahdollisesti, mutta miksi? :O
Kertoo myös siitä ettei niissä oikeasti ole enää kovin suuria eroja. Pitkälti varmaankin samoista perusosista Kiinassa tehtyjä kaikki. Toimii myös kaikki samalla periaatteella.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
puuteknikko
Vakionaama
Daikin käyttää ainakin omavalmisteisia osia, vaikka sitten tekisikin osan Kiinassa. Osa tulee Tsekin tehtaalta.
Ja kuitenkin joku tähän nyt tarttuu, ei, emme jätä pumppua asentamatta ja pidättäydy sähkölämmityksessä. Kyllä se pumppu tulee saada, mutta todellakin pitää olla ennakkotietoa ja käyttökokemuksia mieluummin liikaa kuin liian vähän, jotta ei osteta sikaa säkissä ja petytä parin tonninkin kulujen jälkeen!
Juuri näin, vain ostettu pumppu voi säästää. Merkillä ja mallilla voi säästön määrään jonkin verran vaikuttaa mutta suurempi vaikutus tulee monesti siitä miten sitä käytetään. Säästöt pienenevät merkittävästi jos äänen takia pumppua pidetään minimi puhalluksella. Tai pahimmassa tapauksessa jopa sammutetaan illaksi kokonaan kun sohvan yläpuolella häiritsee telkkarin katselua ja valuttaa kylmää ilmaa niskaan sulatuksella
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Ei mitään hökkeleitä pumpun ympärille haittaamaan toimintaa.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #135
@HalkoholistinHaamu , kyllä siihen on ehdottomasti suoja sateelta ja lumelta rakennettava. Toki pitää muistaa, että suoja ei missään niemessä saa haitata pumpun toimintaa, eli sen pitää olla rakoseinäinen.
Ei se mitään rimahimmeliä tarvitse, pahimmille jopa haittaa toimintaa. Halutessaan voi laittaa jokin lipan katoksi mutta hyvin pärjää ilmankin, varsinkin jos pumppu on pitkähkön räystään alla
Minulla 2009 asennettu FD25 pelittää edelleen... tehdyt omat viritykset (sulatusten minimointi, pohjavastuksen ohjaus, parempi toiminta pienillä ottoteholla) ei näytä lyhentäneen elinkaarta.Juu 2011 asennettu FD35VABH hoitaa edelleen lämmitykset yksin sähkölämmitteisessä rivarissa. Eipä ole muuta "huoltoa" tarvinnut kuin sisäyksikön kennon ja puhallinrummun säännöllisen pesun. Puhaltimet ja niiden laakeri on alkuperäiset, samoin muut sähköiset osat.
Eikä mene kellosulatuksille -25C kohdalla kuten uudet Daikin ja Panasonic -laitteet.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
Tuon tyylinen päälle jos siihen jotain haluaa laittaa, pärjää ilmankin
LÄMPÖ- JA VESIPUMPUN KATOKSET
Suojaa lämpöpumppusi tyylikkäällä kotimaisella katoksella. Estää veden ja lumen pääsyn pumpun kennoihin. Vähentää pumpun päälle muodostuvaa jäätä ja säästää täten myös energiaa. Kansiosa alumiiniseosta, tukikaaret sekä tukiraudat alumiinia, liitokset ruostumatonta terästä. Kestää suomen ankarat...
www.koskenmetalli.net
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #140
Nonnih, ja sitten tulee taas uusi kysymys. Foorumia lukittaessa... lukettaessa... luke'essa... lukiessa? - ilmeni, että näissä pumputtimissa on myös eräs huomionarvoinen asia, eli huonelämpötilan säädön tarkkuus. Luulisi, että tuommoinen asia olisi automaagisesti kunnossa, mutta ei nähtävästi olekaan?
Eli siinähän sekoittuu mukaan varmastikin tällaisia algoritmeja, sumeaa logiikkaa tms.. Joten eroja saattaapi kuitenkin olla. Missä pumppumalleissa on tarkin huoneenlämpötilan säätö? Ei nimittäin ole kauhean hauskaa, jos tavoitelämpö on 21 astetta, mutta seilaa 21:n ja vaikka 24:n välillä.
Eli siinähän sekoittuu mukaan varmastikin tällaisia algoritmeja, sumeaa logiikkaa tms.. Joten eroja saattaapi kuitenkin olla. Missä pumppumalleissa on tarkin huoneenlämpötilan säätö? Ei nimittäin ole kauhean hauskaa, jos tavoitelämpö on 21 astetta, mutta seilaa 21:n ja vaikka 24:n välillä.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #141
Vai pitäisikö muotoilla kyssäri paremminkin niin, että onko kaikissa mainituissa pumpuissa riittävän tarkka lämpötilan säätö? Midea, Mitsu, Daikin, Toshiba, Panasonic...?
puuteknikko
Vakionaama
Onhan niissä kaikissa jonkinlainen hystereesi, mutta tuskin kovin havaittava. Riippunee enemmän siitä, miten sisäyksikkö on sijoitettu ja läpiviennit tehty kun anturi sijaitsee yksikön sisällä. Ts. ettei mistään pääse yllättäen kylmää ilmaa anturille sotkemaan mittauksia.
tarkkuus riippuu laitteesta ja sen puhallusnopeudesta ja asennuspaikasta, kämpästä ja sen muodosta sekä monesta muustakin.
Itsellä vanha Mitsu ln35 ja uudempi Fujitsu pitäneet lämmön varsin tarkkaan samana, jos ulkolämmössä ei tapahdu isoja muutoksia. Jos ulkolämpötila laskee tai nousee kymmenellä asteella, tai enemmän, voi lämmön säätöä joutua säätämään jonkin verran.
ILPin asetuslämpötila voi myös olla hieman eri kuin huonelämpötila, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Jos asetuslämpötilalla 20,5 sisälämpötila on 22,0, joka on haluttu, niin asia kunnossa. Asetuslämpötila on vain jokin numeroarvo, joka ohjaa käyttäjää saamaan haluttu huonelämpötila, ei mikään kiveen hakattu juuri oikea arvo.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #144
@PolyEsko ja @puuteknikko , hyviä tietoja!
@PolyEsko , eli semmoinen laite, joka osaa tarkkailla myös ulkolämpötilaa? Oishan se nyt hienoa, jos ei tarvisi edes ulkolämpötilan heittelyissä kovin säätää pyyntiä. Lisäksi, onhan meillä tuo uuni, joka tuottaa ehkä puolen vuorokauden mittaisen lämpöaallon. Nyt pattereilla, vaikka onkin toki elektroniset termostaatit, meinaa tulla hieman ylilämpöä.
Eihän älyttömän usein käy niin, että ulkolämpötila muuttuu hetkessä kymmenkunta astetta, mutta ei ole tavatontakaan.
@PolyEsko , eli semmoinen laite, joka osaa tarkkailla myös ulkolämpötilaa? Oishan se nyt hienoa, jos ei tarvisi edes ulkolämpötilan heittelyissä kovin säätää pyyntiä. Lisäksi, onhan meillä tuo uuni, joka tuottaa ehkä puolen vuorokauden mittaisen lämpöaallon. Nyt pattereilla, vaikka onkin toki elektroniset termostaatit, meinaa tulla hieman ylilämpöä.
Eihän älyttömän usein käy niin, että ulkolämpötila muuttuu hetkessä kymmenkunta astetta, mutta ei ole tavatontakaan.
puuteknikko
Vakionaama
Käytännössä haet sen omaan taloosi sopivan pyyntiluvun. Kuten polyesko tuossa edellä totesi, on se pumpulle laitettava pyynti vaan joku lukuarvo ja sitten käytön myötä huomaat, tarviiko säätää jompaan kumpaan suuntaan. Kovemmilla pakkasilla voi joutua lisäämään ja lauhalla säällä pudottamaan tuosta normaalista tasosta. Ulkoyksikkö painaa hommia sen mukaan välittämättä itse varsinaisesti ulkolämpötilasta, toki ottaa enemmän kierroksia mitä kylmempi on ja mitä enemmän kylmäaineen lämmitystarvetta.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #146
@puuteknikko , tarkoitin, että on käsittääkseni olemassa pumppuja, joissa on myös ulkolämpötilan mittaus ja sen huomioonottaminen sisälämpötilan hallinnassa.
Vanhemmissa Panasonicin laitteissa pyyntiä kompensoitiin automaattisesti ulkolämpötilan perusteella. Nykyisistä Panoista en tiedä, Service Manualissa ei ole tästä mainintaa.
Daikinilla taitaa olla jossain mallissa ulkolämpötilakompensointi (Climate compensation control = CCC) sivu 7.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #148
Sitten myös eräs aika tärkeäkin seikka. Onko noissa pumpuissa yleensä mahdollisuus ajastaa lämpötiloja eri kellonajoille? Esimerkiksi meillä lasketaan pyyntiä AINA yöksi. Niin se olisi lämpöpumpunkin kanssa. Onhan noissa ajastin, mutta ei kai se ole vain on-off tyyppinen ajastin, ettei voisi asettaa haluttua pyyntiä halutuille tunneille vuorokaudessa?
@janti , no kyllä niissä sitten on eroja tuossakin. Mutta lieneekö loppujen lopuksi tuosta ulkolämpötilan kompensoinnista mitään etua? Ehkä se sisälämpötila ei sitten kuitenkaan huoju astetta enempää.
@janti , no kyllä niissä sitten on eroja tuossakin. Mutta lieneekö loppujen lopuksi tuosta ulkolämpötilan kompensoinnista mitään etua? Ehkä se sisälämpötila ei sitten kuitenkaan huoju astetta enempää.
Asennuspaikka, asennuspaikka ja asennuspaikka.
Kaikki laitteet säätävät tehoa imuilmamittauksen perusteella. Imuilman lämpötila tuppaa myös hieman nousemaan laitteen tehoa nostettaessa varsinkin AUTO-nopeutta käytettäessä. Puhallusnopeuden nosto tai manuaalinen isompi nopeus kompensoi tuota lämpötilan nousua kun sekoitus tehostuu.
Imuilma-anturin sijoitus kannattaa huomioida laitetta ja asennuspaikka valittaessa.
Niin ja ajastukset nykyisistä laitteista löytyy ja useimmista viikkoajastuskin.
Harrastelija
Vakionaama
Juu asennuspaikka on tärkeä.
Jossain paikassa (”kolossa”) lämmitetty ilma saattaa jäädä sisäyksikön lähelle eikä leviä kunnolla. Tällöin pakkasten myötä voi joutua nostamaan lämpötilapyyntiä jotta lämpöä saadaan myös kauemmaksi pumpusta. Toki pumpun vieressä saattaa olla turhankin lämmin.
Tähän auttaisi jos olisi joku kompensointimahdollisuus ulkolämpötilan mukaan. Hieman vastaava kuin vesipohjaisissa lämmityssysteemeissä mutta säädettäisiin vain kompensaation määrää eikä suoranaisesti veden/puhalluksen lämpötilaa.
Jossain paikassa (”kolossa”) lämmitetty ilma saattaa jäädä sisäyksikön lähelle eikä leviä kunnolla. Tällöin pakkasten myötä voi joutua nostamaan lämpötilapyyntiä jotta lämpöä saadaan myös kauemmaksi pumpusta. Toki pumpun vieressä saattaa olla turhankin lämmin.
Tähän auttaisi jos olisi joku kompensointimahdollisuus ulkolämpötilan mukaan. Hieman vastaava kuin vesipohjaisissa lämmityssysteemeissä mutta säädettäisiin vain kompensaation määrää eikä suoranaisesti veden/puhalluksen lämpötilaa.
Nykyisiä pumpuja voi ohjata myös WiFin kautta. Kun tuohon ottaa mukaan jonkin kotiautomaation, vain mielikuvitus on rajana mitä lämpöjä mitaa ja miten pumppua säätää.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
- Keskustelun aloittaja
- #152
Eli yksi helpoimpia olisi varmaan vain ulkoinen lämpötila-anturi siellä muualla huoneessa, halutussa pisteessä. Ohjaimen kautta lämpötilan mittaus ei varmaan niitä hienoimpia konsteja ole varmuuden kannalta, koska sitä ohjainta kuitenkin välillä hipelöidään. Sen sijaan ihan erillinen, laitteelle yhteensopiva NTC- tms. sensori varmaan rulettaisi. Takuunalaisen laitteen juotoksia tai liittimiä ei parane mennä näpelöimään mutta myöhemmin ehkä. Paitsi jos tosiaan olisi liittimellä, ettei tarvisi mitään hardware-muutoksia tehdä pömpeliin.
EDIT: Kyllä ne näyttävät olevan tuollaisia perus, todennäköisesti jopa NTC-antureita. Esim.
Periaatteessa tuollaiseen voisi tehdä niin, että rinnalle laittaisi toisen samanlaisen anturin vaihtokatkaisimen kautta, jolloin halutessaan voi hoitaa lämpötilan hallinnan huoneanturin tai alkuperäisen pumppuanturin kautta. Toinenhan noista on kennoanturi, jolle ei tehdä mitään kun taas toinen on se ilma-anturi, joka on se huoneen säädöstä vastaava. Voin olla väärässäkin koko ideasta, mutta saahan sitä miettiä.
EDIT: Kyllä ne näyttävät olevan tuollaisia perus, todennäköisesti jopa NTC-antureita. Esim.
Periaatteessa tuollaiseen voisi tehdä niin, että rinnalle laittaisi toisen samanlaisen anturin vaihtokatkaisimen kautta, jolloin halutessaan voi hoitaa lämpötilan hallinnan huoneanturin tai alkuperäisen pumppuanturin kautta. Toinenhan noista on kennoanturi, jolle ei tehdä mitään kun taas toinen on se ilma-anturi, joka on se huoneen säädöstä vastaava. Voin olla väärässäkin koko ideasta, mutta saahan sitä miettiä.
Viimeksi muokattu:
Moni tämän forumin lukijoista on todennut anturin siirtämisen kotelon ulkopuolelle ja kauemmas sisäyksiköstä toimivaksi ratkaisuksi. Muutoksen jälkeen lämpötila pysyy tasaisempana ja katkokäynti vähenee, mutta kauko-ohjaimesta asettu lämpötila ja todellinen lämpötila eivät välttämättä vastaa toisiaan, minulla tuo näkyy erityisesti jäähdytyskäytössä.
Joissakin pumpuissa NTC on arvoiltaan (resistanssi ja K-arvo) hyllytavaraa, joissakin taas hieman harvinaisempi tyyppi. Helpoin tapa tehdä modifikaatio on käyttää olemassaolevaa anturia ja jatkaa anturijohtoa. Kytkin, jolla valitaan sisäisen-/ulkoinen anturi saattaa on hifistelyä.
Itse olen ottanut riskin ja tehnyt modifikaatioita jo takuuaikana. (Pumpuilla on niin pitkät takuut
että ison osan hyötyä menettää jos tekee muutoksen vasta takuuajan loputtua).Sijoituspaikkaan vielä tarttuisin. Jos sisäyksikkä on olohuoneen sohvan päällä, tulee varmasti ongelmia lämpötilavaihteluidenkin takia. Itse suosisin eteistä, jos mahdollista. Silloin se melukaan ei häiritse.
Toinen on teho. Kannattaa ottaa pykälää tehokkaampi malli. Minulla oli aiemmin 9-sarjan laite ja nyt 18-sarjan invertteri. Eroa on kuin kesällä ja talvella.
Toinen on teho. Kannattaa ottaa pykälää tehokkaampi malli. Minulla oli aiemmin 9-sarjan laite ja nyt 18-sarjan invertteri. Eroa on kuin kesällä ja talvella.
Kaimo Ärräpää
Yleisinsinööri (amk)
9 ja 12 sarja on sama kuin 25 ja 35 sarja, puhutaan vain eri yksiköistä. Nämä koneet ovat mekaanisesti samoja mutta tehokkaammassa versiossa on ohjelmallisesti puristettu enemmän tehoa irti koneesta. Katso teknisiä tietoja niin huomaat että koneet ovat samoja ja ero huipputehoissa on aika pieni. Mallimerkinnät ovat siis jäähdytystehoja. 18 tai 50 sarjan koneet ovat joka suhteessa isompia ja siis selvästi tehokkaampia.
Sama täällä, ei ilpiä oleskelutiloihin melun ja sulatuksesta tulevan kylmän ilman vuoksi.
Aloittaja neliöihin ja lämmitystarpeeseen riittää vallan mainiosti 12/25 sarjan pumppu ei tarvitse isompaa, valitsee vain mallin mikä ei ensimmäisenä hyydy -20c. Pienemmän pumpun etuna on pienempi minimiottoteho joten käy vähemmän katkoa plussalla ja pikkupakkasella ja siten parantaa vuosihyötysuhdetta
Viimeksi muokattu: