Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2025

kotte

Hyperaktiivi
NO2 heikko vesitilanne ja Euroopan kaasuvarastojen niukkuus saattaa heijastua tulevana talvena pörssisähkön hintoihin
Ei kai Euroopan kaasuvarastojen tilanne ole huono etenkään EU:n alueella tällä hetkellä, ja syksyähän on vielä pitkään jäljellä (https://agsi.gie.eu/)? LNG:tä on rahdattu tiiviisti keväästä saakka ja kaiketi kauppasopimuksen perusteella etenkin USA:sta voi mielihyvin rahdata lisää?

NO2:n vesitilanne on tosiaan huono tällä hetkellä. Norjalaisethan ovat valittaneet, että heidän sähkönsä hintansa nousee, kun sähköä viedään kaapeleita pitkin Keski-Eurooppaan. Jollei syyssateita tule, saattavat pian olla tilanteessa, että ovat itse riippuvaisia kaapeleita pitkin Keski-Euroopasta välitettävästä sähköstä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
NO2:n vesitilanne on tosiaan huono tällä hetkellä. Norjalaisethan ovat valittaneet, että heidän sähkönsä hintansa nousee, kun sähköä viedään kaapeleita pitkin Keski-Eurooppaan.
Meitä enemmän kiinnostavan NO4 tilanne taas on poikkeuksellisen hyvä. ;)

1756382348558.png


Tuossa Euroopan kaasuvarastojen täyttöasteet
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ei kai Euroopan kaasuvarastojen tilanne ole huono etenkään EU:n alueella tällä hetkellä, ja syksyähän on vielä pitkään jäljellä (https://agsi.gie.eu/)? LNG:tä on rahdattu tiiviisti keväästä saakka ja kaiketi kauppasopimuksen perusteella etenkin USA:sta voi mielihyvin rahdata lisää?

NO2:n vesitilanne on tosiaan huono tällä hetkellä. Norjalaisethan ovat valittaneet, että heidän sähkönsä hintansa nousee, kun sähköä viedään kaapeleita pitkin Keski-Eurooppaan. Jollei syyssateita tule, saattavat pian olla tilanteessa, että ovat itse riippuvaisia kaapeleita pitkin Keski-Euroopasta välitettävästä sähköstä.
Ainakin kk pari sitten oli uutisia, että varasto on keskiarvon alle. Varmaan paljon on kysymemerkkyjä kuitenkin ilmassa, että mitä tapahtuu ja millaiset kelit ovat.

1756387447165.png

 

Espejot

Hyperaktiivi
Selitykset miksi kallista tai halpaa on aina jälkijättöisiä. Jos selitykset olisi universaaleja niin hintaa pystyttäisiin ennustamaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ainakin kk pari sitten oli uutisia, että varasto on keskiarvon alle.
Noin onkin, mutta ei kovin paljon olla keskiarvon alla. Epäilen, että viime vuosista on opittu ja ostettu LNG:tä tasaisemmin ja vältetty suoranaista hamstrausta edellisten vuosien tyyliin, jolloin kaasusta jouduttiin maksamaan varsin kovaa hintaa ja toisaalta varastot alkoivat täyttyä jo alkusyksystä. Tuolloin tuotiin myös Venäjältä suuria kaasumääriä putkien kautta, eli nopeaan täyttämiseen olli enemmän kapasiteettia. Baltiassa opettelivat moista hankintahintaa korostavaa lähetymistapaa jo viime vuonna ja hyvin varastot saatiin melko täyteen (vastaamaan 200% Latvian vuosikulutuksesta) ennen vuoden vaihdetta.

Toisin kuin vesivarastoja, joiden täyttyminen on pitkälti kiinni sääoloista, kaasuvarastoja voidaan täyttää tilaamalla enemmän LNG:tä tai johtamalla Pohjanmeren ja muilta kentiltä enemmän.
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Ruotsissa on jonkin aikaa tuotettu ydinsähköä jopa vähemmän kuin Suomessa. Nyt jo menty ohi ja huomenna Forsmark nostaa tehonsa normaalille tasolle. Syyskuussa toivottavasti saadaan Ruotsin kaksi vielä huoltotauolla olevat reaktoria käyntiin.
 
Sähkön hinta on ollut tämän elokuussa keskimäärin korkeampaa kuin tammikuussa, eli talven kylmimpään aikaan. Ilmiö on vuodenaikaan nähden poikkeuksellinen.

Poikkeuksellinen? Tokkopa.
Samat vinkeet oli joitakin vuosia sitten elokuussa, ja sitä seuranneen talven riistohinnat lieneekin jokaisen muistissa yhä.
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Ruotsissa on jonkin aikaa tuotettu ydinsähköä jopa vähemmän kuin Suomessa. Nyt jo menty ohi ja huomenna Forsmark nostaa tehonsa normaalille tasolle. Syyskuussa toivottavasti saadaan Ruotsin kaksi vielä huoltotauolla olevat reaktoria käyntiin.
Kovan onnen Oskarshamn 3:n (1400 MW) käynnistystä on taas siirretty kuukaudella 18.10. asti. Saas nähdä pitääkö tuokaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
"Sähkömarkkina tasapainottaa itse itsensä" :D :D :D
Niin, se taitaa olla ainoa keino markinataloudessa. Tässä on se ongelma että ihmiset haluaa asioita jotka ei ole samaan aikaan mahdollisia. Kuten esim ydinvoimaa koska se mahdollistaa tasasen halvan sähkön. Taisi juuri Fortumin toimari kertoa että näillä sähkön hinnoilla ei tule uutta ydinvoimalaa. Eli pitää haluta tasaisen kallista sähköä jos haluaa ydinvoimalan.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ydinvoiman teho näyttää olleen ainakin kuukauden "säädöllä" eli teho on elänyt jokseenkin jatkuvasti. Onkohan tähän millaisia syitä taustalla.
Eivät muut kuin OL3 varsinaisesti "säädä". OL3 pystyy vähentämään tehoaan luokkaa kolmanneksen tuntien kuluessa, jos sähköstä on "ylitarjontaa" (l. hinta halpa, kun Suomessa tai naapurissa tuulee, kauempana aurinko helottaa paneeleihin ja kulutusta on vähän). Loviisassa jatkuvat vuosihuollot laitos kerrallaan ja tuolla on myös ollut tuotannossa olevassa yksikössä jonkinlaista ongelmaa, minkä takia tehoa on täytynyt jonkin verran rajoittaa. Olkiluodossa taitaa edelleen olla rajoituksia toisen osalla vanhemmista yksiköistä generaattorin vararoottorin puuttumisen takia?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Huh huh, aikamoisia kesähintoja pörssisähkössä, päivästä toiseen taas.
Voi vain kauhistella mitä ne hinnat on talvella jos sama tilanne päällä.
Onneksi kesä on kohta ohi ja alkaa syssy. Sen jälkeen sitten talvi. Samaa taitaa huokailla sähköntuottajat, kuluneen vuoden kassavaje pitää kiriä kiinni että jouluksi voi odottaa bonuksia ;)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Britit ovat jo huolissaan että lakkaako halvan vesisähkön tuonti britteihin. Ja tietty jos Norskeilla on altaa tyhjänä, se vaikuttanee tulevana talvena myös muuallakin hintoihin. Kuten vaikkapa Suomessa... Aika näyttää...

Artikkeli on maksumuurin takana, mutta sopivasti stop nappia napsauttamalla artikkelin pystyy lukemaan kokonaan. Samassa näyttää olevan juttua Noskien vientikaabeleista ja polittisesta ilmapiiristä aiheen ympärillä.

Norway’s electricity crisis is about to hit Britain

European countries like the UK have become too reliant on cheap hydro from Scandinavia

1756672615968.png

The answer is rationing. Under amendments to Norway’s Energy Act, Statnett and local grid operators are legally required to prepare rationing plans in case water runs critically low.

These plans are not published, but the last time Norway came close to rationing was in 2003, when a prolonged drought forced Statnett to consider emergency measures. If water levels fall critically low, the Norwegian Water Resources and Energy Directorate (known as NVE) will implement rationing.

Of course, in scarcity conditions, prices will rise, and Norway should attract imports which could stress neighbouring grids.

Britain and Germany have become accustomed to receiving 1400 megawatts of Norwegian imports – approximately the size of two large gas power stations.

What Norway should do is impose export tariffs to raise the price of Norwegian electricity exports. This may sound protectionist, but it would correct a distortion in the current pricing method.

 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Suomen ja Viron välisessä Estlink 1 -sähköyhteydessä on häiriö – vika paikannettu Espooseen​

Mitään viitteitä ilkivallasta tai ulkopuolisesta vaikuttamisesta ei ole, kerrotaan Fingridistä.
 

grendy

Vakionaama

Suomen ja Viron välisessä Estlink 1 -sähköyhteydessä on häiriö – vika paikannettu Espooseen​

Mitään viitteitä ilkivallasta tai ulkopuolisesta vaikuttamisesta ei ole, kerrotaan Fingridistä.
Jess kaiken järjen mukaan tällä on hintoja laskeva vaikutus - ainakin aiempien tilanteiden perusteella.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Jess kaiken järjen mukaan tällä on hintoja laskeva vaikutus - ainakin aiempien tilanteiden perusteella.

Ei, tilanne on tämä:

häiriö voi vaikuttaa jonkin verran sähkön hintaan. Sähkömarkkinoista ja energian tuotannon tilanteesta johtuen hinta Suomessa voi joko nousta tai laskea.

Eli sama tilanne kuin jos kaikki toimisi normaalisti :hmm:
 

tet

Hyperaktiivi
No mutta, mitäs nyt! Joko niillä ahneilla sähkönmyyjillä tuli rahasäiliö täyteen, eikö mahdu enempää? Vai miksi piti lopettaa kuluttajien lypsäminen? ;D
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Ei, tilanne on tämä:



Eli sama tilanne kuin jos kaikki toimisi normaalisti :hmm:
Se on tällainen ”himmeli” niin kuin joku jäsen joskus ilmaisi asian. Ei päätä eikä häntää kunhan saadaan vain jonkun asian varjolla lypsettyä lisää rahaa. Järjellähän tätä ei muuten voi selittää muutenkuin että raha puhuu.

Sähkömarkkinoista ja energian tuotannon tilanteesta johtuen hinta Suomessa voi joko nousta tai laskea.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Se on tällainen ”himmeli” niin kuin joku jäsen joskus ilmaisi asian. Ei päätä eikä häntää kunhan saadaan vain jonkun asian varjolla lypsettyä lisää rahaa. Järjellähän tätä ei muuten voi selittää muutenkuin että raha puhuu.

Et sitten katsonut huomisia hintoja? Keskihinta 0,65 c/kWh, kallein tunti 2,86 c/kWh. Järjellähän ei noin halpoja hintoja tosiaan voi selittää. Onko se sitten rahattomuus kun puhuu huomenna?
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Et sitten katsonut huomisia hintoja? Keskihinta 0,65 c/kWh, kallein tunti 2,86 c/kWh. Järjellähän ei noin halpoja hintoja tosiaan voi selittää. Onko se sitten rahattomuus kun puhuu huomenna?
Nyt oli lähinnä kyse jonkun asiantuntijan lausunnosta. Ei käynyt mielessä huomisen liian halvat hinnat.
Edit: taisi olla oikein päällikkö.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Et sitten katsonut huomisia hintoja? Keskihinta 0,65 c/kWh, kallein tunti 2,86 c/kWh. Järjellähän ei noin halpoja hintoja tosiaan voi selittää. Onko se sitten rahattomuus kun puhuu huomenna?
Eikös toi uutinen osunut ihan oikeaan... voi kallistua tai halventua. Nyt halventu.
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä näin tällä kertaa. Mutta jos päällikkö ei tiedä miten tuollainen vaurio vaikuttaa, jotain on pielessä. Se vika voi olla syvällä, ehkä jossain ”algoritmeissä”.

Ei kai jollain Fingridin pikkupomollakaan ole mitään kristallipalloa, josta voisi tietää miten tämän Estlink-katkoksen aikana markkinatilanne tulee elämään? Jos Baltiassa sattuu jollain hetkellä katkon aikana olemaan halvempaa sähköä kuin meillä, niin silloin meillä hinta nousee lähtötilanteeseen verrattuna, koska emme saa sitä halpaa siirretyksi Suomeen. Jos taas hinta siellä on korkea (kuten aika usein on), niin hinta laskee meillä, kun meidän halpaa sähköä ei pysty siirtämään niin paljon sinne Baltiaan. Näin se pääpiirteissään menee, mutta kysyntä ja tarjonta (meillä ja muualla) vaikuttaa siihen, miten paljon sille siirrolle yleensä olisi kysyntää.

Miten FG:n yksikön päällikkö osaisi tuon tarkemmin ennustaa, onko meillä koko katkoksen ajan halvempaa, kalliimpaa vai samanhintaista kuin muutoin, vai osuuko kenties kaikkia näitä tilanteista tuolle katkosjaksolle. Pitäisikö hänen sinun mielestäsi osata ennustaa tarkasti paitsi säätila koko Euroopassa tuon muutaman viikon ajan, myös kaikkien Euroopan maiden kysyntätilanne joka ajanhetkellä? Ne hänen ainakin pitäisi osata ennustaa, jotta voisi kertoa tarkasti, tuleeko sähkö olemaan katkoksen takia meillä kalliimpaa vai halvempaa kuin ilman katkosta.

Sähköpörssissä supertietokone laskee joka päivä noin tunnin verran seuraavan päivän hintoja, siis 24 kpl hintatietoja jokaiselle Euroopan markkina-alueelle erikseen, ja vielä yhteisen systeemihinnan. Ja nämä se tietokone laskee jo tehtyjen tarjousten perusteella, ei minkään tulevaisuudesta aikakoneella haetun tiedon perusteella. Ja sinunko mielestäsi jonkun pikkupomon pitäisi osata laskea hinnat etukäteen usean viikon jaksolle ilman tietoa osto- ja myyntitarjouksista, ihan vaan päässään hetkessä, kun toimittaja asiaa utelee?
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä näin tällä kertaa. Mutta jos päällikkö ei tiedä miten tuollainen vaurio vaikuttaa, jotain on pielessä. Se vika voi olla syvällä, ehkä jossain ”algoritmeissä”.
Eihän lottoarvontatoimiston johtajakaan voi tietää, voittaako täyttämäsi ja hänelle näyttämäsi kuponki seuraavassa arvonnassa jonkin palkinnon. Algoritmi on tavallaan lottoarvontakone, joka sovittaa sähköverkon laitteineen, luonnonvoimat ja tuottajien sekä käyttäjien tarpeet kunakin päivänä niin, että löytyy noille hintojen määräämä optimiratkaisu tuotannon ja kulutuksen saattamiseksi tasapainoon. Lopputulos on kuitenkin eräänlainen arvontatulos, kun vaikuttavia tekijöitä on hirmuinen määrä (niin hirmuinen, että sitä ei käytännössä kukaan pystyisi vain päässään hallitsemaan edes kutakuinkin tarkasti päästääkseen algoritmin määräämään oikeaan tulokseen, vaan tuon ratkaisemiseen tarvitaan tietokone).
 

huugo

Vakionaama
Eihän lottoarvontatoimiston johtajakaan voi tietää, voittaako täyttämäsi ja hänelle näyttämäsi kuponki seuraavassa arvonnassa jonkin palkinnon. Algoritmi on tavallaan lottoarvontakone, joka sovittaa sähköverkon
Nyt kyllä algoritmiä aliarvioidaan rajusti.

Ainut analogia lottoarvontakoneeseen on, että algoritmi arpoo aina samat numerot jos se käynnistetään samalla tavalla. Tylsä lottokone.

Sanon tämän, ettei pian kerrota miten sähkön hinnan määritys on ihan lottoa. "Eräs asiantuntija foorumilla kertoi, että algoritmi on lottokone." Ymmärrän, että vaikutusta tuskin on.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt kyllä algoritmiä aliarvioidaan rajusti.

Ainut analogia lottoarvontakoneeseen on, että algoritmi arpoo aina samat numerot jos se käynnistetään samalla tavalla. Tylsä lottokone.

Sanon tämän, ettei pian kerrota miten sähkön hinnan määritys on ihan lottoa. "Eräs asiantuntija foorumilla kertoi, että algoritmi on lottokone." Ymmärrän, että vaikutusta tuskin on.
Mutta algoritmi on erittäin huonosti ennustetavissa eli herkkä heilunalle. Johtuu oletettavasti siitä että tietyissä tilanteissa hinnan muutos on jyrkkä, varsinkin ylöspäin. Jos nyt vertaa säähän niin se osataan ennustaa jo aika hyvin.
 
Viimeksi muokattu:

huugo

Vakionaama
Mutta algoritmi on erittäin huonosti ennustetavissa erli herkkä heilunalle. Johtuu oletettavasti siitä että tietyissä tilanteissa hinnan muutos on jyrkkä, varsinkin ylöspäin. Jos nyt vertaa säähän niin se osataan ennustaa jo aika hyvin.
Niukkuustilanteissa juuri näin ja nykyisin tilanne hyvin usein näin kun tuulta vähän. Erityisesti irtoaminen Viron hinnoista omaksi alueekseen on epäjatkumo joka keikuttaa hintoja.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Itse ymmärrän, että sähkön kulutus- ja tuotantomäärä on sään tavoin ennustettavissa lähivuorokausille ja karkeati vuodenaikojen mukaan.

Tarjottavia tuotantohintoja on sen sijaan vaikeampi ennustaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itse ymmärrän, että sähkön kulutus- ja tuotantomäärä on sään tavoin ennustettavissa lähivuorokausille ja karkeati vuodenaikojen mukaan.

Tarjottavia tuotantohintoja on sen sijaan vaikeampi ennustaa.
Siitä se taitaa johtua. Eikä kaikkea energiaa ole pakko pistää myyntiin ja tämä lieneekin yksi hintamanipulaation keino. Aina on olemassa watti jonka puuttuiminen markonoilta nostaa hintaa ja jos se watti on ainoastaan yhdellä toimijalla niin sen voi pantata.
 

tet

Hyperaktiivi
Mutta algoritmi on erittäin huonosti ennustetavissa eli herkkä heilunalle. Johtuu oletettavasti siitä että tietyissä tilanteissa hinnan muutos on jyrkkä, varsinkin ylöspäin. Jos nyt vertaa säähän niin se osataan ennustaa jo aika hyvin.

Tämä boldattu seikka johtuu ihan vaan siitä, että sähkön tuotantotarjousten hinta nousee siinä kohtaa reilusti, kun kaivetaan naftaliinista joku fossiilinen sähköntekokone, jota ei ole käytetty välttämättä aikoihin. Tämä näkyy ihan joka päivä noista aggregoiduista tarjouskäyristä. Alla esimerkkinä tämän tunnin käyrä. Jos kysyntä olisi tällä tunnilla ollut reilun 6000 MW sijaan 7500 MW, niin hinta olisi 5,93 €/MWh sijaan 1000 €/MWh (tuo pieni nökö sinisen käyrän pystysuorassa osassa). Jos kysyntä olisi ollut vain hiemankin yli 7500 MW, olisi hinta 4000 €/MWh. Tästä on algoritmia turha syyttää, hinta tulee tarjouksista, ei mistään tietokoneen random-generaattorista.

1756878574452.png
 
Back
Ylös Bottom